Yhteiskuntataloudellinen aikakauskirja 2/1909

Y H T E I S K U N T A - T A L O U P E L L I N E N

A I K A K A U S K I R J A

T O I M I T U S :

J . H . V B N N O L A O . W . L O U H I V U O R I

J . F O R S M A N M A R T T I K O V E R O

S i s S I l y s : Venajan hallituksen maapolitiikka, kirj, A. Moro- soff. Shekista j a shekkilainsSadannosta, kirj. P a a v o K o r p i s a a r i . Hinkan vanhemraasta vaestStilastostamme, kirj. E d w . G y U i n g . Suo- men kauppavaihto v. 1908, kirj. K . V . H o p p u . Kirjallisnutta: O. Don- n e r, Eduskunnan laatimat ehdotukset uusiksi kunnallisasetuksiksi, arv. O, A.

A. B o r c h a r d t , Finnlandische Agrarwirtschaft, arv. O, W. L, Yhteisknn- nallista lainsaadantoS: Kuvernoorien vuosikertomukset; Juovutusjuomien kul- jetus rautateilla; Tavaran purkaminen rautateilla; Vapaakirjeoikeus; Elainten tuonti Skotlannista; Ammattientarkastajat; Virkoja lakkautettu; Kansainvalisen terveya- liittokirjan vahvistus. Tietoja eri aloilta: Tilastoa teollisuuden vara-armeijoista- Kunnallinen arvonkasvuverotus Saksassa; Amerikan tyovaen palkkaoloista; Kuole- vaisuus eri maissa; Kotipaikkavakuutus; Naistyo Japanin teollisuudessa; Tyolais- perheiden talonstilastoa Mtinchenissa.

N : o 2

1909

CO 5L

•alls!

11 .s

l l 0 9

c£Ei S C O E

S 1 o

3 43

X

i 1 a i i

O S C O

.2

CS

yhteiskuHtataloupellinen AIKAKAUSKIRJA

A i k a k a u s k i r j a kasittelee yleistajuisessa muodossa yhteis- kunnallisia j a taloudelHsia k y s y m y k s i a , j a seuraa niiden k e h i t y s t a ja k e h i t y k s e n tuloksia koti- j a ulkomailla. S e sisaltaa s e k a a l k u -

peraisia k i r j o i t u k s i a etta selontekoja yhteiskuntataloudellisten k y - s y m y s t e n k a s i t t e l y s t a koti- j a ulkomaisessa kirjallisuudessa s e k a arvosteluja h u o m a t t a v a m m a s t a yhteiskuntataloudelhsesta k i r j a l l i - suudesta.

T i l a u s h i n t a o n asiamiehilta, postikonttooreissa t a i toimituk- selta suoraan tilattaessa 5 m a r k k a a v u o s i k e r r a l t a , postimaksut j a lahetyskustannukset siihen luettuina. A s i a m i e h i l l e , j o i t a toivo- taan s a a t a v a n y m p a r i m a a t a j a k a i k i s t a k a n s a n k e r r o k s i s t a , an- netaan j o k a k u u d e s vuosikerta ilmaiseksi.

J . H . V e n n o l a , Paatoimittaja.

J . F o r s m a n .

O. W . L o u h i v u o r i , Toimitussihteeri.

M a r t t i K o v e r o .

Ybteiskaotataloadellisei) aikakaasklrjao:

P a a t o i m i t t a j a : J . H . V e n n o l a , H u v i l a k a t u 2. T e l . 36 8 2 . T o i m i t u s s i h t e e r i : O . W . L o u h i v u o r i , L i i s a n k . 9 , C . ' T o i m i t u k s e n o s o t e : H e l s i n k i .

Akateeminen kirjakauppa

H e l s l n g t s s a . ^ 3

Omistaa runsaan varaston seka kotimaista etta ulkomaalaista kir- jallisnutta.

Toimittaa nopeasti kirjallisnutta, jota ei I6ydy varastossa.

Sulkeutuu yleisOn suosiolliseen hnoinioon esiiutyvassa kirjallisuus-

E . J . A I K A L A

(ent. H E R L I N )

Helsinki, Mikonk. 8. Sivuiiike Kotkassa.

Tasku-, seina- j a heratyskelloja, maailman parhaimmista tehtaieta, kihla- ja muistosormuksia, kellonperia, kulta-, hopea, uusihopea- j a nikkeli-esi- neita, kiikaria, silmalaseja y. m. paljottain j a yahittain.

Hinnat ehdottomasti halvimmat!

Huom.l Hintaluetteloja kellosepille pyydettSessa.

VENAJAN H A L L I T U K S E N MAAPOLITIIKKA.

Kirjoittanut ..

A. Morosoff.

J o s t a r k a s t a m m e S t o l y p i n i n ministeriston vastavallankumouk- sellista toimintaa, n i i n pistaa siina silmiin seuraava piirre: kau- pungeissa on se laadultaan y k s i n o m a a n i i a v i t t a v a a j a rajoittUu toimenpiteisiin, joitten tarkoitulcsena on tehda vaarattomiksi van- h a n valtiojarjestyksen viholliset j a tuhota naitten asemat, kuten kansanvaltaiset liitot j a vastustusniielinen sanomalehdisto. T o i s i n on laita maaseudulla, — siella hallitus, huolimatta tasta suoranaisesti h a v i t t a v a s t a toiminnastaan, k o e t t a a innolla s a a d a perille ajetuksi h y v i n .positivisen maaohjelman.

S y y t tahan kaksinaiseen p o l i t i i k k a a n ovat helposti arvatta- vissa. T a l o n p o i k a i s v a e s t o muodostaa venalaisen v a l l a n k u m o u k s e n v o i m a k k a i m m a n t e k i j a n ; sen osalle lankeaa r a t k a i s e v a s a n a siina suuressa taistelussa, j o t a nuoren j a v a n h a n V e n a j a n valilla k a y - daan. S i i s p a on k o k o n a a n V e n a j a n hallituksen etujen mukaista, etta talonpojat eroitetaan vallankumouksellisesta Uikkeesta, joten viimeksimainittu menettaa p a r h a i m m a t v o i m a n s a . B y r o k r a t i a aly- tessaan v i i s a a s t i k y l l a , ettei p a a m a a r a ole saavutettavissa y k s i n - omaan pakkokeinoilla, on turvautunut maareformeihin.

M a a k y s y m y s otettiin paivajarjestykseen vuosina 1 9 0 5 — 0 6 . K u i t e n k a a n ei ole luultavaa, etta maataloudellinen pula^on synty- n y t v i i m e vuosien kuluessa. T a l o u d e l l i n e n lamautuminen, kroonillir nen leivanpuute, uudistuvat nalkavuodet, suunnaton kuolevaisuus- m a a r a ovat j o v a r h a i n olleet saannollisina sivuilmioina venalaisen

58 A. Morosoff.

talonpojat! elamassa, mutta absoliitistinen hallitus on tuskin ottanut sita huomioonsa. A i k a ajoin, etenkin suurten nalkavuosien j a l k e e n , perustettiin komiteoja s o t t a m a a n selkoa talonpoikaisvaeston h a d a n - alaisesta tilasta», n a m a komiteat toimivat tavallisesti useampia k u u - k a u s i a , j o p a koko. vuoden j a s i t a k i n k a u e m m i n , k o k o s i v a t aineis- toa, k y s y i v a t »asiantuntijoilta», v a l m i s t i v a t lakiehdotuksia, t e k i v a t paatoksia, mutta k a i k k i p y s y i k u i t e n k i n ennallaan. K a y t a n n o l l i s i a tuloksia tammoisesta laajasta j a h y v i n k i n kallishintaisesta t y o s t a ei kuulunut, k u n silla v a l i n k o k o sisainen hallituspolitiikka u h k a s i ehtimiseen havittaa v i i m e i s e t k i n tahteet talonpoikaisvaeston h y v i n - voinnista j a j o h t i v i i m e i n koyhfcymiseen, j o s t a n a y t t i mahdotto- m a l t a pelastua. V a s t a vuosina 1 9 0 5 — o 6 , k u n talonpojat y r i t t i v a t rat- k a i s e m a a n m a a k y s y m y s t a omalla n y r k i l l a a n j a talonpoikaisvallan- kumous tempasi m u k a a n s a suuren osan maataviljelevista venalai- sista, paatti hallitus m y o s k i n r y h t y a v a k a v a m p i i n toimenpiteisiin maalainsaadannon a l a l i a ; siis talonpoikaisliike s a i a i k a a n sen, etta maareformit j o u t u i v a t mielenkiinnon etualalle.

K u n olosuhteet taten olivat pakoittaneet hallituksen kasittele- m a a n m a a k y s y m y s t a , tata V e n a j a l l a n y k y i s i n suurinta k y s y m y s t a , n i i n se pitaen silmalla suurtiiallisten etuja koetti ennen k a i k k e a

i

tehda mahdottomaksi kansaneduskunnan osallisuuden maarefor- m i i n . G o r e m y k i n i n ministeristo ei ensimmaiselle duumalle esitta- n y t . y l i t a a n lakiehdotusta talta t a i j o l t a k i n muulta alalta. S i t t e n hajoitettiin ensimmainen d u u m a j a riistaakseen toiselta duumalta k a i k e n m u u n ratkaisumahdollisuuden j u l k a i s t i i n »perustuslakien»

87 a r t i k k e l i n perusteella k o k o j o u k k o maa-asetuksia, j o i t a sitten innolla toteutettiin. * )

T o i s e s s a duumassa S t o l y p i n i n j u l k i l u k e m a maadeklaratsioni

*) 87:5 artikkeli antaa hallitukselle oikeuden silla valiajalla, kun toinen duuma on hajoitettu eika toinen ole vieU kokoontunut, julkaista valiaikaisia maa- rayksia, jotka uuden duuman on hyviiksyttava 2 kuukauden kuluessa, muussa tapauksessa ne astuvat voimaan ilman muuta.

I 1

Venajan hallituksen inaapolitiikka. 59 viittasi siihen, etta hallitus oU ottanut o m a k s i tehtavakseen talon- p o i k i e n maaosuuden »kohottamisen» j a huolenpidon »maanvilje- l y k s e n voimassaolevien muotojen parantamisesta».

L o p p u t i l i n ministeriston maapolitiikasta v o i vetaa seuraa- vista sanoista,. j o t k a ovat otetut S t o l y p i n i n pitamasta puheesta kolmannessa d u u m a s s a : »yksityisomaisuuden koskemattomuus j a siihen perustuva p i e n v i l j e l y k s e n luominen, tosiasiallinen oikeutus k y l a k u n n a s t a eroamiseen j a m a a n v i l j e l y k s e n p a r a n t a m i s t a koske-, v i e n tehtavien ratkaisusta j o h t u v a t k y s y m y k s e t . » M i t e n haUitus

"ymmartaa n a m a tehtavat j a toteuttaa ne kaytannossa, sen s a a m m e p l a n nahda.

