Lukiolaisten tiedonhakutaidot historian oppiaineessa Internet-lähteistä
Kalle Antikainen 180574 Itä-Suomen yliopisto Historia- ja maantieteiden laitos Yleisen historian pro gradu -tutkielma Toukokuu 2017
Tiedekunta – Faculty
Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunta
Osasto – School
Historia- ja maantieteiden laitos Tekijät – Author
Kalle Antikainen Työn nimi – Title
Lukiolaisten tiedonhakutaidot - Lukiolaisten tiedonhakutaidot historian oppiaineessa internet lähteistä
Pääaine – Main subject Työn laji – Level Päivämäärä –
Date Sivumäärä – Number of pages
Historia
Pro gradu -tutkielma x
25.05.2017 Sivuainetutkielma
Kandidaatin tutkielma Aineopintojen tutkielma Tiivistelmä – Abstract
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoitus on selvittää lukiolaisten tiedonhakuvalmiuksia historian oppiaineessa internetlähteistä. Tutkielma on laadullinen analyysi lukion opiskelijoiden tuottamasta materiaalista. Materiaali on kerätty box.com-palveluun oppilaiden ryhmätöiden muodossa keväällä 2015 Joensuun normaalikoulun lukiossa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu metakognitiivisten taitojen ja tietojen yhdistämisestä historian tekstitaitoihin. Metakognition avulla tutkitaan oppilaiden tietoa tiedonhaun luonteesta sekä osaavatko he hyödyntää näitä tietojaan taidoiksi. Historian tekstitaidot luovat teoreettisen pohjan, jolta tiedonhaun onnistumista voidaan vertailla. Menetelmä on kehitetty erityisesti historiallisen materiaalin analyysiä varten.
Lopputulosten mukaan lukion oppilailla on hyvät tekniset taidot tiedonhaussa, mutta aukkoja omassa metakognitiivisessa prosessissaan sekä lähdekritiikissä. Yhdessä liian yksinkertaisten tehtävien kanssa tiedonhaku jää pintapuoliseksi, eikä kannusta historian tekstitaitojen tai oman ajattelun kehittymisessä. Oppilaat käyttivät enimmäkseen Googlen hakukonetta ja sen tehokaan hakurobotin avulla saatiin mielekkäitä tuloksia, mutta samaan aikaan oppilaiden puutteelliset metakognitiiviset tiedot ja taidot sallivat useiden puutteellisten tietolähteiden käytön. Historian tekstitaitojen näkökulmasta oppilaiden tietolähteiden laatu heitteli suuresti, mistä voitiin päätellä oppilaiden nojaavan hyvin paljolti opittuihin tehtävärakenteisiin sekä tehokkaaseen automatiikkaan.
Oppilaiden tiedonhakutaidoissa oli puutteita, mutta näistä huolimatta he löysivät merkityksellistä materiaalia. Tämä kertoo, että tehtävänasettelu ei ole tiedonhakua tukevaa. Tässäkin tutkimuksessa käytetty metodi, niin sanottu ”historian esitelmä” tai ”etsi ja vastaa”, on luultavasti sangen yleinen lähestymistapa kouluympäristössä. Tämän kaltaiset kysymykset voivat tuottaa merkityksellisiä lähteitä, jotka ovat samalla oikeastaan melko kehnoja.
Tutkimuksessa herää kysymys tiedonhankinnan merkityksestä tulevaisuuden kouluissa. Voidaan myös todeta, että aiheen jatkotutkimus olisi tarpeellista, jotta voitaisiin kehittää mahdollisia uusia opetusmalleja.
Avainsanat – Keywords
Tiedonhaku, metakognitio, historian tekstitaidot, historia, internethaku, lukio
Tiedekunta – Faculty
Faculty of Social Sciences and Business Studies
Osasto – School
Department of Geographical and Historical Studies Tekijät – Author
Kalle Antikainen Työn nimi – Title
Highschoolers information skills - Highschoolers information skills in historical information from Internet sources
Pääaine – Main subject Työn laji – Level Päivämäärä – Date Sivumäärä – Number of pages
History
Pro gradu -tutkielma x
25.05.2017 Sivuainetutkielma
Kandidaatin tutkielma Aineopintojen tutkielma Tiivistelmä – Abstract
The purpose of this Master's thesis is to find out the readiness of high school students for information retrieval in the subject of history from Internet sources. The thesis is a qualitative analysis of the material produced by high school students. The material was collected at box.com service in the form of pupils' group work in the spring of 2015 at the Joensuu High School. The theoretical framework of the study consists of combining metacognitive skills and data with the textual skills of history.
Through metacognition, students learn about the nature of information retrieval and know how to use this knowledge as skills. Historical text skills create the theoretical basis for comparing the success of information retrieval, the method being developed specifically for the analysis of historical material.
According to the results, high school students have good technical skills in information retrieval, but gaps in their own metacognitive process and source criticism. Together with too simple tasks, information retrieval remains superficial and does not encourage the development of the textual talents of history or the development of one's own thinking. Pupils mostly used the Google search engine and it achieved meaningful results, but at the same time the incomplete metacognitive knowledge and skills of the students allowed the use of a number of deficient data sources. From the point of view of the textual skills of history, the quality of the students' sources of information was greatly varied, which led to the conclusion that the pupils were very much dependent on the learning tasks and the effective automation.
There was a lack of information on the pupils' knowledge-seeking skills, but despite these, they found meaningful material. This indicates that the assignment is not supportive of the search. Again, the method used in the research of the so-called "history lecture" or "search and answer" is probably a very general approach in the school environment. The question arises of the importance of information acquisition in future schools. It can also be concluded that a further study of the subject would be necessary to develop possible new teaching models.
Avainsanat – Keywords
Information search, metacognition, history, textual skills of history, Internet search, high school
SISÄLTÖ
1 Johdanto……….…5
1.1 Tiedonhaku osana historian oppiainetta……….……….……6
1.2 Tiedonhan tutkimus kouluympäristössä….…………...…………...…………...10
1.3Metakognitio ja historia……….………...…………..13
2 Tutkimusaineisto ja menetelmät……….21
2.1 Aineiston keruu………21
2.2 Tutkimusaineisto………..24
2.3 tutkimuskysymys ja tutkimusmenetelmät………...….29
3 Aineiston analyysi………...31
3.1 Kysymysten asettelu……….32
3.2 Lähdekritiikki………...41
3.3 Historian tekstitaidot koetuksella………...51
3.4 Tehtäväkeskeisyys………....62
4 Tulokset ja tulevaisuus………...….67
4.1 Tutkimuksen tulokset………...…………67
4.2 Tulevaisuus haussa………...…70
Lähteet………...….71
1 Johdanto
Kiinnostuin tieto- ja viestintäteknologian (TvT) käytöstä opetuksessa. Uusi media, sosiaalinen media sekä älylaitteiden nopea kasvu 2000-luvun alusta ovat tuoneet uusia paineita, mutta myös mahdollisuuksia koulumaailmaan. Kuuluisa tieteiskirjailija Arthur C Clarke kirjoitti jo 60-luvulla ”globaalista kirjastosta”1 joka olisi jokaisen ihmisen saatavilla missä ja milloin vain. Nyt elämme periaatteessa tuota aikaa älylaitteidemme ja Internetin ansiosta, ja Clarken arvaus, että tämä olisi mahdollista vuonna 2005, osuikin aika hyvin kohdalleen.
Verkottunut tietotekniikka on tehnyt periaatteessa kaiken inhimillisen tuottaman kirjoitetun tai audiovisuaalisen materiaalin kaikkien saataville. Ympäristössä, jossa kaikki tieto on saatavilla, eri taidot kuin aiemmin nousevat tärkeäksi. Opetuksen asiantuntijoiden parissa on noussut esille termi ”21st Century Skills” eli uuden vuosisadan taidot. Näitä taitoja katsotaan olevan kriittinen ajattelu, tieteellinen maailmankuva, TvT-teknologian hallitseminen, kommunikaatiotaidot ja monet muut. Omaavatko nuoret nämä taidot? Ovatko he saaneet ne internetnatiiveina, eli internetin aikana kasvaneina, nämä taidot automaattisesti?2
Uuden vuosisadan taidot askarruttavat koulutuksen kehittäjiä ja uusiin opetussuunnitelmiin toivotaan mukaan otettavaksi näitä taitoja tukevaa opetusta. Yksi tärkeä tekijä tässä uudessa tiedon valtameressä on tiedon muovautuvuus käyttäjän tarpeisiin. Kuka tahansa löytää mitä tahansa kunhan vain etsii tarpeeksi kauan. 2010-luvun alku on nähnyt voimakkaan itseilmaisun räjähdyksen, jossa kaikki, jopa tieto, voidaan muovata oman kaltaiseksi. Tämä tiedonkulun kehitys on johtanut keskusteluun virheellisen tiedon levittämisestä ja medialukutaidoista. Kuinka erottaa oikea tieto valheellisesta, kun kuka tahansa saa käsiinsä mitä tahansa omien päätelmiensä tueksi?3
Tiedonhaku on avainasemassa, kun koetamme ymmärtää ja kehittää uuden vuosisadan koulutusta. Koulut voivat yrittää rajoittaa oppilaiden oikeuksia käyttää uusia tiedonvälityskanavia, mutta nämä yritykset jäävät vääjäämättä puutteellisiksi, kun kaikilla on koko Internet kirjaimellisesti kämmenissään!
