Y H T E I S K U N T A - T A L O U P E L L I N E N
A l K A K A U S K I R J A
T O I M I T U S :
J . H. V E N N O L A O. W. L O U H I V U O R I J . F O R S M A N M A R T T I K O V B R O
S i s S 1 } y s : Tupakkaverotttksen n y k y i n e n j ^ r j e s t e l y tueilia j a mttnalla,. kirj. S a m u l i S a r i o , S h e k i s t a j a shekkilainsaadannflsta, kirj.
P a a v o K o r p i s a a r i . M a a n v i l j e l y s t y S v a e n p a l k a t S u o m e s s a v u o s i n a 1 8 9 0 j a 1 9 0 7 , kirj. O. G r o u n d s t r o e m . E h d o t u s l a i k s i p e r i n t S v e r o s t a , kirj. O. W. L o n h i v u o r i , K i t j a l U s n u t t a : J u h o T b r v e 1 a i n e n , Kansan- taloutta rahTaalle, arv. O. K. K. Helsingin kanpungin Tilastolliset Vuosikirjat
1905—1906, arv. L. H. Y h t e i s k u n n a l l i s t a l a i n s a S d S n t a a : Leimasuostunta;' Vero pelikorteista; Paloviinavero ja mallasjnomasuostunta. T i e t o j a e r i a l o i l t a : Ranskan tupakkamonopoli; Eras Englannin ammattiyhdistyksia koskera tuomio;
. Rakennustoimi HelsingissS v, 1908; Maailman irtaimet paaomat; Viljamonopoli Sveitsiin ; Keksinnot ja keksijat.
N:o
I1909
d s i i
^ ^ ^ ^ ^
J3 . a •< o,
•s 1 1 "
3
I
w I I I l l
0 9
S
2
OO
P C
i 5
5 s
B &
^ :!
4)a I I i I i
y h t e i s k u N t a t a l o u p e l l i n e n
A I K A K A U S K I R J A
'^isc^i^i^^^^isDiJDilmestyy noin 5o-sivun suuruisena joka toinen kuukausi eli kuusi kertaa vuodessa.
Aikakauskirja kasittelee yleistajuisessa muodossa yhteis- kunnallisia j a taloudellisia kysymyksia j a seuraa niiden kehitysta j a kehityksen tuloksia koti- j a ulkomailla. Se sisaltaa seka alku- peraisia kirjoituksia etta selontekoja yhteiskuntataloudellisten k y - symysten kasittelysta koti- j a ulkomaisessa kirjallisuudessa seka arvosteluja huomattavammasta yhteiskuntataloudellisesta kirjalli- suudesta.
Tilaushinta on asiamiehilta, postikonttooreissa tai toimituk- selta suoraan tilattaessa 5 markkaa vuosikerralta, postimaksut j a lahetyskustannukset siihen luettuina. Asiamiehille, joita toivo- taan saatavan ympari maata j a kaikista kansan kerroksista, an- netaan joka kuudes vuosikerta ilmaiseksi.
J . H . Vennola,
Paatoimittaja.
J . Forsman.
O. W . Louhlvuori,
Toimitussihteeri.
Martti Kovero.
Ybteiskaotataloadelllsep aikakaaskirjao:
Paatoimittaja: J . H . Vennola, Huvilakatu 2. T e l . 36 82.
Toimitussihteeri: O. W . Louhivuori, Liisank. 9, C.
Toimituksen osote: Helsinki.
Akateeminen kirjakauppa
Helsingissa.
Omistaa runsaan varaston seka kotimaista etta ulkomaalaista kir- jallisuutta.
Toimittaa nopeasti kirjallisuutta, jota ei I6ydy varastossa.
Sulkeutuu yleisOn suosiolliseen huomioon esiintyvassa kirjallisuus- tarpeessa.
E. J . AIKALA
(ent. H E R L I N )
H e l s i n k i , Mikonk. 8 . S i v u l i i k e K o t k a s s a .
Tasku-, seina- j a heratyskelloja, maailman parhaimmista tehtaista, kihla- j a muistosormuksia, kellonperift, kulta-, hopea-, uusihopea- j a nikkell-esi- neita, kiikaria, ailmalaseja y. m . paljottain j a vahittain.
Hinnat ehdottomasti halvimmat!
H u o m . l Hintaluetteloja kellosepille pyydettaessa.
Y H T E I S K U N T A - T A L O U P E L L I N E N
A I K A K A U ^ I R J A
1 9 0 9 . V i i P E S V u o s i k e r t a
T O I M I T U S :
J . H. V E N N O L A O. W. L O U H I V U O R I
J . F O R S M A N M A R T T I K O V E R O
H E L S I N K I 1909
O S A K E Y H T I O K A U P P A K I R J A P A I N O .
S i s a l l y s :
I. P a a k i r j o i t u k s i a .
Siv.
S a m u l i S a r i o , Tupakkaverotulisen nykyinen jarjestely meilla j a muu-alla • . . 1
P a a v o K o r p i s a a r i , Stiekista j a shekkilainsaadannosta 16 O. Groundstroem, Maanviljelystyovaen palkat Suomessa vuosina 1890
j a 1907 82 0 W . L o u h i v u o r i , Ehdotus laiksi perintoverosta 41
A , Morosoff, Venajan hallituksen maapolitiikka ' . . . 57
E d v . G y l l i n g , H i u k a n vanhemmasta vaestotilastostamme .' 88
K . W . Hoppu, Suomen kauppavaihto v. 1908 92 H e i k k i R e n v a l l , - A r v o n n o u s u v e r o . . . - 107 R i s t o K u o s m a n e n , Nuorison lisaantyva rikollisuus 121
J . H. K a l a , Miten on arvosteltava valtionrautateiden henkil5taksaan V5
1907 voimaan astuneita muutoksia? . . - 134
0. K . K i l p i , Vuoden 1910 vaenlaskut 138 O. W . L o u h i v u o r i , Mitka seikat vaikuttavat korkokantaan ? . . . . 153'
P. J . Hynninen, Venalainen mir-jarjestelma 180, 229
A. Morosoff, Saksan taloudellinen kehitys 190 E i n a r B o o k , Valtion toimista tyovaenasuntojen rakentamisen edistami-
seksi 207 J , H . Vennola, Talousbudgetti-tutkimuksesta - 252
O s k a r i Autere, Suomen yksityisomaisuuden raha arvo 267 Otto Stenroth, Miten on luotto yleishyOdyllista rakennustoimintaa var-
ten jarjestettava? ' 295 J. H. V e n n o l a , Mita olisi tehtava kunnalliselamamme jarjestamiseksi ? 311
11. A r v o s t e l t u j a j a ilmoitettuja t e o k s i a .
Arv. Siv.
J . Torvelainen, Kansantaloutta rahvalle . , 0. K . K 50 S t a t i s t i s k arsbok for Helsingfors stad. Helsingin kaupungin
T i l a s t o U i n e n v u o s i k i r j a 1 9 0 5 — 0 6 L , H . 52 O. Donner, E d u s k u n n a n laatimat ehdotukset uusiksi kunnal-
lisasetuksiksi 0. A . 97 A . B o r c h a r d t , Einnlanndische Agrarwirtschaft 0. W . L . 98 F i l i p G r o n v a l l , Asetus torpan, lampuotitilan j a makitupa-
alueen vuokrauksesta 12 p:lta maaliskuuta 1909 H . P. 142 T u p a k k a , sen viljelys j a verotus R . T h . 143 M a u r i c e Bourguin, L e s systemea socialistes et revolution eco-
nomique 0. K . K . 201 K a r l K a u t s k y , Der Ursprung des Ohristentums . . . E . H . 203"
C. L . V i k l u n d , Landtbruksekonomiska forhftllanden i hypo- teksvarderade egendomar i F i n l a n d fran ar 1860
till narvarande tid . . . J . H . V . 259 L a u r i M a k i n e n , Aineksia Suomen Kotiteollisuustilastoon M . A . 261 E d w a r d W e s t e r m a r c k , T h e Origin and Development of the
Moral Ideas, V o l . 1—2 ; . - . . . O. W . L . 318 R . van der B o r g h t : Kansantalouspolitikka . ^ J . H . V . 323
111. Y h t e i s k u n n a l l i s t a l a i n s a a d a n t o a .
Siv.
Leimasuostunta; Vero pelikorteista , . 53
Paloviinavero j a mallasjuomasuostunta 54 KuvernQGvien vuosikertomukset; Juovutusjuomien kuljetus rautateilla;
Tavaran purkaminen rautateilla 100
Vapaakirjeoikeus; Elainten tuonti Skottlannista,; Ammattientarkastajat;
Virkoja lakkautettu, Kansaiiivalisen terveysliittokirjan vah-
vistus . . : 101 Sianlihan j a sianlihavalmisteiden tuonti Isosta Britanniasta j a Irlannista; .