S t o l y p i n i n ministeriston m a a k y s y m y s t a k o s k e v i l l a toimen- piteilla o n loppujen lopuksi tarkoituksena muodostaa m y y t a v a s t a y k s i t y i s m a a s t a seka kabinetti- j a k r u u n u n m a i s t a valtionmaavarasto j a m y y d a tasta varastosta maata niille talonpojille, j o i l l a o n h a l u a j a tarvittavia v a r o j a maaomaisuutensa »kohottamiseen)» t a i tahan- astisten »maanviljelyksen muotojen parantamiseen». K a i k k i mobili- seraukseen, maavaraston hankkirniseen j a maitten m y y m i s e e n tarvittavat tehtavat suorittaa t a l o n p o i k a i s p a n k k i .

T o i s e n a p y k a l a n a siina maareformissa, j o h o n hallitus ori r y h t y n y t , o n siirtolaisuuden j a r j e s t a m i n e n S i p e r i a n j a U r a l i n

»vapaille> seuduille j a v a u h d i n antaminen talle liikkeelle. M u t t a tassakaan tarkeassa asiassa eita h a n p a i v a a n asti ole paasty h y v i a aikeita pitemmalle. ;

T a l o n p o i k a i s l a i n s a a d a n n o n alalia o n 9 p : n a m a r r a s k . v . 1906 j u l k a i s t u ukaasi, j o l l a o n ollut m u l l i s t a v a m e r k i t y s , silla se a n t a a jokaiselle perheenvanhimmalle oikeuden v a a t i a omakseen vastaa- v a n osan »mir'in» se o n k y l a k u n n a n yhteishallinnossa olevaa maata. U k a a s i oikeuttaa k u n k i n k y l a k u n n a n i t s e n a i s e n ' j a s e n e n eroamaan k y l a k u n n a s t a .

S e u r a a v a n a huomattavana uudistuksena talonpoikaislainsaa- dannon alalia o n 5 p:na lokak. v. 1906 annettu u k a a s i , j o k a mer-

6o A. MarosoJ-.

kitsee taydellista v a l l a n k u m o u s t a eiitisen j a r j e s t y k s e n alalia, j o n k a m u k a a n perheomaisuuden j a k a m i n e n j a asuinpaikan muuttaminen k y l i s s a v o i tapahtua ainoastaan k y l a k u n n a n suostumuksella. T a s s a suhteessa ovat talonpojat n y k y a a n tasa-arvoisia muitten kansan- l u o k k i e n kanssa. S a m a u k a a s i laajentaa m y o s k i n talonpoikien vaalioikeutta, v a i k k e i n i i n suuressa maarassa, semstvoissa, m a a - k u n t a p a i v i l l a ; n i i n i k a a n u k a a s i sisaltaa h y v i n mitattoman rajoituk- sen maavoutien, naitten maaseudun despoottisten vallanpitajien, y l i v a l t a a n nahden, j a sen m u k a a n on talonpojilla oikeus s i i r t y a m u n k e i k s i ( ! ) luostareihin tai k a y d a oppilaitoksissa tarvitsematta sen v u o k s i erota k y l a k u n n a s t a .

V a l t i o v i r k o i h i n katsoen ovat talonpojat n y k y a a n k o r k e a m - pien k a n s a n l u o k k i e n veroisia, s a m a l l a k u i n he v o i v a t hoitaa v a l -

•tionvirkoja tarvitsematta erota k y l a k u n n a s t a . M y o s k i n voivat he n y - k y i s i n s i i r t y a k o t i k y l a k u n n a s t a a n toiseen k o t i k y l a k u n t a a n tarvitse- m a t t a m i t a a n erikoista lupaa.

H a l l i t u k s e n p o l i t i i k a n perille ajaminen k y l a k u n n i s s a o n j a t e t t y erikoisille tata tarkoitusta v a r t e n muodostetuille »maan jarjestyskomiteoille^, j o i h i n k u u l u v a t seuraavat pakolliset jasenet:

3 talonpoikaisvaltuutettua, 3 semstvon eli m a a k u n t a p a i v i e n edus- t a j a a (semstvoissa- hallitsevat laateliset), 6 v a l t i o n v i r k a m i e s t a j a p a i k a l l i n e n a a t e l i s m a r s a l k k a puheenjohtajana. K o m i t e o i s s a muo- dostavat siten v i r k a m i e h e t j a maataomistava aatelisto ratkaisevan enemmiston (10 aanta 3 talonpoikaista edustajaa vastaan).

: K o s k a talonpoikaispankilla on suunnaton m e r k i t y s hallituk- s e n maapolitiikalle, n i i n on mieltakiinnittavaa tehda edeltakasin m u u t a m i a huomautuksia t a m a n p a n k i n luonteesta j a tehtavasta.

H a l l i t u s s e l i t t i s y y n sen Iperustamiseen v . 1882 olevan siina, etta ensiksikin t a m a n toimeenpiteen kautta tehdaan loppu »niista haaveellisista unelmista, j o t k a puhuvat talonpojille tapahtuvasta toisesta, taydentavasta maanjaosta, j a j o t k a viela t a n a k i n pai- v a n a k u m m i t t e l e v a t k y l a a s u k k a i d e n aivoissa» j a toiseksi »turva-

Venajan hallituksen inaafolitiikka. 6t takseen keskikokoisille- j a suurviljelijoille omaisuutensa edullisen myynnin». V . 1895 p a n k k i uudistettiin. V a l t a k u n n a n n e u v o s t o s s a tapahtuneessa keskustelussa paasi voitolle se mielipide, ettei talon- p o i k a i s p a n k i n telitavana ollut niin suuressa m a a r a s s a m a a n h a n k k i - minen k o y h i m m i l l e k y l a k u n n i l l e k u i n »luoda erityinen l u o k k a pieniviljelijoita, j o t k a k a i k k i a l l a o v a t taloudellisen h y v i n v o i n n i n lahteena j a muodostavat t a r k e a n tuen porvarilliselle jarjestyk- selle». T a m a n mielipiteen h y v a k s y i m y o s k i n valtakunnanneuvosto;

tassa tilaisuudessa lausui se suoraan, etta tasta toimenpiteesta (uuden p a n k i n toiminnasta, — maanostosta j a m a a n m y y n n i s t a ) ,

»voi k o i t u a etua m y o s k i n aatelisille maanomistajille», s e k a etta

"»uuden p a n k i n toiminta v o i saavuttaa h y v i n k i n lavean m e r k i - t y k s e n lantisissa m a a k u n n i s s a j a W e i k s e l i n seuduilla, j o s s a p a i - kalliset v i r k a m i e h e t ovat usein p y y t a n e e t p a n k k i a ostamaan maa- tiloja lisatakseen talla tavoin venalaista ainesta maanasutuksen keskuudessa.»

»Talonpoikaispankin» virallisesti tunnustettuna tehtavana o l i n a i n ollen turvata suurviljelijoille e i k a talonpojille k a i k k i maan- vaihdosta k o i t u v a etu j a h a n k k i a heille mahdoUisimman edulli- sia m y y n t i e h t o j a j a sitte luomalla itsenaisia yksityisomistusoikeu- della varustettuja pientilallisia j a l i s a a m a l l a venalaista ainesta raja- maissa p y r k i a v a k i i n n u t t a m a a n maassa »jarjestysta». T a h a n suun- t a a n o n k i n p a n k i n toiminta t a h a n asti kulkenut.

T a l o n p o i k a i s p a n k i n luonne j a toimintatapa, k u n se on luotu y k s i n o m a a n aateliston j a b y r o k r a t i a n etuja v a l v o v a k s i laitokseksi, on t a y s i n ristiriidassa sen k a n s a n l u o k a n suunnattoman enemmis- ton etujen k a n s s a , j o n k a k a n s s a silla itse asiassa ei ole m u u t a yhteista k u i n n i m i . L u o t o n s a a n n i n j a maanoston ehdot ovat sei- laiset etta lukemattoman luottoa j a m a a t a tarvitsevan talonpoi- kaisvaeston j o u k o s s a o n ainoastaan verrattain h a r v o i l l a h y v i n - v o i v i l l a aineksilla ollut tilaisuutta k a y t t a a p a n k k i a h y v a k s e e n . M u u t a m i a l u k u j a v a k u u d e k s i . V u o s i n a 1 8 8 3 — 1 9 0 4 ostivat talon-

62 A. Morosoff.

poikaiset ostajat k a i k k i a a n 8,2 milj. desjatinaa ( i desjat. 109 ^4 a.) maata, (pankin etuanti nousi 487! milj. ruplaan), naista talonpojista oli t u s k i n 20°/o ( i , 5 milj. desjatjnaa) k o y h i a ; muut y l i 80"/O oli- v a t verrattain h y v i n v o i p a a vakea. T i e t y s t i nain surulliset tulok- set p a n k i n tahanastisesta toimihnasta eivat a n n a aihetta v a l o i - s i i n toiveisiin p a n k i n merkityksfesta tulevaisuudessa talonpoikien h y v i n v o i n n i n kohottamisessa j a r a s k a a n maanpuutteen lieventami-- sessa venalaisen talonpoikaisvaeston keskuudessa.

K u t e n ennen »sisaisen r a u h a n * vuosina, samaten j a t k a a t a l o n p o i k a i s p a n k k i n y t k i n vallankumouksellisena a i k a n a taloudelli- sesti j a poliittisesti taantumuksellista toimintaansa. K u n V e n a j a n v a l l a n k u m o u k s e n h y o k y a a l t o uh<asi p y y h k a i s t a m u k a n a a n laani- tyslaitoksen aikuiset edut omistajineen^ asettui hallitus v a n h a n tapansa m u k a a n suurviljelijain puolelle j a t e k i p a n k i n uskollisten alamaistensa pelastusankkuriksi. i P a n k i n toiminrian p i t i olla h y v i - t y k s e n a ensimaisen j a toisen (jiuuman kansanedustajien esitta- malle vaatimukselle m a a k y s y m y k s e n ratkaisemisesta j a s a m a l l a sen oli tehtava tarpeettomaksi tilojen pakkoluovutus j o k o myonta- m a l l a »oikeudenmukaista korvai(sta» tai ilman.

