Tähän mennessä olen käsitellyt oppilaiden taitoja metakognitiivisesta ja tiedonhaun yleisestä näkökulmasta. Seuraavat kaksi kappaletta käsittelevät oppilaiden tiedonhakua nimenomaan historian materiaalien kannalta. Ensimmäiseksi tarkastelen historian tekstitaitojen toteutumista Internet-lähteistä.
Oppilaiden tehtävät eivät olleet suunniteltuja tunnistamaan ja mittaamaan näitä tekstitaitoja, mutta silti niitä voidaan tarkastella löydettyjen lähteiden kautta. Tiedonhaku tukee ja kehittää tutkimustaitoja, eli niitä taitoja joiden avulla oppii löytämään ja tunnistamaan kelpoista historiallista materiaalia. Tutkimustaidot ovat osa historian tekstitaitoja, mutta myös olennainen osa kaikkea tiedonhakua. Historian oppiaineen erikoispiirre on materiaalin laajuus.
Historian aineistoista voidaan puhua yläkäsitteellä historiankulttuuri. Historiankulttuuri pitää sisällään museoita, merkkipäiviä, Internet-blogeja, pelejä ja kaikkea muuta joiden selkeä arvostus sijoittuu menneisyyteen. Internet on kasvattanut historian kulttuurin ilmenemistä entisestään ja tuonut sen kaikkien ulottuville.84
Aikaisemmin käsittelin oppilaiden metakognitiivisten taitojen ja hakumenetelmien kautta tiedonhakuprosessin kulkua. Historian tekstitaidot laajentavat metakognition käsitettä lisäämällä siihen historiallisen näkökulman. Historiallista materiaalia voi analysoida seuraavan neljän kriteerin kautta (katso lisää kappaleesta 1.3):85
1: määrittävä – lähteen laatiminen tiettyyn tarkoitukseen
2: tunnistava – tunnistaa lähteen luonteen, ensimmäisen käden vs toisen 3: ymmärtävä – historiallisen kontekstin ymmärtäminen
4: arvioiva – vertailevan lähdeanalyysin tason
84 Rantala, Ahonen 2015, 9, 19 85 Rantala, Van Der Berg 2013, 398
Nämä kriteerit ovat vaikeampia tunnistaa oppilaiden löytämistä lähteistä kuin aikaisemmat metakognitiiviset kriteerit. Kyseessä on enemmän oppilaiden itsensä läpikäymä prosessi kuin lähteen itsensä arvioiminen. Nämä taidot ovat osa monilukutaitojen käsitettä, jossa metakognitiivista prosessia arvioidaan useasta eri näkökulmasta. Yleensä tekstitaidot sidotaan vain suoriin historiallisiin teksteihin. Koulumaailmassa yleisin tapa lähestyä historiaa on edelleen eri lyhennelmien tai tietokirjamaisen materiaalin kautta ja suorat aikalaiskuvaukset ovat niin sanottua laajentavaa materiaalia. Kouluissa oppikirjat ovat edelleen tärkeässä asemassa oppilaiden maailman- ja historiankuvan rakentajina.86
Koska tehtävässä ei erikseen kysytty oppilaiden ajatuksia tai prosessia, joiden avulla he arvioivat löytämiään lähteitä täytyy historiantaitoja lähestyä eri näkökulmasta. Täytyykin esittää kysymys, voiko löydetyn lähteen avulla muodostaa käsitystä neljästä historian taitojen näkökulmasta? Eli, voiko oppilaiden löytämästä lähteestä esittää kysymyksiä, joiden avulla sen historiallista arvoa voisi määrittää, tunnistaa, ymmärtää ja arvioida. Täten siis arvioin oppilaiden käsitystä hyvästä historiallisesta lähteestä.87
Ensimmäisessä tehtävässä päästään enemmän kiinni oppilaiden historian tekstitaidoista verrattuna muihin tehtäviin. Tehtävässä täytyi kirjoittaa lyhyitä tekstikappaleita löytämiensä lähteiden pohjalta, jotka paljastavat miten oppilaat lähestyvät historian tietoa. Käytetyt lähteet toimivat oppilaiden tekstien tietopohjana ja heidän itse luomansa lyhyet tekstikappaleet ovatkin lyhennelmiä heidän itse keräämästään tiedosta. Lyhentämisen taito on vahvasti yhteydessä metakognitiivisiin taitoihin ja historian osalta tekstitaitoihin. Taito soveltaa omaa osaamistaan, jotta voi tunnistaan kerätystä tiedosta oleellisimman ja arvioida sitä historian näkökulmasta, on yksi uuden opetussuunnitelman tavoitteista historian oppiaineen osalta.88
86 Fält 1982, 8
87 Rantala, Van Der Berg 2013, 395
88 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015, 170 Rantala 2015, 4
Nostan esille muutaman esimerkin oppilaiden tuotoksista ensimmäisestä tehtävästä. Kuten jo aikaisemmin kävi ilmi, oppilaiden työt vastasivat hyvin tehtävänantoa ja lähteet olivat pääosin päteviä (katso kappale 3.1).