1A Clarke. Profiles of the Future 1962
2 The glossary of education reform, http://edglossary.org/21st-century-skills/
3 Trilling, Fadel 2009, 29-30
1.1 Tiedonhaku osana historian oppiainetta
Suoritin opetuskokeiluani Joensuun normaalikoulun lukiossa keväällä 2015, jolloin voimassa oleva opetussuunnitelma oli vuoden 2003 Lukion opetussuunnitelman perusteet. Tarkastelen tässä osiossa tiedonhakua lähinnä tämän opetussuunnitelman kautta, mutta otan lopussa kantaa myös tuleviin muutoksiin, jotka astuvat voimaan 2016 syksyllä.
Aivan opetussuunnitelman perusteiden alussa, kappaleessa 3.1, otetaan kantaa oppimiskäsityksiin. Modernissa oppimiskäsityksissä lähdetään liikkeelle taitojen rakennusprosessista. Oppimisen tulisi tapahtua tavoitteellisen prosessin kautta, sekä pitää sisällään myös työskentelytapoja. Oppimiskäsitys pitää sisällään myös niin yksilöllisen kuin yhteisöllisenkin tason, sekä aktiivisen ongelmalähtöisen näkökulman. Tiedonhaku asettuu erityisen hyvin ongelmalähtöiseen näkökulmaan oppimisesta. Kuten aiemmassa kappaleessa mainitsin, historiallinen tieto on hyvin paljon tiedonhakua ja ongelman selvittämistä.
Tiedonhakuprosessien ymmärtäminen onkin täten hyvin tärkeä jo oppimiskäsityksiemmekin kannalta. Miten päädymme tiettyihin vastauksiin tai tulkintoihin? 4
Seuraavassa kappaleessa, 3.1 oppimisympäristöt, perehdytään eri oppimisympäristöihin.5 Tiedonhaun kannalta voimme nostaa uuden opetusteknologian esille tuomat käsitteet tietoverkon ja virtuaalisen tiedon merkityksestä oppimisympäristönä. Kun tutkimme tiedonhakua niin oikeastaan voimme samalla tulkita kuinka oppilaat lähestyvät tätä ympäristöä. Erityisen kiinnostavaa opetussuunnitelman kannalta on kuinka niin sanottu
”Google-sukupolvi” suoriutuu tiedonhausta ja kuinka he kokevat ei-paikallisen verkon osana oppimisympäristöään? ”Ei-paikallisella” tarkoitan tietoa ja tiedon verkostoa, jonka tekijään tai tuottajaan ei kenelläkään ole suoraa kontaktia. Tietyssä määrin mikä tahansa kirjallinen lähde on aina tätä, mutta Internet muodostaa oman valtaisan ympäristönsä, joka eroaa oleellisesti kirjallisuudesta.6
4 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003, 14 5 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003, 14
6 Mediakasvatus ja uudet lukutaidot, Syksyn 2011 kurssi, GoGen, Google Sukupolvi
Tiedonhaun merkitystä voidaan toki sitoa muuhunkin koulussa, mutta oppimiskäsitykset sekä -ympäristöt ovat mielenkiintoisin seikka yleisten perusteiden osalta. Otan seuraavaksi kantaa itse historian opetussuunnitelmaan, vaikka muissakin oppiaineissa varmasti löytyisi näkökulmia tiedonhakuun, voin ottaa oman tutkimukseni valossa kantaa vain historian oppimiseen.
Suunnitelman kappaleessa 5.14 käsitellään historian oppiainetta. Historian oppiaineen yleisissä perusteissa kerrotaan historian tieteenalasta sekä historiallisen tiedonmuodostuksen merkityksestä. Oppilaille nämä käsitykset muokkautuvat yhä vahvemmin erilaisten tiedonhakuprosessien kautta. Oppikirjoja voidaan vieläkin pitää yhtenä lähteenä, mutta kasvava painotus verkon tiedonhakuun sekä hakukoneiden helppous verrattuna kirjallisiin lähteisiin, ovat usein ensimmäiset välineet uutta tietoa etsiessä. Historian tunnilla oppilailla on kirjan ohella auki jokin verkkoon yhdistetty laite, jonka avulla etsitään tietoa, useimmiten Wikipediasta.
Tiedonhaun tärkeys historian oppiaineessa onkin jo sisällytetty opetussuunnitelmaan. Yksi tavoite onkin:
”...osaa hankkia menneisyyttä koskevaa tietoa ja arvioida sitä kriittisesti sekä ymmärtää sen monitulkintaisuuden, suhteellisuuden ja syy-yhteyksien monisäikeisyyden”7
Tämä tarkoittaa nykymaailmassamme hakuprosessin hallintaa sekä lähdekriittisyyttä.
Hakuprosessi voi tarkoittaa muutakin kuin verkkomateriaalia, mutta itse keskityn tutkimaan tätä puolta. Verkosta saatavan materiaalin osuus tiedonhaustamme on räjähtänyt käsiin, ja lukiolaisilla on helppo pääsy näihin materiaaleihin. Jopa niin sanottuja ”vanhanaikaisia materiaaleja” on alettu digitoimaan kasvavalla vauhdilla. Vielä kun otamme huomioon, että nykyään kirjastojenkin materiaalien porttina toimii kone ja usein verkon yli suoritettava tiedonhaku, niin voimme sanoa, että verkkomateriaalien tiedonhaku on oleellinen osa lukion historiaa.
7 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003, 176
Oman tutkimukseni aineisto on kurssin 2, Eurooppalainen ihminen (HI2), materiaaleista.
Kurssin perusteiden suunnitelmassa mainitaan seuraavaa: ”...eurooppalaisen kulttuurin tuotoksiin erityyppisen historiallisen lähdeaineiston avulla.”8Kurssin tavoitteet sopivatkin hyvin monipuoliseen tiedonhaun kokeilemiseen. Yksi osa kurssia on tarkastella renessanssin ajan Eurooppaa ja usein aikakauden taide nostetaan voimakkaasti esille.
Taiteen kautta päästiin käsiksi myös hyvin kattavaan visuaaliseen materiaaliin perinteisen lukemisen ohessa. Euroopan taidehistoriaa on digitalisoitu todella paljon ja jo nopeat verkkohaut tuovat paljon tuloksia. Esimerkiksi Googlen kuvahaku-toiminnolla voidaan nopeasti löytää paljon eri aikakauden taideteoksia aivan yksinkertaisillakin hakutermeillä.
Kirjoita Googlen kuvahakuun: ”renesance art” niin ensimmäiseksi hakukone kysyy, tarkoititko ”renaissance art” ja tarjoaa sitten useita hyviä kuvalähteitä. Tiedonhakijan ei tarvitse siis edes osata kirjoittaa hakutermiään oikein.
Kaikissa historian kursseissa lukiossa tiedonhakua voidaan soveltaa eri tavoin. Lähestulkoon mikä tahansa aihepiiri soveltuu tiedonhakutehtäväksi. Tosin mitä lähemmäksi tulemme nykyaikaa sitä enemmän materiaalia on tarjolla ja täten pääsemme lähemmäksi alkuperäislähteitä. Lukion opetussuunnitelman perusteet määrittelevätkin hyvin erilaisia haasteita, joita voimme lähteä tarkastelemaan tiedonhaun kautta. Esimerkiksi miten ihmiskunnan varhaisin historia näkyy Internet-lähteissä, tai mitä kaikkea maailmansodista on saatavilla verkossa? Eri kurssisisällöt tuottavat eri tarpeet materiaalille, mutta silti voimme jakaa historian oppimisessa käytettävän oppimateriaaliksi kelpaavan sisällön kahteen osaan:
teksteihin ja audiovisuaalisiin materiaaleihin.
Internet-lähteitä lähestytään pääosin eri tekstien ja kuvien pohjalta, mutta nykyään kasvavasti myös videomateriaalin kautta. Tiedonhakua käytetään usein eräänlaisena oppikirjan jatkeena käsiteltävään aiheeseen ja täten se sopiikin kaikkiin kursseihin. Ehkä tulevaisuudessa olemme jo siinä pisteessä, että saisimme käsiteltäväksi myös tiedon fyysiset piirteet, kuten esineet 3D- tulostuksen keinoin tai virtuaalitodellisuusjärjestelmät. Futuristisemmista keinoista on jo nyt mielenkiintoisia kokeiluita, mutta tiedonhaun tutkimuksen kannalta tarkastelemme vain perinteisiä teksti- ja audiovisuaalisia materiaaleja.
8 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003, 177
Yksi merkittävä tiedonlähde on Youtube. Youtuben ilmainen videoiden jako on synnyttänyt aivan uudenlaisen tavan käyttää ja tuottaa videomateriaalia. Useat eri opettajat ja eri alojen asiantuntijat ovat alkaneet tuottamaan opetusmateriaaleja omille Youtube-kanavilleen. Eivätkä suosituimmat kanavat ole enää vain amatöörien käsissä. Mainittakoon esimerkiksi vaikkapa
”Periodic Videos” -kanava, joka erikoistuu alkuaineiden kemiaan. Kanavaa ylläpitää Nottinghamin yliopiston kemian laitos. Nämä asiantuntijakanavat tarjoavat uudenlaista audiovisuaalista materiaalia, johon aikaisemmat pitkät TV-dokumentit eivät pystyneet.
Osaavatko oppilaat käyttää Youtubea tiedonlähteenä muiden joukossa, vai ovatko he vieläkin keskittyneitä tekstipohjaiseen tietoon?
Tuleva uusi opetussuunnitelma vuorostaan korostaa entistä enemmän taitoja tietosisällön ohi.