V . 1905 lopulla, a g r a r i l i i k k e e n valittSmassa y h t e y d e s s a j a silminnahtavasti sen vaikutuksesta, alettiin herrastiloja m y y d a erit- tain suurella vauhdilla. M a r r a s k u u n 3 p:sta v . 1905 huhtik. i p:aan v. 1907 nousi p a n k i n talonpojille tarjooman m a a n paljous y l i 12 m i l j . desjatinaa (12,175,529) tahi 11,9 "/o k a i k e s t a y k s i t y i s t e n omistamasta maasta. E r i t t a i n suiaj-eksi kohosi m y y n t i niissa m a a k u n - nissa, joissa agraariliike oli k i i i i k e i n ( S i m b i r s k i n , S a r a t o v i n j a P e n s a n kuvernementeissa). N a i s s i i kuvernementeissa paisui herras- tilojen vaihto niitten taydellisen I l o p p u u n m y y n n i n veroiseksi. N a i n ollen hallitus katsoi velvollisuuc^ekseen astua puolustamaan suur- tilallisia. M a r r a s k u u s s a v . I 9 c i s , k u n agraariliike oli kohonnut huippuunsa, j u l k a i s t i i n u k a a s i , j o k a s a i a i k a a n oleellisen laajen- nuksen p a n k i n . toiminta-alalla. ^en m u k a a n p a n k k i toimi erittain

Venajan hallituksen maapolitiikka. 63 v i l k k a a s t i marraskuusta v . 1905 vuoden 1907 k e s k i p a i k k e i l l e , j o l - loin agraariliike oli j o heikennyt. M a r r a s k . 3 p:sta v . 1905 lokak.

i p:aan v . 1908 on p a n k k i k a i k k i a a n tarjonnut ostettavaksi 5,561,482 desjatinaa m a a t a 6 0 8 , 6 8 5 , 1 3 2 ruplan arvosta. T a l o n - p o i k a i s p a n k i n tarmokasta toimintaa o l i kiitettava siita, etteivat m a a n hinnat paasseet alenemaan, j a siten menivat h u k k a a n toiselta puolen a g r a r i l i i k k e e n valttamattomat seuraukset, s. o. m a a n h i n n a n aleneminen. S u u r i m p a n a m y y j a n a p a n k k i maarasi m y o s k i n hin- nat m a r k k i n o i l l a . M i l l a tavoin p a n k k i reagerasi tilojen m y y n t i a , k a y s e l v a k s i seuraavista k u v a a y i s t a esimerkeista, j o t k a osoitta- vat ne hinnat, j o t k a p a n k k i " tarjosi muutamille tilojen m y y j i l l e

desjatinalta. •

Omistaja Seutu

Pankkien hinnoittelu-

summa vuosina ' Ero

Omistaja Seutu

1906 1904

Ero

ruplaa ruplaa ruplaa

Popondopulo Volhynian kuv. 225 125 100

Orlovski Podolian ^> 234 181 53

Rimski-Korsakov Podolian » 210 119 91

Gorjainov Tambovin 213 133 80

Ruht. Volkonski Tambovin 194 162 32

Putilov Rjasanin 191 148 41 »)

N u m e r o i s t a k a y selville, etta p a n k k i m a k s o i v . 1906 paljoa k o r k e a m p i a hintoja k u i n v . 1904, ennen agraariliiketta, v a i k k a j o V. 1 9 0 4 hinnat olivat k o v a s t i kiristetyt. H a l l i t u k s e n j a sen innosta- m a n talonpoikaispankin p i k k u m a i n e n l u o k k a p o l i t i i k k a k a y naista numeroista selvasti i l m i .

E r i t t a i n mieltakiinnittavia j a p a n k i n n y k y i s t a toimintaa k u v a a v i a ovat muutamat sanomalehdiston kertomat tapaukset,

*) >Obrasovanie» 1907, N:o 2, s. 69.

.64 yi{ Morosoff,

•kuten esjm. v a r a k u v e r n o o r i liishinjn tilan j u t t u ( G r o d n o n kuverne- mentissa), j o n k a : t a m a v i r k a m i e s o l i ostanut 2 6 0 , 0 0 0 ruplalla.

K u n h a n oli h a k a n n u t tilansa metsan j a m y y n y t sen 100,000 .ruplasta, oli tila s i i n a maarin; haaskattu, ettei p a n k k i , j o n k a puo-

leen L i s h i n k a a n t y i , tahtonuts sita enaa ostaa. S i l l o i n L i s h i n , — k u t e n R e t s h kertoo — m a t k i i s t i P i e t a r i i n , r y h t y i t a r v i t t a v i i n toi- menpiteisiin j a seurauksena o l i se, etta hanen arvottoman met- sattoman tilansa p a n k k i osti 2 8 0 , 0 0 0 ruplasta. K u n ei v o i n u t tulla k y s y m y k s e e n k a a n , etta ' p a n k k i olisi saanut m y y d y k s i tilan ta.sta hinnasta, hoitaa se sita j n y t t e m m i n itse. K a u p p i a s V o r o - nin, — ; kertoo T s a r i t s y n i n leljiti, — osti K a r p o v k a n tilan, 2 0 , 0 0 0 desjatinaa, 7 5 0 , 0 0 0 ruplasta ! j a m y i osan siita p a n k i n vaUtyk- sella 1,200,000 ruplasta, ansaiten puhdasta voittoa 4 5 0 , 0 0 0 rup- l a a j a sita paitse hanen haltuunsa j a i 2,700 desjatinaa parasta maata, arvoltaan 5 4 0 , 0 0 0 r u p l a a ; toisin sanoen p a n k k i auttoi m y y j a n »voittamaan» p y o r e i s s a numeroissa i m i l j . ruplaa. A s i a ei k u i t e n k a a n p a a t t y n y t tahad. T a l o n p o i k i e n ostama m a a osoit- tautui kelvottomaksi, silla se oli y k s i n o m a a n suola-aroa. H e luo^

puivat ostamastaan raaasta, hbolimatta siita etta he talla t a v o i i i auttamattomasti kadottivat subrittamansa 130,000 r u p l a a ; suola- arot liitettiin, »valtion maavaijastoon*, j o t a hallitus k o k o a a tyy^

dyttaakseen vahamaisten j a maattomien talonpoikien tarpeita.

S i i n a on se jarjestelma, j o n k a a v u l l a p a n k k i p y r k i i »ratkaise- maan» m a a k y s y m y s t a . |

T a l o n p o i k a i s p a n k k i j a maanjarjestyskomiteat, joitten hal- lussa m a a varasto yhteisesti on, koettavat k a i k i n voimin tehda k a i i p p o j a h y v i n v o i p i e n talonpoikien j a k y l a n k i s k u r i e n , n. k. »talon- poikaissy6jien» kanssa, siis ju^uri niitten aineksien kanssa, j o t k a ovat poHittisen taantumuksen Ijukena, suureksi v a h i n g o k s i todella puutetta k a r s i v a l l e talonpoikaisvaestolle. P a n k i n vuosikertomus v:lta 1906 osoittaa, etta ainoastaan 5 0 — 6 0 % ostetuista tiluksista o n joutunut raaanpuutetta karsiville talonpojille, k a i k k i m u u m a a

Venajan hallituksen maapolitiikka. 65 muille ostajaluokille. Maavaraston m y y n t i k a y i i y v i n v e r k k a a n . M a r r a s k u u n 3 p:sta v. 1905 l o k a k u u n i p.-aan v. 1908 ovat talon- pojat ostaneet m a a t a p a n k i n etumaksujeii a v u l l a 2,529,319 desjati- n a a j a p a n k i n t i l u k s i a 6 4 5 , 2 8 7 desjatinaa ^—siis yhteensa;3,174,606 desjatinaa. T a m a m a a r a ei ole j u u r i suurempi sita m a a r a a , j o k a p a n k i n v a l i t y k s e l l a yuosittain talonpojillb m y y t i i n , " ennen p a n k i n toiminnan laajentumista ( v m a 1 8 9 9 — 1 9 0 4 ' o l i vuotuinen lisays k e s k i m a a r i n 848,000 desjatinaa). ' ' . ' ' '

K u n n y t p a n k k i toiselta puolen naennaisesti kartuttaa maari- puutetta karsiville talonpojille t a r v i t t a v a a maavarastoa, se toiselta puolen ahdistaa maanpuutteessa olevaa talonpoikaisvaestoa pakko- luovutuksella, silla se ottaa takaisin m a k s u n v i i v y t t a m i s e n taliden ne maat, j o t k a se o n itse enemmin luovuttanut erittain k o v i l l a ehdoilla. V i i m e puolentoista vuoden .kuluessa o n venalaisissa lehdissa ollut usein ilmoituksia p a n k i n m y y t a v a k s i tarjoamista tiloista. H a l l i t u s o n toisella k a d e l l a a n t a v i n a a n j o t a k i n talori- pojalle, k u n se toisella r i i s t a a hanelta j u u r i m a a n . .' • . . !

M i t a tulee k y l a k u n t i i n perustettujen maajarjestyskomiteain toimintaan, j o i t t e n tarkoituksena o l i agraaritoimenpiteitten »perille- ajaminen», supistui niitten loistava tulos boikotteeraukseen talon- poikien puolelta. - s O s t a a k s e m m e • desjatinan m a a t a 2 0 0 — 2 5 0 ruplalla, emme m e tarvitse komiteoja, sen m e taidamme itse»;

— naihin sanoihin perustuu talonpoikien boikotteeraus. »Me olemme koettaneet komiteoja j a ostaneet maata, • mutta, olemme tasta kaupasta saaneet hartioillemme t a a k a n , j o k a musertaa mei- d a t ; n y t ' r a t k a i s k o o n duuma, miten m a a n k a y , duuma on. viimei- nen pakopaikkamme» ( N . S . Obosrenie, N:o 2, 1906, s. 58).

M i k a tarkoitus maanjarjestyskomiteoilla o l i ' j a miliin n e p y r k i v a t , se k a y pariiaiten selville Jekaterinoslavin komiteart puheenjohtajan, salaneuvos R i t i c h i n sanoista. . H a n e n mielestaan ei k o m i t e a i n t u l e v a n toiminnan paapontena ollut n i i n suuressa m a a r a s s a maitten ostaminen suurtilallisilta j a v a l t i o l t a j a niitten

66 A. Morosoff.

siirtamjnen talonpojille, k u i n talonpoikien talouden jarjestaminen heidan omistamallaan maa-alueella, t a m a n maa-alueen eduUisempi osittaminen k y l a k u n n a n jasenten k e s k e n seka sen parempi muok- k a a m i n e n ; tata varten o l i annettava vauhtia siirtymiselle yhteis- omistuksesta y k s i t y i s o m i s t u k s e e n pienten talonpoikaistiluksien muodossa (»Narodny T r u d » , N : o 8, 1906, s. 4 i ) . » . • . ensimmaisen d u u m a n enemmisto», — lausui B o r i s o v i n k o m i t e a n puheenjohtaja, — »oli joutunut |harhaan kaikellaisten sosialistis- ten utopiain k a u t t a j a puoltanut jyksityisomaisuuden pakkoluovu- tusta ainoana m a a k y s y m y k s e n radikalisena ratkaisukeinona.»