Renessanssin maalaustaide -ryhmä teki työhönsä kaksi kokonaista tekstikappaletta ja löysi näiden tueksi muutamia Internet-lähteitä. Ryhmän työ sisälsi myös kaksi keskeneräistä kappaletta. Ohessa ote oppilaiden ensimmäisestä tekstikappaleesta ja linkit heidän löytämiinsä tietolähteisiin:
”Renessanssin maalaustaiteessa ihmiset esitettiin aiempaa todenmukaisemmin. Tilaa alettiin käyttämään uudentyyppisesti, ja tieteitä, kuten matematiikkaa ja anatomiaa käytettiin taiteen välineinä. Renessanssin aikakaudella kehitettiin keskeisperspektiivi, jossa esineet ja kohteet näyttävät sitä pienemmiltä, mitä kauempana ne ovat. Syvyydet etääntyivät suoraan katsojasta poispäin ja etäisyydet erottuivat paremmin.
http://www.serlachius.fi/fi/kouluille/taidekoulu/perspektiivi/
https://koppa.jyu.fi/avoimet/taiku/taidehistorian-aikajana/renessanssi/varhaisrenessanssin %20kuvataide
https://www.jyu.fi/taiku/aikajana/taidehist/th_ren_kasite.htm” (huom linkki ei enää toimi)89”
Ensimmäinen tekstikappale tiivistää hyvin maalaustaiteen periaatteet kyseiseltä aikakaudelta ja vastaa hyvin tehtävänantoa. Oppilaiden oma tekstikappale on yksinkertainen ja asian esittävä, joka pääsee tekstitaidoissa määrittelevälle tasolle. Oppilaat osaavat selkeästi määritellä ilmiön ja sitoa sen aikakauden kehitykseen.
89 Oppilastyö tehtävä 1, renessanssin maalaustaide ryhmä.
Löydetyt lähteet tukevat selkeästi tekstikappaleen sisältöä, mutta historiallisen tekstitaidon puitteissa nämä eivät yllä kovinkaan korkealle. Ensimmäinen linkki on serlachius.fi-sivustolta. Linkissä esitellään taiteen ja siihen linkittyvän historian perusperiaatteita, tässä tapauksessa perspektiiviä ja sen käytön yleistymistä renessanssin aikaan. Linkki on oikeastaan todella hyvä, koska oppilaat ovat ottaneet tietoa perinteisten historian esitysten ulkopuolelta taiteen piiristä ja sitoneet sen osaksi omaa työtään. Sivusto esittelee perspektiivin periaatteen esimerkkien kautta renessanssin ja keskiaikaisten maalausten avulla. Lähde täyttää kriteerit historian tekstitaitojen näkökulmasta seuraavasti:
1: Määrittelevä – opintomateriaaliksi tehty esitys maalaustaiteesta käyttäen alkuperäisiä teoksia.
2:Tunnistava – Ensimmäisen käden lähteen, taideteokset itse ja niiden tulkinnat 3:Ymmärtävä – Ei omaa tätä tasoa, ei ota vahvaa historiallista näkökantaa.