Uudesta suunnitelmasta löytyy yksi avainasemassa oleva lause:
”Historian opiskelu kehittää kykyä hankkia tietoa, erottaa oleellinen tieto epäolennaisesta ja käsitellä laajoja tietokokonaisuuksia”9
Tämä uusi suunnitelma määrittelee jo heti alussa, että yksi historian opetuksen tavoitteista on opettaa tiedonhakua. Tämän tavoitteen kannalta historia oppiaineena saa tehtäväkseen opettaa siis jopa muiden aineiden kannalta tärkeitä taitoja. Historian tekstitaidot siis kytkeytyvät muuhunkin oppimiseen.
9 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015, 170
1.2 Tiedonhaun tutkimus kouluympäristössä
Tiedonhakua sekä historian tekstitaitoja on tutkittu Suomessa ja maailmalla melko laajalti.
Esittelen seuraavaksi tutkimukseni kannalta tärkeitä teoksia eri aiheista.
Mielenkiintoinen tutkimus tiedonhausta kouluympäristössä on Jyväskylän yliopistosta Carita Kiililtä. Kiilin ”Online Reading as an Individual and Social Practice” -tutkimuksessa oli tarkoitus selvittää yläasteelaisten tiedonhaku- ja Internet-käyttöä. Tutkimuksen lähtökohdat ovat hyvin samanlaiset kuin omanikin, mutta painotus on hieman erilainen. Kiili tutki sekä henkilökohtaista että yhteisvoimin tapahtuvaa tiedonhakua, sekä keskittyi tiedon tarkastamiseen ja lähdekriittisyyteen. Samat teemat nousevat esiin myös omassa tutkimuksessani.10
Tämä tutkimus toimi työni innoittajana ja pyrin omalla lähestymistavallani haastamaan tutkimuksessa esitettyjä väitteitä. Otantani on tosin pienempi, joten en voi varmistaa kuin pienen osan tutkimuksesta. Kiilin tutkimuksen osiossa 2 keskityttiin tutkimaan, monellako eri haulla oppilaat löysivät käyttökelpoista tietoa. Tämä havainto on erittäin tärkeä, jotta voimme arvioida mahdollista eroa lukion ja yläkoulun välillä. Varsinainen tutkimuskysymykseni ei koske tätä vertailua, mutta se avaa uusia kysymyksiä.11
Toinen tärkeä tutkimus on Rantalan ja Van Den Bergin, ”Lukiolaisten historian tekstitaidot arvioitavina”. Tutkimus käsittelee oppilaiden historian tekstitaitoa. Tekstitaito määritellään yksinkertaistaen oppilaiden kyvyksi tulkita historiallisia tekstejä. Taitoihin luokitellaan 4 eri tasoa; määrittävä, tunnistava, ymmärtävä sekä arvioiva. Näiden kautta päästään tutustumaan lukijan taitoon hallita historiallista tietoa. Tutkimuksessa ei sivuttu tiedonhakua, mutta tekstitaidot ovat olennainen osa sitä prosessia, jonka oppilas joutuu käymään läpi arvioidessaan eri lähteitään. Rantalan ja Van Den Bergin tutkimuksen tulokset ovat tarkasteltavissa myös omassa aineistossani.12
10 Kiili 2012, 3 11 Kiili 2012, 36
12 Rantala, Van Der Berg 2013, 398
Toinen Rantalan mielenkiintoinen tutkimus on ” Lapset historiakulttuurin kuluttajina”, jossa Rantala tutkii lasten historian käsitystä. Tutkimus antaa mahdollisuuden pohtia niitä pohjatietoja, joita oppilailla voi olla tiedonhakua varten. Samalla teos valaisee historian käyttöä jo hyvin nuorena.
Tiedonhausta itsestään erilaisissa ympäristöissä on tehty useita populaareja sekä tieteellisiä teoksia. Kaija Fredriksonin ja usean muun yhteistyössä tuottama tutkimus ”Faktaa vai fiktiota: miten arvioida Internet-tiedonlähteitä?” on hyvä katsaus eri tietolähteiden kriittiseen arvioimiseen. Ryhmän painottama kahdeksanportainen tiedonarvioinnin pyramidi on selkeä esitys tiedonhaun ongelmista. Kahdeksanportainen tiedonarviointi muodostaa yhden käsittelyni näkökulman.
Tiedonhausta on myös tehty useita eri oppaita ammattilais- ja yleiskäyttöönkin. Ari Haasion
”Internet-tiedonhaun teho-opas” sekä Johanna Korhosen ”Iloa internetistä” ovat molemmat hyviä teoksia tiedonhaun perusteiden hahmottamiseen. Korhosen kirja käsittelee laajemmin Internetin hyötykäyttöä. Osa kirjan näkökulmista voi tosin olla jopa vanhentunutta, mutta käsitellessään tiedonhakua ja hakukoneita, hän luo sen perustason, johon voi verrata oppilaiden tiedonhakutaitoja. Haasion ”Internet-tiedonhaun opas” lähestyy syvällisemmin tiedonhakua ja erityisesti Googlen eri toimintoja. Tiedonhaussa Google on kasvanut kaiken tiedon kauttakulkukanavaksi ja täten sitä ei voi ohittaa tai vähätellä tiedonhaun tutkimuksessa.
Googlen hakukoneen eri toimintojen ymmärtäminen avaa myös uusia mahdollisuuksia tiedonhakuun. Mirva Iivosen ”Hakulausekkeiden muotoilun yhdenmukaisuus online- viitehaussa” tutkii tehokkaiden hakulausekkeiden muotoilua. Tutkimus on sangen vanha, mutta periaatteet pätevät vieläkin. Tarkempaa tietoa itse Googlesta antaa Chris Shermannin”Google power: Unleash the Full Potential of Google”. Shermannin teos on kuin Googlen käyttöohje, joka esittelee eri toiminnot ja kuinka niitä voi käyttää tehokkaasti. Nämä kaksi teosta antavat hyvän pohjan yhdessä muiden teosten kanssa laadittaessa syvällisempää kuvaa tiedonhaun eri mahdollisuuksista ja sen pohjalta tutkimukseeni voi luoda historiallisen tiedonhaun kompetenssitasoarvioinnin. Mitä tiedonlähteitä oppilas osaa käyttää?
Pedagogisesta näkökulmasta ”21st Century Skills”, eli uuden vuosisadan taitoja ja niiden opetusta, on tutkittu jonkin verran ja aiheesta on tehty muutamia populaarimpia kirjojakin.
Oma tutkimukseni keskittyy tiedonhakuun ja täten informaatiotaidot ovat päämielenkiintoni.
Rick Rogersin tutkimus ”Teaching Information Skills : A Review of the Research and Its Impact on Education” lähestyy aihetta usean toisen tutkimuksen kautta. Erityisesti tutkimuksen 6. kappale, ”Information: the Skills, the Technology”, tarjoaa mielenkiintoisia näkökulmia tietotekniikan ja tiedonhaun opettamiseen. Rogersin tutkimus on tehty ennen 2010-luvun älylaitteiden aikakautta, joten osassa tiedonhaun kysymyksistä voimme vertailla uuden vuosisadan taitojen kehitystä. Osaavatko nettinatiivit (Internet-aikakaudella täysin kasvaneet nuoret) käyttää tiedonhakua itsenäisesti vai toimivatko vieläkin samat tukitoimet kuin Rogersin tutkimuksessa?
Uuden vuosisadan taitojen ja opetuksen suhdetta pohditaan laajasti Bernie Thrillingin ja Charles Fadelin teoksessa ”21st Century Skills: Learning for life in Our Times” sekä Patrick Griffinin ja Barry McGawnin kirjassa ”Assessment and Teaching of 21st Century Skills”.
Molemmat teokset käsittelevät näiden uusien taitojen ja vaatimusten suhdetta opetukseen ja työmarkkinoiden kuvaan. Oma tutkimukseni käsittelee historiallisen tiedon ja Internet-haun suhdetta. Nämä informaatioaikakauden taidot käsittelevät tiedonhankinta ja -lukutaitoa universaaleina taitoina riippumatta siitä, etsiikö oppilas materiaalia historian työhönsä vai mihin tahansa muuhun. Tätä tiedonhaun yleistä pohjaa käsittelee hyvin Paul Gilsterin
”Digital Literacy” -teos, jonka huomiot tiedonhausta, lähteistä ja lähdekritiikistä pätevät aihepiiristä toiseen.
Historiallisen tiedon luonnetta käsiteltäessä hyvä perusteos aiheeseen on Jorma Kalelan ” Historiantutkimus ja historia”, jossa käsitellään historian tutkimusta sekä sen tulkintoja. Mari Holopaisen pro gradu -työssä ”Tiedon omaksujista tiedon rakentajiksi” tutkitaan erityisesti historian opetuksessa tapahtunutta muutosta yhden esimerkin kautta sekä perehdytään tutkivan oppimisen menetelmiin, jotka ovat tiedonhaun kannalta tärkeitä.