. Puutavaran myynnista Suomen kruununmetsista . . . . 146
Uusia virastoja j a virkoja • . . • 147 Erinaisia vilja-, jauho- ja ryynilajeja y. m sisaltavain lahetysten valitys-
luviit; Koleran torjumista j a yastustamista koskeva senaa- tin paatos ' 148 • Maamiesopisto; Uusi puutarhaopisto ; Piirielainlaakarien ohjesaantO; Maii-
raykset suomalaisen hevoshoidon parantamiseksi, Vuokra- lautakunnat ; • . 204 K o i v u l a n j a Kotiniemen kasvatuslaitokset; Apulainen hevoshoidonneuvo-
jalle ; Korvaus maanmittareille .263 Kasyatuslaitos alaikaisia miespuolisia lainrikkojia varten; Vakijuomain -
j a viinien kuljetus valtion rautateilla 323 Suomen kaupunki- j a maalaiskuntien keskuslainakassa osakeyhtio . . 324
IV. T i e t o j a e r i a l o i l t a .
Siv
R a n s k a n tupakkamonopoli 54 E r a s E n g l a n n i n ammattiyhdistyksia koskeva tuomio 64'
Rakennustoimi Helsingissa v. 1908 . 55
Maailman irtaimet paaomat 55
Viljamonopoli Sveitsiin . . 55
K e k s i n n o t j a keljsijat " 56 Tilastoa teoUisuuden varaarmeijoista '. 102
Kunnallinen arvonkasvuverotus Saksassa 102 Amerikan tyovaen palkkaoloista 103 _
Kuolevaisuus eri. maissa 104 "
Kotipaikkavakuutus 105, Naistyo Japanin teollisuudessa 105
Tyolaisperheiden taloustilastoa Mtinchenissa 106 • Tuontitullt j a tuonnin arvo eri maissa ' 148
Maalaisvaeston ravintomenot Suomessa *. 149
Kansainvalinen maanviljelystoimisto 150
Karjanhoito Japanissa 150 Tekotavallinen vallankumous lasiteoUisnudessa 151
Tyolakkotilastoa 151 Yleisvenalainen kokous' juoppouden vastustamiseksi . . . ' .- . . . . 152
Tyotaistelut Suurbritanniassa v. 1908 ' . ' 205
Tyotaistelut Saksassa v. 1908 205 Saksan osuuskuntatilastoa 206 •
Maalaisvaeston ravintosnhteet Schleswig-Holsteinissa . . . . ' . . . . 206
TeoUisuuden kehitys Suomessa ' 264 Suomen ammattijSrjesto . . ' ; . . . '. . . '. .' . . , . . 265
Tyetaistelut Ruotsissa v. 1908 «.. . . ' . . . . 2 6 5
Saksan yhtiOhotellit . . . , 265 Maailman petroleumintuotanto v. 1908 . . ' 266
Kansainvalinen postigiroliike 324 Yleisten nayttelyjen kaytantoonotto K i i n a s s a . • . . -. .-- 325
Kunnallisleipomot Italiassa , 325_
Vesivoimalaitoksien taloudellinen merkitys B2()' Suezin kanavan merkitys eri valtioille . .• '326
T U P A K K A V E R O T U K S E N : N Y K Y I N E N JARJES- T E L Y M E I L L A JA M U U A L L A .
Kirjoittahut
Samuli Sario. •
• Vihdoinkin alkaa vanhentuneen verolaitoksemme uudistami- nen taydella todella olla paivajarjestyksessa. Tehtava ei suin- kaan ole helppo. Suorastaan koko yerolaitoksen uudestarakenta- minen nykyaikana tunnustettujen verotusperiaatteiden mukaiseksi olisi jo semmoisenaan kylla tyolas, kun epakohdat on laskettu syopymaan niin syvalle j a juurtumaan niin laajalle kuin meilla.
Mutta kun.samalla on pidettava silmalla sita, etta valtion valtta- mattomasti tulee saada uusia tuntuvia verotuloja entisten maa- rain lisaksi, k a y tehtava kahta vaikeammaksi.
Niin selvilla kuin ollaankin siita,- mita korjausta kaipaavia kohtia vanhassa verolaitoksessamme on, taytyy kuitenkin sanoa uudistussuunnitelmien viela olevan melkoisen kaukana tarpeellisen perinpohjaisesta j a valttamattomasta selvityksesta. Ainakin julki- suudessa naiden asiain osaksi tullut kasittely on viela mqnissa kohdin ollut jotenkin ylimalkaista.
Erityista huomiota naissa verotusuudistusta koskevissa kes- kusteluissa on viime aikana saanut osakseen kysymys tupakka- verosta. E i k a ihmekaan, silla jo ensi silmays muiden maiden oloihin osottaa, etta tupakkavero useissa maissa tuottaa sangen tuntuvia eria valtion rahastoon. Jos siis varsinkin on kysymys verotulojen lisaamisesta, on tupakkavero omansa herattamaan mielenkiintoa, mutta ei myoskaan ole syyta vaittaa meidan ny-
2 Samuli Sario.
kyista tupakkaveroamme semmoisenaan muutenkaan tarkoitus- taan vastaavaksi.
Tupakan soveliaisuuden verotusesineeksi yleensa voinen tassa jattaa laveammin koskettelematta. Olkoon kuitenkin ohi- mennen sanottu, etta puhtaasti teoreettiselta kannalta saattaa kylla omaksua sen meilla esiintyneen mielipiteen, etta tupakka- vero on kokonaan hylattava. Se on kulutusvero, siita ei tietysti mihinkaanpaasta, j a sillakin on; — vaikka niiden erikoisten ominai- suuksien johdosta, joita tupakalla kulutusaineena on, paljon lie- vemmassa muodossa kuin muilla kulutusveroilla — naiden verojen varjopuolet. Mutta me emme ela missaan teoreettisessa' yhteis- kunnassa, vaan taytyy meidan valtiomme laitoksia jarjestellessa ottaa huomioon olevat olot. J a niinkuin namat olot nyt kerran ovat, ei ole sellainen mahdollisuus ajateltavissa, etta meilla pa- remmin kuin muuallakaan tultaisiin toimeen ilman kulutusveroja.
Joka tapauksessa luulisin kaikkien voivan olla' yksimieliset siita, etta jos kerran kulutusveroja tarvitaan, tupakka silloin on oleva ensimainen kulutusaine, jota on verotettava eli oikeammin joka on verovalineeksi otettava. Tupakkaveron soveliaisuutta selit- taessaan huomauttaa Eheberg, etta tupakka ei ole mikaan elatus- aine, mutta sen nauttiminen on yleinen j a varsin sitkeasti py- syva; tupakkaveron lahteena on vapaa tulo; tassa ei ole sita henkiveron tapaista vaikutusta kuin useimmissa kulutusveroissa, esim. leipa-, liha-, suola- j a sokeriverossa, silla tupakan nautti- minen rajoittuu taysikaiseen miesvaestoon. J a Saksan valtiopai- ville asken jatetyn tupakkaveroa koskevan lakiehdotuksenkin pe- rusteluissa monia sanoja tuhlaamatta huomautetaan, »etta tupakka, joka -ei ole mikaan elintarve (ravintoaine), vaan nautintoaine, jota
vailla hyvin voidaan olla j a joka viela lisaksi ei aina ole tervey- dellekaan hyodyllinen, ollen paaasiallisesti taysikasvaneen miespuoli- sen j a siis ansiokykyisen vaestonosan kayttama, vallan erinomai- sella tavalla j a paremmin kuin] mikaan muu kulutustavara on
Ttipakkaverotuksen nykyinen jarjestdy meilla. ja 7mmalla. 3
omansa tuottoisan valillisen veron esineeksi, j a etta tama kasitys on tullut kaytantoon melkeinpa "kaikkien valtioiden verolain- saadannossa.»
Mainitsin jo edella, etta tupakkaverosta useissa muissa val- tioissa saadaan huomattavasti tuntuvampia tuloja kuin meilla.
Tunnettu saksalainen talousmies • j a tupakkavero-olojen. erityis- tuntija G. von Mayr antaa allaolevat tiedot tupakkaveron maa- rasta henkea kohti lahes kahdessakymmenessa eri maassa 1890- luvun jalkipuoliskolta. Vertauksen tasapuolisuuden vuoksi mai- nitsen tassa namat jo tuon verran vanhentuneet numerot sem- moisinaan niistakin maista, mista tuoreempiakin tietoja olisi saa- tavissa, j a lisaan sille kuuluvalle paikalleen sarjassa Suomen .viisi- vuotiskauden 1895—99 vuotuisen keskimaaran mukaan. Maarat ovat Suomen markoiksi muunnetut.
8: 52 Bosnia j a Herzegowina . 2: 75
. . 7: 04 24
• . 5: 90 46
. . 5: 25 18
• • 4: 80 15
P. A . Yhdysvallat . • • 4: 54 07
46 97
. . 4: 05 82
. . 4: 01 0; 61
• . 3: 01 Hollanti 06
Vaikka, niinkuin nakyy, useimmissa maissa tupakkavero an- taa suuremman, muutamissa hyvinkin paljon suuremman tulon kuin meilla, vaihtelee keskimaarainen verotulo henkea kohti san- gen suuresti. Se tietysti riippuu monista eri seikoista. Ensinna- kin luonnoUisesti siita, kuinka ankarasti tupakkaa tahdotaan ve- rottaa j a toiseksi tiettavasti siita, kuinka runsas tupakan kaytto
4 Samuli Sario,
maassa on — mihin. tietysti osaltaan taas verotuksen ankaruus vaikuttaa. • Mutta tarkea tekija veron tuottoon nahden on ilmei- sesti myos veromuoto, se menettelytapa jolla vero tavaran kulut- tajilta peritaan. J a tassa kohden menetellaiin, niinkuin tietty, eri maissa hyvinkin eri tavalla. Meilla Suomessa kanto tapahtuu yksinkertaisesti siten, etta valtio maan rajalla ottaa tullia kai- kesta maahan tuodusta tupakasta, kun taas kotimainen tupakka on verosta vapaa. Mutta kun kysymyksessa on mahdollisuus, etta tupakkavero meilla tulisi muutoksen alaiseksi ei ainoastaan maaraan vaan myoskin muotoon nahden, on syyta lyhyesti kat- soa, mita muotoja eri maissa on kaytannossa. Seuraan siinakin edellamainitun saksalaisen erityistuntijan esitysta.
G. von Mayr erottaa seuraavat tupakkaveron muodot:
I . Tulli yksin'd'dn.
1. Kieltaen kotimainen viljelys (»Englantilainen jarjestelma»).
Kaytannossa tahan saakka Englannissa, jossa kuitenkin ny- kyaan on ryhdytty muutoksiin, seka Egyptissa. \ 2. Sallien kotimainen viljelys. Kaytannossa Alamaissa, Tans-
kassa, Ruotsissa, Norjassa, Suomessa, Sveitsissa.
I I . Sisdmainen vero yksinadn eli valtion monopoli (joko taysimonopoli tai vain raakatupakan kasittava).
1. Valtion oma harjoittama monopoli, kuten Ranskassa, Italiassa, Itavallassa, Unkarissa, Bosniassa j a Herzegowinassa, Ruma-
• niassa, Serbiassa.
2. Luovutettu monopoli; Espanjassa, Turkissa, joissa valtio on monopoliin osallinen, seka Portugalissa, jossa monopoli on kokonaan vuokrattu yksityisille.