4:Arvioiva – Ei ota suoraan kantaa vertailevaan analyysiin.
Sivusto ei yllä kahteen viimeiseen kategoriaan, sillä sen tarkoitus on keskittyä taiteen näkökulmaan. Lähde on silti oppilaiden näkökulmasta hyvä ja osoittaa, että historiallisen tiedon materiaalina voivat toimia yllättävätkin lähteet.
Kaksi seuraavaa kappaleen lähdettä ovat molemmat Jyväskylän yliopiston sivuilta, mutta vain ensimmäinen linkki on enää käytössä. Internet-lähteiden yksi ongelma onkin niiden pysyvyys.
Toimiva linkki vie yliopiston materiaaleihin taidehistoriasta. Yliopiston materiaali on luonteeltaan hyvin tiivistävä esitys, mutta esittelee aiheensa useammasta näkökulmasta. Lähde käsittelee renessanssin maalaustaidetta ja taidetta yleisesti ajan, keskeisten teemojen, vaikutteiden ja monen muun näkökannan kautta. Tästä toisesta lähteestä voidaan esittää samankaltainen analyysi tekstitaitojen osalta:
1: Määrittelevä – opintomateriaaliksi tehty tiivistelmä useasta näkökulmasta.
2:Tunnistava – Ensimmäisen käden lähteet kuten esimerkiksi taideteokset tai kirjoittajat mainitaan tekstissä ja täten ne voi itse etsiä.
3:Ymmärtävä – Esittelee tiivistäen taiteen historiallisen kontekstin. Esimerkiksi taiteen teemojen ja poliittisen sekä ideologisten näkemysten yhteyden.
4:Arvioiva – Ottaa kantaa lähdemateriaaleihin ja täten kannustaa ajattelemaan tiettyjen väittämien pätevyyttä.
Jyväskylän yliopiston sivusto onkin tarkoitettu lukiota edistyneempään historian opiskeluun ja täten lyhennelmä on muutakin kuin vain yksinkertaistus. Tämän lähteen käyttö osoittaa, että historian tekstitaitojen kannalta merkityksellistä materiaalia on helposti saatavilla.
Nämä kaksi lähdettä toimivat hyvänä esimerkkinä kaikista oppilaiden löydöksistä. Löydetyt lähteet jakautuvat kahteen eri ryhmään. Lähteisiin, jotka pääsevät vain määrittelevälle ja tunnistavalle tasolle sekä edistyneimpiin, jotka pääsevät ymmärtävälle tai arvioivalle tasolle saakka. Kaikissa oppilastöissä on esimerkkejä molemmista. Yleensä löydetyt internetsivut ovat enemmän tietoa tiivistäviä artikkeleita, kuin pohtivia, mutta näiden joukosta löytyy myös muitakin näkemyksiä. Esimerkiksi kopernikaanisen vallankumouksen ryhmä eteni hyvin mielenkiintoisille poluille tiedonetsinnässään ja he päätyivät käyttämään jopa seurakuntalaisen verkkosivujen blogikirjoituksia90. Nämä blogikirjoitukset olivat oikeastaan täysin aiheen vierestä ja sisälsivät lähinnä uskonnollisia propagandakirjoituksia.
Toisen tehtävän kuvamateriaalin haku on mielenkiintoinen historian tekstitaitojen näkökulmasta. Kyseessä on kuvan tulkinta ja käyttö, eikä puhdas lukumateriaali. Silti voimme osaksi esittää samat kysymykset myös tälle materiaalille, tosin hieman muokattuna. Kuvan kannalta tekstitaidot täytyy määritellä koskemaan myös kuvan lähdettä, eli sitä sivustoa josta kuva on otettu. Tosin kuten aikaisemmassa tarkastelussa kävi ilmi, kuvan lähde saattaa hieman hämärtyä riippuen käytetystä hakumenetelmästä.