1.3 Metakognitio ja historia
Merkittävin kysymys, jonka voimme esittää historiasta onkin se kaikista perimmäisin: Mitä historia on? Vastausmahdollisuuksia on useita. Yksi määritelmä opetushallinnon etälukion sivuilta on:
”Historia on humanistinen aine ja sen keskiössä on ihminen, human being, sinä ja minä. Historian avulla voimme ikään kuin pidentää omaa elämäämme ja laajentaa tiedon horisonttiamme vuosituhansilla.”13
Historiakäsitys vaihtelee riippuen näkökannastamme; ihmiskunnan kehityshistoria, maailmanhistoria, maailmankaikkeuden historia tai sitten vain paikallishistoria. Ottamatta kantaa skaalaan tai katsontakantaamme, voimme kuitenkin sanoa historian pohjautuvan aina lähteisiin, joiden kautta menneisyyttä tulkitaan. Ilman lähteitä ja niiden empiiristä tarkastelua historialla ei olisi mitään tieteellistä arvoa tai pohjaa.14
Nykyinen käsityksemme historiasta on muuttumassa vähitellen kohti kokonaisvaltaista ymmärrystä eri metodeista ja lähteistä. Historian lähteinä eivät toimi enää vain aikojen yli säilyneet kirjoitukset ja arkeologiset jäännökset. Käsityksemme menneisyydestä on ottanut avuksi uudet työkalut sekä monitieteelliset keinot. Laajentamalla käsitystämme historiasta koskemaan muutakin kuin inhimillistä toimintaa, huomaamme että ihmiskunnalla on käytössään jopa eräänlaiset ”aikakoneet”, teleskoopit, joilla näemme kauas niin avaruuteen kuin aikaankin. Nyt jos hetken pohdimme näitä seikkoja ei etälukion historian määritelmä tunnukaan ehkä aivan niin osuvalta. Historiatietoisuutemme on muuttuva ja muovautuva käsite, joka on vahvasti kulttuuriin sidottua.15
13 http://www02.oph.fi/etalukio/historia/johdanto/
14 Kalela, 2000, 92 15 Kalela, 2000, 24
Aikaisempi opetus on keskittynyt vahvasti behavioristiseen oppimiseen, jossa oletettiin oppilaiden omaksuvan paljon tietoa. Historian tehtävä oli rakentaa lähinnä oppilaan identiteettiä ja sitoa historia nykypäivään kehityskuvausten kautta. Osaksi tämä pitää vieläkin paikkansa, mutta olemme siirtyneet kohti uudenlaisia metodeja. Voisimme jopa väittää metodien muodostavan oman osansa historiakäsityksestämme. Emme enää oleta historiaa faktana, vaan otamme yhä enemmän huomioon keinot, joilla tietomme muodostuu osana oppimistamme. Emme vain kerro mitä tapahtui Napoleonin sodissa tai neandertalinihmisten elämässä, vaan kerromme myös miten muodostamme tämän tiedon. Miten olemme muodostaneet tiedonhakumme aiheesta? 16
Koko historian kenttä on siis vaikeasti määriteltävissä ja itse sen lähteetkin muovautuvia tarpeiden mukaan. Historia on oikeastaan pelkkää tiedonhakua. Etsimme aina lähteitä ja esitämme niiden avulla kuvamme menneisyydestä. Peruskoulussa ja lukiossa tämä periaate ei aina onnistu. Vieläkin sorrumme esittämään historian tulkinnan oppilaille sen sijaan että antaisimme heidän itsensä muodostaa tulkintansa. Opetus on siirtymässä kohti sosiokonstruktivistista oppimista, missä yksi uusi lähestymistapa, eli tutkiva oppiminen, on tärkeä työkalu. Uudet menetelmät kuten tutkiva oppiminen ja sosiokonstruktivistiset opetustavat antavat meille mahdollisuuksia lähestyä oman tulkinnan kehittämistä. Eikä vanhojakaan oppeja unohdeta, mutta niitä voidaan soveltaa eri tavoin.17
Historian oppimisen syvin olemus on siis tiedonhakua. Opetussuunnitelmat antavat erilaisia tavoitteita historian oppimiseen eri koulu asteilla. Kaikissa näissä tavoitteissa on yhtenäistä laajentaa oppilaan historiakäsitystä eri näkökulmista. Oppilaat hankkivat tietoa historiasta eri kouluasteilla, ensin passiivisesti ja myöhemmin kiihtyvällä tahdilla kohti itsenäistä oppimista.
Ihannetilanteessa oppilailla aluksi esitellään historia ala-asteella erilaisten esimerkkien kautta, joista vähitellen siirrytään oppikirjoihin ja lopuksi kohti lähteiden omaa tulkintaa. Voimme siis tarkastella historian oppimista samalla tiedonhaun oppimisena sekä metakognitiivisten taitojen kehityksenä.18
16 Holopainen 2012, 10 17 Holopainen 2012, 5-6 18 Iiskala 1999, 5
Käsitykseemme uudenaikaisesta oppimisesta liitämme myös käsitteen tutkiva oppiminen.
Oppilaita kannustetaan ja ohjataan löytämään itse vastauksia ja tulkintoja aiheisiin, jolloin tuettaisiin taitopohjaista koulutusta. Tämä on ainakin lähtökohta tutkivalle oppimiselle.
Historian opetuksen ajatukset historian taitojen kehityksestä ovatkin mielenkiintoisia, sillä perinteinen kouluhistoria niin sanottuna yleissivistävänä tietona on koetuksella. Oppilaita pyritään motivoimaan historian kysymysten äärelle, mutta eniten aina kiinnostaa se mikä milloin kustakin henkilöstä sattuu tuntumaan mielenkiintoisimmalta. Toinen oppilas kokee Suomen sodat mielenkiintoisina, kun toinen taas viikinkiajan Euroopan. Jos oppilaille saadaan tarpeelliset taidot muodostaa omat tulkintansa historiasta, voisiko keskittymällä omiin lempiaiheisiin saada parempia tuloksia? Tutkiva oppiminen tuntuu soveltuvan hyvin historian oppimiseen ja limittyvän luonnollisella tavalla kysymyksiin tiedonhausta.19
Tiedonhaun voidaan sanoa olleen aina mukana historian oppimisessa, mutta 2000-luvulle tultaessa uusi verkottunut tietotekniikka on kasvattanut mahdollisuuksia eksponentiaalisesti.
Oppilas voi löytää helposti mitä tahansa tulkintaa tukevaa aineistoa lyhyenkin Internet-haun avulla. Rooman valtakunnan romahdus? Lyhyt haku ja oppilas löytää useita eri artikkeleita ja jopa dokumenttielokuvia aiheesta. Samoin toisenlaisetkin tulkinnat saavat helposti jalansijaa verkon villissä maailmassa. Amerikkalaiset eivät koskaan laskeutuneet kuuhun! Natsit kehittivät aikakoneen toisen maailmansodan aikana! Helppoja esimerkkejä joihin löytyy
”todistusaineistoa” hyvinkin nopeasti.20
Tällaisessa tilanteessa historian tiedonhakuprosessi osana opetusta on tärkeä tutkimusaihe.
Millä kriteerein oppilaat hakevat tietoa itsenäisesti? Miten he arvioivat eri lähteitä? Osaavatko he lähdekritiikin? Nämä ja monet muut ovat tärkeitä kysymyksiä joiden ymmärtäminen antaa meille uusia mahdollisuuksia ohjata tiedonhakua ja täten historiallisen tiedon kehitystä, sekä ymmärtää kuinka helposti tätä tietoa voi käyttää myös manipuloivasti.21
19 Kalela 2000, 29-30 20 Korhonen 2003, 68 21 Korhonen 2003, 68-70
Omassa tutkimuksessani päätarkastelukohteet historian oppiaineen ja oppimisen luonteessa tulevat olemaan behaviorismi vastaan konstruktivistinen käsitys. Osaavatko lukiolaiset rakentaa tietoaan vai ainoastaan hakea sitä? Täten voimme havainnoida näkyykö Internet- haussa joitakin behavioristisia tai konstruktivistisia piirteitä historiaa opiskellessa.
Ihmisen käsitystä omasta ajattelustaan voidaan kutsua metakognitioksi, ajattelun ajattelemiseksi. Kun tarkastelemme tiedonhakua, tutkimme oikeastaan oppilaiden metakognitiivisia taitoja. Ainoastaan tiedostamalla omat taitonsa voi kehittyä jossakin.
Metakognitio jaetaan kahteen osaan, tietoihin ja taitoihin. Tiedot kertovat sen tietoisen tason, jossa joku oppimisen (tai ajattelun) ilmiö ymmärretään. Taidot puolestaan ovat näiden tietojen ilmenemismuoto.22 Tätä voi selventää tiedonhaun kannalta esimerkin kautta:
Oppilas saa tehtäväkseen hakea tietoa Internet-lähteistä barokkiarkkitehtuurista lukion HI2- kurssilla. Oppilaan metakognitiiviset tiedot kertovat, että syöttämällä yksinkertaisen hakulausekkeen ”barokin arkkitehtuuri” hän saa paljon sivuja. Seuraavaksi oppilaan metakognitiiviset taidot astuvat mukaan kuvioon ja hän alkaa muokata hakulauseketta paremmaksi saadakseen tarkempia tuloksia, vaihtamalla kielen englanniksi ”baroque architecture” ja etsimällä suoraan joiltakin sivustoilta tietoa hakukoneen sijaan.
Esimerkissä oppilas käy joko tietoisesti tai tiedostamattaan läpi metakognitiivisen prosessin, joka johtaa jonkinlaiseen tulokseen, hyvää tai huonoon.
