Yhteiskuntataloudellinen aikakauskirja 3/1909

(1)

Y H T E I S K U N T A - T A L O U P E L L I N E N

A I K A K A U S K I R J A

T O I M I T U S :

J . H. VBNNOLA O. W. L O U H I V U O R I J . FORSMAN M A R T T I K O V E R O

S i s a l l y s : Arvonnoustlvero, kirj. H e i k k i R e n v a l l . Nttorison lisSSntyvfi ri^kollisnns, kirj'. R i s t o K u o s m a n e n . Miten on arrosteltava valtion rautitteiden henkilStaksaan V> 1907 voimaan astuneita mnn- toksia? kirj. J . H . K a l a . Vaodcn 1910 vaenlaskitt, kiij. O. K . K i l p i . Kitjallisttutta: F i l i p G r o n v a l l , Asetus torpan, lampuotitilan ja itiakitupa- alneen vuokrauksesta I 2 p:lta maalisknuta 1909 arv. If. JP. A u g u s t R a m s a y y. m., Tupakka, sen viljelys, valmistns, kulutus ja verotus, arv. X. Th. Yhteis- kunnallista lainsSSdantSS: Sianlihan ja sianlihavalmisteiden tuonti Isosta Bri- tanniasta ja Mannista. Puutavarain myynnistS Suomen kruununmetsista. Uusia viras- toja ja virkoja, ErinSisia vilja-, janho- ja rjrynilajeja y. m. sisaltavain lahetysten valitysluvut. Kcileran torjumista j a vastustamista koskeva senaatin paatos, Tietoja eri aloilta: Tuontitulli ja tuonnin arvo eri maissa. Maalaisvaeston ravintomenot ' Suomessa. Kansainvalinen maanviljelystoimisto. Karjanhoito Japanissa. Tekotavalli- nen vallankumous lasiteoUisuudessa. Tyolakkotilastoa. YleisvenalSinen kokous juop- pouden vastustamiseksi.

N:o 3 1909

(2)

m

« £ S

H E

S a i l

I H .. O

l i :

00

I

ⁱ⁴^{•« s ^}

• 00 .S

5 l

G O

3 i

X

a

ⁿ

. 3 I

C O

J 3

i i

IU

Y H T E I S K U H T A T A L O U P E L L I N E N A I K ; A K A U S K ; I F ( J A

i l m e s t y y n o i n 50-sivun suuruisena j o k a toinen k u u k a u s i e l i k u u s i k e r t a a vuodessa.

A i k a k a u s l d r j a kasittelee yleistajuisessa muodossa yhteis- kunnallisia j a taloudellisia k y s y m y k s i a j a seuraa niiden k e h i t y s t a j a k e h i t y k s e n tuloksia koti- j a u l k o m a i l l a . S e sisaltaa s e k a a l k u - peraisia k i r j o i t u k s i a etta selontekoja yhteiskuntataloudellisten k y - s y m y s t e n kasittelysta koti- j a ulkomaisessa kirjallisuudessa s e k a arvosteluja huomattavammasta yhteiskuntataloudellisesta k i r j a l l i - suudesta,

T i l a u s h i n t a o n asiamiehilta, postikonttooreissa t a i toimituk- selta suoraan tilattaessa 5 m a r k k a a vuosikerralta, postimaksut j a lahetyskustannukset siihen luettuina. A s i a m i e h i l l e , j o i t a toivo- t a a n s a a t a v a n y m p a r i m a a t a j a k a i k i s t a k a n s a n k e r r o k s i s t a , a n - netaan j o k a kuudes v u o s i k e r t a i l m a i s e k s i .

J . H . V e n n o l a , Piiatoimittaja.

J . F o r s m a n .

O. W . L o u h i v u o r i , Toimitussihteeri.

M a r t t i K o v e r o . Y b t e i s k a o t a t a l o a b e l l i s e o a i k a k a a s k i r j a i ) : P a a t o i m i t t a j a : J . H . V e n n o l a , H u v i l a k a t u 2. T e l . 3 6 8 2 , T o i m i t u s s i h t e e r i : O . ' W . L o u h i v u o r i , L i i s a n k . 9 , C . T o i m i t u k s e n o s o t e : H e l s i n k i .

Akateefflinen kirjakauppa

{ ^ 5 1 H e l s i n g i s s a .

Omistaa runsaan varaston seka kotimatsta etta ulkomaalaista H r - jallisuutta.

Toimittaa nopeasti kirjallisuutta, Jota ei I6ydy varastossa.