I I I . Tulli ja sisdmainen vero yhdessd, sisamaaveron ollen:
1. pintavero, kuten Saksassa v:een 1879, seka Kubassa;
2. taimivero; Honduras-valtiossa;
3. raakaainevero; Saksassa (lisaksi valmistevero sikareteille v:sta 1906), Belgiassa;
Tupakkaverotukse?i nykyinen jarjestely meilla ja mutialla. 5
4. valmistevero eli aksiisi; Venajalla j a Bulgariassa (banderolli);
P. A . Yhdysvalloissa, Kanadassa, Brasiliassa, Meksikossa.
• K u n tupakan viljeleminen meidan maassamme on varsin vahapatoinen j a nahtavasti tulee aina, sina _ pysymaan, ei tassa ole aihetta lahemmin tarkastaa niita veromuotoja, joissa paaasial- lisena tai- tarkeana osana on omassa maassa viljellyn tupakan verottaminen raaka-aineena. Jos olot meilla joskus niin muodos- tuisivat, etta verotus olisi tavalla tai toisella kohdistettava oman maan tupakanviljelykseen, tulee se epailematta sittenkin olemaan toisarvoinen seikka, jonka jarjestaminen ei ainakaan toistaiseksi kaipaa erikoista huomiota. Tarkastettavaksi jaa siten kolme paamuotoa: i ) tulli, 2) valmistevero, 3) monopoli.
Tupakan verottamisella yksinomaan tullimaksulla on suuri etunsa siina, etta veron kanto tapahtuu yksinkertaisesti j a siis huokeasti, sita mukavammin, kun tulli tupakasta kannetaan muun tullin yhteydessa eika siis vaadi mitaan erityisia veronkanto- eika tarkastuselimia. Toinen kieltamaton etu tuUiveron muodoUa on se, etta veron kanto ei,. niin pian kuin tavara on tullirajan yli maahan paastetty, millaan tavoin hairitsevasti sekaannu siihen liiketoimintaan, teoUisuuteen eika kauppaan, joka valmistaa j a valittaa tupakan kuluttajien kateen. Mutta tullimuodolla on suu- ret varjopuolensakin. Ennen kaikkea veron oikeudenmukaisuu- den kannalta. Tulli on kaikkein »brutalisin» tupakkaveron muoto, lausui minulle von Mayr. Tullia nimittain tuskin oUenkaan kay aset- taminen varsinaisesti mihinkaan suhteeseen tupakan arvoon, vaan taytyy — varsinkin kun valmistamattomasta tupakasta, lehdista, on kysymys — hienommasta, kalliimmasta tavarasta tyytya ottamaan vain sama tulli kuin karkeammasta, huokeammastakin. Lehti- tupakkaa on vaikea juuri oUenkaan luokitella j a sen arvoa maa- rata sellaisten ulkonaisten ominaisuuksien mukaan, jotka.tulli- kayttelyssa voivat ilmeta. Tavaran erilaisen arvon huomioon
6. ] Saimili Sario.
ottaminen tullimaaria asetettaessa ei "nain ollen kay painsa, j a kuitenkin saattaa tama arvo juuri tupakalla vaihdella tavattoman suuressa maarassa. Niinpa esim. Itavallan tupakkamonopolihalli- tuksen v. 1907 lehtitupakasta maksamat hinnat — satunnaisista erista puhumatta — vaihtelivat 50—600 Itav. kr. 100 kg:lta.
N. s. arvotuUeja ei raaka-tupakalle kaytetakaan tietaakseni mis- saan,-'ei edes sellaisissa maissa (Belgia, Englanti, P. A . Yhdys- vallat) joiden tullitariffeissa arvotullit muuten ovat yieiset.
Tupakkavalmisteisiin nahden arvon huomioon ottaminen tullia maarattaessa ehka voi kayda jonkun verran helpommin painsa, vaikka jotenkin hankalaa sekin lienee esim. sikareihin nahden.
Tanskan uuden tuUitariffin niukaan maksetaan sikareteista (pape- rosseista) sama tulli kuin lehtitupakasta lisattyna 3o°/o:lla tavaran arvosta. Mita kokemuksia siella on tassa suhteessa saavutettu, ei minun viime marraskuussa Kopenhaminassa ollessani katsottu viela voitavan sanoa, kun uudet tuUimaarat vasta muutaman kuu- kauden olivat olleet voimassa. Mutta onhan muuten selva, etta suuremmat tai pienemmat mahdollisuudet tassa kohden eivat voi syrjayttaa sita nakokohtaa, etta tupakan valmistus luonnoUisesti edelleenkin olisi sailytettava kotimaiselle teoUisuudeUe.
Mutta paitsi veron oikeudenmukaisuuteen nahden johtuu samasta seikasta, siita ettei tuUia kay ottaminen tavaran erilaisen arvon mukaan, viela toinenkin haitta. Se kohdistuu valtioUe ve- rosta kertyvaan tuloon. Tullia kun ei kay asettaminen korkeam- maksi kuin mita huokeammat maahan tuotavat lajit voivat kan- nattaa, jaapi kaUiimpien lajien arvon enemmyys verottamatta.
Etta Englannissa tulliveroa tupakasta kertyy sangen runsaasti, ei tietysti kumoa- taman vaitteen todenperaisyytta. Missa maarin muuten tassa mainittu tulliveromuodon haitta on otettava huo- mioon, riippuu tietysti siitakin, kuinka suuri tulo valtioUe tupakka- verosta tahdotaan saada. — Haittana, johon tassa ohimennen viitattakoon, mainitaan tuUiveromuodoUa myos m. m. se, etta
V
Tupakkaverotuksen .^lykyinen jarjestely meilla /a mmcalla. • 7 tupakkavalmisteiden viennin tullessa kysymykseen on vaikea tar- kalleen j a oikeudenmukaisesti laskea sita maaraa, jonka tehtai- lija on saapa takaisin maasta vietavaan vaimisteeseen kaytetysta raaka-aineesta suorittamaansa yeroa. • .
. • Mita sitten tulee ' valmisteveroon. ja valtion monopoliin eroavat ne tuUiveromuodosta siina, etta ne ovat sisamaisia veroja, jotka veroesinetta kohtaavat kotimaisessa liikkeessa. Ne lahene- yat- toisiaan viela siina, etta ne kohtaavat tupakkaa vasta sen viimeisilla liikeasteilla. Valmistevero eli aksiisi kannetaan teh- tailijalta ennen tuotteiden kauppaan laskemista, joko siten etta hanen tulee valmisteensa varustaa veromerkeilla, leimoilla tai nau- hoilla (banderolleilla), joita han maaratysta hinnasta ostaa veron- kantoviranomaisilta, taikka etta han muuten, esim. kauppalaskun (fakturan) perusteella suorittaa veron asianomaisille. Valmiste- vero' on jo korkeammalle kehitetty veromuoto. Se tarjoaa jo tilaisuuden sovittaa veroa tavaran arvon mukaan, asettamalla veromerkkien hinta tai veromaara muuten eri suureksi tuotteiden erilaisen myyntihinnan mukaan. Tassa • suhteessa tarpeellisen asteikon riittavan moniaskeleiseksi laatiminen, eriarvoisten merk- kien tekeminen jo ulkonaoltaan helposti toisistaan erotettaviksi y. m. vie kuitenkin melkoisiin kaytannollisiin • hankaluuksiin, jos tahdotaan veroa taysin joustavasti sovittaa tuotteiden arvOn mu- kaan. Tulliveron rinnalla aksiisi tietysti tassa suhteessa kuiten- kin on paljon parempana pidettava, mutta toisaalta se tuopi mu- kanaan sekaantumisen.liiketoimintaan kaikenlaisilla hankalilla mutta valttamattomilla tarkastussaadoksilla j a -toimilla. • Tama valvonta- toimi tietysti myos lisaa veronkantokustannuksia.
Mita valmisteveron tuottoisuuteen tulee, on se kylla melkoi- nen, ilmeisesti suurempi kuin tullin, mutta kun ei valmisteveroa- kaan voida taydellisesti sovittaa tupakan arvon mukaan, jaa joku osa arvon ylinta »huippua» silloinkin verosta vapaaksi, mika tie- tysti veron tuottoa vahentaa. • •
8 Samuli Sario. j
»Yksityiseen liiketoimintaan* koskee niinkuin aksiisi myos monopoli. Tavallaan kylla paljon perinpohjaisemminkin kuin aksiisi, mutta kuitenkin ainoastaan tavallaan. Silla kiin kerran valtion monopoli on kysymyksessa, silloin ei enaa yksityista liike- toimintaa silla alalia ole, nimenomaan jos monopoli on taydelli- nen seka valmistuksen etta kaupan kasittava — niinkuin tupakka- monopolin laita yleensa on siella, missa se on kaytannossa.
Yksityiseen toimintaan sekaantumisesta voidaan monopoliin nah- den puhua enintaan mita kauppaan tulee, jonka kanssa yleiso on tekemisissa. Mutta ei monopolikontrollin — kontrollihan varsi- naisesti on ainoa nakokohta, joka tallaista sekaantumista vaatii — tarvitse vaatia sen pitemmalle menevaa eika siis hairitsevampaa kaupan valvontaa kuin aksiisikontrollinkaan. Paljon riippuu tie- tysti veron suuruudesta eli siis tavaran kalleudesta, mutta yhta paljon kummassakin tapauksessa, j a oli sitten kysymys rajavalvon- nasta ulkomaita vastaan tai kotimaisesta valvonnasta maan rajain sisapuolella. Jos yksityisen toiminnan hairitsemisesta puhutaan, niin pitaisi nahdakseni sen tuntua tukalammalta silloin, kun to- della on kysymyksessa yksityinen liiketoiminta, johon syrjaiset s. o. valtion veronkanto- j a kontrolliviranomaiset sekaantuvat. .
Tassa yhteydessa pyydan viela hiukan koskea samaiseen kontrolliin eli valvontaan sen aiheuttamien kustannusten kan- nalta. Valmisteveroon nahden jo edella huomautin, etta se vaatii
— tietysti aina veron suuruuden mukaan — monipuolista j a laa- j a a valvontatointa, mika tuntuvasti lisaa veronkantokustannuksia.