Arvioidessamme tiedonhakua Internet-lähteistä kohtaamme uusia ongelmia verkon laajuuden ja helpon saatavuuden takia. Totta kai tiedon luotettavuutta, ulkoasua tai muita myöhemmin esiteltäviä seikkoja tulee miettiä suhteessa kaikkeen tietoon. Mutta Internet on laajuutensa ansiosta nostanut nämä ongelmat esille aivan ennen näkemättömällä tavalla. Metakognition kannalta on tärkeä tiedostaa nämä ongelmat tietojen ja taitojen osaksi, sillä ne muodostavat ne seikat, jotka voivat johtaa hyvään tai huonoon lopputulokseen.23
22 Iiskala 1999, s4. Murtonen, http://users.utu.fi/marimur/Metakognitio.htm 23 Myllylä, Mäkelä, Torp 2009, 65
Puhuttaessa internethakujen ongelmista oikeastaan aina tarkastelemme lähdekritiikkiä. Yksi tapa lähestyä lähdekritiikkiä on jakaa se eri kriteereihin. Nämä kriteerit auttavat tunnistamaan ne metakognitiiviset haasteet, joita kohtaamme tiedonhaussa. Kaikki seuraavat osa-alueet on esitelty tutkimus paperissa ”Faktaa vai fiktiota : miten arvioida Internet-tiedonlähteitä?"
jossa tutkittiin juuri lähdekriittisyyttä.
Luotettavuus- ja uskottavuuskriteerit24
Tiedon lähteen alkuperän tunnistaminen sekä auktoriteetin että sisäisen kontrollin selvittäminen.
Sisällölliset kriteerit25
Täsmällisyys, tarkkuus, objektiivisuus sekä alkuperäislähteiden tunnistaminen.
Esittelykriteerit26
Kirjoituksen tarkoitus, konteksti, kohderyhmä sekä mahdolliset taustavaikuttajat Linkkikriteerit27
Hyperlinkitys, struktuuri (navigoitavuus), sekä relevanssi Ulkoasu- ja suunnittelukriteeri28
Helppokäyttöisyys, looginen organisointi, tekninen toimivuus sekä sisäiset hakuvaihtoehdot.
Vuorovaikutuskriteerit29
Voiko tiedon esittäjään ottaa yhteyttä? Kellä kaikilla on mahdollisuus muokata tietoja?
Näiden kuuden kriteerin lisäksi tutkimus esitteli vielä kaksi muuta, ”varoitukset” sekä ”muita kriteereitä” osiot, mutta niiden sisältö oli lähinnä tekninen, eikä koske suurinta osaa tavallisista käyttäjistä. Aihepiireinä oli metadata, domain-varmennus sekä erilaiset sivujen koodistoa koskevat seikat. Tekniset seikat opiskeluympäristön merkityksessä sisältyvät jo ulkoasu- ja suunnittelukriteereihin.30
24Fredrikson,Korpelainen,Luuri 2000, 12 25Fredrikson,Korpelainen,Luuri, 2000, 14 26Fredrikson,Korpelainen,Luuri 2000, 15 27Fredrikson,Korpelainen,Luuri 2000, 16 28Fredrikson,Korpelainen,Luuri 2000, 17 29Fredrikson,Korpelainen,Luuri 2000, 18 30 Fredrikson,Korpelainen, Luuri 2000 18-20
Nämä kuusi kriteeriä liittyvät myös ajatukseen ”Google sukupolvesta” tai ”nettinatiivi- sukupolvesta”. Molemmilla termeillä tarkoitetaan sukupolvea, joka on elänyt koko elämänsä tietotekniikan ympäröimänä. Usein tämän sukupolven edustajiin liitetään myös intuition kaltainen taito käyttää nettihakua ja eri laitteita Internet-ympäristössä. Tutkiessamme nykylukiolaisten tiedonhakua tarkastelemme juuri tätä sukupolvea (eli noin vuoden 1993 jälkeen syntyneet).31
Nettinatiivi-sukupolven tiedonhaussa nähdään koulumaailmassa sekä mahdollisuuksia että ongelmia. Mahdollisuuksiin voidaan luetella intuitiivinen laitteiston käyttö sekä Internetin sivustojen rakenteiden ymmärtäminen. Haittoina puolestaan mainitaan usein tiedonhaun pinnallisuus sekä lähdekritiikin puute. Aikaisemmat kuusi kriteeriä ovat siis juuri ne tarkastelukohdat, joiden perusteella voimme arvioida tiedonhaun natiivien taitoja.32
Tutkimuksessa perehdyn metakognition osalta nettinatiivin sukupolven taitoihin, joita mittaan aikaisemmin mainituilla kuudella kriteerillä. Nämä kuusi kriteeriä muodostuvat kussakin tehtävässä ja ryhmässä tapauskohtaisesti, joten analyysiä ei voi suorittaa puhtaasti tilastollisin keinoin. Ongelmana on tiedonhaun prosessin abstrakti luonne. Toinen ryhmä voi nähdä tiedonhaun selkeänä prosessina siinä missä toinen lähestyy sitä intuitiivisesti. Täten kriteerit täytyy analysoida tehtävä kerrallaan ja huomioiden mahdolliset erot.
Toinen tärkeä kriteeri on itse historian tiedon arviointi. Historiallinen tieto on hyvin pitkälle tekstitaitoa, johtuen eri lähteiden luonteesta. Erilaiset tekstidokumentit muodostavat suuren osan historiallisesta materiaalista sekä esityksistä. Arkeologia sekä muut esineelliset lähteet yhdessä modernimman ajan kuva- ja videoarkistojen kanssa, ovat kasvattaneet asemaansa historian tulkinnassa, mutta edelleen meillä on vahva ja usein hyvin perusteltu syy käyttää kirjallisia aikalaislähteitä tai niiden tulkintoja. Rantala ja Van Der Berg määrittelevätkin historian tekstitaidot seuraavasti:
31 https://fi.wikiversity.org/wiki/Mediakasvatus_ja_uudet_lukutaidot/Syksyn_2011_kurssi/GoGen/Google_Suku polvi
32 https://fi.wikiversity.org/wiki/Mediakasvatus_ja_uudet_lukutaidot/Syksyn_2011_kurssi/GoGen/Google_Suku polvi. Trilling, Fadel 2009, 30
”Kykyä toimia historialliseen kontekstiin sidoksissa olevien tekstien kanssa, taitoa analysoida menneisyyden toimijoiden tuottamia tekstejä ja tuottaa päteviä tulkintoja niiden käyttötarkoituksesta. Sekä tulkita tekstejä oman aikansa tuotteina”33
Historian tekstitaitoihin luetellaan 4 eri osaamisaluetta jotka määrittelevät hyvän tiedon hallitsijan tasoa. Nämä ovat:34
1: määrittävä – lähteen laatiminen tiettyyn tarkoitukseen
2: tunnistava – tunnistaa lähteen luonteen, ensimmäisen käden vs toisen 3: ymmärtävä – historiallisen kontekstin ymmärtäminen
4: arvioiva – vertailevan lähdeanalyysin tason
Jokaisella tasolla oppilas ymmärtää myös aikaisemman tason sisällön. Ensimmäisellä tasolla oppilas osaa kertoa mihin tarkoitukseen aineisto on luotu. Tämä ensimmäinen askel saavutetaan jo melko pian, kun oppilaalle esitellään eri historiallisia dokumentteja. Toisella tasolla oppilas osaa jo tunnistaa lähteen joko ensimmäisen käden tai välikäsien tuottamaksi lähteeksi. Tämä toinenkin askel on vielä sangen yksinkertainen, mutta ei enää niin itsestäänselvä kuin voisi olettaa. Kolmas taso pitää sisällään ymmärryksen historiallisesta kontekstista, siitä minkälaisessa ympäristössä tai ajatusmaailmassa teksti on tuotettu.
Kolmatta osaamisen tasoa voidaan pitää jo vaativampana ja tärkeänä anakronististen käsitysten välttämiseksi. Viimeisellä neljännellä tasolla oppilaan oletetaan jo pystyvän vertailemaan eri lähteitä sekä analysoimaan niitä.35
Historian tekstitaito limittyy osaksi tiedonhakua. Käyttämällä aikaisemmin mainitsemaani tiedon lähdekriittisyyden mittaria sekä historian tekstitaidon määritelmää, pääsemme käsiksi oppilaiden metakognitioon nimenomaan historiallisen tiedon osalta. Ensin voimme määritellä osaavatko oppilaat määritellä lähteittensä luotettavuuden. Toiseksi voimme tarkastella osaavatko oppilaat käyttää löytämiään lähteitään historiantiedon muodostumisessa.
33 Rantala, Van Der Berg 2013, 395 34 Rantala, Van Der Berg 2013, 398 35 Rantala, Van Der Berg 2013, 398
Tekstitaidot ja niiden kehittyminen on osana myös yleistä kuvaamme historiasta, eli historiankulttuuriamme. Historiakulttuurilla tarkoitetaan kaikkea sitä, mitä näemme ympäröivässä maailmassa ja minkä nostamme arvoon nimenomaan historiallisen merkityksen kannalta. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi muistomerkit, museot, vanhat valokuvat tai populaarimmat historian esitykset, kuten historialliset TV-sarjat tai vaikkapa pelit. Jokaiselle meistä rakentuu oma historialliskulttuurinen käsityksemme, johon osana vaikuttaa koulussa saamamme formaali opetus sekä kaikki koulun ulkopuolella kokemamme.36
Historiakulttuuri on osana niitä pohjatietoja, jotka tuomme aina omaan tiedonhakuumme.