Mainitussa puhessa jyrkastii m a a r i t e i l y n suurtiiallisten kat- santokannan puolella olivat k a i k k i komiteat. S e o l i niitten toi- m i n n a n ohjenuorana. L o p u l l i s e s t i jarjestettyjen komiteain oleelli- sena ilmaisumuotona o l i a n k a r a vastalause t a l o n p o i k a i s p a n k k i a vastaan, j o k a m u k a tarjosi liian alhaisia hintoja aatelisten tiloista(l).

M a a v a r a s t o a kaytettaessa o n nijUa ollut p y r k i m y k s e n a perustaa k y l a k u n n a n yhteisomaisuuden sijalle y k s i t y i s i a talonpoikaistiloja;

k y l a k o m m u n i s m i o l i kaadettava j a sen perikatoa edistettava, etta maitten osto h y v i n v o i p i e n talonpoikien kautta olisi k a y n y t eduUi- semmaksi. K o m i t e a i n p o l i t i i k k i o n siis paapiirteissa s a m a k u i n talonpoikaispankin, ero o n v a i n siina, etta komiteat ovat v i e l a t a r m o k k a a m m i n ajaneet aateliston etuja k u i n p a n k k i .

H a l l i t u k s e n omistamaan m'aavarastoon k u u l u i t a m m i k . i p:na V. 1908 noin 14 m i l j . desjatinaa^ T a m a itsessaan tuntuva varasto o n v a i n 27 "/o siita maamaarasta, j o k a ministeriston tietojen m u k a a n t a r v i t a a n maanpuutteen,^ poistamiseen. T a h a n tulee l i s a k s i v i e l a se s e i k k a , etta mainittu vkrasto o h h y v i n epatasaisesti e i k a l a h e s k a a n asutuksen tarpeitten mukaisesti jakautunut e r i maakun- tien osalle; suurimraat maavairastot ovat j u u r i niissa kuverne- menteissa, j o i s s a maantarve o n suhteellisesti pienin. V a r a s t o n l i s a a m i n e n n o i n 3 0 milj. desjktinaksi on nykyisissii olosuhteissa mahdoton, k u n s e n kartuttaniinen o n valittomassa y h t e y d e s s a

Venajan halliUiksen maapolitiikka. 67 v a p a a eh toiseen m a a n m y y n t i i n ; talla t a v o i n k a y hallitukselle m a h - dottomaksi k o k o asutukselle riittavan" m a a v a r a s t o n h a n k k i m i n e n . M a a n joukkotarjous, kuten o n mainittu, oli seurauksena agraari- levottomuuksista j a ainoastaan niitten k a u t t a mahdoUinen. V . 1907 k e s k i v a i h e i l l a tukahutettiin k a i k k i a l l a talonpoikaiskapinat, useissa seuduissa k o k o n a a n , j a k a u h u tilanomistajien k e s k e n l a k k a s i . T a a n t u m u k s e l l i n e n k o l m a s duuma o n m y o s k i n suuresti l i s a n n y t tilanomistajien lamautunutta rohkeutta. Maa-aateliset arvelevat, etta heidan mielestaan liian vapaamieliset S t o l y p i n i n agraaritoi- menpiteet ovat olleet heille suureksi v a h i n g o k s i ; m a a j u n k k a r i t t o i v o v a t k o l m a n n e s s a duumassa, j o s s a h e esiintyvat j o h t a v a s s a asemassa, o h j a a v a n s a m a a k y s y m y k s e n »oikeaanuomaan»,tai toisin- sanoen, etta maa-aateli d u u m a n a v u l l a h a r p p a a k a i k k i e n niitten v o i m a a n astuneitten toimenpiteitten y l i , j o i l l a o n tahdottu vas- tustaa talonpoikien njdkemista, j a yksinkertaisesti poistaa k o k o m a a k y s y m y k s e n paivajarjestyksesta.

T a r k e a n a , m e l k e i n p a r a t k a i s e v a n a s y y n a , j o k a estaa halli- tusta m a a v a r a s t o a a n taydentamasta, on s e n rahanpuute. E r a a s s a virallisessa kiertokirjeessa, j o k a on lahetetty paikallisille maan- jarjestyskomiteoille, sanotaan: »Talonpoikaispankin hallussa olevien maitten m y y n n i n hidastuttaminen o n s e k a rahalliselta etta m a a - suhteitten jarjestamisesta j o h t u v a n edun k a n n a l t a v a h e m m a n toi- v o t t a v a a . P a n k i n saatavat vuokralle antamistaan maista eivat r i i t a sen omien sitoumusten juoksevien tilien m a k s a m i s e e n * . P a n k i n saatavat ovat siis seilaiset, etteivat ne riita edes omiin k o r k o i h i n , j o t e n ei voi olla puhettakaan m a a v a r a s t o n kartuttamisesta.

* * * -

T o i s e n a keinona m a a k y s y m y k s e n »ratkaisemiseksi» pitaisi olla siirtolaisuuden. E n n e n k u i n kajotaan t a h a n k y s y m y k s e e n , on otettava huomioon, etta hallitus ennen v a l l a n k u m o u s t a koetti p y s y t t a a maanhinnat k o r k e a l l a j a t u r v a t a tilanomistajille huokeaa

68 A^ Morosoff.

t y o v o i m a a , seka s i k s i k a i k i i i v o i m i n vastusti m a a n sisaosista tapalituvaa s i i r t y m i s t a . V a s t a k u n talonpoikaiskapinat puhkesi- vat, tapahtui taydellinen m i e l e n k a a n n e : t y y t y m a t t o m i s t a , k a p i n a l - lisista aineksista oli paastava iirti j a s i k s i hallitus a l k o i i n n o k k a a s t i agiteerata talonpoikia muuttarnaan sisakuvernementeista »vapaille»

maille. j

H a l l i t u k s e n siirtopuuhatj ovat tahan asti olleet h y v i n seka- vat. E n n e n k a i k k e a on siirtdlaisille h a n k i t t u maavarasto m e l k e i n loppunut, n i i n etta ottamalla huomioon k a i k k i hedelmattomim- m a t k i n seudut sinne ei voida vuosittain v i e d a enempaa k u i n 3 0 0 , 0 0 0 siirtolaista, siis ei kiiudennestakaan V e n a j a n v a k i l u v u n vuotuisesta lisayksesta. M u t t a maarattyjen rajojenkaan sisapuo- lella ei hallitus ole ryhtynyt', m i n k a a n l a i s i i n toimenpiteisiin hel- poittaakseen siirtolaisille heidan taloutensa rahaksimuuttoa, matka- kustannusten huojentamista j a Italouden uudestijarjestamista uutis- asutuksilla. K o l m e s t a s i i r t y m i s e n alkeisehdosta — h y v a s t a ilmasta, hedelmallisesta maasta j a terveellisesta vedesta — pitaa hallitus riittavasti huolta ainoastaan eiisimmaisesta, k u t e n eras piiripaal- l i k k o on sanonut. T a s t a huomaa, etta siirtolaisille annetaan k e l - p a a m a t t o m i a maapaloja. Siirtolaisuuden tulokset ovat m y o s k i n olleet i k a v a t : siirtolaiset pysjrvat v a p a a l l a m a a l l a siksi kunnes rahat j a hallituksen a n t a m a h i u k k a etuanti on loppunut j a he ovat tehneet t a y d e n v a r a r i k o n . ; ' .

H a l l i t u k s e n agitatsionista On ollut t u n t u v i a seurauksia. S i p e - riaan siirtyneitten l u k u m a a r a oli

vuonna i g o j — 33,062

» 1906 — 2 0 0 , 7 9 4

» 190;^ — 6 1 9 , 9 0 4

N i i n aareton m a a r a k u i n y. 1907 o n V e n a j a l l a ennen k u u l u - m a t o n ; . v . 1 9 0 5 . asti oli s u u r i n m a a r a (1899) 2 2 3 , 2 0 9 henkea.- L u u l i s i etta hallitus on suuresti! iloissaan n a i n suuresta siirtolai s u u s l i i k k e e n . k a s v u s t a . V a a n n i i n p a ei ole: j o toukok. v. 1907

Venajan hallituksen maapolitiikka. 69 t a y t y i ottaa suunnanmuutos j a " maanjarjestysviraston paalliljon k a s k y s t a j u l k a i s t i i n m a a r a y k s i a , joitten oli tehtava loppu kansain- vaelluksesta. K i i v i n i m i t t a i n niin, ettei maavarasto riittanyt sadoille tuhansille siirtolaisille. Siirtolaiset eivat saaneet m i t a a n suojaa j a j o u t u i v a t surkuteltavaan asemaan. H a l l i t u k s e n siirto- puuhista o n m a a n puutteessa oleville talonpojille ollut h y v i n v a h a n siunausta.

*

S u u r e m p i m e r k i t y s maaolojen j a venalaisen talonpoikais- vaeston k o h t a l o n vastaiselle kehitykselle o l i v . 1906 m a r r a s k . 9 p : n lailla, j o n k a m u k a a n talonpojalla o n oikeus v a a t i a eroa k y l a k u n n a s t a . Puuttumatta lain y k s i t y i s k o h t i i n , joitten tarkasta- m i n e n vaatisi e r i kirjoituksen, v o i m m e v a i n yleispiirteissa puhua sen motiiveista j a tuloksista.

V a l l a n k u m o u k s e l l i s i s s a toimissaan talonpojat usein esiintyi- v a t yhtenaisena korporatsionina — k y l a k u n t a n a t a i »mir»ina.

>Mir» k a a n t y i tilanomistajien puoleen vaatien,' etta n a m a luopui- s i v a t maistaan j a j a t t a i s i v a t ne »mir»ille. »Mir»in nimessa talon- pojat k a v i v a t tilanomistajan irtaimiston, j y v a v a r a s t o n y . m . k i m p - puun. T a l l a i s t a k y l a k u n t i e n taajoissa riveissa tekemaa h y o k k a y s t a v a s t a a n olivat tavalliset rankaisukeinot tehottomia. J o u k k o v a s t a r i n - n a n voittamiseen tarvittiin keino, j o k a oli omiaan s y n n y t t a m a a n riitaa

»mir»in k e s k u u d e s s a j a pirstasi sen vihamielisiin leireihin. T a m a o n k i n m a r r a s k . 9 p:n lain tarkoitus. Odotettiin, etta k u k i n k y l a - k u n n a s t a e r o a v a talonpoika v a a t i i itselleen y k s i t y i s o m a i s u u d e k s i osan yhteismaasta, j a tasta s y n t y y riitaa j a v i h a m i e l i s y y t t a .