Valmisteveron rinnalla on monopolilla tassa suhteessa se etu, etta varsinaisesti itse veronkanto-toimen ulkopuolella oleva val- vonta siina ei ole tarpeen, vaan voidaan valvonta ainakin kai- kessa paaasiassa sisallyttaa jo itse monopolin jarjestelyyn. T a l - loin ei siis valvonta ole, sanoisinko, tuottamatonta toimintaa liki- mainkaan siina maarassa kuin. valmisteveron vaatima, joten monopoli siina suhteessa on asetettava etusijaan.
Tiipakkaverotuksen nykyinen jarjestely meilla ja vmualla. 9 Mita muuten tulee tupakkaveron kantamiseen valtion mono-
polin muodossa on talla veromuodolla ennen kaikkea se etu, etta vero voidaan saada oikeudenmukaisesti kohtaamaan hienomman ja kalliimman tavaran kayttajaa huokeamman tavaran kayttajan rinnalla, koska vero sisaltyy monopolituotteiden hintoihin, jotka valtio maaraa j a joissa ilman mitaan hankaluuksia voidaan niiden arvo ottaa huomioon. Jo tasta seikasta johtuu osittain myos se, etta monopoli on tuottoisin tupakkaveron kantotapa, niinkuin kokemuskin sen osottaa. Tuntuvalla tavalla lisaa valtion tuloja tupakkamonopolista myos liikevoitto,' joka talloin tulee valtioUe, mutta muissa veromuodoissa luonnoUisesti yksityisiUe.
Saannollisesti saadaan, niin pian kuin valtion tupakkamono- polista tulee puhe; kuulla sanottavan, etta missa monopoli on, siella on tupakka »huonoa j a kallista*. Tassa lauseparressa nyt on puheen kaunistukseksi j a vahvistukseksi sanottu sama asia kahteen kertaan, luulotellen etta on kahdesta erilaisesta huonosta ominaisuudesta kysymys, jotka muka valtion tupakkamonopolille jo luonnosta kuuluvat. Mutta eihan itse teossa kuitenkaan ole puhe muusta kuin etta tupakka on joko hintaansa nahd«i huo- noa tai laatuunsa nahden kallista — miten vain mieluummin halu- taan sanoa. E i k a koko asia sita paitsi ole mitaan monopoli- tupakalle ominaista, vaan riippuu luonnoUisesti siita kuinka kor- kea vero on. Korkean tullin tai aksiisin alainen tupakka voi olla aivan yhta huonoa taikka yhta kallista kuin monopolitupakka.
Painvastoin ei kay kieltaminen patevyytta sUta vaitteelta, etta valtion monopolin oUessa voidaan todella saada varmuus siita, etta tupakka on oikeata, vaarentamatonta j a hyvaakin, ylimalkaan sita mita sen ilmoitetaan olevan — hinta on eri asia — kun taas tupakanvalmistuksen ollessa yksityisten asiana ei ole mitaan ta- keita vaikka minkalaisten lisakkeiden sekottamista vastaan. Ita- vallan j a Unkarin tupakkamonopolipiireissa minulle erityisesti huomautettiin sita, etta juuri valtion monopoli takaa tupakoitsi-
Samuli Sario,
joille sen, etta aina tietavat mita rahallaan saavat, kun taas siella, missa yksityinen kilpailu rehottaa, usein pelkalla paallyksella j a muulla reklaamilla houkutellaan ostamaan ala-arvoista tavaraa.
Vaitetaan, etta Ranskassa j a Italiassa monopolitupakkaan sekote- taan vieraita lisakkeita. Miten sen laita lienee, en tieda, mutta sellaisen menettelyn estaminen kaiketi on helppo asia; eihan siihen tarvita kuin asiahmukaiset maaraykset monopolisaadoksiin.
Valtion tupakkamonopolia vastaan tavallisesti esitetyista nakokohdista ansaitsee mielestani suurimman huomion se, ei to- sin yksistaan tupakkamonopoliin vaan yleensa kaikkeen valtion liiketoimintaan kohdistuva huomautus, etta tuotantokustannukset valtion virkamiestensa kautta liiketta hoitaessa tulevat suhteetto- man suuriksi. Epailematta siina on peraa; — kuinka paljon painoa siihen asiasta lopullisesti paatettaissa on pantava, on sil- loin harkittava riippuen kaikista asiaan vaikuttavista seikoista.
Semmoisiakin liikemenoja tietysti on, jotka riippumatta monopolia hoitavien virkamiesten suuremmasta tai pienemmasta kyvysta j a kunnosta valtioUe asettuvat suuremmiksi kuin ne muille samassa"
asemassa ' asettuisivat, esim. tyovaen palkat j a tyovaen menes- tysta tarkoittavien laitosten j a toimenpiteiden kustannukset, silla valtion taytyy olla yksityisia auliimpi tyonantaja. Mutta hyvalla syylla voidaan sanoa, etta tallaiset menot eivat ole'hukkaan hei- tettyja liikakustannuksia. Toisaalta epailematta" myos voidaan soveliailla jarjestelyilla'lisata virkamiesten harrastusta j a toimelli- suutta, kuten asettamalla heidat muuhun kuin tavallisten virkamiesten meilla esim. niin kaikesta riippumattomaan asemaan, kayttamalla osa- palkka-jarjestelmaa j . n. e. ' Erittain huomattava" nakokohta pu- heena olevassa suhteessa on myos se, etta tupakkateoUisuus val- tion monopolina on siiurliike, jolla kustannuksiin nahden ra'aka- aineiden hankinnassa j a koko hoidossa yleensa on arvaamattoman suuret edut' monun eri kasiin jakaantuneen yksityisteollisuuden rinnalla. Jos Suomen nykyinen tupakkateoUisuus olisi keskitet-
Tufakkaveroiuksen 7iykyinen jarjestely meilla ja muualla. I I
tyna valtion monopoliksi, ei ole oUenkaan sanottu, etta. sen tuotantokustannukset, kaikista tallaisen toiminnan epaeduista huoli- matta, olisivat suuremmat taikka edes yhta suuret kuin nykyansa, kun toimimassa on kolmatta kymmerita eri liikeyritysta, kukin erikseen hoidettuna.
KuuUaan myos sanottavan — sekin kohdistuu valtion mono- poliin yleensa eika erityisesti tupakkamonopoliin — etta mono- polin kautta riistetaan yksityiselta yritteliaisyydelta suotuisa toimi- ala. Vaikka tamantapainen vastavaite jo oikeastaan kuuluukin muinaiskalujen joukkoon, en kuitenkaan malta olla sita tassa mainitsematta, koska se antaa aiheen huomauttaa seikasta, joka minun nahdakseni erityisesti sellaisessa maassa, missa paaomain niukkuus tekee teollisen toiminnan edistymiselle haittaa, on omansa puhumaan monopolin puolesta. Jos tallaisessa maassa valtio ottaa huostaansa ennen yksityisten harjoittaman tupakkateoUisuuden, irtautuvat siihen' kiinnitetyt yksityiset paaomat j a hakevat sopi- via sijoituksia muualta, epailematta ainakin osaksi jalleen teoUi- suuden palveluksessa, joka siis muilla aloilla siita hyotyy, kun taas ne valtion paaomat, jotka tupakkateoUisuuten kiinnitetaan, suorastaan "teollisuutta palveleinaan tuskin vain muuten joutuisivat.
Voidaan luonnoUisesti valtion tupakkamonopolin seka puo- lesta etta sita vastaan esittaa monia muitakin nakokohtia, mutta veisi liian pitkalle niissa enempaa viipya. Erasta seikkaa vain viela pyydan koskettaa, joka kaikkialla nykyisissa monopoli- maissa melkein aina ensimmaisena esitetaan monopolin hanka- luuksista. Se koskee tupakan viljelysta, jonka vapaus monopolin voimassa ollessa taytyy olla melkoisesti rajoitettu. Nykyisissa monopolimaissa on viljelys yleensa jarjestetty niin, etta maan- omistaja eritylsella luvalla saa sovitun maaran tupakkaa viljella, mutta koko sato hanen on luovutettava monopolihallinnolle val- tion maaraamasta hinnasta." Hankaluuksia siina kieltamatta esiin- tyy monenlaisiakin, mutta' naiden seikkain selvittelemiseen on
12 Samuli Sario,
tassa sita valiemman aihetta, kun tupakanviljelys meidan maas- samme, niinkuin jo viittasin, on varsin vahapatoinen eika sille nayta olevan edellytyksiakaan, nimenomaan siihen nahden, etta tupakka kaikista viljelyskasveista on vaikeimpia saada perehty- maan sille sopimattomaan maaperaan j a ilmanalaan: se kasvaa kylla, mutta soveltumattomissa oloissa kasvaneena se ei ole k e l - vollista kaytettavaksi. Vain ohimennen mainitsen esimerkkina, ettei monivuotisista kokeiluista huolimatta ole saatu Herzegowi- nan tupakkaa menestymaan Bosniassa. Muuten on myos huomau- tettava, etta useissa maissa, missa tupakanviljelys ylipaaten voi menestya, se juuri valtion monopolihallinnon toimella on saatu ennen arvaamattomaan vauhtiin, jota varmaankin ilman juuri tupakkamonopolia olisi saatu kauvan, ehka turhaankin odottaa.