Joskus ympäröivästä maailmastamme kumpuavat pohjatiedot saattavat olla hyvinkin pinnallisia, mutta niiden pohjalta voimme rakentaa hyvinkin mielekkäitä hakulausekkeita ja päästä lopulta pintaa syvemmälle. Esimerkiksi saattaisit muistaa barokkiajasta vain, että
”miehet pukeutuivat sukkahousuihin”, lähdet tutkimaan barokkia tämän teeman kautta ja kohta päädytkin ajan muodin ja täten aatteiden kuvaamiseen. Historiakulttuuri näkyy myös osana sitä, mitä pidämme milloinkin relevanttina tietona. Mihin tietoon tyydymme? Milloin olemme vastanneet ongelmaan mielestämme tarpeeksi? Mihin kuvaan historiasta tyydymme?
37
36 Rantala, Ahonen 20015, 9 37 Rantala, Ahonen 20015, 60
2 Tutkimusaineisto ja menetelmät
2.1 Aineiston keruu
Suoritin osana omaa opetusharjoitteluani keväällä 2015 kolmivaiheisen tiedonhakukokeilun Joensuun normaalikoulun lukion historian kurssilla HI2-Eurooppalainen ihminen. Aiheenani oli tutkia oppilaiden tiedonhaun taitoja eri aiheiden piirissä alati vaikeutuvilla tehtävillä.
Oppilaiden yhdessä toteuttamat vastaukset ovat tutkimukseni pääaineisto. Oppilaat eivät tienneet osallistuvansa aineistoni keräämiseen, heille kerrottiin tehtävien tarkoitus vasta keräämisen jälkeen.
Tämänkaltainen aineistonkeruu asettuu kvalitatiivisen tutkimuksen kentässä pehmeän tutkimuksen piiriin. Pehmeässä tutkimuksessa itse tutkimus on aineistolähtöistä ja tutkimuskysymys sekä mahdolliset analyysiyksiköt eivät ole ennalta määrättyjä.
Tutkimukselle mielekkäät analyysikohteet nousevat esiin aineistoa tutkittaessa. Ainoastaan pääaihe antaa sen viitekehyksen, jossa toimitaan. 38
Valitsemani lähestymistapa antaa tutkimukselle autenttisen näkökulman oppimis-ja tiedonhakuprosessiin. Toimin itse oppitunneilla ohjaavana opettajana kyseiselle ryhmälle, joten metodi on hyvin pitkälle osallistuvan havainnoitsijan kaltainen. Osallistuva havainnoitsija toimii vaihtelevassa määrin osana tutkimuksen aineistonkeruuta. Joissakin tapauksissa hän saattaa olla itse jopa osana aineistoa muiden joukossa. Omassa tapauksessani toimin ohjaajan roolissa. Annoin oppilaille tehtävät ja tarkastelin niiden etenemistä opettajan roolissa. Tehtävänäni ei ollut ohjata oppilaiden tiedonhakua, vaan auttaa mahdollisissa esteissä ja valvoa, että tehtävä tuli ymmärrettyä ja tehtyä tunnin aikana. Omat havaintoni oppituntien kulusta ovat osa analyysiä. Pyrin minimoimaan osallisuuteni oppilaiden tiedonhakuun, vaikkakin parissa tapauksessa jouduin muistuttamaan ohjeistuksesta. Nämä seikat on huomioitu aineiston analyysissä.39
38 Tuomi, J. & A. Sarajärvi 2004, 50 39 Metsämuuronen, J. 2008, 249
Jokainen tehtävä suoritettiin box.com-verkkopalvelun alustalle. Tämä alusta tarjoaa mahdollisuuden kirjoittaa ja lukea yhdessä kaikkien käyttäjien kanssa tekstidokumentteja.
Box.com-sivusto tarjoaa mahdollisuuden tarkastella oppilaiden töiden etenemistä versiohistorian kautta. Sivusto tallentaa luodun dokumentin minuutin välein ja näitä eri versioita voidaan jälkikäteen tarkastella tai palauttaa tarvittaessa. Tämä ominaisuus tarjoaa hyvän työvälineen metakognition ja lähdekritiikin eri kriteerien tarkasteluun, sillä voimme jälkikäteen huomioida, missä järjestyksessä työ eteni. Aineisto on kerätty tutkijan box-tilille ja on myös salasanasuojattu.
Oppilaat saivat ohjeet kulloiseenkin tehtävään suoraan opettajalta tai he pystyivät katsomaan ne jaetusta box-kansiosta. Työt tallennettiin ryhmien jäsenten nimillä varustettuina yhteiseen kansioon. Kaikissa tehtävissä oppilaita ohjeistettiin laittamaan käytetyt Internet-lähteet selkeästi näkyviin. Ensimmäisessä tehtävässä oppilaat eivät saaneet vastauksesta malliesimerkkiä, kahdessa seuraavassa tehtävässä esimerkki oli osana tehtävänantoa.
Jokaiseen tehtävään oli käytössä sama aika, eli yksi 75 minuutin oppitunti.
Ohessa taulukko oppilaiden vuosikurssijakaumasta tehtäväkohtaisesti:
Tehtävä 1 Tehtävä 2 Tehtävä 3
Vuosikurssi 2 3-4 2 3-4 2 3-4
Ryhmä 1 2 1 2 1 2
Ryhmä 2 3 4 3
Ryhmä 3 3 1 1 3
Ryhmä 4 2 2 2 1
Ryhmä 5 3 3 3
Ryhmä 6 1 1 2 1 - -
Ryhmä 7 2 1 3 - -
Yht: 19 20 14
Tehtävässä 3 poissaolojen takia kaksi viimeistä ryhmää yhdistettiin muihin, jotta kukaan ei joutuisi tekemään tehtävää yksin.
Kuten ohesta käy ilmi, oppilaat olivat suureksi osaksi kaikki lukion toiselta vuosikurssilla ja täten ryhmää voidaan pitää oppimäärältään hyvin yhtenevältä. Mielenkiintoinen seikka on myös se, että jokainen oppilas omisti oman älylaitteen, tässä tapauksessa puhelimen, jolla he myös etsivät tietoa lähinnä Wikipediasta silloin tällöin. Nämä tilastot ja lisähuomiot eivät varsinaisesti ole tarkastelujeni kohteena. Ryhmätehtävässä mahdolliset eroavaisuudet IT- taitojen, iän ja opiskelumäärän välillä olivat selvästi tasoittuneet, kun otetaan huomioon että erot olivat jo lähtötilanteessa vähäisiä.
2.2 Tutkimusaineisto
Ensimmäisen tehtävän aiheena oli renessanssin ajan tiede ja taide. Tehtävä oli jaoteltu niin, että kullakin ryhmällä oli oma aihealueensa. Tehtävän ohjeistuksena oli etsiä tietoa omasta aiheesta Internet- ja oppikirjalähteistä sekä kirjoittaa lyhyitä tekstikappaleita löydöksistään.
Ohessa on liitettynä tehtävänanto. Alkuperäisessä muodossaan ryhmiä tuli olla vain kuusi, mutta ryhmän koon takia lisättiin yksi aihepiiri lisää:
”Renessanssin tiede ja taide -tiedonhaku tehtävä Lue kaikki ohjeet huolellisesti läpi!
Jakautukaa 6 ryhmään : 3 henkilöä per ryhmä, yhteen ryhmään tulee 4. Työt tehdään Boxiin. Jokaisella ryhmällä oma aihepiirinsä:
1 Newtonilainen maailmankuva 2 Renessanssin kuvanveisto 3 Renessanssin arkkitehtuuri 4 Kopernikaaninen vallankumous 5 Renessanssin kirjallisuus 6 Renessanssin maalaustaide 7 Renessanssin arkielämä
Hakekaa tietoa omasta aihepiiristä oppikirjasta ja Internetistä. Kirjoittakaa lyhyitä kappaleita aiheenne keskeisistä asioista. Jokaisen kappaleen perään laitatte lähteen, mistä tieto on peräisin esim. linkki tai oppikirja.
Oppikirja ei voi olla ainoa lähde. Wikipedia EI ole lähde. Linkin eteen laitatte, millainen lähde on kyseessä esim. artikkeli renessanssin arkkitehtuurin ominaispiirteistä tai dokumentti Isaac Newtonin teorioista jne. Kappaleissa on aina oltava linkki tai viittaus oppikirjaan.
Lopuksi laaditte 2 kysymystä omasta aiheestanne esim. miksi kirkko vastusti kopernikaanista maailmankuvaa tai kuka maalasi teoksen Mona Lisa. Tiedonhaussa kannattaa hyödyntää muutakin kuin suomen kieltä.”
Toisessa tehtävässä oppilaat jakautuivat taas suurin piirtein samoihin ryhmiin ja alkoivat tarkastelemaan barokkivaikutteista arkkitehtuuria. Ennen kuin varsinainen tehtävä aloitettiin, jokainen sai tehtäväkseen luoda itsenäisesti miellekartat, joiden aiheena oli barokki.
Miellekartat muodostivat tarkastelun oppilaiden pohjatiedoista ja viime tunnilla opitun muistamisesta. Miellekartat muodostavat yhden osan tehtävän analyysiä ja ovat erikseen arkistoituina tarkastelua varten. Miellekarttoja on yhteensä 19, mutta 2 niistä ei ole tarkastelukelpoisia. Toisen hylätyn tapauksessa oppilas ei suostunut tekemään tehtävää, vaan keskittyi puhelimensa käyttöön, kun toinen taas saapui myöhässä ja ei kerennyt tekemään tehtävää. Myöhemmässä analyysivaiheessa käy ilmi, että nämä puutteet eivät häiritse itse aineiston analyysiä, koska tuotokset olivat yllättävän samankaltaisia ja niiden pohjalta voidaan tehdä yleistys koko luokan pohjatiedoista.