Sulkeutuu yleisSn suosiolliseen huomioon. esiintyvassa kirjallisuus- tarpeessa.

Uaatetu$=Dike

H e r r o i l l e

E. A. KNAPE

17 flleksanterinkatti 17.

(3)

A R V O N N O U S U V E R O

Kirjoittanut

Heikki Renvall.

S a k s a l a i n e n »maareformi-liike» a l k a a herattaa y h a laajem- p a a huomiota. S u o m e s s a k i n on liike silloin talioin tullut pu- heeksi. Sanomalehdistomme o n j o n k u n v e r r a n sita selostellut, onpa sita kaytannoUisenkin politiikan a l a l i a huomattu. N i i n p a on H e l s i n g i n kaupunginvaltuusto asettanut erityisen komitean poh- t i m a a n tonttiarvon kohoamisen verottamista j a E d u s k u n n a n val- tiovarainvaliokunta on, suunnitellessaan verolaitoksen uudistamista,

') Tama kirjoitus on paaasiallisilta osiltaau esitelma, joka pidettiin ylioppi- laitlen KansantaloudelHsessa Seurassa syksylla 1908.

Lahteita; PAULA G O T Z E I T , Die Bodenreform, Leipzig 1907; R O B E R T

BRAUNHtFBER, Die Wertzuwachssteuer, Jena 1906; KARL KELLER, Die Bestetie- ntng der Gebiiude und Baustellen Berlin 1907; RUD. E B E R S T A D T , Bodenreform (Worterbuch der Volkswitschaft, 2 painos 1} Jena 1906; DiEHL, Bodenbesiizreform (jSandwoj-terbuch der Staatswissenschafien 2 painos I I ) Jena 1899; F R A N T Z P I O ,

Kommunal Vcsrdisiigningsskat (Naiionalokonomisk-Tidskrift) 1907; K . RlIS-HANSEN Princifperne for den- kominunale • Beskaining (ibid) 1908 ja erinaiset S C H A N Z ' i n

Finans-Arriv'issa. julaislut arvonnonsuverolait, joista uusin Hampurin laki on ju- laistu perustelmineen taraan vuoden I vihossa. Katso siita myos D, D A V I D S O N ' i n kirjoitus (Ekonomisk Tidskriftissd 1909J Beskaitning af ofd7tjdnt vdrdestegHng i Hamburg. Askettain on suomeksi ilmestynyt EiNO KUUSEN- sovitellen suomen- tama A D O L F D A M A S C H K E ' n Kunnallis-politikan tehtdvista (Porvoo 1908), joka siv.

156—204 ko'sittelee >maan ansiotonta arvonnousuai. — Sen sijaan tekija ei ole ollut tilaisuudessa byvakseen kayttamaan G U S T A F CASSEL'in asken Ruotsissa il- meslynytta selontekoa arvonnousuverosta erinaisissa maissa. * ,

(4)

io8 Heikki Renvall.

maininnut »maanarvonnousu-veronkin» uuteen verojarjestelmaan sovellutettavaksi.

O n h a n niin ollen s y y t a selvittaa, m i t a maanarvonnousu-vero on, m i k a on sen luonne, sen oikeutus. j a p a a m a a r a s e k a osoittaa ne k y s y m y k s e t , j o t k a v e r o n suunnitteleminen j a sovelluttaminen o n herattanyt. M i k a a n s y v a l l i s e m p i arvosteleminen j a tuon uuden v e r o n monenlaisten vivahdusten punnitsemisen toisiaan vastaan ei v o i tassa tulla k y s y m y k s e e n .

M a a n a r v o n nousemisen verottamisen teoreettinen selvittely on y h t y n y t n . s maareformi-liikkeesen, j o k a v a r s i n k i n S a k s a s s a n y k y a a n on jonkinlaisessa vauhdissa, onpa n , s. »ansiottoman»

arvonnousun verottaminen n y k y a a n j a r k e v a n »maareformin»

ajajien vaatimusten m i l t e i ainoa k a y t a n n o l l i n e n s i s a l l y s .

E n v o i tassa esittaa maareformiliikkeen vaiheita. O l k p o n v a i n s a n o t t u , . etta. k a y t a n n o l l i n e n politinen elama on poistanut tuolta liikkeelta, j o k a a l k u j a a n tarkotti s e k a P . A m e r i k a s s a ( H e n r y George) j a E n g l a n n i s s a etta S a k s a s s a k i n y k s i t y i s e n maa- omaisuuden poistamista j a k a i k e n m a a n »kansallistuttamista», pois k a i k k i muut vaatimukset k u i n maanarvonnousu-veron. E i k a ole tarkoituksena m a a n a r v o n nousu-veronkaan k a u t t a verottaa edes k a i k k e a m a a n a r v o n nousua, v a a n n y k y a a n tavotetaan silla saat- t a a y h t e i s k u n t a osalliseksi m a a n a r v o n

vastaisesta

kohoamisesta.