90 Seurakuntalaisen kirjoitus: http://www.seurakuntalainen.fi/blogit/maailmankatsomus-tarvitsee-vallankumousta
Kuvamateriaalissa määrittelevä taso on oleellisesti sama kuin tekstimateriaalissakin, mihin tarkoitukseen kuva on otettu tai laadittu. Tunnistavalla tasolla voidaan vuorostaan arvioida kuvan ikää ja olemusta, eli milloin kuva on otettu (jos kyseessä on oikea valokuva) tai milloin luotu (jos kyseessä on taideteos, kaaviokuva tai muu vastaava). Näille kahdelle tasolle päästään hyvinkin yksinkertaisesti, kun aletaan esittää kysymyksiä kuvien sisällöstä ja lähteistä.
Historiallinen ymmärtämisen tasolla kuvaa voi lähestyä samoin kuin tekstiäkin, eli ymmärtämällä sen konteksti ja ympäristö. Ymmärtämisen tasolle ei tosin välttämättä päästä, jos tulkitaan modernia valokuvaa. Esimerkiksi jos tulkitsemme kuvaa Eiffelin tornista, joka on otettu viime vuonna, tai kuvaa jossa näkyy vielä keskeneräinen torni. Ymmärtämisen taso eli aikakauden ja historiallisen kontekstin käsitys saattaa siis jäädä vähäisemmäksi, jos kyseessä on moderni kuva, koska tällöin kuva kertoo lähinnä vain sen kuinka hyvin kuvan kohde on säilynyt. Kuvan historiallinen ymmärtäminen onkin hyvin paljon riippuvainen kuvan laadusta ja taltiointi- tai luomishetkestä.91
Viimeinen arvioiva taso on hankala kuvamateriaalin suhteen, mutta joissakin tapauksissa mahdollinen. Arvioivalla tasolla materiaalia voi lähestyä eri tulkintojen kautta ja arvioida sen validiteettia tai verrata sitä toiseen materiaaliin. Kuvien tapauksessa vertailua ei aina ole mahdollista kuin hyvin pinnallisella tasolla. Kuva Eiffelin tornista on kuva siinä missä mikä tahansa muukin. Joissakin historiallisissa valokuvissa on merkkejä väärennöksistä tai muista manipulaatioista, mutta nämä ovat harvinaisempia ja hyvin kontekstisidonnaisia.92
Kuvien suhteen voimme siis tulkita hyväksi historialliseksi lähteeksi sellaisen materiaalin, joka yltää määrittelevälle ja tunnistettavalle tasolle. Kaksi seuraavaa tasoa ovat hankalia ja täten, jos niihin päästään käsiksi on se toki eduksi, mutta ei välttämätöntä mielekkääseen tulokseen pääsemiseksi.
91 Rantala, Ahonen 2015, 38
Historiallista kuvien tulkintaa: http://www.historygrandrapids.org/interpretingimages 92 Rantala, Ahonen 2015, 19
Historiallisen kuvamateriaalin arviointia: http://www.infotoday.com/searcher/may02/mattison.htm
Toisessa tehtävässä oppilaiden löytämä kuvamateriaali on yllättävän homogeenista. Kuten aikaisemmin kävi ilmi, tehtävänannon mukaisesti oppilaiden tuli etsiä useita kuvia barokkiarkkitehtuurista ja kuvailla näitä (katso kappale 2.2). Oppilastöissä jokaisella ryhmällä oli keskimäärin 5 kuvaa ja eriävällä ryhmälläkin esityksessään hyvin samanlainen määrä.
Näistä kuvalöydöksistä vain kaksi kuvaa oli aikalaispiirroksia, kaikki muut olivat moderneja valokuvia.
Lähes kaikki kuvamateriaali täyttää määrittelevän ja tunnistavan tason. Kuvien lähde on selvillä, kuten myös kuvan ottanut tahokin. Joukossa on myös pari kuvaa, joiden lähde oli merkitty huonosti, mutta näidenkin alkuperän saa selville nopealla haulla. Kuvista käy nopeasti ilmi, että ne on otettu moderneilla kameroilla ja suurin osa 2000-luvun puolella.