Tällä kertaa itse tehtävässä kaikilla ryhmillä oli sama aihe. Jokaisen ryhmän tuli luoda oma
”arkistonsa” kuva- ja videomateriaaleille barokin arkkitehtuurista. Arkistoon tuli laittaa kuvat ja videot joko suoraan tai linkkeinä sekä kertoa mitä barokkipiirteitä löydöksissä esiintyy.
Tässäkin tehtävässä oli tärkeää merkitä lähteet muistiin. Tehtävänantoon oli liitetty myös esimerkki mahdollisesta toteutuksesta. Ohjeistuksessa myös pyydettiin luomaan selkeä kokonaisuus, jota olisi helppo selailla. Toinen tehtävä keskittyi visuaaliseen materiaaliin.
Ohessa alkuperäinen tehtävänanto. Esimerkissä on mukana yksi kuvalinkki sekä lopussa opettajan ohjeistus, joka ei liittynyt itse tehtävänantoon:
”Barokki arkkitehtuuri
Luo kuva- sekä videoarkisto barokin arkkitehtuurista boxin kansioon barokki – se voi olla alakansio tai oma boxnote. Merkatkaa ryhmän jäsenten nimet selkeästi näkyviin!
Hae barokin arkkitehtuurista kuvia ja videoita. Järjestele kuvat ja videot selkeäksi kokonaisuudeksi, niin että kokonaisuudessa tulee esille mahdollisimman monta barokin tyylisuunnalle ominaista piirrettä.
Lopputuloksen tulee olla selkeä kokonaisuus, jota on helppo selata. Materiaalin voi joko suoraan liittää dokumenttiin tai laittaa linkkeinä. Käyttäkää omaa harkintaa tyyliseikoissa!
Esimerkki: Alla vain yksi esimerkki joka ei ole varsinaisesti barokkia (etsikää itse!):
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/46/LutheranCathedral- ofHelsinki.jpg/250px-LutheranCathedral-ofHelsinki.jpg -Kuva Helsingin tuomiokirkosta,
lähde wikipedian kuva-arkisto
-Yksi suomen tunnetuimpia rakennuksia -rakennettu 1800- luvun puolivälissä -edustaa uusklassista tyyliä
-Puhdas selkeä tyyli -Valkoisen värin käyttö
-Lähempänä vanhaa klassista tyyliä: Selkeät geometriset kuviot ja pinnat TAKAISIN LUOKKAAN 10:40! (opettajan lisäämä ohjeistus)”
Kolmannessa tehtävässä oppilaiden tuli hakea tietoa 1800-luvulla vaikuttaneista aatteista sekä etsiä suoria lainauksia henkilöiltä, jotka olivat vaikuttaneet näiden aatteiden kehitykseen.
Lisäksi tehtävänantoon oli liitetty yksi bonustehtäväosio, jossa oppilaiden tuli hakea myös taidetta, johon kyseiset aatteet olivat selvästi vaikuttaneet. Viimeinen tehtävä olikin kaikista laajin ja yhdisti sekä ensimmäisen tehtävän puhdasta faktahakua sekä toisen visuaalista taidehistoriapuolta. Ohessa tehtävänanto, esimerkki vastauksessa on mukana kaksi linkkiä teksti- ja kuvalähteeseen:
”1800- luku, aatteiden vuosisata
Etsikää jokin 1700-luvun loppupuolella tai 1800-luvulla syntyneitä poliittisia tai yhteiskunnallisia aatteita sekä henkilöitä jotka kytkeytyvät niihin, ja muistakaa merkitä lähteet!
Tehtävä on kaksiosainen:
-Merkitsekää aate sekä sen lyhyt selitys
-Etsikää vähintään yksi henkilö joka liittyy kyseiseen aatteeseen ja esitä yksi lainaus tältä henkilöltä.
Bonustehtävät!
-Etsikää enemmän kuin yksi lainaus per/aate!
-Etsikää taideteos joka liittyy tai johon on mielestänne ollut vaikuttamassa kyseinen aate! Perustele valintasi.
Esimerkki, (esimerkkiaate on vanhempi kuin tehtävänanto...hähähää! etsikää itse!) Absolutismi : https://fi.wikipedia.org/wiki/Itsevaltius
-Valtiaan (kuningas/keisari/hallitsija) ehdoton ja rajoittamaton valta-asema -Thomas Hobbes, englantilainen poliittinen filosofi 1600 luvulta "During the time men live without a common power to keep them all in awe, they are in that conditions called war; and such a war, as if of every man, against every man"- Hobbes, leviathan 1651
http://www.rjgeib.com/thoughts/nature/hobbes- quotes.html
Taideteos:https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/6d/Gustav_III_of_Swede n_1.jpg/220px- Gustav_III_of_Sweden_1.jpg :Kustaa Vaasa III juhlamuotokuva. Selkeitä barokkityylisiä vaikutteita jotka korostavat hallitsijan yksinvaltaa.”
Aineistossa on yksi muista poikkeava materiaali. Yksi ryhmä pyrki tehtävänannosta huolimatta tekemään oman työnsä Powerpoint- tai Prezi-esitysmuotoon. Ryhmän esitystapa poikkesi niin paljon muista, että sitä tulee lähestyä myös hiukan eri kriteerein. Kyseinenkin ryhmä kuitenkin merkkasi käyttämänsä lähteet selkeästi box.com-alustalle, joten tiedonhankinnan arviointi on osaksi sama kuin muillakin ryhmillä. Kussakin tehtäväanalyysissä tuodaan esille poikkeavan ryhmän tuotokset omana osionaan. Tämä ryhmä myös käytti tuntien ulkopuolista aikaa oman työnsä viimeistelyyn.
Joissakin ryhmissä ohjaaja joutui puuttumaan pariin otteeseen tehtävien etenemiseen.
Ryhmillä saattoi olla mahdollisia väärinkäsityksiä tehtävänannosta tai muusta ohjeistuksesta.
Nämä seikat on huomioitu analyysivaiheessa ja ovat osa tutkijan roolia havainnoivana osallistujana.
2.3 Tutkimuskysymys ja tutkimusmenetelmät
Tutkimukseni pääkysymys koskee lukiolaisten tiedonhakutaitoja historian oppiaineessa.
Kuinka hyvät tiedonhakuvalmiudet oppilailla on historiallista materiaalia etsittäessä Internetistä? Jotta kysymykseen saataisiin selkeä linja siinä mitä pidetään hyvänä tiedonhakuna, täytyy analyysi jakaa eri osioihin. Tutkimukseni analyysiosiot rakentuvat seuraavien neljän kysymyksen mukaan:
Kuinka hyvin oppilaat hallitsevat tiedonhaun kysymystenasettelun?
Miten oppilaat ottavat lähdekritiikin huomioon?
Kuinka historian tekstitaidot vaikuttavat tiedonhakutaitoihin?
Miten tehtävänanto vaikuttaa tiedonhakuun?
Aineisto koostuu oppilaiden ryhmässä tekemistä töistä, joita lähdetään analysoimaan kvalitatiivisen analyysin avulla. Kvalitatiivinen analyysi on laaja käsite ja pitää sisällään monia eri lähestymistapoja tutkimukseen. Tutkimusmetodilla on vahva asema ihmistieteissä, mitä myös pedagogiikka on. Kvalitatiivista metodia voidaan pitää hyvin teoreettisena tutkimuksena, sillä sen pohjalta on vaikea tehdä empiirisiä havaintoja tai ennusteita. Tämä on niin sanottu teoreettis-empiirinen vastakkainasettelu.40
Kvalitatiivisessa metodissa usein korostuvat tietyt seikat. Tutkimuksen kokonaisvaltainen lähestyminen aiheeseen, ihminen osana tiedonkeruuta sekä induktiivinen ajattelu. Nämä muodostavat myös oman tutkimukseni perusteet, joiden pohjalta rakennetaan käytettävä analyysimalli. Kokonaisvaltainen tiedonhankinta tarkoittaa, että aineistoa ei ole rajoitettu vain tiettyihin analyysiyksiköihin, vaan tarkastelu suoritetaan kokonaisvaltaisesti aineiston pohjalta. Tällöin aineisto saattaa pitää sisällään myös tutkijan omat kokemukset sekä varsinaisen tutkimuksen ulkopuolelta tulevat kysymykset.
40 Tuomi, Sarajärvi 2004, 19
”Ihmisenä osana tiedonkeruuta” tarkoitetaan tutkijan ja tutkittavan kysymysten ulkopuolelta tulevia mahdollisia vaikutustekijöitä, esimerkiksi aikarajoja tai tunnetiloja, jotka voisivat vaikuttaa tuloksiin. Viimeisenä peruskäsitteenä on induktiivinen ajattelu, jossa havainnot muodostavat kysymykset. Miksi näin mahtoi käydä? Miksi tiedonhaku eteni tuohon suuntaan tai tällä tavoin? Induktiivinen ajattelu on yhteydessä niin sanottuun pehmeän tutkimuksen menetelmiin, jossa aineistolle ei ole asetettu tarkkoja rajoja.41
Tutkimukseni luonne on vahvasti konstruktivistinen; totuus on lopulta suhteellista ja havaittaville ilmiöille voi löytyä useampi selitys. Tämänkaltainen tutkimus on lähellä tapaustutkimusta, joka sallii tapauksen pohjalta tehtävät yleistykset niin kauan, kun tietyt ehdot täyttyvät. Analyysi on siis vahvasti fenomenologista, joka tutkii tiettyä ilmiötä, tässä tapauksessa lukiolaisten tiedonhakua, ja esittää siitä yhdenlaisen tulkinnan.42
Reliabiliteetti tarkoittaa tutkimuksen uskottavuutta ja toistettavuutta. Tämän tutkimuksen koejärjestely on sangen helposti toistettavissa oheisen oppilastöiden kysymystenasettelun avulla. Tutkimukselle olisi antanut lisäarvoa, jos se olisi toistettu toisen oppilasryhmän kanssa sekä toisen opettajan johdolla. Kysymyksenasettelu oppilaille on selkeä ja toteutustapa helppo, joten jatkotutkimuksen kannalta saman kokeen voisi suorittaa useampi lukiolaisryhmä ja tuotoksia voisi lähestyä myös kvantitatiivisesti, eli laskennallisin keinoin tilastoiden tärkeät kohdat.
