• Ei tuloksia

Tarkastelen nyt vuorostaan oppilaiden metakognitiivisia tietoja ja taitoja, joita he osoittivat kussakin tehtävässä arvioidessaan lähdekriittisyyttä. Jokaisessa tehtävässä oli omat haasteensa, mutta pääosin teema oli koko ajan sama; tiedonhaku Internet-lähteistä. Pitäen silmällä tehtävien pohjan samankaltaisuutta voimme muodostaa myös mielipiteen oppilaiden mahdollisesta taitojen kehityksestä.

Käytän kuutta tiedonhakukriteeriä eräänlaisena mittarina metakognitiolle. Aikaisemmin esittelemäni kriteerit olivat: luotettavuus- ja uskottavuuskriteerit, sisällölliset kriteerit, esittelykriteerit, linkkikriteerit, ulkoasu- ja suunnittelukriteeri sekä vuorovaikutuskriteerit.

Nämä voidaan jakaa vielä metakognition pohjalta heikompiin ja vahvempiin kriteereihin.62

Lyhennän kriteerit seuraavaan muotoonsa, joita käytän jatkossa:

Vahvat metakognitiiviset kriteerit:

Luotettavuus- ja uskottavuus: Tiedon lähteen alkuperän tunnistaminen sekä auktoriteetin että sisäisen kontrollin selvittäminen.

Sisältö: Täsmällisyys, tarkkuus, objektiivisuus sekä alkuperäislähteiden tunnistaminen.

Esittely: Kirjoituksen tarkoitus, konteksti, kohderyhmä sekä mahdolliset taustavaikuttajat

62Fredrikson,Korpelainen,Luuri 2000, 12-18

Nämä tarkastelukohdat ovat tärkeitä tiedonhaun kannalta. Historiallisen tiedon hakemisessa alkuperä ja lähteet korostuvat erittäin selkeästi ja mitään historiallista tiedonhakua ei voi pitää täysin onnistuneena, ellemme pääse käsiksi lähteisiin tai saa edes tietoa minkä pohjalta tulkinta on tehty. Muita tärkeitä seikkoja ovat kontekstin, kohderyhmien sekä objektiivisuuden tavoittaminen. Internet-aineistosta on erittäin helppoa löytää joku tulkinta, jolla on oma motiivinsa. Objektiivisuus korostuu hyvässä tiedonhaussa, tai jos ei täysi objektiivisuus (mitä voidaan muutenkin pitää mahdottomana) niin useat eri näkökannat.

Kaiken kaikkiaan nämä kriteerit yhdessä muodostavat ”vahvan metakognition kriteerit”, jonka kautta voimme tarkastella oppilaiden menestystä.63

Heikot metakognitiiviset kriteerit:

Linkki: Hyperlinkitys, struktuuri (navigoitavuus), sekä relevanssi

Ulkoasu- ja suunnittelu: Helppokäyttöisyys, looginen organisointi, tekninen toimivuus sekä sisäiset hakuvaihtoehdot.

Vuorovaikutus:Voiko tiedon esittäjään ottaa yhteyttä? Kellä kaikilla on mahdollisuus muokata tietoja?

Heikommat kriteerit eivät tarkoita sitä että ne olisivat tarpeettomia. Hyvä internetsivujen rakenne, hyperlinkitys sekä helppokäyttöisyys on aina eduksi tietoa etsittäessä. Koko Internet olisi lähestulkoon käyttökelvoton ilman edistyneitä hakukoneita. Samoin tekninen toimivuus ja vuorovaikutus ovat hyviä piirteitä moderneissa tietorakenteissa. Mutta nämä seikat eivät ole välttämättömiä historiallista tietoa haettaessa ja usein ovat vain työkaluina itse asiaan. Nimeän nämä ”heikoiksi metakognitiivisiksi kriteereiksi” sillä kyseessä ovat lähinnä esitystapaan liittyvät seikat. Kiinnitämme helposti huomiomme tekstiin, joka on selkeämmin kirjoitettua ja paremmin jäsenneltyä, mutta se ei ole vaatimus itse asiasisällölle. Niinpä metakognitiivinen prosessi on helpompaa ja heikompaa näillä osa-alueilla.64