Mutta jaakoot jo vihdoin monopolinkin hyvat j a huonot puolet. E n tahdo peitella, etta puolestani juuri monopolissa naen soveliaimman j a tarkoituksenmukaisimman tupakkaveron muodon asiaa yleiselta valtion j a kansan talouden kannalta arvostellen, nimenomaan myos meidan maassamme. Mutta se on selva, ettei riita ainoastaan se, etta asia itsessaan nayttaa parhaalta. K u n on kysymys siksiki'n laajalle j a syvalle kayvasta muutoksesta kuin valtion tupakkamonopolin mahdollisesta voimaan panemisesta maassa, jossa, niinkuin meilla, tupakkateoUisuus sille suodun tulli- suojeluksen turvissa- on kehittynyt varsin huomattavaksi liike- haaraksi j a jossa tupakkakauppa nykyaan on vapaa kaikista erikoisrajoituksista j a -veroista, tullia lukuun ottamatta, liit- tyy muutoksen toimeeripanoon hankaluuksia, jotka kylla sieta- vat punnitsemista: nykyiseen teoUisuuteen sidotun yksityispaaoman hyvittaminen, yleison totuttaminen kaupassa valttamattomiin rajoi- tuksiin j . n. e., puhumattakaan varsinaisista kaytannollisista toimeen- panohankaluuksista. Niinkuin Saksan hallituskin edellamainitun tupakkaveroesityksensa perusteluissa huomauttaa on syyta tallai- sessa tapauksessa »katsoa eiko vanhaa muodostelemalla saada toi-
Tupakkaverotttksen nykyinen jarjestely meilla ja muualla. 13 meen mita tarvitaan, silla totutun j a juurtuneeri muodon vaihta-
minen toiseen tuottaa aina hankaluutta seka kysymyksessa ole- valle toiminnan haaralle etta hallinnollekin». Mutta tallaiset sei- kat — enempaa kuin niiden mahdollisuuksien selvitteleminen, jotka ehka ovat otettavat huomioon.meidan maamme valtiolliseen j a siita johtuvaan taloudelliseen riippuvaisuuteen nahden — eivat
kuuluu taman esitykseni alaan. Sen sijaan pyydan viela lyhyesti silmata tupakkaveron eri muotojen esiintymista eri maissa seka lopuksi mainita mita tuloksia nimenomaan erinaisissa monopoli- maissa talla alalia on saavutettu meikalaisiin oloihin verraten.
Jos Europan kartalla jaamme eri maat kahteen ryhmaan, toiseen ne, joissa on voimassa valtion tupakkamonopoli, toiseen muut, naemme edelliseen ryhmaan yleensa kuuluvan etelaisten maiden, jalkimaiseen pohjoisten. T a i k k a kansallisuuksien mukaan:
monopoli on yleensa romanisilla j a etelaslavilaisilla, muut vero- muodot germaneilla j a anglosakseilla seka pohjoisslaveilla. Mono- polimuodon leviaminen j a ei-leviaminen nain yleispiirtein kat- sottuna on omansa kiinnittamaan mielta. Se saattaa ehka myos olla
valaisevaa taman veromuodon etujen j a haittojen arvostelemiselle.
Paaasiallisesti kaksi seikkaa nayttaa maaranneen monopoli- rauodon leviamisen. Ensiksikin asianomaisten valtioiden raha- asiain aikanaan kehno tila, mika useimmiten liittyy valtion verrat- tain nuoreen ikaan, seka toiseksi se vaikutus, mika kahdella johta- valla monopolimaalla, Ranskalla j a Itavallalla — joissa valtion tupakkamonopoli on jo 17-sataluvun historiallista perintoa — on ollut muiden-maiden olojen j a laitosten muodostumiseen. Veisi liian pitkalle tassa erikseen tarkastella kaikkia eri valtioita j a tupakkaverokysymyksen vaiheita niissa. Pyydan vain viitata sii- hen monopolimaiden luetteloon, jonka edella olen esittanyt, jat- taen lukijan asiaksi vastamainitsemieni nakokohtain sovittamisen niihin. K a k s i maata, joissa monopolia ei ole, tahdon erityisesti mainita, Bulgarian j a Saksan. Naiden maiden tupakkaverokysy-
14 Samuli Sario.
- myksen vaiheide'h tarkastelu, varsinkin Saksan, on erittain valai- seva.- Molemmissa niissa on monopolist'akin ollut kysymys. Bul- gariassa, jonka »sailyminen» talta veromuodolta keskella pelkkia monopolimaita saattaa olla omansa oudostuttamaan, monopoli on tullut hylatyksi sen vuoksi, etta maanviljelijat, nimenomaan talonpojat, jotka eduskunnassa ovat suhteellisesti lukuisat, ovat pelanneet siita tupakanviljelykselleen koituvia hankaluuksia. Sak- sassa on kahdestikin esitetty tupakkamonopolia, 1878 j a 1882, mutta molemmilla kerroilla on se hylatty. Hylkays nakyy kum- minkin aiheutuneen ainakin hyvin suureksi osaksi yleisvaltiolli- sista syista; taloudelliset nakokohdat nakyvat siihen yaikuttaneen varsinaisesti vain sikali, etta sikalaisten tupakkateoUisuuden har- joittajain voimakas jarjesto veron korotusta torjuessaan on osan- ' ^ u t j a jaksanut panna paljon voimia liikkeelle asian vastustami- seksi. Yleisvaltiolliset. vaikuttimet ovat tupakkamonopolia vas- tassa _ olleet. etupaassa sen vuoksi, etta tallainen laitos olisi omansa tuntuvasti vahvistamaan valtakunnallista keskitysta, jolla Saksassa on ollut j a on paljon vastustajia nimenomaan niiden suurempien yksityisvaltioiden taholla, jotka tuollaisen keskityksen vahvistumi- sessa nakevat Preussin ylivallan lisaantymisen. Ilmeisesti ovat asian kasittelyihin vaikuttaneet sellaiset mieskohtaisetkin nako- kohdat kuin varominen, etta tuo valtakunnallisen keskityksen lujittuminen vahvistaisi silloisen kanslerin Bismarckin valta-asemaa.
Oli miten oli, Saksassa ei naiden hylkaysten jalkeen hallitus toistaiseksi enaa ole ottanut kysymykseen monopolia, nahtavasti pitaen sen toimeensaantia mahdottomana. V . 1893 hallitus eh- dotti valmisteveroa, mutta huonolla menestyksella. V . 1906 saa- dettiin sitten tullin j a raakaaineveron lisaksi valmistevero sikare- teille, j a nyt ehdotetaan viimeksi mainittua veroa muillekin tupakkateoksille. Olen ollut tilaisuudessa kuulemaan huomatta- vien saksalaisten talousmiesten — mainitsen, paitsi von Mayria, valtakunnan tilastollisen toimiston presidentin van der Borghtin
Tupahkaveroluksen. nykyinen jarjestely meilla ja mmialla. 15
— lausuvan pitavansa monopolia Saksallekin. ei ainoastaan itses- saan tarkoituksenmukaisimpana vaan myos taloudellisesti kylla mahdoUisena tupakkaveron muotona.
Tupakkaveron vaiheista Suomessa saattaisi tassa yhteydessa olla syyta tehda selkoa. Niista ei kuitenkaan ole paljon eri- koista kerrottavaa. Vero on ollut j a on edelleenkin tulli. Vuo- sina 1882—91 kannettiin tullin lisaksi tupakkasuostuntaa, mutta senkin kanto tapahtui tullin kannon yhteydessa eika siis vero- teknilliselta kannalta ollut muuta kuin tullia. V . 1891 valtio- paivilla hallitus esitti tullin lisaksi valmisteveroa, mutta taman esityksen valtiopaivat hylkasivat. Hylkayksen syita en tassa ryhdy. lahemmin tarkastelemaan; olkoon vain ohimennen mainittu, ettei asiakirjoista voi olla saamatta sita vaikutusta, etta erinaiset yleisvaltiolliset nakokohdat eivat asian kayttelylle olleet vieraita.
M a a
Vakiluku 1.000 henkea.
Kulutus (valmist.
tupakkaa): Verotulo
M a a
Vakiluku 1.000
henkea. 1.000 kg.
iienkea kohti
kg.
1.000 mk.
henkea kohti
mk.
I kg kohti
mk.
2.689 795 0,3 I0.344 3.85 13,01
33.733 16.560 0,5 180.634 5>3S IO,91 38.666 38.94s 1,0 369-817 9,56 9,50
6.082 3-737 0,7 27.770 4,57 7,43
27.241 36.373 1,3 153.906 5,65 4,23 Unkari . . . 20.257 22.330 1,1 80.004 3,95 3,58 Bosnia ja Herzegowina 1.568 2.221 I i * 5-548 3,S4 2,50
Saksa — — 1,5 107.946 1,86 1,11
> hallituksen elidotus*) — — 1,5 210.785 3.03 2,02
2.887 3.940 1,4 3.414 1,18 0,87
') Monopolimaissa puhdas tulo, Saksassa samoin .paaasiallisesti laskeltu puhdas tulo. —• ^ Varainhoitokautena 1902—03. •— ^) Raakaainevero keskimaa- rin -yuosilta 1902—06, sikarettivero vuosilta 1906—07. —^*)Arvioitu v. 1913 joUoin hallituksen ehdotus edellyttaa veron uudistuksen olevan taydellisesti toimeen- pantuna. — ^) Keskimaarin 1903—07.
i 6 Paavo Korpisaari.
Sen sijaan pyydan lopuksi esittaa edellisella sivulla olevat numerot tupakan kulutuksesta j a tupakkaveron maarasta erinai- sissa maissa, etupaassa monopolimaissa, joista kaytettavissani on ollut uudempia tietoja kuin aikaisemmin mainitsemani numerot olivat, seka sita paitsi Saksassa j a omassa maassamme. Tiedot ovat, mikali ei toisin ole mainittu, vuodelta 1905. Pitemmilla selityksilla esitystani enaa jatkamatta annan numepoiden yllaole- vassa taulussa itse puhua puolestansa.
. S H E K I S T A JA S H E K K I L A I N S A A D A N N O S T A .
Kirjoittanut
Paavo Korpisaari.
Y h a laajemmalle leviava siirtyminen luontaistaloudesta raha- j a luottotalouteen, kasvava vakiluku, nousevan kulttuurin syn- - nyttamat—edistykset teoUisuuden alalia, vilkastunut-kauppa-,--kas-
vava varallisuus j a siita johtuvat kasvavat tarpeet, kaikki namat seikat ovat johtaneet siihen, etta nykyajan talousjarjestelmaan olennaisesti kuuluvain maksuvalineitten kysynta j a tarve on tul- lut y h a suuremmaksi. Taman tarpeen tyydyttaminen, sopivien j a kansantaloudellisesti seka yksityistaloudellisesti hyvaksyttavain maksuvalineitten hankkiminen on yksi. niita tehtavia, joihin niin tiede kuin eri maitten hallituksetkin ovat viime aikoina ruven- neet kiinnittamaan suurta huomiota.
Maksuvalineitten suuri merkitys koko taloudelliseen elamaan, niitten huomattava vaikutus taloudellisten kriisien synnyttajina . j a edistajina on viime vuosien kokemuksesta kaynyt selvasti ilmi.