Valideetti puolestaan tarkoittaa tutkimuksen tarkoitusta. Tutkitaanko sitä asiaa, mitä väitetään?
Tämän tutkimuksen kannalta valideettia antaa aidossa opetustilanteessa toteutettu kokeilu.
Oppilaiden tuntityöt ovat selkeitä tiedonhakukysymyksiä ja niiden lopputulokset tuottavat selkeän jäljen, mistä oppilas on saanut tietonsa. Tämän tutkimuksen voisikin siis toistaa eri ryhmien kanssa ja nähdä olisivatko tietolähteet samankaltaisia tai jopa täysin samoja sivustoja.
41 Hirsjärvi, Remes, Sajavaara 2006, 164 42 Metsämuuronen 2008, 223-224
3 Aineiston analyysi
Ensimmäiseksi tarkastelen kuinka oppilaat hallitsevat kysymyksenasettelun ja yleiset internethakumenetelmät kussakin tehtävässä. Toinen tarkastelu keskittyy tiedon luotettavuuden arviointiin metakognition näkökulmasta. Kolmanneksi tarkastelen oppilaiden löytämiä lähteitä historian tekstitaitojen näkökulmasta. Lopuksi tutkin tehtävänannon vaikutuksia oppilaiden töihin ja toimintatapoihin. Näiden osa-alueiden kautta voin lopuksi yhteenvedossa arvioida oppilaiden tietoja ja taitoja kokonaisuutena suhteessa tiedonhakutehtäviin.
3.1 Kysymysten asettelu
Tiedonhakuprosessi alkaa aina tietynlaisten avainsanojen kautta. Jo ennen digitaalisten arkistojen aikakauttakin erilaiset arkistointimenetelmät perustuivat keskushakemistoihin ja kortistoihin, jonka kautta päästiin selaamaan käytössä olevia aineistoja. Internet-aikakaudella oikeat hakusanat ja lausekkeet ovat muodostuneet entistäkin tärkeämmiksi. Verkon tiedonhaussa onkin ominaista tarkastella hakulausekkeiden muodostamista tärkeimpänä tekijänä onnistuneeseen tiedonhakuun.43
Internet-lähteiden monipuolisuus eroaa konkreettisesti minkä tahansa kirjaston tai arkiston sisällöstä, koska kuka tahansa voi saada äänensä kuuluviin ilman välikäsiä. Internet-tieto on myös hyperlinkitettyä, eli toisesta artikkelista tai lähes mistä tahansa materiaalista voi päästä toiseen siihen liittyvään tai selittävään osaan. Jotta miljardien sivustojen, blogien, videoiden ja muiden lähteiden kautta saa merkityksellistä tietoa, on luovutettava osa tehtävästä hakukoneen hoidettavaksi.44
Google on kaikista eniten käytetty hakukone. Yhtiön kehittämä hakusovellus on oppivan rakenteensa vuoksi menestynyt ja ohittanut kilpailijansa. Kun otetaan vielä huomioon Googlen markkinoinnin menestys ja käyttöjärjestelmä Androidin asema mobiililaitteissa, ei ole ihme että ”googlettaminen” on muodostunut yleiseksi ilmaukseksi, jolla tarkoitetaan tiedonhakua. Tämä näkyy nykysukupolvessa sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.45
Käytän seuraavaksi analyysissä termiä ”lähde” kuvatessani oppilaiden löytämiä artikkeleita, kuvia tai muuta tietoa. Lähteellä tarkoitettaan historian oppineiden piirissä usein jotakin alkuperäislähdettä taikka historian jäännettä josta voimme tehdä eri tulkintoja, eikä tietokirjamaista tietoa. Tiedostan tämän eron, mutta koulumaailmassa lähde on oppilaille se informaation kanava, josta saa tarpeelliset faktat kulloiseenkin kysymykseen tai ongelmaan.46
43 Korhonen 2003, 49 44 Korhonen 2003, 55
45 Trilling, Bernie, Fadel 2009, 27 46 Kalela 2000, 26, 94
Tutkimusaineistosta paljastui yksi mielenkiintoinen seikka: kaikki hakutulokset oli saatu Googlen hakukoneen kautta. Jokainen ryhmä suoritti ensimmäisen tiedonhakunsa Googlen kautta ja sitten mahdollisesti eteni artikkelin tai muun materiaalin hyperlinkityksen kautta toisiin lähteisiin. Oppilaille Google on ”internetin etuovi”, jonka kautta kuljetaan yleensä ensin etsittäessä tietoa tai jopa mentäessä tietyille sivuille, sillä joskus on helpompi kirjoittaa Googleen sivuston nimi kuin koko sivun osoite.
Onko yksipuolinen hakukoneen käyttö sitten huonoa tiedonhaun kannalta? Voimme tarkastella tätä osiota oppilaiden tulosten ja niiden merkityksellisyyden kautta.
Merkityksellisyydellä tarkoitan kulloiseenkin tehtävään sopivan materiaalin löytymistä.
Kaikissa tehtävissä oppilaita ohjeistettiin laittamaan tuloksensa selkeästi esille ja näin he tekivätkin. Ensimmäisessä tehtävässä oppilaat hakivat useasta eri aiheesta tietoa ja eri ryhmät päätyivätkin täten mitä erilaisimpiin tiedonlähteisiin. Jokaisella ryhmällä oli omat päähakulausekkeensa, josta aloittaa tiedonhaku. Katso kappale 2.2.
Arvioidessamme Googlen hakukoneen pätevyyttä tämän tehtävän osalta, lausekkeet voidaan syöttää hakukoneeseen ja katsoa mitä tuloksia saadaan. Ei olekaan kovinkaan yllättävää, että lähestulkoon kaikki oppilaiden käyttämät linkit löytyvät ensimmäiseltä tulossivulta. Huomion arvoista on myös se, että oppilaita oli tahallaan kielletty käyttämästä vain Wikipediaa lähteenään kyseisessä tehtävässä. Google-haku tarjoaa usein Wikipediaa heti ensimmäiseksi tietolähteeksi. Pieni osa oppilaista käytti Wikipedian artikkeleita kiellosta huolimatta, mutta lyhyen haun jälkeen hekin saivat muita lähteitä.
Suurin osa ryhmistä ei vaikuttanut myöskään käyttäneen hakukoneen monihakua tai tarkentavia ”AND, OR, NOT” hauntarkennustermejä. Tämä ei ole tosin yllättävä piirre, sillä harjoituksen termistö oli sangen tutkittua historiallista materiaalia ja termit tuottivat jo nopealla haulla merkityksellisiä tuloksia. Tarkennustermit ovat yleensä merkityksellisiä kirjastomateriaalia tai muuta arkistoaineistoa tarkasteltaessa, mutta oppilaiden tehtävässä suurin osa tuloksista saatiin jo yksinkertaisella sanahaulla.47
Jokainen ryhmä löysi tehtävään hyvin sopivaa materiaalia. Oppilaiden löydökset olivat linjassa tehtävänannon kanssa ja löydetty tieto oli relevanttia kunkin ryhmän aiheeseen.
Ohessa yksi kappale sekä sen lähde esimerkki renessanssin arkkitehtuuri -ryhmältä:
”Täysrenessanssin arkkitehtuurille tyypillistä oli ympyrän, ristin tai tähden muotoinen keskeisrakennus, joka oli varustettu kupolikatolla. Tärkeäksi tekijäksi nousi rakennusten volyymi sekä valo, jota käytettiin tilaa muotoilevana elementtinä. Palatseissa säilyi varhaisrenessanssin kuutiomainen umpinaisuus, tosin sillä erotuksella, että seinät tehtiin plastisemmiksi ja vaihtelevammiksi.
Yleisesti ottaen täysrenessanssin arkkitehtuurista välittyi staattisuus johdonmukainen tektonisuus ja harmoniset mittasuhteet.
https://koppa.jyu.fi/avoimet/taiku/taidehistorian-ikajana/renessanssi/taysrenessanssin
%20arkkitehtuuri”48”
Kappaleesta käy ilmi tehtävänannon kannalta tärkeitä tietoja ja kyseinen teksti kuvailee hyvin yksinkertaistaen arkkitehtuurin pääpiirteitä. Arkkitehtuuri sekä muiden ryhmien löydökset noudattivat samaa kaavaa; ensin tekstikappale sitten lähde. Yksi poikkeava ryhmä oli laatinut omasta työstään esityksen, mutta esitys noudatti silti samaa kaavaa lähteiden osalta, jotka he olivat merkinneet esityksensä loppuun.
47 Korhonen 2003, 49
48 Oppilastyö tehtävä 1, renessanssin arkkitehtuuri ryhmä.