63 Rantala 2012, 8 64 Iiskala 1999, 5

Oppilaiden tiedonhakutehtävissä korostettiin tietolähteiden etsimistä. Ensimmäinen tehtävä oli muodoltaan ja lopputuloksiltaan eniten tekstiorientoitunut. Tehtävässä oli myös erikseen kielletty käyttämästä pelkästään Wikipediaa lähteenä, jolloin päästiin tarkastelemaan hieman haastavampaa tiedonhakua. Kuten aiemminkin kävi jo ilmi, ei Wikipedia ole kouluympäristön kannalta huono tietolähde, mutta tiedonhaun arviointia varten tarvitaan muutakin. Oppilaiden ensimmäinen tehtävä oli myös kaikista avoin kysymyksen asettelun kannalta. Ryhmille oli annettu vain aihe ja kehotus kirjoittaa lyhyitä tekstikappaleita, joihin tulee merkata käytetyt lähteet. Oppikirjaa sai käyttää lähteenä kunhan merkitsi siitä käytetyt sivut, mikä oli lähinnä muiden ryhmien aiheen myöhempää kertausta varten. Tehtävä tuottikin juuri avoimuutensa takia mielenkiintoisia tuloksia lähdekriittisyyden kannalta. 65

Nostan seuraavaksi esille muutaman esimerkkitapauksen ryhmien löydöksistä jotka demonstroivat lähdekriittisyyden toteutumista tehtävässä.

Tehtävän 1 Renessanssin kirjallisuus -ryhmä löysi oman työnsä tueksi viisi eri sivustoa sekä oppikirjansa materiaalia. Käytettävään aikaan nähden voimme olettaa määrän olevan sangen hyvä, sillä tiedonhaun ohella sivustojen tekstien lukemiseen kului aikaa. Yksi näistä sivustoista oli Wikipediasta66 ja neljä muilta sivustoilta. Yksi löydetyistä sivustoista oli englannin kielinen kirjallisuuden historian erikoissivusto67, yksi suomenkielinen blogi68 ja kaksi lukion äidinkielen kurssia varten luotua Wikisivustoa69. Kaikissa näissä lähteissä itse teksti oli asiallista sekä relevanttia tehtävän kannalta, mutta lähes kaikista löytyy myös omat ongelmansa lähdekriittisyyden puolesta.

65 Iiskala 1999, 10

66 https://fi.wikipedia.org/wiki/Francesco_Petrarca

67 http://www.online-literature.com/periods/renaissance.php

68 http://aikkavitonen.blogspot.fi/2015/01/renesanssi-1300-1600.html

69 https://ai-5-2-tyylikaudet.wikispaces.com/Renessanssin+p%C3%A4%C3%A4piirteet

https://ai-5-2-tyylikaudet.wikispaces.com/Renessanssin+t%C3%A4rkeimm%C3%A4t+kirjailijat

Ensimmäinen löydetty englanninkielinen sivusto on kirjallisuuden historiallinen sivusto.

Sivustoa ylläpitää The Litarature Network -niminen ryhmä. Sivuston sisältö on tehtävänantoon nähden erittäin hyvää. Oppilaat saavat sangen nopeasti tarvitsemaansa tietoa aiheeseen. Sivusto myös täyttää paljon vahvan metakognitiivisen tason vaatimuksia.

Artikkelin tekijät ja näiden akateemisen auktoriteetin varmistaminen on saatavilla. Sisältönsä puolesta sivustolta myös käy ilmi mihin käytetty artikkelin on alun perin julkaistu, eli tässä tapauksessa itse sivustolle, ja teksti itsessään on täsmällistä ja asiallisesti luotua. Ainut asia mikä jää pimentoon on tutkijoiden käyttämät alkuperäislähteet, mutta kyseessä onkin tiivistelmämuotoinen oppimateriaali. Kyseinen tietolähde on siis hyvä esimerkki tiedonhausta ja lähdekriittisestä näkökulmasta luotettava.

Toinen melkein yhtä hyvä lähde oli suomalaisen historiablogin, Aikavitosen, renessanssikirjoitus. Kyseisessä tietolähteessä oli merkattu käytetyt lähteet laajaan kirjallisuus luetteloon, mutta tekstin tarkoitus ja auktoriteetin tunnistaminen jäi vain nimimerkin varaan.

Wikipedian sivusto täyttää suurin piirtein samat vaatimukset, koska se sisältää hyvää asiaa ja lähteet on merkitty, mutta kirjoittaja jää epäselväksi.