T a l l a i s e n a v a a t i m u k s e n a on maanarvonnousu-vero paassyt monen sellaisenkin r y h m a n ohjelmaan, j o k a ei s u i n k a a n muuten aatteiltaan lahentele varsinaista »maareformia». S i t a ovat S a k - sassa ajaneet seka vanhoilliset etta radikaalit, katoliset j a kan- sallisvapaamieliset puolueet j a siten k a s i t e t t y n a on voitu puhua arvonnousuveron voittokulusta k a u t t a S a k s a n k a u p u n k i e n .

A r v o n n o u s u v e r o oli B a y e r i n finanssiministerion l a a t i m a n e s i t y k s e n m u k a a n 1908 v : n lopussa saadetty Preussissa 9 6 kunnassa j a 4 piirissa ( K r e i s ) , S a k s e n i s s a 43 kunnassa, Hessenissa i o : s s a , S a k s e n - W e i m a r i s s a 5:ssa, Oldenburgissa 4:ssa, Saksen-

(5)

Aj'vonnottstwero. 109 Coburg-Gothassa j a W a r d e c k ' i s s a k u m m a s s a k i n y h d e s s a k u n n a s s a j a v i i m e k s i H a r a p u r i s s a . ^)

K u t e n tasta luettelosta nakee on vero k a i k k i a l l a

kunnalli-

nen. S a k s a s s a ei o l e . tallaista veroa valtioverona muualla k u i n S a k s a n kiinalaisessa alusmaassa K i a n t s h a u n niemekkeella. T a t a siirtomaata varten v . 1898 annettu v e r o l a k i sisaltaa naet a r v o n - nousuveronkin. M u t t a k u n olot siella j a E u r o p a s s a ovat perati toisellaiset, ei t a m a poikkeus sita saantoa k u m o a , etta a r v o n - nousuvero luonteeltaan on kunnallinen.

M u t t a vero ei ole ainoastaan kunnallinen luonteeltaan, se on paaasiallisesti osoittautunut muodostuvan

kaupunkilais-veroksi.

T a m a on helposti kasitettavissa;

A j a t u s verottaa m a a n a r v o n nousemista on historiallisesti j a loogillisesti y h t y n y t siihen tosiasiaan, etta n y k y a i k a m m e suurem- moinen k e h i t y s j a sivistyneitten y h d y s k u n t i e n ennen k u u l u m a t o n vaurastuminen on a k k i a luonut maanomistajille, i l m a n etta he sen puolesta ovat useasti niin mitaan tehneet, suunnattomia voittoja.

M u t t a t a m a »ansioton» arvonnousu ei ole k a i k k i a l l a l a h e s k a a n samassa maarassa huomattavissa e i k a se k a i k k i a l l a ole osottau- tunut edes p y s y v a i s e k s i i l m i o k s i . V a r m a j a saannollinen on a r - vonnousu ollut paaasiallisesti uudenaikaisissa kaupunkimuodos- telmissa, suurkaupungeissa j a teollisuuskeskuksissa. A r v o n n o u s u - vero rakentaa j u u r i tahan, k o k e m u k s e n oikeaan todistamaan v a i t - teeseen, etta maa-arvo huolimatta omistajien minkaanlaisista toi- menpiteista saannollisesti j a itse yleisen k e h i t y k s e n pakosta py- syvaisesti nousee. M i s s a arvonnousua voisi seurata p y s y v a i s e m p i arvonalennuskin, siella ei v o i s i arvonnousun verottaminen t u n - tua oikeudenmukaiselta, ellei m y o s siina huomioon otetfaisi m a h - dollinen arvonalennuskin. M u t t a p y s y v a i s e m m a n arvonalenemi- sen mahdollisena pitaminen sotii k o k o n a a n arvonnousu-veron aja-

^) Zeitschrifi filr Staaisvissinschafi 1909. 5 vihk. s, 307.

