• Ei tuloksia

Kohdekuvaus: MOR-Y06-045: Rädynkangas (Joroinen). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kohdekuvaus: MOR-Y06-045: Rädynkangas (Joroinen). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

MOR-Y06-045

Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus

Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus

Mormi -alue Natura 2000 -alue

ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT

0 500 m

Reunamoreenivalli 3550000

3550000

3551000

3551000

3552000

3552000

6895000 6895000

6896000 6896000

6897000 6897000

6898000 6898000

(2)

RÄDYNKANGAS JOROINEN

Tietokantatunnus: MOR-Y06-045 Muodostumatyyppi: Drumliini

Arvoluokka: 4 Karttalehti:3234 04 Alueen pinta-ala: 34,5 ha

Korkeus: 95 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 18 m Muodon suhteellinen korkeus: 18 m

Moreenimuodostuman sijainti: Rädynkankaan drumliini sijaitsee Haukiveden Keriselän koillisrannalla 8 km Joroisilta itään.

Geologia

Rädynkankaan hyvin suuntautunut sukkulamainen drumliini sijoittuu Pieksämäen drumliinikentän itäosaan.

Selänteen koko on 1800 x 250 metriä ja korkeus 18 metriä. Proksimaali- ja distaalipäät ovat terävät ja selkeästi rajattavissa. Kyljet ovat proksimaali- ja keskiosissa jyrkähköt, distaalisuuntaan muodot loivenevat ja madaltuvat.

Drumliinin laki on proksimaali- ja keskiosissa varsin kumpuileva, ja korkein kohta on suunnilleen alueen keskellä. Kohdealue on pinnanmuodoiltaan vaihtelevalla seudulla poikkeuksellisen selkeä yksittäinen drumliini, vastaavanlaisia muotoja ei aivan lähiympäristössä juuri ole.

Tieleikkauksissa aines on hiekkamoreenia, distaaliosa on pinnaltaan hiekkainen. Pintalohkareisuus on

kohtalainen (1-5 kpl aarilla), ja paikoin on tihentymiä. Kiviä on runsaasti. Lohkareet ovat keskikokoisia (1-2 m), mutta myös 3-4-metrisiä pultereita löytyy. Ylin ranta on seudulla noin 115 metrin tasolla, joten alue on

subakvaattinen. Suursaimaa-vaiheessa selänteen lounaiskyljen yläosaan 95 metrin tasolle on muodostunut pieni muinaisranta.

Biologia

Rädynkangas on kasvillisuudeltaan tuoretta kangasmetsää (MT). Proksimaaliosan sekapuustoisessa, kangasmetsäsammaleisessa taimikkosekametsässä on runsaasti ruohoja kuten kultapiiskua, keltanoita sekä metsäkastikkaa. Metsikössä kasvaa sarjatalvikkia. Useita teeriä asustelee nuorehkon metsän pensastoissa.

Korkeimmalla, kivikkoisella laella on puolukka- ja kanervatyypin kuivia mäntytaimikoita. Mäntytaimikon ympärillä on laaja koivuvesakkoinen, puolukkavaltainen hakkuuaukea. Distaaliosassa kasvaa upeaa, avaraa mustikkatyypin mäntymetsää, ja aivan distaalikärjessä varttunutta mäntytaimikkoa. Paksulla sammalpeitteellä kasvaa rehevää mustikkavarvustoa, vanamoa ja jokunen yövilkka.

Maisema ja muut arvot

Alue erottuu kartalla järven ja peltojen rajaamana selvästi. Selänne näkyy tieltä hyvin, ja se hahmottuu myös maastossa kuljettaessa kohtalaisesti. Alue on pääosin peitteinen, rannoilta ja paikoin laeltakin avautuu kuitenkin järvimaisemia. Sisäinen maisema on jokseenkin yksitoikkoinen, kumpuilu ja runsas lohkareisuus tuovat hieman vaihtelua. Drumliinin itäkyljellä on talo ja länsikyljellä kuusi mökkiä. Pari kilometriä alueen luoteispuolella on Frugårdin-Kotkatlahden arvokas kulttuurimaisema-alue (MAO060064) ja massiiviseen Joroisten-Jäppilän harjujaksoon sijoittuva pienehkö Kotkatharjun Natura-alue (FI0500062).

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Molemmat kyljet ovat jyrkät ja melko korkeat, ja paikoin harjumaisen kapea laki on distaalipäässä jonkin verran kumpuileva.. Alueen korkein kohta sijoittuu

Aluerajauksessa on lisäksi tiiviisti maisemakokonaisuuteen liittyvä 500 x 150 metrin kokoinen ja 8 metriä korkea pienempi drumliini Hämeenmäen selänteen

Kalliosta muodostunut laaja proksimaaliosa on laeltaan loivapiirteinen, kyljet ovat kuitenkin kohtalaisen jyrkät etenkin itäosassa.. Kylkien juurella soistuneissa painanteissa

Drumliinin lounaispuolinen kumpumoreenialue sijoittuu osittain selänteen länsikyljen päälle, ja se koostuu vaihtelevan kokoisista, jyrkähköistä kummuista ja paikoin

Hyvin suuntautuneen, ilmeisesti kallioytimisen drumliinin pituus on 1200 metriä, leveys 200 metriä ja korkeus 20 metriä.. Proksimaali- ja distaalipäät ovat melko vaihettuvat, kyljet

Erilliset, lievästi epäsymmetriset selänteet ovat 50-300 metriä pitkiä, 20-50 metriä leveitä ja 3-15 metriä korkeita.. Selkeimmin jäätikön reunan asemaa

Heti kallioalueen distaalipuolella moreenin paksuus on drumliinikilven poikki tehdyn luotauksen mukaan (Haavisto- Hyvärinen 1985) kuitenkin jopa 15-25 metriä, ja pohjaveden

Proksimaali- ja keskiosan kyljet ovat korkeat ja jyrkähköt, proksimaalikärki on melko loiva ja vaihettuva.. Distaalipäässä kyljet ovat huomattavasti loivemmat mutta yhä selkeät,