Vuoden 1907 rahakriisi syntyi j a kasvoi, kuten tunnettu, maksuvalineitten j a pankkilaitoksen huonosta j a epatarkoituksen- mukaisesta jarjestelysta Yhdysvalloissa. Sen syyna ei ollut abso-
Shekista ja shekkilainsaadannosta. 17
lutinen maksuvalineitten j a ennen kaikkea tarkeimman niista, nim.
kullan puute, vaan maksuvalineitten, etupaassa pankkisetelien puuttuva mukautumiskyky. Jo tama kriisi," joka on levittanyt turmiollisia vaikutuksiaan ympari maailmaa, on ollut omiaan kiinnittamaan yleisempaa huomiota' maksuvalineihin j a niitten jarjestelyyn. • • . -
Taytynee tunnustaa, etta maksuvalineitten jarjestely, sellai- sena kuin se nyt esiintyy melkein kaikissa sivistyneissa maissa, eraissa suhteissa antaa viriketta taloudellisille puuhille.
Kaikkien Europan sivistysmaitten j a monien ulkoeuropalais- tenkin maitten maksuvalineitten perustuksena j a tarkeimpana osana on kulta. Hopea, jolla ennen oli varsin tarkea osa mo- nien valtain maksuvalineitten joukossa, on nyt saanut astua yha enemman syrjaan. Samaten on kaynyt paperirahan, jota pari Europan suurvalloista viela vuosikymmen sitten kaytti. Kullan paamerkitys on, kuten tunnettu, siina etta sita melkein kaikissa maissa kaytetaan kattamaan pankkiseteleita. LuonnoUisesti on kullan merkitys rahana, s. o. leimattuna metallirahana, myoskin huomioonotettava, mutta se on kuitenkin edelliseen'kayttotapaan verraten vahapatoinen. Huolimatta siita, etta kullantuotanto on yha kasvanut, ollen v. 1907 korkeampi kuin milloinkaan ennen, on aivan selvaa, etta kulta yksin ei milloinkaan riita tyydyttamaan maksuvalineitten kysyntaa. Se totuus on ollut selvilla ihmis- kunnalla jo vuosituhansia.
Tyydyttaakseen maksuvalineitten kysyntaa on sentahden ryhdytty pankkisetelien kayttamiseen. Etta naille huolimatta siita, etta ne ovat olleet valtionpankkien j a valtion lahimman valvonnan alaisina toimivien rahalaitdksien antamia, aina on katsottu j a yha vielakin katsotaan tarvittavan kultaa vakuutena, s. o. mahdollisuus tulla lunastetuiksi kultaa vastaan, on yleisesti tunnettua. Miten asia kaytannossa jarjestettaisiin, pitaisiko sete- lien vakuutena tayteen maaraan olla kultaa, vai ainoastaan osaksi.
i 8 Paavo Ko}-pisaaH,
siita "on oltu erimielta. Kaytannossa on asia siten jarjestetty eri tavalla. Englannin pankilla on tata nykya oikeus laskea liik- keelle kattamattomia seteleita 18,450,000 & arvosta, koko seteli- maaran ollessa noin 29 milj. S,. Todellisuudessa on pankin kulta- varasto suurempi kuin setelimaara, vaihdellen viime aikoina noin 30—35 milj. valilla. Saksan pankki on oikeutettu laskemaan liikkeelle kattamattomia seteleita 472,829,000 Rmk:n arvosta, sitapaitsi erityista veroa vastaan yli. taman summan. Kultaa oli V. 1907 keskimaarin noin 602 milj. Rmk, seteleita 1478.8 milj.
Rmk. Ranskan pankin setelien kattamisesta ei ole mitaan maa- rayksia, kultaa oU v. 1907 3 1 . X I I 2,676.1 milj. F r . j a seteli- maara V. 1907 keskimaarin 4,888 milj. F r .
Jotenkin samaan suuntaan kuin kolme yllamainittua, ovat muutkin setelipankit jarjestetyt. Huolimatta siita etta kullan- tuotanto on kasvanut, on kilpailu siita markkinoilla erinomaisen vilkas. "V. 1907 j a osaksi 1908 vallitsi niin sanoakseni sota kullasta Yhdysvaltain j a Europan suurvaltain valilla. Kukin maa koetti vetaa niinpaljon kultaa kuin suinkin, osaksi voidakseen lisata setelimaaraa, osaksi ulkomaisen kaiippavaihdon tasoittami- seksi, jossa kulta on tarkein maksuvaline.
Ne vaikeudet, joita nykyaan on kullan hankkimisessa j a jotka johtuvat kilpailusta, se merkitys, mika kullalla.on ulkomais- ten vaihtosuhteitten jarjestajana j a kotimaisen rahajarjestelman perustuksena, ovat johtaneet siihen, etta kullan kayttoa saasta- via toimenpiteita on otettu kaytantoon. Suurten kultavarastojen pitaminen tulee suunnattoman kalliiksi. Ne maat, jotka eivat itse tuota kultaa, saavat maksaa kullasta korot ulkomaille. Niinpa laskee professori Herm. Schumacher, etta Saksa vuosittain maassa olevasta kullasta maksaa ulkomaille korkoina noin 150 milj.
Rmk. K u n nykyajan kansainvalinen taloudellinen taistelu pa- koittaa kunkin kansan jarjestamaan taloudellisen olotilansa niin jarkiperaisesti j a huokeasti kuin suinkin, on luonnollista etta koe-
Skekisia ja shekkilainsaadannosta. 19
tetaan tulla toimeen maksuvalineitten jarjestelyssa niin huokealla kuin suinkin, s. o. mikali roahdollista, pienella kultavarastolla.
Maksuvalineitten tarpeen j a kysynnan kasvaessa on siten koe- tettu keinoja, jotka tekisivat tarpeettomiksi kultavaraston lisaa- misen, toisin sanoen on maksuvalineina alettu kayttaa yha suu- reramassa maarassa kultaa saastavia valineita. Tunnuslauseeksi on tullut:, Niin paljon suorituksia kuin suinkin pienimmalla raha- maaralla
• Maksuvalineitten j a ennen kaikkea kullan tarvetta on koe- tettu vahentaa siten, etta jo olemassa olevia maksuvalineita on kaytetty niin intensivisesti j a monipuolisesti kuin suinkin. Maksu- valineitten kaytto on sita intensivisempaa, mita useampia suori- tuksia samalla maksuvalineella voidaan suorittaa. Mita intensivi- semmin maksuvalineet suorittavat tehtavansa, sita pienempi maara niita tarvitaan. Samassa suhteessa kuin niitten kiertonopeus kasvaa, vahenee se maara, jota maksuvalineita on tarpeen. Kierto- nopeus j a maara ovat siis verrannolliset toisiinsa, edellisen kas- vaessa vahenee jalkimainenja painvastoin. K u n siis tahdotaan pitaa tarvittavien maksuvalineitten, erikoisesti kullan maaraa niin pienena kuin mahdollista, on siis ennenkaikkea Hsattava kiertonopeutta.
Kiertonopeuteen vaikuttavat erinaiset seikat: ensiksikin yleinen korkea kultuurikanta, joka estaa rahan piilottamista,
»hoarding* tapaa, toiseksi kyseessa olevien maksuvalineitten sopiva muoto, edullinen jaoitus, tasainen nimellisarvo j . n. e.
Toiseksi on kiertonopeutta, kullan j a siihen perustuvien setelien, lisatty siten, etta on ruvettu kayttamaan erinaisia maksutapoja, jotka suuressa maarin vahentavat kullan j a setelien tarvetta j a
siten lisaavat niitten kiertonopeutta. Niita on kahta lajia: shekki- liike j a niin sanottu giroliike, joista edellinen on levinnyt eri- koisesti Englannissa j a Yhdysvalloissa, jalkimainen Saksassa.
Shekkiliike perustuu depositsionipankkilaitokseen j a on sen merkitys j a kaytto kasvanut siina suhteessa kuin depositsioni-
20 Paavo Korpisaan.
pankit ovat kehittyneet. Alkaen varsinaisesti saada merkitysta 17 vuosisadan alkuvaiheilta saakka on se aikain kuluessa ke- hittynyt suunnattomasti. — Shekki perustuu kuten sanottu depo- sitsioneihin, j a on kuten namatkin oleellisesti liittynyt pankki- laitokseen. Shekin maarityksesta on aikojen kuluessa alituisesti kiistelty j a kiistellaan vielakin, eri valtakuntain lait antavat sille erilaisia maarityksia.
Shekkilaitoksen tarkoituksena on, kuten sanottu, maksu- valineitten kiertonopeuden lisaaminen. Usein kuulee maaritelta- van shekkilaitoksen tarkoituksen olevan metallisen rahan saas- tamisen j a sille perustuvien pankkisetelien. Itse asiassa ei asian- laita ole aivan niin. Shekki on aina osoitus, jonka perustana on varsinainen raha, s. o. metalli ja.siihen perustuva seteli, eika mi- kaan. krediittilaite. Mita nyt shekkilaitokseen tulee, vaatii se semmoisenaan vakuutenaan aina jonkun maaran rahaa, s. o. kul- taa tai seteleita depositsionien vakuutena. Shekin todellinen merkitys on siina, etta sen kautta voidaan samalla kultamaa- ralla suorittaa lukuisa maara'suorituksia, etta kullan j a setelien kiertonopeus sen kautta nousee suuresti j a kullan tarve siten pienenee. Taman suuren j a tarkean kansantaloudellisen tehta- vansa tayttaa shekki taysin ainoastaan silloin kuin se ei ole kuittishekki, vaan shekki sanan taydessa merkityksessa. Kuitti- shekilla nostaa tallettaja saatavansa rahassa eika silloin lisaa millaan tavoin rahan kiertonopeutta j a edista sen kansantalou- dellisesti edullista saastoa. Ainoastaan silloin kuin shekissa osoitettua summaa ei makseta rahassa, vaan suoritus toimitetaan yk.sinkertaisesti pankkikirjoihin merkitsemalla, hyvittamalla saa- jan tilia j a raskauttamalla asettajan, kun sitten eri pankkien vali- set shekit lunastetaan erityisissa tarkoitusta varten perustetuissa Clearing-laitoksissa, ainoastaan silloin tayttaa shekki kansantalou- delHsen tehtavansa.