(6)

n o Heikki Renvall.

j i e n aatteita vastaan. H e i d a n v a a t i m u k s e n s a perustuvat j u u r i siihen, etta arvonnousu on valttamaton seuraus n y k y a i k a i s e s t a v a r s i n k i n teollisesta j a kaupunkilais-kehityksesta. N y k y a i k a i s e n

»maareformin» ajajat eivat ole unohtaneet, m i t e n k a E u r o p a n man- n e r m a a n maanviljelijat v i i m e v u o s i s a d a n toisclla puoliskoUa saivat k o k e a maanviljelys-alueensa a r v o n s u u r t a k i n alenemista. J a j u u r i t a m a n t a k i a ei arvonnousuvero-vaatimusta e s i t e t a k a i n enaa ylei- sena vaatimuksena, v a a n kohdistetaan scUaisiin kaupunkilais- j a 'teollisuuskuntiin, j o s s a k o k e m u s on osoittanut arvonnousun eria-

niattomaksi n y k y i s e s t a k e h i t y k s e s t a .

N i i s t a k u n n i s t a , j o i s s a vero o n toimeenpantu, o v a t k i n useim- m a t k a u p u n k i k u n t i a . J a k a u p u n k i k u n t i e n tontti-arvon suuri lisaan- t y m i n e n j a siita j o h t u v a h a l u s a a d a tallaista »ansiotonta* omaisuuden k a s v a m i s t a verottaa, o n saanut arvonnousuveron saata- m i s k y s y m y k s e n vireille m i l t c i k a i k i s s a n i i s s a a i n a k i n suuremmissa S a k s a n valtioissa, j o i s s a sita ei v i e l a ole. N i i n p a on B a d e n i n e d u s k u n t a anonut hallitukselta esitysta j a s e k a B a y e r i n etta E l s a s s - L o t r i n g e n i n eduskunnissa o n asia vireilla.

J o s k i n vero luonteeltaan siis on kunnallinen, e i talla ole sanottu, etta valtio ei v o i s i itselleen oikeudenmukaisesti siita osuutta v a a t i a . O t t a a h a n valtio n i i n monenmoisella laiJla osaa n y k y a i - k a i s e n s u u r k a u p u n g i n s y n t y m i s e e n . A j a t e l l a a n v a i n esim. paa- k a u p u n k e j a . Sopusoinnussa t a m a n k a t s a n t o k a n n a n k a n s s a o n k i n sentahden s e k a B a y e r i n etta E l s a s s - L o t r i n g i n ehdotuksessa ehdotettu, etta k u n t a saisi verosta 9 0 , valtio 10 % . M i s s a valtio taten ottaa osan verosta, siella ei se voi j a t t a a kuntien itsensa m a a r a t t a v a k s i , tahtovatko ne j a m i l l a i s e n arvonnousuveron k a n t a a

— kuten' asian l a i t a on Preussissa — , v a a n t a y t y y v a l t i o n silloin m a a r a t a , m i s s a k u n n i s s a vero on k a y t a n t o o n otettava j a millai-

sena. B a y e r i n ehdotuksessa ehdotetaankin, etta arvonnousuvero o n k a n n e t t a v a suurkaupungeissa j a k u n n i s s a , j o i s s a asukasluku

(7)

Arvonnoztsuvero, I I I on vaenlaskuaikakautena noussut S k e r t a a n o p e a m m i n k u i n k e s k i - m a a r i n m a a n kunnissa.

A r v o n n o u s u v e r o kannetaan, k u n kiinteisto v a i h t a a omista- jaa k a u p a n kautta, sen a r v o n mukaisesti, m i n k a m y y j a n s a a m a m y y n t i h i n t a on hanen suorittamaansa ostohintaa suurempi.

K u n omaisuus perinnon k a u t t a s i i r t y y • toiselle omistajalle, ei v e r o a kanneta, m u t t a j o s perillinen sen m y y , v e r r a t a a n h a n e n s a a m a n s a m y y n t i h i n t a p e r i n n o n j a t t a j a n ostohintaan. K a i k k i k i t j a lakiehdotukset ovat siina ylcsimieliset, etta sallivat omistajalle, j o k a . taloaan p a r a n t a m a l l a on sen a r v o a l i s a n n y t , oikeuden vahentaa verotettavasta arvonnoususta sen m a a r a n , m i n k a h a n p a r a n n u k s i i n on pannut. O n k o t a m a k y l l i n ? Monet vaa- tivat, ett'ei ole poislaskettava sita s u m m a a , m i k a on p a r a n n u k s i i n pantu, v a a n se s u m m a , m i n k a omaisuus p a r a n n u s t e n k a u t t a o n noussut. J o s j o k u , u h r a a m a l l a esim. 10,000 m k k , on parantanut taloaan niin, etta sen a r v o on l i s a a n t y n y t 4 0 , 0 0 0 m a r k a l l a , niin tulee hanen, sanotaan, saada verotettavaa arvonnousua v a - hentaa 4 0 , 0 0 0 m a r k a l l a eika io,ooo:lla, kuten arvonnonsuverolait y l e e n s a m a a r a a v a t .