Historiallisten taitojen kannalta oppilaiden löytämät materiaalit ovat melko hyviä, mutta yksipuolisia. Historiallisen ymmärtämisen tai arvioinnin tasolle on vaikea päästä suurimman osan kuvamateriaalin kautta. Modernit kuvat esittävät kohteensa selkeästi ja kuvien selitteistä käy ilmi oleellisia lisätietoja. Ilman näitä lisäselitetietoja kuvat ovat kuitenkin hyvin yksinkertaisia esityksiä vailla syvempää historiallista aspektia.
Ohessa esimerkki yhden ryhmän löytämästä kuvasta ja sen selite osiosta:
”lähde:http://www.rmgardens.fi/161857615/2123637/posting/
Suomen barokkiarkkitehtuuri näkyi muun muassa Suur-sarvilahden kartanossa. Barokkityyli ilmenee mm. symmetrisyytena, puutarhan tyylinä sekä kartanon päätykolmiona.”93
Kaikkien ryhmien tuotokset olivat oheisen kaltaisia. Eriävä ryhmä oli luonut omansa esitykseksi, mutta siinäkin noudatettiin samaa kaavaa, ensin kuva sitten selite. Oppilaiden löytämä kuva on selkeä ja siitä käyvät hyvin ilmi ne piirteet jotka löytyvät myös seliteosiosta.
Löydetty lähde esittelee hyvin sekä kuvan että perushistorialliset tiedot kohteesta, kuten valmistumisvuoden sekä vuosien varrella tehdyt muutokset.
93 Oppilastyö tehtävä 2, Barokin arkkitehtuuri ryhmä 1. Kuva Roslings Manor Gardens verkkosivuilta. Kuva otettu 19.8.2014
Tästä kuvasta ei voi kuitenkaan päätellä kovinkaan paljoa historiallista kontekstia tai arvioida sitä suhteessa muihin lähteisiin. Kuvasta voi toki esittää lisää kysymyksiä ja vertailla sitä muihin barokkiarkkitehtuurin esimerkkeihin, mutta koska kyseessä on moderni kuva, tarvitaan lisätietoja, jotta tulkinnat olisivat mielekkäitä.
Oppilaat osaavat etsiä merkityksellistä historiallista kuvamateriaalia ja varmistaa kuvien aitouden sekä kuvanottohetken. Toisaalta syvempään ymmärtämiseen tähtäävää materiaalia on vaikeampi löytää. Jälleen kerran lisääntynyt automatiikan rooli tiedonhaussa ohittaa historialliset taidot. Historian tekstitaitojen tapauksessa on käynyt samoin kuin oppilaiden metakognitiivisissa taidoissa, kuvahaussa automatiikka on tehokasta ja sen käyttö helppoa.94
Kolmannessa tehtävässä oppilaiden löytämät lähteet paranivat historian taitojen näkökulmasta. Tähän on luultavimmin syynä kysymyksen asettelu, joka ohjasi tietyntyyppisen materiaalin etsimiseen (katso kappale 2.2). Tehtävässä oppilaita pyydettiin etsimään normaalin asiatekstin lisäksi myös lainauksia sekä taideteoksia. Tämä tuottikin aikaisempiin tehtäviin verrattuna mielenkiintoisempaa materiaalia historian taitojen näkökulmasta.
94 Kiili 2012, 43
Yksi ryhmä ei tehnyt tehtävän lisäosaa, eli taideteoksen hakua, mutta kaikki muut suorittivat myös kyseisen osion. Kaikki ryhmät noudattivat tehtävänannossa ollutta esimerkkiä. Eroja oli vain tekstinasettelussa ja lainauksissa. Lainaukset olivat joko suomeksi tai englanniksi, riippuen mistä lähteestä ne oli löydetty.
Ohessa esimerkki oppilastyötä ryhmältä 2.
”Sosialismi
- Syntyi 1800-luvulla Euroopassa
- Pyrkii parantamaan työläisten asemaa ottamalla esimerkiksi tuotantovälineet yhteisomistukseen
- Perustui saksalaisten Karl Marxin ja Friedrich Engelsin ajatuksiin.