S i t a paitse o l i lain tarkoituksena perustaa y k s i n a i s i a talon- poikaistiloja j a palkollistalouksia. I t s e asiassa o l i k i n . v a n h a n lain- saadannon m u k a a n k y l a k u n t a a n sidottu taloudellisesti erilaisia aineksia j a talonpoikien taloudellista itsenaisy;^tta haittasi monin- kertaisesti yhteisomistus: »mir»in h y v i n v o i v i l l e jasenille o l i mahdo- tonta laajentaa talouttaan. N a m a esteet poisti l a k i ; h y v i n v o i v a t

70 A. Morosoff.

j a yritteliaat k y l a n a s u k k a i s t a saivat tilaisuuden v o i m i s t u a j a kas- v a t t a a k y n s i a a n .

T a l o n p o i k a i s v a e s t o ei k o s k a a n ole kuulunut k y l a k u n t a a n vapaaehtoisesti, p a k o t t a ; s i k s i l a k i a , j o k a helpoitti siita irtautu- misen, monet talonpojat p i t i v a t tetveellisena vapautumisena t a k a - peroisen lainsaadannon ikeesta. L a k i oli luonteeltaan epailematta edistysmielinen. M u t t a sen soveltatninen h a l l i t u k s e n k a u t t a tekee talonpojan tilan v i e l a sietamattomammaksi. S i t a sovellettaessa jate- taan n i m i t t a i n k o k o n a a n huomio'onottamatta paikalliset olosuh- teet, k y l a k u n t a havitetaan senimoisella seudulla, j o s s a silla on s y v a t juuret j a asutusta voi olla Oman sita y h t a v a h a k u i n ilmatta.

U s e i m m i t e n k y l a k u n t a kieltaa suostumuksensa j a silloin tapahtuu eroittaminen laissa m a a r a t y n (kuukauden) ajan k u l u t t u a pakollisesti m a a p a a l l i k o n avulla. K y l a k u n n a n havittaminen v a k i - valtaisesti on taloudellisesti y h t a turmiollista k u i n ennen sen pakollinen p y s y t t a m i n e n . Y l e e n s a ei m a r r a s k . 9 p:n l a k i ole saavuttanut suurta kannatusta asukkaiden k e s k u u d e s s a : t a h a n asti eronneiden l u k u m a a r a nousee; 5O/0. M y o s k i n on S t o l y p i n i n ministeriston p i t a n y t m y o n t a a , eitta m a r r a s k . 9 p:n l a k i a sovel- luttaessa k a y t a n n o s s a on huomattu »muutamia epatasaisuuksia j a puutteita» j a n y t on d u u m a e^ittanyt m u u t a m i a uusia k o h t i a naitten »lisaksi j a taydennykseksi».

M y o s k i n uusi oikeus muuttaa a s u i n p a i k k a a i l m a n k y l a k u n - nan suostumusta, samoin k u i n oikeus olla valtionvirassa, tarvitse- m a t t a silti erota k y l a k u n n a s t a , —- v o i m e r k i t a j o t a k i n ainoastaan harvoille j a v a r a k k a i l l e kylakunnanjasenille. T a l o n p o i k i e n suuri enemmisto p y s y y edelleen y h t a oikeudettomassa j a turvattomassa asemassa m u i h i n k a n s a n l u o k k i i n verraten.

S t o l y p i n i n ministeriston muilla toimenpiteilla talonpoikais- lainsaadannon alalia, huolimatta muutamien askelien suuresta peri- aatteellisesta merkityksesta, ei ole ollut oleellista vaikutusta talon- poikien sosiaaliseen asemaan.

Veniijdn hallituksen maapolitiikka. 71 . K u t e n m u u t k i n valtiomiehet, o n S t o l y p i n , j o t a ohimennen mainiten o n usein verrattu. B i s m a r c k i i n , h y v i n taipuvainen luule- m a a n , etta hanen toiniintansa o n ollut kansalle onneksi j a eten- k i n maareformiaan ,pitaa h a n m i t a s u u r i m p a n a valtioviisautena.

Paaministeri o n m y o s k i n vakuutettu siita, etta hanen maapolitiik- k a n s a tekee V e n a j a n »onnelliseksi» y h d e l l a iskulla. H a n kutsuu p o l i t i i k k a n s a periaatetta »valtiososialismin periaatteeksi, j o m m o i - sena sita lannessa o n usein k a y t e t t y » . M i t a V e n a j a n hallituksen maapolitiikalla o n yhteista valtiososialismin k a n s s a , sen olemme y l l a esittaneet. J o k a tapauksessa menee h u k k a a n y r i t y s luoda hallitukselle uskoUinen j a »poliittisesti* luotettavan p i k k u t i l a l - listen l u o k k a .

Maatalous o n k o k o n a a n lamassa, a s u k k a i t t e n taloudelliset v o i m a t kuihtuneet. ~ S i s a m a r k k i n a t ovat joutuneet surkeaan t i l a a n j a naitten t u r v i i n pakoitettu venalainen teollisuus on tuomittu h i v u t t a v a a n kuolemaan. E r a s ilmio n i m i t t a i n u h k a a oireentapai- sesti V e n a j a n .tulevaisuutta: k a i k i s s a muissa kulttuurimaissa huo- mataan »kaupungin» intensivisen k e h i t y s k u l u n tapahtuvan »maa- seudun» kustannuksella, m u t t a sita vastoin V e n a j a l l a on v i i m e vuosina asukkaiden l i s a a n t y m i n e n kaupungeissa ollut pienempi k u i n maaseudulla. T a m a o n m e r k k i n a raskaasta kulttuurin seisauksesta. T a m m o i n e n hallituksen raha- j a taloudellisen politiikan a i k a a n s a a m a tila v a i n huononee sen poliittisten toimenpiteitten kautta. V o i m a k k a a s t a pientilallisten luokasta ei tallaisissa oloissa voine o l l a puhettakaan.

L o p p u t u l o s yllaolevasta esityksesta o n l y h y e s t i sanottuna seuraava. Jouduttuaan ahdinkoon talonpoikaisliikkeen kautta hallitus r y h t y i maareformeihin, mutta p y s a h t y i tassa epaedulli- siin m y o n n y t y k s i i n , joitten tarkoituksena o l i s a a d a kapinalliset j o u k o t rauhoittumaan.

Muilla hallituksen toimenpiteilla aiottiin y l l y t t a a talonpoi- k a i s v a e s t o n eri ainekset keskinaiseen sotaan, j a t a m a o l i saavu-

72 Paavo \Korfisaari.

tettavissa siten, etta t a l o n p o i k a i s p a n k k i m y i m a a t a j a lolikoi k y l a - k u n n a n y h t e i s m a a n i t s e n a i s i k s i taldnpoikaistiloiksi. K u n S t o l y - pinin m a a p o l i t i i k k a p i t a a s i l m a l l a suurtiiallisten j a suhteellisesti pienen h y v i n v o i v a n talonpoikaisjoukon etuja, ei siita v o i olla muuta k u i n vahingollisia seurduksia talonpoikaiskansalle; mast- k y s y m y s t a e i sen a v u l l a ratkaista, painvastoin epakohdat karjisty- v S t j a s o l m u t k i e r t y v a t y h a tiukemmalle. S i l l a ei v o i d a . t y y d y t - t a a venalaista talonpoikaa, eikai estaa V e n a j a n taloudellista r a p -

i

peutumista t a i sen rahallista v d r a r i k k o a . N i i n k a u a n k u i n tata kestaa, ei V e n a j a l l a ole saannollinen e l a m a j a v a l l a n k u m o u k s e n p a a t t y m i n e n mahdoUinen.

S H E K I S T A JA S H E K K i L A I N S A A D A N N O S T A .

Kirjoittanut

Paavo iCorpisaari.

' , (Jatkpa.) .

M e i l l a S u o m e s s a ei ole ktiten mainittiin erikoista s h e k k i - l a k i a e i k a m y o s k a a n vekseli- j a kauppaoikeudessamme m a a r a y k - sia, j o t k a riittavasti t u r v a i s i y a t s h e k k i e n k a y t o n . H u o l i m a t t a shek- k i e n suhteellisesti pienesta m e r k i t y k s e s t a o n m e i l l a k i n tehty erit- tain huomattavia j a pontevia y r i t y k s i a erikoisen s h e k k i l a i n aikaan- saamiseksi. E n n e n k u i n r y h d y m m e n i i t a kasittelemaan, lienee s y y t a luoda s i l m a y s niihin saadoksiin, j o t k a meilla ovat olleet j a ovat v i e l a voimassa, m i k a U niilla o n j o t a i n y h t e y t t a shekkien kanssa.

J o silloin k u i n ensimainen ' p a n k k i perustettiin Ruotsi-Suo- meen, suotiin siUe oikeus ottaa vjastaan y k s i t y i s t e n talletuksia j a annettiin erikoisia l a k i m a a r a y k s i a i asiasta. J o h a n P a l m s t r u c k ' i l l e m a r r a s k u u n 3 0 p : n a 1656 m y S n n e t y s s a privilegioasiakirjassa v a i h t o p a n k i n perustamisesta j a Seuraavana vuonna T u k h o l m a n

Shekista ja shekkilainsUddHmidstii. 73 vaihtopankille vahvistetussa ohjesaannossa suotiin y k s i t y i s e l l e oikeus j a t t a a p a n k k i i n talletettavaksi rahaa, j o t a he sitten saivat nostaa k a y t t a m a l l a »assignations-, transport-, eller afskrifningszedlar*

kuten sanat kuuluvat. J o alusta a l k a e n saadettiin s a k k o j a sille, j o k a kirjoitti assignatsionin y l i talletetun sumnian, s i t t e m m i n , saasi j o u k k o asetuksia 1600- j a 1700 luvuilta verrattain drakonisia rangaistuksia sille, j o k a vaarensi assignatsionin j a asetti y l i talle- tetun m a a r a n . N a i t a osoituksia koSkevasta m y o h e m m a s t a lainsaa- dannosta mainittakoon erittainkin k u n i n k a a l l i n e n asetus joulu- k u u n 10 p a i v a h a 1741, j o s s a eraita v a n h e m p i a saannoksia on koottuina. IVlainitussa asetuksessa saadetaan m . m . etta k e n toi- sen nimessa kirjoittaa osoituksen (invisning) tai muuttaa toisen kirjoittamaa oikeata pankille asetetettua osoitusta j a sen k a u t t a h a n k k i i pankista t a i muualta r a h a a eli tavaroita, menettakoon kansalaiskunniansa j a sittenkuin h a n tunnin ajan on kaularaudassa ollut paaluun k i i n n i sidottuna, rangaistakoon 3 0 parilla vitsoja eli 2 4 p a i v a n vankeudella vedella j a leivalla, lopuksi on hanta pi- d e t t a v a t y o s s a k r u u n u n linnassa y k s i vuosi tai e n e m m a n ; k a i k e n tapahtuneen vahingon on h a n m y o s k i n velvollinen k o r v a a m a a n . S a m a rangaistus on saadetty sille j o k a on y l l a m a i n i t u s s a ollut apuna. — J o s j o k i n omassa nimessaan kirjoittaa j a esittaa pan- kille lunastettavaksi osoituksen e i k a hanella ole eika ole ollut siella tilia j a h a n , sittenkuin edellinen osoitus yliassignerauksen johdosta oli tullut h y l j a t y k s i , ei ole r a h a a p a n k k i i n tallettanut, m a k s a k o o n s a k k o a v i i s i k y m m e n t a jokaiselta sadalta, toisella k e r t a a k a k s i n - kerroin, jos han k o l m a n n e n k i n k e r r a n y r i t t a a , karkoitettakoon m a a s t a m a a r a v u o s i k s i . J o s taas j o k u kirjoittaa osoituksen suu- remmalle' summalle, k u i n m i t a hanella on saastossa pa,nkissa, j a hanta ei s y y l l a voida epailla sita tehneen petollisessa tarkoi- tuksessa, m a k s a k o o n s a k k o a 3 % siita maarasta, m i k a nOusee hanen todellisen saa,st6nsa y l i .