Ryhmän muut löydökset olivat vuorostaan ongelmallisempia. Lukion äidinkielen kurssien wikissä, eli itse muokattavassa tietopankissa (eri asia kuin wikipedia), oli tehtävän kannalta merkityksellistä tietoa, mutta ei oikeastaan mitään lähdekriittisyyttä tukevaa. Kyseessä oli luultavimmin jonkun opettajan tai oppilaiden itsetekemät materiaalit. Näissä materiaaleissa ei käy ilmi kuka ne on tehnyt, mitä varten tai milloin. Lisäksi niistä puuttuvat täysin kaikki käytetyt lähteet tai tutkimuskirjallisuus. Oppilaiden kannalta näillä sivustoilla on tosin paljon houkuttelevia piirteitä heikkojen metakognitiivisten taitojen kategoriasta. Sivustojen sisältö on helposti löydettävissä, ulkoasu on yksinkertainen ja sivustojen rakenne mahdollistaa niiden pikaisen selaamisen.

Kyseisen ryhmän esimerkki soveltuu lähes poikkeuksetta jokaiseen ryhmään. Käytettyjen lähteiden piirissä korostuvat heikot metakognition taidot. Muutama sivusto on useassa ryhmässä parempilaatuinen, mutta missään ryhmässä näitä sivustoja ei ole mukana kuin korkeitaan yksi.

Toisessa tehtävässä pääosassa oli visuaalisen materiaalin haku. Aikaisemmin jo kävi ilmi, että oppilaat löysivät todella nopeasti merkityksellistä kuvamateriaalia edistyneiden hakukoneiden ansiosta. Kuvamateriaalin arvioiminen lähdekriittisesti onkin mielenkiintoinen kysymys, erityisesti historiallisen tiedon osalta.

Kuvamateriaalia on entistäkin helpompi saada käsiinsä. Ihmiset jakavat itse ottamiaan kuvia vapaasti verkossa ja täten periaatteessa luovuttavat oikeutensa kyseisiin kuviin.

Tekijänoikeuskysymykset ovat oma osa-alueensa, mutta historian oppimisen kannalta onkin pohdittava kuvan lähdekriittistä arvoa. Onko kuva Versaillesin palatsin puutarhasta aina yhtä vahva lähdekriittisesti riippumatta siitä, kuka kuvan on ottanut? Palatsin omilta verkkosivuilta löytyy paljon kuvia puutarhasta ammattivalokuvaajien taltioimana, mutta toisaalta taas melko nopeasti löytyy samankaltaisia laadukkaita kuvia eri yksityishenkilöiden lomakuvista Instagram-palvelusta.

Toisen tehtävän kannalta täytyykin kuvamateriaalia tarkastella kuvan itsensä ulkopuolelta.

Kuvassa korostuu eniten sisältö sekä legitimiteetti. Onko kuva juuri sitä kuin se väittää olevansa ja onko tämä tieto tarkistettavissa? Nämä seikat ovat samoja kuin aikaisemmassakin arvioinnissa, eli vahvoja metakognition kriteerejä. Kuvamateriaalin kannalta täytyykin pystyä vastaamaan samoihin kysymyksiin kuin tekstinkin, kun arvioidaan lähdekriittisyyttä. 70

70 Rauste-von Wright 2003, 167

Toisin kuin tekstissä, kuvan alkuperä ei oikeastaan ole niinkään kiinnostava seikka. Kuten aikaisemmin mainitsin, hyvän kuvan on voinut ottaa kuka tahansa. Kuvamateriaalin kannalta heikot metakognitiiviset kriteerit linkittyvätkin enemmän sivuun tai arkistoon, josta kyseistä materiaalia etsitään. Linkitys- ja vuorovaikutuskriteerit pätevätkin lähinnä vain kuvan ulkopuolisiin seikkoihin, kuten jako alustaan tai sivustoon. Ulkoasu- ja suunnittelukriteerit voidaan kuvien tapauksessa luokitella ”kuvan käytettävyydeksi”, eli kuinka hyvin kuvaa voidaan käyttää historiallisena lähteenä. Esimerkiksi onko kuvan asetelma tai kompositio hyvä kuvaamaan kohdettaan, tai kuinka hyvin kuva on säilynyt. Kuvan käytettävyyden arvioiminen on hankalaa, sillä kriteereitä on monia. Koulun kannalta materiaalia voi kuitenkin lähestyä yksinkertaisesti siltä pohjalta, kuvaako se kulloinkin käsiteltävää aihetta tarpeeksi hyvin, eli onko kuvassa näkyvillä esimerkkejä käsiteltävästä asiasta tai ilmiöstä.