T o i n e n k y s y m y s : onko eri t a v a l l a j a a n k a r a m m i n verotettava r a k e n t a m a t t o m i a k u i n rakennettuja maa-alueita ? E r i asetukset vas- taavat k y s y m y k s e e n eri t a v a l l a . M u u t a m i s s a k u n n i s s a ei tehda eroitusta (esim. K o l n ) ; B a d e n i s s a on ehdotettu, etta vero olisi pa- kollinen rakentamattomiin alueisiin nahden, m u t t a etta asianomaiset k u n n a t itse saisivat ratkaista, tahtovatko tallaisen verotuksen ulottaa m y o s rakennettuihin alueisiin. F r a n k f u r t i s s a on eroitus tehty sikali, etta v e r o a m a k s e t a a n rakennetusta tontista ainoastaan, j o s omistajavaihdoksen v a l i l l a ei ole kulunut 5 vuotta, m u t t a rakentamattomasta a l u e e s t a o n v e r o u h k a olemassa 10 vuotta.

B e r l i n i l a i s e n ehdotuksen m u k a a n m a k s e t a a n rakennetuista taloista ') Kiantshaussa tapahtuu verottaminen huolimatta omistajavaihdoksesta joka 2S:s vuosi taksoituksen pohjalla, ja ottaa valtio arvonnoususta kolmanneksen.

(8)

112 Heikki Renvall.

k o k o vero, Jos omistajavaihdos tapahtuu a i n a k i n v i i d e n vuoden kuluessa, j o s se s i i r t y y 5 — l o vuoteen, suoritetaan % v e r o s t a j a , jos m y y n t i e n v a l i l l a k u l u u enemman k u i n l o vuotta, v a i n V s ; m u t t a r a k e n t a m a t t o m i i n tontteihin ulottuu veronalennus v a s t a

lO j a 2 0 vuoden omistuksesta. D o r t m u n d ' i s s a alenee vero rakennetusta tontista v a h i t e l l e n omistaja-ajan pituuden m u k a a n — o n p a omistaja, j o k a 15 vuotta on talonsa omistanut, k o k o n a a n verosta v a p a a — mutta r a k e n t a m a t t o m i i n tontteihin n a h d e n ei sallita m i n k a a n l a i s t a samanluontoista alennusta. ( M i s s a a n ei veroprosentti suorastaan ole erilainen.)

K u t e n j o t a s t a n a k y y on arvonnousuvero j a r j e s t e t t y s i l - m a l l a pitaen m y o s k i n omistusajan pituutta. Y l i m a l k a a n on a s i a jarjestetty niin, etta m i t a p i t e m m a n a j a n kiinteisto on p y s y n y t s a m a n omistajan (tai hanen perillistensa) k a s i s s a sita e n e m m a n vero alenee. N i i n p a — m a i n i t a k s e n i y h d e n e s i m e r k i n — s a a t a a O l d e n b u r g i n l a k i 27 p:lta j o u l u k 1907, siis n u o r i m p i a asiata k o s k e v i a lakeja, etta, j o s kiinteisto on v u o d e n ollut s a m a l l a omistajalla, vahennetaan v e r o v e l v o l l i h e n arvonnousu 2 % : l l a , j o s se on hanella ollut 2 vuotta, 4 % : l l a j . n. e. Y l i m a l k a a n i ) v o i p i sanoa, etta m i t a p i t e m p i a i k a i s e m p i omistus on ollut, sita pie- n e m p i siis vero. V o i d a a n k y s y a , o n k o tallainen j a r j e s t y s oikea.

V a s t a u s r i i p p u u siita, miten v e r o a puolustetaan, m i t a silla koetetaan saavuttaa. S i i h e n k y s y m y k s e e n p a l a a n alempana.

V e r o - m a a r a vaihtelee suuresti. Y l e e n s a on se progressiivi- nen kohoten voiton m u k a a n . A l i n veroprosentti on 3-—5 "/o j o s k u s 10 % j a k a n n e t a a n se, k u n voitto tekee 15, 2 0 , 25 a 3 0 Vo.