Shekisiii Ja shekkilainsdddanndsta. 21
Shekin kansantaloudellinen merkitys ei rajoitu ainoastaan tahan. Shekkilaitoksella tai oikeammin depositsionijarjestelmalla on sekin etu, etta se on omiaan estamaan yksityisten hallussa olevan paaoman' inproduktivista kayttoa. Nykyajan kulttuuri- valtioissa tavataan normaalioloissa nykyaan verrattain harvoin n. s. hoarding-jarjestelmaa, se on rahan sailyttamista katkoissa y. m. kayttamatta; meilla Suomessa se ainakin mikali on puhe suuremmista summista, lienee myoskin jo verrattain harvinaista.
Mutta sitavastoin on hyvin tavallista, etta yksityiset pitavat juoksevia tarpeitaan, pian lankeavia suorituksia y. m. semmoista varten rahaa hallussaan. ' Tallaiset kayttamattomat rahamaarat, jotka kussakin yksityistaloudessa eivat nouse erikoisesti huomat- tavaan summaan, voivat tehda yhteenlaskettuina merkittavat sum- mat, jotka ovat kansantaloudellisesti kokonaan inproduktivisesti kaytetyt. Shekkilaitos tarjoo tilaisuuden yksityiselle olla melkein kokonaan pitamatta hallussaan suurempia summia juoksevia tar- peita varten j a sensijaan kayttamaan shekkia.
Vaikka shekin kaytto rajoittuisikin ainoastaan kuittishekin kayttamiseen, koituu jarjestelmasta suuri kansantaloudellinen hyoty. Liikkeella olevat metallirahat virtaavat pankkien kautta keskuspankkiin j a helpoittavat siten metallikassan lisaamista, raha- maarat, jotka ovat olleet aivan kayttamattomina, tulevat pank- kien valityksella kaytettiiviksi prdduktiviseen kayttoon j a koitu- vat siten kansantaloudelle hyodyksi.
Shekkien kaytto ei ole. ainoastaan kansantaloudeUisesti suuriarvoinen vaan tuottaa myoskin kullekin yksityiselle erinaisia etuja. Suurempien summien sailyttaminen kotona j a siita joh- tuva varkauden, tulipalon y, m'. pelko vaitetaan shekkikonton kayttamisella. Kalliit j a vaivaloiset rahalahetykset saastyvat, shekin_ kayttaminen tassakin tapauksessa saastaa vaivoja j a kus- tannuksia. Oman kassan pitamisesta johtuvat vaivat j a vastuk- set, laskuerehdykset, maksuvirheet y. m. valttyvat sen kautta
Paavo Korpilahti.
etta asianomainen pankki ottaa kassanpidon huolekseen j a kon- ton omistaja antaa kaikkien maksujensa shekkia kayttamalla kulkea pankin valityksella. Sitapaitsi saa yksityinen tilinomistaja useimmissa tapauksissa pienen korvauksen, noin 2—3 "/o ra- hoistaan, jotka muuten olisivat mitaan tuottamatta.
Varsin lahella shekkilaitosta on niin sanottu giroliike, joka on Saksassa saavuttanut suuren merkityksen. Saksan Reichs- bank ottaa nimittain lukuisissa konttoreissaan korkoa antamatta vastaan yksityisten rahoja, toimittaa heidan kassanhoitonsa, ottaa vastaan sisaan j a ulosmaksuja heidan tileihinsa. Koko hike kay kateista rahaa kayttamatta pankkikirjoihin merkitsemalla yhden tilista toiseen. Maksumaaraykset ovat punaisenvarisia shekkeja muodoltaan. Giroliike on saavuttanut erinomaisen laajuuden.
V . 1907 oli Reichsbankin koko giroliike 220.630 miljardia Rmk. T a m a aareton suoritussumma suoritettiin kokonaan rahaa kayttamatta. Jokainen markka yksityisten talletuksista Reichs- bankissa tuli taten kaytetyksi v. 1907 516 kertaa suorituksissa.
Giroliikkeen suuri merkitys Saksassa on epailematta juuri ollut syyna siihen, etta shekkiliike ei ole siella saavuttanut niin suurta merkitysta kuin eraissa muissa maissa.
Shekkiliikkeen tarkoituksena on kuten mainittiin viime k a - dessa saastaa kullan j a metallien kayttoa maksuvalineina. Sellai- sena joutuu se tavallaan kilpailemaan setelien kanssa. Semmoisia kuin setelien kattomaaraykset nykyaan melkein kaikissa maissa ovat, ei setelien synnyttama kuUansaasto ole aivan suuri, painvas- toin on shekkien tehtavaksi tullut myoskin setelien saaston aikaan- saaminen. Niitten saastaminen maksuvalineina merkitsee samalla kullan saastamista. On nain ollen luonnollista etta niin tieteessa kuin kaytannossa on alettu innokkaasti ajaa shekkien kaytantoon ottamista. Sen seteli-innostuksen jalkeen, joka vallitsi 1850—70 luvuilla on tullut shekki-innostus. On kaannetty katseet shekki- liikkeen vanhaan -kotimaahan Englantiin j a siihen valtavaan mer-
Shekista ja shekkilainsaddanndstd. 23
kitykseen, jonka shekki siella on saavuttanut j a tahdottu sovittaa Englannin olot muihin maihin. H y v i n kuvaavaa sille innostuk- selle, jota shekkilaitos on saanut osakseen, on seuraava Adolph Wagnerin lausunto: »Depositsionipankki j a shekkijarjestelma kor- vaavat viela suuremmassa maarassa kuin setelipankit j a pankki- setelit rahan kayton kiertovalineena; mita enemman shekkijarjes- telma kehittyy, sita enemman korvaa se taas pankkiseteleita.
Pankkiseteli j a setelipankkilaitos osoittaa alhaisempaa j a alkupe- raisempaa kehitysjaksoa luottotalouden kehityksessa kuin depo- sitsionipankki j a shekki siihen liittyvine konttokuranttiluottoineen j a Clearing-jarjestelmineen».
. Samaan suuntaan menevat lukuisat muut pankkiteoretiset tutkimukset. Osoitteena siita, miten paljon huomiota shekkiky- symykselle pankkiteoretisessa kirjallisuudessa viime vuosina on i)mistettu mainittakoon etta Saksan viimeaikaisesta pankkikirjal- lisuudesta noin ^/s kasittelee shekkikysymysta.
Sen yleisen shekki-innostuksen johdosta, joka tiedemiesten piireissa on vallinnut, on kaytannollisessa elamassakin kaikin ta- voin koetettu shekinkayttoa edistaa.
Viime aikoina on tieteelHsessa kirjallisuudessa alkanut i l - meta oireita, etta shekkikysymystakin aletaan kasitella kriitillisem- min. Mainittakoon vaan tunnetut pankkiteoretikot Bonnin pro- fessori Herm. Schumacher, Bank-lehden julkaisija Alfr. Lansburgh seka pankinjohtaja; tri F r . Bendixen, jotka eri motiveista ovat asettuneet liiallista shekki-innostusta vastustavalle kannalle. Schu-
macher nojautuen Knapp'in »Staatliche Theorie des Geldess op- piin tulee siihen tulokseen etta shekin varjopuolet on tahansaakka kokonaan jatetty huomioonottamatta. Sellaisia ovat esim. shekin- kayton suoma vapautus yksityiselle kassanpidosta, joka on omiaan vahentamaan, vastuunalaisuustunnetta. Yksityistaloudelliselta kan- nalta katsoen tuottaa shekin kaytto kylla maksajalle suuria hel-
24 Paavo Korpisaari.
potuksia, vaan vaikeuttaa jotenkin yhta paljon maksun vastaan- ottajan tehtavia maksunvaihdossa. Asian ydin on siina, etta shekki aina perustuu johonkin saastoon, kaytettavaan rahamaaraan, joka taas puolestaan perustuu shekin omistajalle usein tuntemattomaan oikeussuhteeseen asettajan j a maksajan valilla. Ainoastaan sikali kuin kaytettavana oleva maara todella vastaa shekissa olevaa summaa kay maksu painsa. Siita johtuu, etta shekin jattaminen ei viela sisalla maksunsuoritusta, vaan ainoastaan sen alkua j a tama luonnoUisesti vaikeuttaa kirjanpitoa. Loppusuoritus tapah- tuu vasta silloin, kun maksun saaja noutaa shekissa merkityn summan maksumaarayksen saajalta. Vertaamalla shekkia j a se- telia yksityisen etuun katsoen tulee Schumacher siihen tulokseen etta seteli useissa suhteissa on edullisempi. Suuren rahalaitoksen seteli antaa vastaanottajalle ilman muuta, varmuuden, etta han heti on saava saatavansa todella rahassa. Sitavastoin shekeissa h a - nen tulee tuntea lukuisien eri henkiloitten luottovarmuus j a mak- sukyky, jotka esiintyen shekkien asettajina viime kadessa vastaa- vat siita, eika vastaanottaja aina voi olla varma maksun saannista.
Mita tulee shekkien kansantaloudelliseen hyotyyn, huomaut- taa Schumacher shekin huonoista ominaisuuksista ainoana tai ainakin eniten kaytettyna maksunvalineena krisien sattuessa. Niinpa yhdysvalloissa v. 1907 shekkeja useitten viikkojen aikana ei y l i - paansa voitu kayttaa maksuvalineina, niilla oli suuri kultaagio j a paikoittain niita ei lunastettu oUenkaan; sitavastoin oli luot- tamus • pankkiseteleihin niin suuri etta niita kaytettiin hoarding tarkoitukseen. S y y oli epailematta siina, etta shekki ei ole kre- diittipaperi, jollainen krisien aikana on tarpeellinen.