Seuraavaksi nostan esille yhden ryhmän toisen tehtävän tuotoksista kolme. Kaikkien ryhmien tuotokset olivat hyvin samankaltaisia. Kuten aiemmin jo mainitsin, vain yksi ryhmä teki poikkeavan tuotoksen ja laati barokin arkkitehtuurista videon. Tämänkin ryhmän videon materiaalit tosin olivat hyvin samankaltaisia kuin muillakin, sillä video oli luotu eri kuvakoosteista.

Esimerkkiryhmän ensimmäinen kuva oli Itävallassa sijaitsevasta Stift Melkin luostarista.

Kuvan lähteeksi oli merkitty saksankielinen sivusto71. Kun sivustoa tutkii vähän aikaa, huomaa että itse kuva ei ole sivustolta, vaan Wikipediasta. Oppilaat olivat ilmeisesti merkinneet löydöksensä väärin, mutta tämä ei ollut kuvan kannalta merkittävää, sillä löydös oli hyvälaatuinen ja käyttökelpoinen. Ryhmän toinen kuva oli saksalaisen kaupungin kaavapiirros. Kuva oli löydetty Wikipedian kautta72. Seuraavaksi ryhmä oli löytänyt kuvan Versaillesin palatsin puutarhasta. Kuva oli luxio.com-sivustolta, joka on ”luksuselämää”

tarkasteleva blogi73. Tämä kuvalähde on ehkä kaikista mielenkiintoisin sillä se ei liity millään tavalla varsinaisiin historiallisia materiaaleja käsitteleviin sivustoihin.

71 http://www.klostergeschichten.at/stift-melk-kloester.php

72 https://de.wikipedia.org/wiki/Barock#/media/File:Karlsruher_Stadtansicht.jpg 73 http://www.luxuo.com/hotel/france-versailles-palace-luxury-hotel.html

Kaikki muut ryhmät noudattelevat samaa kaavaa. Kuvien lähteitä oli lähes yhtä monta kuin itse kuviakin. Tämä kertoo selvästi siitä, että kuvat on luultavasti löydetty kaikki Googlen kuvahaulla tai Wikipedian kautta. Kuvahakutoiminto etsii kuvia eri sivustoilta ja näyttää nämä itsenäisessä hakuikkunassa. Kuvien alkuperäinen sivusto on esillä kuvan tiedoissa. Kaikki oppilaat käyttivät tätä keinoa kuvamateriaalinsa etsimiseen ja hyvä niin. Googlen kuvahakutoiminto etsii paljon laajemmin ja nopeammin kuin mitä itse saisi aikaan etsimällä ensin sivustoja ja sitten niistä relevantteja kuvia. Mutta entäs sitten lähdekritiikki ja metakognitiiviset taidot?74

Visuaalisen materiaalin arvioimiseen joudutaan käyttämään korkeampia metakognitiivisia taitoja kuin tekstiin. Usea Internet-teksti kertoo itse sisältönsä, eli sen sisällön ja alkuperän voi tarkistaa katsomalla vain merkityt lähteet. Näin ainakin on niiden lähteiden osalta, jotka täyttävät vahvemman metakognition vaatimukset. Kuvankin tapauksessa nämä samat seikat ovat läsnä, koska parempi sivusto kertoo selkeästi, mitä kuvassa on ja mistä se on otettu.