74 Paavo Korpisaari.

Paitsi v a r s i n a i s i a assignatsioneja, j o i l l a o l i kassaosoitusten luonne, s y n t y i p l a n n i i n sanottuja »invisningar» j o t k a olivat osor- tetut nimitetyille henkiloille.

N a i t a k a y t e t t i i n m a k s u n v a l i n e i n a j a toimittivat ne t a v a l l a a n v e k s e l i n tehtavia. 1741 v . asetuksen saannokset k o s k e v a t etu- paassa naita. K o s k a silloin vekseleita pidettiin ainoina oikeina m a k s u n valittajina, koetettiin estaa »invisning»'ien k a y t t o a sellai- sessa tarkoituksessa. N i i n p a 1741 v . asetus k i e l t a a pankille ase- tettua osoitusta k a y t t a m a s t a yleisessa liikkeessa v e l k a k i r j a n ase- masta. H y v i n t a r k e a saannos 1741 vuoden asetuksessa o n se kohta, j o k a koskettelee osoituksen omistajan j a asettajan suhdetta.

S i i n a saadetaan etta se, j o k a o n asettanut pankille osoituksen, j o k a osoitus o n tullut h y l j a t y k s i , o n velvollinen osoituksen omis- tajalle, j o k a sen o n h y v a s s a uskossa vastaanottanut, m a k s a m a a n osoituksen m a a r a s u m m a n sekai todistetut kulungit y n n a k o r k o a y h d e n ( i ) sadalta kuussa, j o s omistaja kuuden v i i k o n sisalla osoi- tuksen . h y l k a a m i s e s t a o n siita asettajalle ilmoittanut j a vaatinut m a k s u a ; muussa tapauksessa o n k o r k o a suoritettava '^I'^U m u k a a n sadalta.

K u n i n k a a l l i n e n asetus m a a l i s k u u n - 1 2 p:lta 1750 saasi etta j o k a i s e n o l i v i i p y m a t t a lunastettavaksi esitettava ne pankille ase- tetut osoitukset, j o t k a h a n on saanut, uhalla ettei h a n asettajan konkurssiin joutuessa saisi s a a l a v a s t a a n muuta k o r v a u s t a , k u i n m i t a sakoista o n saadetty. K u n i n k . resolutsioni h e i n a k u u n 7 p:lta

1752 saasi, etta osoitukset (invisning), j o i t a k a y t e t a a n kotimais- ten seutujen .valilla s e k a velkasitoumukset, v a i k k a ne o l i s i v a t k i n vekselin t a p a a n laaditut, eivat ole vekseli oikeuden alaiset.

Mainitut R u o t s i n aikuiset saadokset p e r i y t y i v a t sittemmin S u o m e n pankille. K e i s a r i l l i s e t ohjesaannot jouluk. 12 p:lta 1811 j a m a r r a s k u u n 18 p:lta 1840 selittivat etta ne k o s k i v a t m y o s k i n S u o m e n p a n k k i a . V o i m a s s a olevassa lainsaadannossa on t a r k e i n kohta, j o s s a osoituksista puhutaan, ulosottolaissa. U . v p . a. j o u l u k .

Shekista ja shekkilamsadddnndstii. 75 3 p:lta 189s m a a r a a 14 §:ssaan, »etta, j o s j o k u o n osotettu saa- m a a n m a k s u n nimitetylta miehelta, e i k a hanelta s a a , nauttikoon m a k s u n osoituskirjan ;antajalta y n n a k o r k o a k u u s i sadalta vuo- dessa, ellei osoituskirjan saajaa todisteta s y y p a a k s i siihen ettei m a k s u ole oikeassa ajassa tapahtunut.» Osoitusten vaarentami- sesta j . n . e. o n voimassa, m i t a yleensa v a a r e n n y k s i s t a j a petok- sista on saadetty.

E t t a meilla v o i m a s s a oleva lainsaadanto ei ole voinut edis- taa shekkien k a y t a n t o a e i k a sita v a k a a n n u t t a a ei k a y n e kieltami- nen. T o t t a k y l l a o n etta tapauksia, j o l l o i n s h e k k e j a on v a a r i n k a y t e t t y , jolloin o n s y n t y n y t oikeusjuttuja j a riitaisuuksia niitten k a y t o s t a , o n sattunut verrattain h a r v o i n . M u t t a ne vaikeudet, j o t k a puutteellisesta lainsaadannosta ovat johtuneet, ovat selvasti tulleet n a k y v i i n . M a i n i t t a k o o n esim. etta p a n k k i m m e ovat olleet pakoitetut noudattamaan s h e k k i l i i k k e e s s a a n v a r o v a i s u u t t a ; n i i n v a a d i t a a n toiselle p a n k i l l e - t a i konttorille lunastettavaksi asetetun shekin esittajalta erikoinen sitoumus, j o s s a esittaja sitoutuu, s i i n a tapauksessa etta p a n k k i , jolle s h e k k i on asetettu, ei sita k o h t a lunasta, huolimatta siita onko protest! tasta h a n k i t t u v a i ei, v a a - dittaessa m a k s a m a a n shekin lunastaneelle pankille sen m a a r a n y n n a 6 % vuotuista k o r k o a s e k a . k o r v a a m a a n kustannukset, alis- tuen t a m a n maksuvelvollisuuden suhteen samojen m a a r a y s t e n alaiseksi k u i n indossentti vekselioikeuden m u k a a n on m a k s u n puut- teen nojalla protestatun vekselin omistajaa k o h t a a n . L a k i m a a - r a y s t e n puutteesta johtunee m y o s k i n etta shekit meilla ovat s a a - neet muodon, j o k a muistuttaa vekseleita j a ei sisalla shekin nimi- tysta.

N e haitat, m i t a puuttuvasta shekkilainsaadannos'ta o n j o h - tunut, ovat meilla j o aikasin kiinnittaneet huomiota puoleensa j a o n m e i l l a k i n pontevasti taisteltu s h e k k i l a i n aikaansaamiseksi.

Seitsemannessa yleisessa kauppiaskokouksessa O u l u s s a 1892 esitti silloinen S u o m e n K a u p p a v a l t u u s k u n n a n P a a v a l i o k u n t a ko-

76 Paavo Korpisaari.

koukselle etta k a u p p i a s p i i r e i n taholta r y h d y t t a i s i i n toimiin ajan- m u k a i s e n shekkilainsaadannon aikaansaamiseksi Suomeen. K o - kous h y v a k s y i k i n esityksen antaen P a a v a l i o k u n n a n huoleksi shek- k i l a k i l u o n n o k s e n laatimisen seuraavaan yleiseen kauppiaskokouk- seen. K a h d e k s a n n e l l e yleiselle kauppiaskokoukselle K u o p i o s s a 1895 j a t t i k i n P a a v a l i o k u n t a y k s i t y i s k o h t a i s e n shekkilakiluonnoksen pe- rusteluineen. K o k o u s h y v a k s y i paakohdissaan m a i n i t u n luonnok- s e n muuttamatta, antaen P a a v a l i o k u n n a n huoleksi k a a n t y a asiassa hallituksen puoleen. S h e k k i l a k i l u o n n o s joutui sitten lainvalmistelu- k u n t a a n , j o s s a se v i e l a k i n maannee. K o s k a t a m a luonnos aivan h y v i n soveltuu pohjaksi shekkilaille, j o n k a tarpeellisuus p a i v a paivalta, eritoten k u n n y t l a h i m m a s s a tulevaisuudessa s h e k k i l i i k e ulotettanee s a a s t o p a n k k e i h i n k i n j a siita siis tulevat osallisiksi kansanainekset, j o i l t a ei v o i v a a t i a s h e k i n luonteen tunte- musta, o n y h a s e l v c m m i n astunut esiin j a j o n k a valttamatto- m y y t t a v i i m e v u o n n a s e k a eduskunta-anomuksessa (sivumennen) etta ammattikirjallisuudessa (Mercator) o n teroitettu, lienee s y y t a ottaa mainittu luonnos l a h e m m a n tarkastelun alaiseksi.

Perusteluissaan s h e k k i l a i n s a a d a n n o n toimeenpanemisesta lau- suu K a u p p a v a l t u u s k u n n a n P a a v a l i o k u n t a m . m . : N y k y a j a n liike- elamassa ovat useammanlaiset maksukeinot usein, v a r s i n k i n suu- r e m m i s s a suorituksissa h a n k a l a n , varsinaisen r a h a n sijaan a l k a - neet tulla • y h a laajempaan kaytantoon. N a i d e n maksu- e l i suorituskeinojen j o u k o s s a . o n shekilla y k s i t a r k e i m p i a sijoja, M a i s s a , j o i s s a k a u p p a l i i k e on v i l k k a a m p a a , on shekkien k a y t t a - m i n e n voittanut y h a enemman alaa k a y t a n n o s s a olevien maksu- keinojen joukossa, e i k a v a h i m m a n sen m u k a v u u d e n kautta, j o t a s h e k k i tarjoo silla etta sen m a a r a voidaan sovittaa sen s u m m a n m u k a a n , j o k a k u l l a k i n hetkella o n suoritettavana. S a m a s s a maa- rassa k u i n shekkijarjestelma o n saavuttanut k a y t a n t o a , o n m y o s alettu kiinnittaa huomiota s h e k i n oikeudelliseen luontoon j a t a m a n seurauksena o n ollut e n e m m a n t a i v a h e m m a n k e h i t t y n y t lain-

Shekista ja shekkilainsiiadannosta. 77 saadanto tassa kohden useimmissa sivistyneissa maissa. T a m a lainsaadanto o n osaksi, n i i n k u i n E n g l a n n i s s a , toimitettu v a n h e m ' m a n k a u p p a k a y n t o t a v a n laillistamisella, osaksi taas o n se mirxf k u i n useimmissa mannervaltioissa, tarkoittanut shekkien saatta- mista k a y t a n t o o n tahi niiden k a y t t a m i s e n edistamista s e k a toi- mitettu erikoi.slakien t a h i erikoisten asetusten muodossa kauppa^- lakikokoelmassa. S i l l o i n o n toisinaan, n i i n k u i n englantilaisen j a amerikkalaisen oikeuden m u k a a n , s h e k k i julistettu olevan m u u n vekselin laji, toisinaan taas n i i n k u i n useimmissa muissa maissa on se j y r k a s t i eroitettu siita, j o s » s e o n k i n saanut m a a r a t t y j a veksehoikeudellisia ominaisuuksia.