Schumacher tulee myos siihen tulokseen, etta pankkiseteleita voidaan yleensa pitaa ainakin yhta edullisina rahansaastajina kuin shekkejakin, useissa suhteissa niitakin parempina. Silloin han
"ei kuitenkaan .hyvaksy nykyaan kaytannossa olevaa kattosys- teemia, vaan tahtoo irroittaa setelimaaran vaihtelut kultakassan
Shekista Ja shekkilainsaadannosta. 25
vaihteluista j a sen sijaan perustaa setelinannon kauppaveliselei- hin. Naitten kasvaminen j a . vaheneminen seuraa kiinteasti talou- dellisen elaman kehitysta j a maksuvalineitten tarvetta. Perusta- malla setelinanto naihin vekseleihin tuUsi setelinanto samalla yhteyteen taloudellisen elaman kanssa ja saavuttaisi siten ennen kuulumattoman elastisitetin. Shekkiliikkeelle ei han ennusta Sak- sassa erikoista tulevaisuutta, asettaen syysta kyllakin Reichsban- kin giroliikkeen sen edelle.'-Schumacher pitaa yleensa shekkilii- ketta soveltuvana ainoastaan sellaisiin oloihin, jotka vallitsevat Englannissa j a Yhdysvalloissa selittaen kunkin maan rahalaitok- sella olevan omat erikoiset ilmausmuotonsa.
Olemme esittaneet prof. Schumacherin huomiota herattavat mielipiteet osoittaaksemme, etta tieteellisessa kirjallisuudessa shekki- laitos ei enaa loyda niin yksimielista ihailua kuin ennen. Kaytan- nossa sitavastoin on taistelu shekkien hyvaksi ollut innokkaampi kuin milloinkaan ennen; kuluneet kriisivuodet ovat - olleet omiaan kaantamaan yleista huomiota raha- j a luottolaitokseen, sen vikoihin j a mahdollisiin parannuskeinoihin.
Shekkien kotimaa on kuten mainittiin Englanti. Siella kay- tettiin jo V. 1880, jolloin toimitettiin tarkat tutkimukset eri maksu- valineitten kaytosta, Lontoossa 100 S,. maksussa shekkeja 97,23 % , seteleita 2,04 Vo j a metallirahaa o,73 °/o- Sen jalkeen on shekkien kaytto yha - kasvanut. Edgar Jaffe laskee v. 1902 liikkeella ol- leitten shekkien arvon noin 20 miljardiksi joista puolet eli 10 miljard. & suoritettiin Lontoon" Clearinghouse'n kautta, siis kokonaan rahaa kayttamatta. Shekin kayton suureen levene- miseen Englannissa on paasyina olleet setelinanto-oikeuden ra- joittaminen ja setelien puutteellinen elastisiteetti (shekkiliike alkoi- kin saada merkitysta vasta. 1844 vuoden pankkilain jalkeen), joka on vaatinut uuden sopivamman maksuvalineen kayttoon otta- mista, pankkilaitoksen suuri leveneminen j a kehitys seka van- hastaan totuttu tapa antaa kassanhoito pankkien huostaan. L i -
26 Paavo Korpisaari.
saksi on liikenteen tarpeista johtunut shekkilainsaadanto ollut omiaan edistamaan niitten kayttoa. Huomioon on kuitenkin otettava etta Englannissa shekki suorittaa eraissa tapauksissa niita tehtavia, jotka mannermaalla ovat joutuneet vekselille j a etta lainsaadannossakin shekkia, kuten tulemme nakemaan, on kasi- tetty tavallaan vekselina.
Toinen valtakunta, jossa shekki jo vuosikymmenia on ollut eniten kay tettyna maksuvalineena on Amerikan Yhdysvallat. Comp- troller of the Currency'n antamien tietojen mukaan kaytettiin
1896 5536:ssa eri pankissa maksuissa shekkeja 92.5 ' / « j ^ rahaa j a seteleita 7.5 "/o. Viime vuosina on shekkiliike saavuttanut siellakin yha valtavamman aseman maksuvalineitten joukossa.
Europan mannermaalla ei shekkiliike ole niin yleinen, riip- puen eri valtioitten rahalaitoksen ominaisesta organisatsionista.
Ranskassa on suuri j a melkein rajoittamaton setelimaara seka suuri kultavarasto tehnyt shekkiliikkeen melkein turhaksi. Muissa Europan maissa on shekkiUiketta innokkaasti kehitetty j a edis- tetty j a se onkin monessa maassa kohonnut varsin huomatta- vaan asemaan. Niin Itavalta-Unkarissa oli v. 1907 shekkeja liik- keessa 21.5 miljardin kr. arvosta, joista kuitenkin ainoastaan 9.85 miljardia suoritettiin Clearing-liikkeessa.
Se maa, jossa taistelua shekkien hyvaksi innokkaimmin on kayty niin kirjallisuudessa kuin kaytannossakin, on Saksa. Jo la- hes 30 vuoden ajan on siella taisteltu shekkilain aikaansaamiseksi, joka . vihdoin v. 1908 saatiin. Lukemattomissa tieteellisissa kir- joituksissa on shekkiliikkeen kansantaloudellista j a yksitaloudel- lista etua teroitettu mieliin. Viime vuosina ovat hallitus j a kunnat suorastaan ryhtyneet moniin shekkiliiketta edistaviin toimiin, ot- taen .maksuissa vastaan shekkeja j . n.^e. Kuitenkin taytynee mie- lestamme yhtya Schumacherin mielipiteeseen siina suhteessa, etta shekkiliikkeella ei ole erikoisen loistava tulevaisuus Saksassa.
Giroliike, Saksan taloudelliselle elamalle ominainen organisatsioni.
Shekista ja shekkilainsaaddnndstd_ 27 on jo saavuttanut niin suuren merkitylcsen, etta shekkiliike ei voi
•olla muuna kuin taydennyksena sille. - Sita merkitysta, jonka se Englannissa j a Yhdysvalloissa on saavuttanut, ei se Saksassa voine milloinkaan saavuttaa.' . —
Meilla Suomessakin on shekkiliike kasvanut j a kehittynyt kaupan, tavaranvaihdon j a pankkiliikkeen kehittyessa. Talla alalia niinkuin monella muulla taloudellisen elaman alalia ei maatamme voida verrata ulkomaihin. Kuten tunnettu kaytetaan meilla shek- keja, jotka tosin muodoltaan eivat taysin vastaa ulkomaisia, vaan lahentelevat vekselia, kahdessa, pankkiliikkeen haarassa. E n - siksi juoksevan "tilin saastoja nostettaessa t. s. jolloin saatava, johon asettaja shekin maksumaarayksen perustaa, on talletettu juoksevalle tilille. Toinen tapaus on myonnettya kassakredi-
tiivilainaa nostettaessa, siis tapaus, jolloin saatava perustuu myonnettyyn luottoon. Ulkomailla on eraissa tapauksissa na- mat molemmat liikemuodot yhdistetyt, siten etta voidaan erityi- sen shekkisopimuksen nojalla asettaa shekkeja yli talletetun maaran.
Mita shekkien kayton leviamiseen tulee, on se meilla tahan asti rajoittunut kaupunkeihin j a niissa suurempiin liikemiespiirei- hin. Shekkeja kaytetaan meilla hyvin paljon pelkkina kuittishek- keina. Tarkkoja tilastoUisia tietoja shekkiliikkeen laajuudesta ei meilla vaillinaisen pankkitilaston vuoksi voi saada. Ulkomailla on shekkien kaytosta voitu tehda tilastoa leimaveron kautta, joka meilta kuten tunnettu, tata nykya puuttuu, vaikka se lyhyen-aikaa onkin. ollut voimassa.
Tarkat tilastolliset numerot on meilla sitavastoin niista she- keista, jotka ovat Suomen pankin Clearingosaston kautta kulkeneet j a siis tayttaneet loppuun saakka kansantaloudellisen tehtavansa.
V . 1907 oh koko liikevaihto osastolla 221.861 rnilj. mark- kaa, joista shekkeja 5i.9e2 milj. j a postiremissivekseleita 169.899 milj. markkaa.
28 Paavo Korpisaari,
Samassa maarassa kuin shekkijarjestelma on saavuttanut merkitysta kaytannossa, on myoskin alettu kiinnittaa huomiota shekin bikeudelliseen luontoon j a taman seurauksena on ollut enem- man tai vahemman kehittynyt lainsaadanto tassa kohden useim- missa sivistysmaissa.
Lakimiehet j a kansantaloustieteilijat ovat innokkaasti monia ja painavia syita esiintuoneet toisten shekkijarjestelmaa kos- kevien j a sita suojelevien j a jarjestavien lakimaaraysten puolesta.
Nykyaikana on niin tieteessa kuin kaytannossakin jotenkin ylei- sesti tultu siihen tulokseen, etta taloudellisellakin alalia lainsaa- dannolla on tarkea, yha lisaantyva tehtava. Vanhempi kasitys- kanta siita, etta taloudellisen elaman on sallittava jarjestaytya omien omituisten lakiensa mukaisesti on saanut vaistya. Lain- saadannon merkitys erailla taloudellisen elaman aloilla voi olla kahdenlainen: joko antaa lailliset, lujat normit tavoille, jotka kay- tanto on omikseen hyvaksynyt j a siten lisata varmuutta j a vilk- kautta kyseessa olevan toiminnanhaaran alalia tai voi laki olla tarkoitettu suorastaan luomaan uuden taloudellisen toiminta-alan.
Shekkilainsaadannossakin on ollut huomattavissa namat kaksi paa- pyrkimysta. Eraissa maissa, kuten Englannissa, jossa vuosisatojen kuluessa on shekkiliikkeen alalia olleet voimassa vakaantuneet menettelytavat.ja normit, ovat shekkilaki j a yleisessa kauppalaissa olevat maaraykset shekeista, vain vahvistaneet voimassa olevan kaytannon. Toisissa maissa taasen on lainsaadantotieta koetettu herattaa j a elvyttaa muuten heikkoa shekkiliiketta, toisissa, kuten Ranskassa, erikoisten shekkilakien kautta, toisissa, kuten Schweit- sissa, Italiassa j a Espaniassa shekkeja koskevilla maarayksilla ylei- sessa kauppaoikeudessa. Naista molemmista lainsaadannon tar- koitusperista tassa erikoistapauksessa on tieteessa samaten kuin kaytannossakin oltu eri mielta. Tuntuu silta kuin olisi edellinen, Englannissa j a eraissa muissa maissa kaytetty tapa, oikeampi.