Mutta kuvan kannalta tärkeintä on itse kuva. Kuten esimerkki osoittaa, jopa täysin aiheeseen kuulumattomalta sivustolta voi löytyä hyvää materiaalia. Tärkeimmäksi seikaksi nouseekin kuvan legitimointi. 75

Visuaalista materiaalia legitimoidessa voidaan puhua kuvan käänteisestä hausta. Millä voit varmistaa että kuva on sitä mitä se väittää olevansa? Esimerkiksi tiedonhaun aikana voi hakea kuvan otsikolla uudestaan tietoa ja katsoa löytääkö toisen kuvan samasta asiasta. Toinen keino on käyttää käänteistä kuvahakua, jossa hakuterminä toimii itse kuva. Käänteistä hakua tukee esimerkiksi Googlen oma Chrome-selain76. Samankaltaisen legitimoinnin voidaan katsoa olevan aina mahdollista, oli löydetty materiaali sitten tekstiä tai audiovisuaalista, mutta kuvien tapauksessa tämä ongelma korostuu huomattavasti. Oppilaiden löytämissä materiaaleissa ei ollut yhtäkään väärää tai asiaan kuulumatonta kuvaa. Tämä kertoo osaltaan siitä, että kuvamateriaalin käyttö ja etsiminen olivat hyvin hallinnassa ja automatiikka toimivaa.

74 Rauste-Von Wnight 2003, 162 75 Iiskala 1991, 4

76 https://support.google.com/websearch/answer/1325808?hl=fi

Vaikka kuvat olivatkin kaikki relevantteja, herää silti pieni epäilys oppilaiden lähdekriittisyydestä. Oppilaat osasivat käyttää kuvahaun automatiikkaa hyödykseen ja automatiikan avulla pystyivät legitimoimaan tuotoksensa. Kysymys onkin, kuinka moni oikeastaan tarkisti lähteensä? Tätä ei voi pelkkien vastausten kautta saada selville, mutta varovainen arvio on, ettei kovinkaan moni. Oppilaat eivät juuttuneet pitkäksi aikaa kuvia haettaessa yhteen lähteeseen, vaan löydettyään tarpeeksi hyvän, siirtyivät etsimään lisää.

Kuvien kirjava joukko eri sivustoja kertoo, että itse kuvat olivat tärkeämpi kuin lähde. Tämä on mielenkiintoinen kysymys, sillä kuvan legitimointi ei ole niin yksinkertainen ongelma. Jos suuri osa ihmisistä on hakenut juuri tiettyä kuvaa, nousee se silloin helpommin esiin myös automaattisessa kuvahaussa. Kierre ruokkii itse itseään ja täten voidaan sanoa, että ohjelmisto opettaa itsensä paremmaksi77. Tämä seikka on tekninen ja oikeastaan ei niin tärkeä tämän tutkimuksen kannalta. Tärkeää tosin on miettiä kuinka paljon oppilaiden metakognition on ohittanut automatiikka? Erityisesti kuvahaun lähdekritiikin osalta voisi todeta että paljon. Se onko se hyvä vai huono seikka on jälleen kerran tutkimuksen ulkopuolinen kysymys.78

Kuten jo aikaisemmin kävi ilmi, kolmannessa tehtävässä oppilaille oli annettu valmis malliesimerkki, jonka mukaan tuli toimia. Esimerkki nopeutti selvästi työskentelyä, kun oppilaat eivät käyttäneet aikaansa niin paljoa sommitteluun tai muihin muotoseikkoihin.

Lähdekritiikin kannalta tässä tehtävässä oli myös mielenkiintoista nähdä, oliko kahden ensimmäisen tehtävän aikana tapahtunut mitään kehitystä oppilaiden tiedonhakutaidoissa.

Kolmannen tehtävän tuotokset muistuttivat hyvin paljon toisen tehtävän kuvanhaun tuloksia.

Molemmissa ensin oppilaat kertoivat, mistä ilmiöstä oli kysymys ja sitten liittivät aiheeseen liittyvän kuvan. Vain yksi ryhmistä ei tehnyt tehtävän kuvaosiota (katso tehtävän kuvaus kappaleesta 2.2) ja yksi rymistä oivalsi yhdistää tehtävän lainauksen etsimisen ja kuvan yhdeksi lähteeksi. Kaikki ryhmät suoriutuivat tehtävästä oikein hyvin, mutta ryhmä, joka yhdisti lainaukset ja kuvan on kaikista mielenkiintoisin metakognition kannalta. Seuraavassa esittelen esimerkkejä kyseisen ryhmän löydöksistä.