Meidan maassamme ovat shekit tulleet y h a enemman k a y - tantoon samassa maarassa k u i n p a n k k i l i i k e j a erittainkin y k s i t y i s - p a n k i t ovat kehkeyneet, m u t t a niitten k a y t t a m i n e n o n k u m - m i n k i n meilla paljon v a h e m p i k u i n niissa m a i s s a , j o i s s a talou- dellinen elama o n saavuttanut r u n s a a m m a n k e h i t y k s e n . " Y k s i t a m a n s e i k a n paasyista lienee k a i t haettavana siina, ettei n y k y i - nen lainsaadanto meilla tarjoa sille, j o k a tilissa vastaanottaa she- k i n , j o t a ei sittemmin, n i i n k u i n pitaisi, lunasteta, riittavaa v a - kuutta etta h a n a j a n v i i v y k k e e t t a j a muitta m u t k i t t a paasee oikeu- tensa nautintoon

N a y t t a a siis olevan k y l l i n patevaa s y y t a e t t a k a u p p i a s k o k o u s luonnollisena m a a n liikeasiain edustajana ensimaisena r y h t y y toi- meen muutoksen toimeensaamiseksi tassa kohden p y y t a m a l l a m a a m m e hallitusta asettamaan k o m i t e a n v a l m i s t a m a a n lakiehdo- tusta tassa asiassa j a esittamaan s i t a m a a m m e saadyille. A s i a n n y k y i s e l l a k a n n a l l a ollessa ei voine l i k e m p i selitys, -millaiseksi K a u p p i a s k o k o u s t a m a n lainsaadannon haluaa, k y s y m y k s e e n tulla.

K u i t e n k i n lienevat tassa huomioonotettavat. muutamat paakoh- dat, j o t k a nayttavat tulevassa laissa tarpeellisilta, jottei sen tarkoi- tus j a i s i saavuttamatta. T a s s a suhteessa lienee huomautettavana-:

78 Paavo liorpisaari.

1) etta shekkikasite t a r k e m m i n maaritellaan j a ettei siina m i - t a a n haitallisia rajoituksia tehdai niiden henkiloiden j a laitosten suhteen, j o i d e n lunastettavaksi s h e k k i saadaan asettaa.

2) etta shekki oikeus tunnustetaan ainoastaan niille shekeille, j o t k a ovat naytettaessa lunastettavat, m u t t a ei niille, j o t k a ovat asetetut j o n k u n ajan perasta luiiastettaviksi.

3) etta p i s i m m a k s i perilletuomisajaksi m a a r a t a a n esim. kolme k u u k a u t t a .

4) etta shekinhaltijan oikeus saada m a k s u siita, j o n k a lunas- tettavaksi s h e k k i o n asetettu, julistetaan selvaksi, j o s k o h t a k i n ostaja kuolee ennenkuin s h e k k i perille tiaodaan.

5) etta shekinhaltijan oikeiis nostaa t a k a u t u v a kanne maa- rataan paaasiallisesti s a m a k s i k u i n m i t a vekselista saadetty o n , m y o s k i n siina, m i k a koskee oikeutta k a a n t a a t a m a k a n n e keta edellisista siirtajista k o h t a a n tahansa.

6) etta oikeudenkaynti j a tuomion taytantoonpano shek- k i a k o s k e v i s s a oikeusasioissa tehdaan samanlaisiksi k u i n ne vekseli- j u t u i s s a ovat.»

O u l u n kokous, jolle P a a v a l i o k u n t a yllamainitut perustelut esitti, h y v a k s y i ne muuten paitsi etta kokous pisimmasta lunas- tettavaksi esittamisajasta lausuii mieiipiteenaan etta a i k a , j o n k a sisalla s h e k k i oli lunastettavaksi esitettava, saadettaisiin niin l y h y e k s i k u i n m a h d o l l i s t a ; s e n lisaksi laiisuttiin toivomus etta uusi lain- saadanto kasittaisi m y o s k i n tavalliset kauppiasosoitukset. P a a - v a l i o k u n t a , j o n k a tehtavaksi O u l u n k o k o u s jatti asian edelleen kehittamisen, laati sitten k o k o u k s e s s a h y v a k s y t t y j a periaatteita silmalla pitaen taydellisen shekkilakiluonnoksen, j o k a esitettiin K u o p i o n kauppiaskokoukselle 1895 j a siella h y v a k s y t t i i n . V u o t t a v a r e m m i n 1894 o l i s h e k k i l a k i k y s y m y s esilla E k o n o m i s k a s a m - fundet'issa, j o s s a pankinjohtaja v . Pfaler siita piti esitelman, esit- taen eraita periaatteita, j o i t a s h e k k i l a k i a laadittaessa olisi huo-

Shekista ja shekkilainsaddannostii. 79 mioonotettava. Y h d i s t y s h y v a k s y i • alustajan mielipiteet j a ' paatti k a a n t y a hallituksen puoleen esityksella asiasta.

E n s i m a i n e n p y k a l a edella mainitussa shekkilakiluonnoksessa -kuuluu:

Nimitetylle henkilolle asetetussa osoituksessa pitaa, j o t t a se olisi t a m a n lain m a a r a y s t e n alaisen, olla" m e r k i t t y n a :

1) vasituinen shekin n i m i t y s ,

2) p a i k k a , missa j a a i k a milloin se annetaan, -3) m a k s e t t a v a r a h a s u m m a ,

4) sen n i m i , j o n k a tulee lunastaa s h e k k i , ' 5) sen allekirjoitus, j o k a shekin asettaa.

S y y s t a k y l l a ei tassa ole r y h d y t t y y k s i t y i s k o h t a i s e s t i maarit- telemaan, m i t a s h e k k i on, S e o n k y s y m y s , j o s t a ei tiede viela- k a a n ole tullut y k s i m i e l i s y y t e e n . S e k a R a n s k a n etta E n g l a n n i n l a i n s a a d a n n o s s a o n s h e k k i m a a r i t e l m a , kumpaisessakin erilainen.

U u s i m m a t shekkilait, R u o t s i n v . 1898 j a S a k s a n v . 1908 eivat sisalla' mitaan maaritelmaa, v a a n lausuvat v a a n , m i n k a l a i n e n s h e k i n tulee olla. S u o m a l a i n e n luonnos on rakettu samalle pohjalle.

A i v a n oikein sanotaan shekin olevan osoituksen (invisning), siita on oltu tieteessakin y k s i m i e l i s i a , etta s h e k k i o n eraanlainen osoi- tus. S h e k i n n i m i -on valttamaton, k o s k a se eroittaa s h e k i n vekse- lista j a o n siten omiaan painostamaan s h e k i n vekselista eroavaa luonnetta. A s e t t a m i s a i k a j a - p a i k k a ovat tarpeellisia j a k a i k i s s a laeissa kaytannossa, edellinen esittSmisajan laskemiseksi, j a l k i - mainen sellaisessa tapauksessa, j o l l o i n on k y s y m y s esim. k a h d e n m a a n shekkilaeista. M a k s e t t a v a r a h a s u m m a on tarpeen eroitta- m a a n tasta n. s. t a v a r a s h e k i t . " Sitavastoin k a i p a a ehdotuk- sessa m a k s u m a a r a y s t a , j o k a tavataan ulkomaisissa laeissa. S e n puutteen k o r v a a se, etta m a i n i t a a n shekin olevan osoituksen, j o k a j o sellaisenaan sisaltaa m a k s u m a a r a y k s e n . M i t a sitten tulee ehdo- tuksen 4 § kohtaan, sen n i m e n mainitsemisesta, j o k a shekin - lu- nastaa, on j u u r i t a m a k o h t a shekkilainsaadannossa se, j o k a eni-

8o Paavo Korpisaari.

ten o n herattanyt erimielisyytta. K y s y m y s koskee sita onko laissa maariteltava, k e n v o i olla shekin lunastajana, n . s. »pas- sive • Checkfahigkeit». s e k a toiseksi, onko shekissa nimenomaan m a i n i t t a v a etta m a k s u n tulee tapahtua asettajan saatavasta.

E n g l a n n i n lainsaadannossa vaaditaan etta lunastajan tulee olla p a n k k i t a i p a n k k i i r i , sitavastoijn ei v a a d i t a s a a t a v a n mainitse- mista. R a n s k a n l a k i v a a t i i painvastoin etta s h e k k i o n asetettava ainoastaan talletusta j a m u u t a sovittua saatavaa vastaan, m u t t a ei v a a d i lunastajalta pankki-ominaisuuksia. K o l m a s r y h m a , j o h o n S k a n d i n a v i a n maat kuuluvat, e i ; v a a d i k u m p a a k a a n ehtoa.

Suomalainen ehdotus asettuu samalle pohjalle. A s i a n y d i n on siina, m i t a pidetaan shekille ominaisena tunnusmerkkina. J o s p i d e - taan, niinkuin saksalaiset tiedemiehet p i t a vat, sopimusta lunastajan j a asettajan v a l i l l a shekin ensimaisena ehtona, toisin sanoen etta shekkisopimus o n tehtava e n n e n . s h e k i n k a y t t a m i s t a , o n mieles- tamme ehdottomasti tarpeen etta j o m p a a k u m p a a tapaa kayte- taan, riippuen paikallisista olosuhteista. Meilla lienee parainta k a y t t a a R a n s k a n lainsaadantoa, toisin sanoen asettaa shekin ehdoksi etta siina o n nimenomaan lausuttava etta m a k s u o n suoritettava asettajan saatavasta, j o k o talletuksesta t a i m y o n n e t y s t a luotosta.