Veroprogressiooni on m y o s erilainen; se nousee toisinaan i ''/o:lla k u s t a k i n l i s a a n t y v a s t a 5 t a i 10 "/orn voitosta ( S a k s e n i s s a se nousee 5 "/orlla k u s t a k i n 10 °/o:n arvonnoususta); k o r k e i n veroprosentti vaihtelee s e k i n 7.0—25—30 °/o:n v a l i l l a .

^) Frankfurt am Main'issa on asia jarjestetty painvastaiseen suuntaan.

(9)

\ \

Arvoniiousiwero. 113 E r i t y i s e n monipuolisesti on H a m p u r i n 18 p:na l o k a k u u t a

1908 annetussa .arvonnousuvero-laissa " progressiooni saadetty.

Y l e i n e n veroprogressiooni nousee i 7 o : s t a . 2 . 0 0 0 S a k s a n m a r k a n arvonnoususta 5 "/oliin, j o k a o n suoritettava arvonnoususta, j o k a on 4 0 . 0 0 0 m a r k k a a suurempi. M u t t a t a m a n arvonnousun abso- luuttiseen s u m m a a n r a k e n t u v a n veroprogressioonin rinnalla j a sita taydentamassa on toinenkin. S i i n a otetaan huomioon arvonnousun suhde m y y j a n hankinta-arvoon^) j a m a a r a t a a n , etta yllaolevan progressioonin m u k a a n suoritettava v e r o m a a r a on korotettava 10 Vo:lla, jos • a r v o n h s a y s on 1 0 — 2 0 % h a n k i n t a s u m m a s t a , 2 0 7 0 : 1 ^ j o s a r v o n l i s a y s on siita 2 0 — 3 0 "/o j - n . e. 100 % : n lisaykseen asti, j o k a o n suoritettava, j o s arvonnousu on 100 "/o tai enem- m a n h a n k i n t a s u m m a s t a . M u t t a v a i k u t t a a v i e l a omistusaikakin vero- m a a r a a n j o k o degressiivisesti tai progressiivisesti.jos veroa aiheutta- v a a luovutusta ei ole 3 0 vuoteen sattunut, suoritetaan v a i n y l l a m a i n i t u l l a t a v a l l a lasketusta verosta, mutta, j o s k y s y m y k s e n - alainen omistusaika on 10 vuotta l y h e m p i , korotetaan v e r o s u m m a neljanneksella. T a t e n v o i siis vero tulla m a a r a t y k s i k o l m e n l a i ; sen progressioonin perusteella.

V e r o o n siis yleisesti toiselta puolen omistus-ajan pituuden

mukaan degressiivinen

toiselta puolen

voittomdaran mukaan pro-

• gressiivinen.

K u n t a m a vero v a s t a muutamia v u o s i a on ollut k a y t a n n o s s a , on v a i k e a t a sanoa, millaisia finanssi-tuloksia se o n v a i k u t t a v a . T u l e e muistaa, etta vero k a n n e t a a n sen a r v o n kohoamisen m u - k a a n , m i n k a alaisena kiinteisto o n ollut k a h d e n ajankohdan v a - lilla. K u n u s e i m m a t S a k s a n asiata k o s k e v a t asetukset asettavat lahtokohdaksi j o k o a r v o n l a i n v o i m a a n a s t u m i s p a i v a n a j o p a ensi- maisessa m y y n n i s s a lain voimaanastuttua, n i i n tietystikaan eivat ne kiinteistokaupat, j o t k a ensimaisina k u u k a u s i n a tai v u o s i n a k a a n

-) • Hankinta-arvo == (» Anschaffungswertj)-ostosumtiia-j-parannuskvistannukset.

(10)

114 Heikki Renvall

sattuvat, v o i suuriakaan tuottaa. N i i n p a t a m a vero sellaisessa kaupungissa, k u i n on K o l n , j o s s a tontti- j a talon-kauppoja v u o t

dessa tehdaan noin lOO milj. R m k : n arvosta, tuotti ensimaisena v u o n n a v a i n 2 0 . 0 0 0 R m k . M u t t a selvaa o n m y o s , etta veron suuruus vuosi vuodelta tulee k a s v a m a a n .

T a s t a esimerkista k u i t e n k i n huomaa, ettei tasta verosta ole odotettavissa suuria s u m m i a , ennenkuin pitemman ajan kuluttua.

S a m a t e n m y o s t a m a n veron tuottavaisuus a i n a tulee paljon vaih- telemaan konjunkturien m u k a a n , riippuen veron erikoisluonteesta.