-Yhteiskuntafilosofi Karl Marx: "Vaviskoot vallassa olevat luokat kommunistisen vallankumouksen edessä. Proletaareilla ei ole siinä muuta menetettävää kuin kahleensa.
Voitettavana heillä on koko maailma. Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen!"
Taideteos:
Teos kuvastaa yhteiskunnan luokkajakoja ja sen epäreiluutta.
-Lähteinä:https://fi.wikiquote.org/wiki/Karl_Marx,http://www.worldsocialism.org/english/wh at-socialism, http://tsutpen.blogspot.fi/2007/04/art-of-socialism-5.html ja oppikirja s. 136-138” ja s. 200”95
95 Oppilastyö tehtävä 3, Ryhmä 2. Oppilaat eivät merkinneet kuvansa lähdettä.
Tässä tehtävässä voimme huomata, että löydetyt lähteet sekä kuva että teksti, ovat jo monitulkinnallisempia kuin aikaisemmin. Pelkän asian tiivistävän tekstin ohella oppilailla oli tehtävään hakea myös lainaus ja näiden kautta päästään kiinni syvällisempiin historian tekstitaitoihin. Lähes aina oppilaat pääsivät tietolähteissään sekä määrittävälle että tunnistavalle tasolle, mutta nyt lainaukset osoittivat, että ymmärtävä sekä arvioiva tasokin on mahdollinen.
Lainaukset olivat kaikilla ryhmillä hyviä ja relevantteja, yksikään ryhmä ei tehnyt väärää lainausta. Kuten esimerkki osoittaa Marxin lainausta on käytetty hyvin yhteydessä esittelevään tekstiin. Lainausten kautta on mahdollista esittää lisäkysymyksiä niiden historiallisesta taustasta sekä vertailla muihin aatteisiin. Kyseessä eivät ole enää pelkät tiivistelmämuotoiset historian esitykset, vaan tietolähteenä toimivat myös suorat aikalaismateriaalit.96
Löydetyt taideteoksetkin ovat historian taitojen kannalta paljon mielenkiintoisempia kuin tehtävän 2 kuvamateriaalit. Esimerkistä näemme, että oppilaat ovat löytäneen aikakauden pilapiirroksen. Tämä pilapiirros on hyvä historiallisen tiedonhaun taitojen kannalta.
Aikaisemmassa tehtävässä oppilaat löysivät lähinnä moderneja valokuvia säilyneistä rakennuksista, mutta kolmannessa tehtävässä taideteokset olivat lähes poikkeuksetta aikalaiskuvauksia. Taideteoksista voidaan esittää paljon lisäkysymyksiä niiden ymmärtävältä sekä arvioivalta tasolta. Esimerkiksi, kuka on teoksen tehnyt ja mihin tarkoitukseen sekä mitä sanomaa se aikanaan koetti ajaa? 97
Oppilaiden löytämä materiaali oli oikeastaan todella hyvä hyppäys historian taitojen näkökulmasta suhteessa kahteen aikaisempaan tehtävään. Osasyynä saattaa olla se, että lainauksiin keskittyviä verkkosivuja on nykyään paljon ja näiden kautta haku on sangen vaivatonta. Tämä helpottava tekijä ei tosin laske löydösten arvoa historian taitojen näkökulmasta.
96 Rantala, Ahonen 2015, 38 97 Rantala 2013, 399
Historian tekstitaitoja ei mitattu oppilailta suoraan, vaan nämä tulkinnat voi esittää vain tiedonhaullisesta näkökulmasta. Vaikuttaa siltä, että oppilaiden tiedonhaussa historian tekstitaidot ovat toissijainen haunarviointi kriteeri ja tuskin edes tietoistettu prosessi. Emme voi sanoa tämän perusteella muuta kuin että oppilaiden taidot tiedonhaussa voivat tuottaa mielekästä materiaalia, kun hakua ohjataan kysymysten asettelulla oikeaan suuntaan. Tästä lisää seuraavassa kappaleessa.