T a l l a i s e s t a merkitsemistavasta o n s e k i n h y o t y , etta tulee teroite- tetuksi shekin luonne m a k s u n valineena, e i k a luoton valineena.

S u u r e m m a n varmuuden saavuttaraiseksi saattaisi e h k a olla pai- k a l l a a n etta shekkilaissa erikoisessa p y k a l a s s a saadettaisiin v i e l a l i s a k s i ' kuten S a k s a n shekkilaissa, m i t k a henkilot j a laitokset voi- v a t olla shekkien lunastajina. : M e i d a n oloissamme tulisivat tal-

oin k y s y m y k s e e n p a n k i t j a mUut luotonantoyhdistykset, kuten elinkorkolaitokset, hypoteekiyhdistykset, saastopankit j a tarkas- tuksen alaiset osuuskassat (tietysti silla edellytyksella etta s h e k k i - liike l a h i m m a s s a tulevaisuudessa v i i m e m a i n i t t u i h i n ulotetaan).

O l e m m e a i v a n painvastaista mielipidetta k u i n P a a v a l i o k u n t a tassa asiassa. P a a v a l i o k u n t a kutsuu perusteluissaan tallaisia rajoituk-

Shekista ja shekkilainsaadann'ista. 8 i sia haitallisiksi, meista ne painvastoin suuressa m a a r i n tulevat varmentamaan j a edistamaan shekkiliiketta. — T o i n e n § ehdo- tuksessa k u u l u u : »shekki o n m a k s e t t a v a s i i n a p a i k k a k u n n a s s a , m i k a on ilmoitettu sen henkilon asuinpaikaksi, j o n k a tulee lunastaa se.

J o s sita p a i k k a a e i ole ilmoitettu, n i i n pidetaan m a k s u p a i k k a n a se, missa s h e k k i o n annettu. S h e k k i , j o s s a o n m u u m a k s u p a i k k a k u i n m i t a n y t o n mainittu,. olkoon mitaton.» N a m a t m a a r a y k s e t esiintyvat melkein sanasta sanaan monissa ulkomaisissa s h e k k i - laeissa e i k a niita vastaan voitane mitaan muistuttaa. S a m o i n on asianlaita 3 % nahden, j o k a m a a r a a etta r a h a s u m m a n ollessa m e r k i t t y n a s e k a k i r j a i m i l l a etta numeroilla . j a naitten eritessa o n se voimassa, m i k a on kirjaimilla k i r j o i t e t t u ; j o s useampia sumraia esiintyy, on pienin voimassa. — Neljannen § m u k a a n v o i s h e k k i olla asetettu m a k s e t t a v a k s i j o k o s h e k i n omistajalle, maaratylle henkilolle t a i t a m a n maaraamalle. S e l v y y d e n v u o k s i olisi e h k a lisays tarpeen, j o n k a m u k a a n asettaja itse v o i olla m a k s u n vastaanottaja. T a m a n asian y h t e y d e s s a mainittakoon etta olisi v a r s i n tarpeellista etta laissa mainittaisiin m y o s k i n sellaisista shekeista, j o i t a ei tahdota rahassa m a k s e t t a v i k s i v a a n ainoastaan tiliin m e r k i t t a v a k s i , j a maarattaisiin niille laillinen merkitse- mistapa. J o se s e i k k a , etta ainoastaan seilaiset shekit, j o i t a ei rahassa makseta, t a y t t a v a t t a y s i n tehtavansa, puhuu tallaisen puolesta.

L i s a k s i tulee etta laillinen merkitsemistapa auttaisi s h e k k i l i i k k e e n k e h i t y s t a siten, etta se soisi shekeille v a r m u u d e n t e k e m a l l a v a a - rennykset j a petokset tehottomiksi. S a k s a n shekkilaissa saataa 14 § etta s h e k i n asettaja j a haltija v o i v a t kirjoittamalla shekin etusivulle v i i v a i n v a l i i n s e n y l i s a n a t »Nur zur.Verrechnung» kieltaa s h e k k i a rahassa lunastamasta. L u n a s t a j a o n silloin velvollinen lunastamaan shekin ainoastaan tiliin merkitsernisella, j o t a o n pi- dettava laillisena m a k s u n a . R u o t s i n laissa o n samanlainen m a a - r a y s ; sanat kuuluvat siella still b a n k eller b a n k i r . s Meilla sopisi esimerkiksi m e r k i t a »ainoastaan tiliin»_tai j o t a i n muuta sem-

82 Paavo Korpisaari.

I

moista. T a m a n tapainen m a S r a y s olisi ehdottomasti l a k i i n saatava.

p V i i d e n n e n p y k a l a n m u k a a n o n s h e k k i naytettaessa lunas- tettava, v a i k k a toinen m a k s u a i k a o l i s i k i n ilmoitettu. — E r o i t u k s e k s i vekselista o n s h e k k i puhdas naytettaessa lunastettava m a k s u - valine. U s e i m m i s s a maissa ei l a k i tunnusta muuta k u i n t a m a n tapaisia shekkeja. A i k a s h e k k e j a on • ainoastaan I t a l i a s s a , Portu- galissa j a R u m a n i a s s a . T e r o i t t a a k s e e n eroitusta vekselin j a she- k i n v a l i l l a o n y l l a m a i n i t t u m a a r a y s v a r s i n p a i k a l l a a n , erittainkin k u n k a y t a n t o meilla ei tunne muunlaisia s h e k k e j a ' k u i n naytet- taessa lunastettavia. S h e k i n indossamentista puhuu 6 p y k a l a j a m a a r a a etta siita on v o i m a s s a , | m i t a v e k s e l i l a k i indossamentista saataa. T a m a k i n k o h t a esiintyy samantapaisena k a i k i s s a vek- selilaiessa. T a r p e e l l i s t a olisi e h k a huomauttaa, etta voidaan myos- k i n indossausta estaa esim. sanoilla »ei maaraamallensa.x 7 py- k a l a k u u l u u : »shekki, j o k a o n antopaikassa maksettava, o n lunas- tettavaksi esiintuotava v i i m e i s t a a n k a h d e n p a i v a n kuluessa, s h e k k i , j o k a o n m a k s e t t a v a muussa p a i k k a k u n n a s s a Suomessa viimestaan 14 p a i v a n kuluessa siita k u i n se annettiin, antopaivaa k u i t e n k a a n lukuunottamatta. " J o s raaksupa.ikka o n S u o m e n ulkopuolella o n s h e k k i v i i m e i s t a a n k i n antopaiyan j a l k e i s e n a p a i v a n a t a v a l l i s i l l a kuljetusneuvoilla lahetettava sinne s e k a v i i m e i s t a a n k i n m a k s u - p a i k k a a n s a a p u m i s p a i v a n j a l k e i s e n a p a i v a n a lunastettavaksi esiin naytettava. N y t mainittuja a i k o j a laskiessa alkoon otettako l u k u u n p y h a - j a juhlapaivia.» S h e k k i qn kuten j o mainittiin, olemuksensa mukaisesti ainoastaan m a k s u v a l i n e j a sentahden p y r k i i lunastetta- v a k s i n i i n p l a n k u i n mahdollista. L a i n s a a d a n n o s s a k i n se tulee esiin. E n g l a n n i s s a saadetaan etta s h e k k i on esitettava lunastetta- v a k s i »a reasonable time o f i t s issues, j o k a k a y t a n n o s s a merkit- see seuraavaa p a i v a a s a m a l l a p a i k k a k u n n a l l a j a saapumisen j a l k e i s t a toisilla. R u o t s i s s a ovat v a s t a a v a t ajat 3 j a 10 p a i v a a asettamisesta kotimaassa, R a n s k a s s a 5-—8 p a i v a a ; o n k u i t e n k i n esitetty vaite etta

Shekista ja shekkilainsaddanndsta. _{8 3}

esittamisaika R a n s k a s s a o n ollut liian p i t k a j a etta t a m a s e i k k a on osaksi ollut s y y n a s h e k k i l i i k k e e n »alennustilaan» mainitussa maassa. • - '

M i t a suomalaisessa ehdotuksessa mainittuihiri a i k a m a a - r a y k s i i n tulee, tuntuvat ne paaasiallisesti oikeaan osuneilta;

e h k a voitaisi toispaikkaisten esittamisaika vahentaa esim. 12 pai- v a a n . P a l j o n r i i p p u u tietysti siita, m i t a k o k e m u s meilla tasta asiasta tietaa. K a h d e n p a i v a n esittamisaika meidan v a h a n kehit- tyneessa liikeelamassamme o n - e h k a liian l y h y t , 5 p a i v a a olisi e h k a l i i k k e e n k a n n a l t a suotavampi. 8—1 0 § m u k a a n v o i lunastaja v a a t i a etta s h e k k i maksettaessa j a t e t a a n kuitattuna hanelle. ' J o s hanen tietoonsa o n tullut etta asettaja o n tehnyt v a r a r i k o n , o n h a n oikeutettu k i e l t a y t y m a a n s h e k k i a lunastamasta. A s e t e t t u a s h e k k i a ei v o i d a peruuttaa, samaten ei asettajan k u o l e m a k a a n v o i sita tehda. " V i i m e k s i m a i n i t u t . m a a r a y k s e t j o h t u v a t . selvasti siita etta s h e k i n perustuksena o n sopimus; samaten k u i n muissa- k i n sopimuksissa r i k k o o v a r a r i k k o sen, jotavastoin k u o l e m a ei sita tee. M i t a tulee siihen, ettei asettaja v o i peruuttaa asetettua shek- k i a , tarkoittaa se ehdotuksessa etta s h e k k i o n peruuttamaton s e k a esittamisajan kuluessa, etta sen j a l k e e n , j o s nimittain sita ei ole lunastettavaksi esitetty. S a a n n o k s e n tarkoituksena o n vaarin- k a y t o s t e n estaminen. Mielestamme olisi mainittu peruuttamatto- muus ulotettava ainoastaan esittamisaikaan. N e shekit, j o i t a e i saadetyn ajan kuluessa esiteta lunastettaviksi, eivat enaa nauti l a i n suojelusta, j o t e n tuntuu luonnottomalta ulottaa kyseessa ole- v a a m a a r a y s t a niihin.

I I j a 12 § sisaltavat m a a r a y k s i a indossamentista, regressi- oikeudesta, asettajan vastuusta y . m . S e , j o k a esittaa omistajalle asetetun s h e k i n t a i yhtenaisen esittajaan m e n e v a n luovu- tussarjan t a i luovutuksen kautta n a y t t a a olevansa shekiri oikea omistaja, o n oikeutettu siita v a a t i m a a n j a nostamaan m a k s u n . S e , j o n k a lunastettavaksi s h e k k i on asetettu, ei ole velvollinen

I