N a i n olen tullut asian teoreettiseen puoleen.

T a m a vero tarkottaa k o h d a t a sita n. s. ansiotonta omai- suuslisaysta, j o k a s y n t y y sen kautta, etta maa-ala arvossa nousee i l m a n omistajan t a i y h t e i s k u n n a n suoranaista tointa. O n naet erotettava arvonnousuvero n . s. betteramentti-maksuista s. o.

v a r s i n k i n E n g l a n n i s s a tavallisesta verotuksesta, j o k a kannetaan kiinteiston omistajalta sen johdosta, etta j a sen m u k a a n , m i s s a j n a a r i n viranomaisten toimien kautta hanen kiinteistSnsa a r v o a suoranaisesti o n lisatty. V a r s i n a i n e n arvonnousuvero ei ollen- k a a n m u k a u d u sen m u k a a n , m i t a y h t e i s k u n t a suorastaan on teh- n y t maa-arvon kohottamiseksi.

M i h i n k a niin ollen perustuu t a m a n v e r o n oikeutus?

Maareformin-harrastajat sanovat, etta, k o s k a sen kautta, etta m a a k o r k o v a i n tulee muutamille harvoille h y v a k s i , n a m a t h a r v a t -rilstavat m u i l t a osan tuotantotuloksesta, on a i v a n oikein, etta y h t e i s k u n t a k a y tuntuvasti verottamaan maakoronhaltijoita.

Y k s i t y i s k o h t a i s e m m i n puolustavat he m a a k o r k o a v a i t t a m a l l a — k u - ten K e l l e r huomauttaa — : etta m a a k o r k o vahentaa y k s i t y i s t e n tyotuloa, j a etta se o n t y o t t o m a n a tulona h y l a t t a v a s e k a vaati- m a l l a etta »mita y h t e i s k u n t a on luonut, on k u u l u v a yhteis- k u n n a l l e s .

K a t s o k a a m m e , m i s s a maarin nuo vaitteet pita vat p a i k k a n s a .

(11)

Arvonnotisuvero. 115 E n s i m a i n e n vaite, etta m a a k o r k o v a h e n t a a ' y k s i t y i s t e n tyotuloa, perustuu selvemmin tai h a m a r a m m i n mielipiteeseen, etta tyo luo arvon. T a m a mielipide taas on useasti osoitettu vaa- r a k s i . A r v o n m u o d o s t u k s e n painopiste ei ole t y o s s a e i k a edes tuotannossa v a a n kulutuksessa. A r v o on se m e r k i t y s , m i n k a k u - l u t t a j a antaa h y o d y k k e e l l e tarpeen t y y d y t t a j a n a . Itavaltalainen koulukunta, eritoten B o h m — B a w e r k , on osoittanut, etta a r v o n lahde t a m a n t a k i a v o i olla a i v a n riippumaton tyosta perustuen eroon n y k y i s y y s - j a tulevaisuus-arvojen vahlla. T y o on tuotantoelementti, mutta tuotantoelementti muitten rinnalla. Tuotanto- elementteja ovat t y o n ohessa luonto j a siis m a a k i n , paaoma, yhteiskunta laitoksineen j a sivistys-apuneuvoineen. M i s s a naita tuotantoelementteja on tuotannolle edullisemmassa muodossa k a y - tettavissa, siella tuotanto. on sita p a r e m p i t a i helpompi, j a sita suurempi osa tuotannossa on siella silla produktsioni-elementilla, j o t a edullisimmin on ollut tarjona j a k a y t e t t y . M a a , j o k a pienem- pien t y o n j a p a a o m a n uhrausten a v u l l a antaa suhteellisesti enem- m a n satoa k u i n toinen, tuottaa m a a k o r k o a , mutta t a m a m a a k o r k o ei .johdu tyontuoton vahenemisesta,. v a a n siita etta toinen m a a on toista hedelmallisempi s. o. antaa pienemmalla v a i v a l l a enemman tuloa. J o s maanomistaja v u o k r a a m a a n , j o k a tuottaa viljelij'alle samalla tyoUa k y m m e n e n k e r t a a enemman kuin toinen maa, n i i n ei maanomistaja v a h e n n a viljelijan ^^%-tulosta, v a i k k a p a vaatisi veroa k y m m e n e n k e r t a a enemman k u i n huonommasta maasta. S a m a l l a t a v a l l a ei m y o s k a a n se s e i k k a , etta p a r e m m i n sijaitsevan m a a n omistaja, j o k a m a a n s a p a r e m m a n aseman t a k i a v o i saada suurem- m a n nettotulon k u i n epaedullisemman m a a n omistaja, ottaa, m i t a edullisempi h a n e n maansa on, siita, j o k a v u o k r a a kayttooikeuden tuohon parempaan m a a h a n , sita suuremman v u o k r a m a k s u n , todista etta omistaja m y o s ottaisi s u u r e m m a n osan hanen tyon- tuloksestaan. S e suurempi tulo, j o k a p a r e m m a n m a a n omistaja saa, j o h t u u h a n e n m a a n s a omista ominaisuuksista j a kuuluu siis