77 http://www.hs.fi/tiede/art-2000002890047.html 78 Hosio-Paloposki. 2004. s96

Ensimmäiset kaksi käsiteltävää asiaa olivat konservatismi ja liberalismi. Ryhmän tietosisältö oli otettu eräästä Prezi-esityksestä sekä Naantalin Velkuan koulun Pedanetin sivustolta79. Nämä sivustot noudattavat samaa kaavaa kuin oppilaiden aikaisemmatkin löydökset, heikot metakognitiiviset kriteerit ovat etusijalla. Jälleen kerran asiasisällöissä ei ole merkittäviä puutteita, mutta luotettavuus ja alkuperä ovat heikompia kuin esitykselliset kriteerit.

Molempiin teemoihin oli liitetty lainaukset aikakaudella vaikuttaneilta henkilöiltä, tässä tapauksessa Benjamin Disraelilta ja John Lockelta. Ryhmä oli tosiaan oivaltanut että tehtävän kuvaosion pystyi yhdistämään lainaukseen ja oppilaat olivatkin löytäneet kuvat, joihin oli lisätty tekstinä kyseiset lainaukset80.

Tämä osoittaa että ryhmän oppilaat olivat käyttäneet aikaisemmissa tehtävissään oppimaansa kaavaa, sekä teksti että kuvahaussa ja yhdistäneet nämä uutta tehtävää varten. Voidaan puhua kokemuksellisen oppimisen toteutumisesta ja taitojen kehittymisestä. Tätä seikkaa tosin jälleen kerran varjostaa kaksi aikaisemminkin ilmennyttä seikkaa, nimittäin heikot metakognitiiviset kriteerit sekä automatiikan rooli.81

Oppilaat selkeästi kehittyivät tehtävään vastauksissaan, mutta eivät lähdekriittisyydessään.

Jopa viimeisessä tehtävässä samat heikot kriteerit tietolähteiden arvioinnissa dominoivat hakuprosessia. Oppilaat vastasivat nopeammin ja eivät juuttuneet pitkäksi aikaa tiedonhakuunsa kolmannessa tehtävässä, mutta eivät konkreettisesti muuttaneet mitään työtavoissaan. Lähdekriittisyys on toki mukana oppilaiden kaikissa löydöksissä ja mikään löydetyistä lähteistä ei ole väärässä tai harhaanjohtava, mutta niiden arviointi ei kehittynyt samaa tahtia kuin käyttö. Käytöllä tarkoitan oppilastöiden tapauksessa tekstin tuottamista ja tiedonhakuprosessia itseään. Oppilaat osoittivat, että he pystyvät kehittymään ja soveltamaan metakognitiivisia tietojaan taidoiksi, mutta eivät lähdekritiikin kannalta.82

79 https://prezi.com/b-zf7e2taozh/1800-luku-aatteiden-vuosisata-konservatismi-liberalismi-ja-sosialismi/

Taitojen soveltaminen nousikin ensisijalle lähdekritiikin ohi ja tätä osa-aluetta käsittelenkin seuraavassa kappaleessa, kun puhun historian taidoista. Lähdekritiikki oikeastaan toteutui, mutta vain heikkojen metakognitiivisten kriteereiden kautta. Oppilaat etsivät käytettävää tietoa helposti ja koko ajan paremmin. Heidän kykynsä käyttää Internetin automatiikkaa on hyvällä tasolla, mutta automatiikka ajaa usein lähdekritiikin yli ja korostaa vain heikkoja kriteerejä. Hakukoneet pyrkivät löytämään hakulausekkeisiin nähden relevantteja sivustoja ja täten parhaiten sopivat sivustot eivät välttämättä ole kaikista parhaita lähdekritiikin kannalta.83

Kun haettavana on yleisesti paljon tutkitut ja tiedossa olevat historialliset käsitteet, löytyy niistä hyvinkin nopealla haulla täysin relevantteja tuloksia. Kouluympäristön kannalta nämä hakutulokset ovat hyviä tietosisältönsä puolesta. Yleensä jos haetaan esimerkiksi

”liberalismin” käsitteestä tietoa joutuu oikeastaan jo näkemään enemmän vaivaa, että löytäisi suorastaan väärää tai väärennettyä tietoa kuin relevanttia. Kuten kaikki kolme oppilaiden tehtävää kuitenkin osoittivat, eivät löydökset aina silti täytä täysin hyvän tietolähteen määritelmiä. Oppilaat käyttävät metakognitiivisia taitojaan, mutta eivät vie niitä pidemmälle kohti lähdekritiikkiä helposti.

83 Korhonen 2003, 49 Hakkarainen 1999, 22