(12)

i i 6 Heikki Renvall.

h a n d l e . E t t a se, j o k a p a r e m m a n m a a n v u o k r a a , sen kayttooikeudesta enemman m a k s a a , on sekin luonnollista: onhan h a n saahut k a y - tettavakseen m a a t a , j o k a v a h e m m a l l a t y o l l a antaa enemman voittoa. T a m a koskee y h t a h y v i n rakennus- k u i n m a a n v i l j e l y s k i i n - teistojakin. O t a k s u m m e etta samassa kaupungissa on k a k s i sa- mallaista huoneustoa, toinen k a u p u n g i n ke.skustassa, toinen syr- j a s s a . J o s liikkeenharjoittaja edellisesta huoneustosta m a k s a a k a k s i k e r t a a enemman v u o k r a a k u i n toinen syrjassa olevasta, niin ei se todista etta talonomistaja edelliselta liikemiehelta ottaisi s u u r e m m a n osan hanen tyotuloksestaan, silla tuottaahan parem- m a l l a p a i k a l l a sijaitseva liikehuoneusto j u u r i asemansa t a k i a enem- m a n , muuten h a n ei suurempaa v u o k r a a m a k s a i s i k a a n .

M i t a tulee siihen vaitteeseen, j o k a puolustaa arvonnousuveroa silla, etta m a a n a r v o n nousu v a i k u t t a a maanomistajalle a n s i o t o n t a tuloa, ei se v i e l a ole tarpeeksi tallaista erikoisveroa oikeuttamaan. O n h a n arvonnousu n i i n yleinen taloudellinen ilmio ulottuen m i t a e r i l a i s i m p i i n omaisuusobjekteihin, j a s y n n y t t a a h a n se muullaistenkin o m a i s u u s r y h m i e n omistajille n y k y i s e n m a i l m a n - l i i k k e e n j a n y k y i s t e n keksintojen a i k a n a n i i n yleisesti omaisuus- lisaysta, e t t a ^ j o s k a i k k i se arvonnousu, m i k a ei ole omistajan taloudellisen t o i m i n n a n t a r k o i t t a m a j a sen suoranainen tulos, on ansiottomana verotettava, erikoinen j a y k s i n m a a n a r v o n nousuun rajoittuva vero ei ole oikeudenmukainen.

T a m a n ohessa on muistettava etta koko se tulo, j o k a lah- tee y h t e i s k u n n a n j a kulttuurin laitosten j a apuneuvojen k a y t t a m i - sesta, on »ansiotonta». J a »ansiotonta» on m y o s paaomakorko- tulo. E i k o k a i k k i tuo olisi siis s a m a l l a s y y l l a verotuksen k a u t t a k o r j a t t a v a ? J o s n i i n on, ei ole »maareformi» k y l l a k s i , v a a n on r y h d y t t a v a toimenpiteisiin j o t k a menevat paljon pitemmalle j a j o h t a v a t — sosialismiin, j o t a maareformi l i i k k e e n ajajat uudis- tuksellaan k u i t e n k i n j u u r i tahtovat vastustaa.

A d o l p h W a g n e r on ensimaisena teoreettisesti perustellut

(13)

Arvo7inousuvero. 117 arvonnousuveron konjunkturi-voitto-verona. »Konjunkturivoiton»

h a n eroittaa »spekulatsionivoitosta». »Konjunkturi-voitto» j o h t u u teknilUsista, taloudelHsista, yhteiskunnallisista j a oikeudellisista seikoista, j o i t a i h m i n e n ei ole laskuihinsa ottanut, mutta »spekulatsionivoitto» on ajatustyon tulos. K o n j u n k t u r i v o i t t o on omistajalle tullut k o k o n a a n tai paaasiallisesti i l m a n h a n e n ansiotaan.

W a g n e r nimenomaan sanoo, etta ansioksi ei v o i laskea omistajan tarkoitusta voittaa, v a a n hanen suoranainen laskemisensa, etta j o k i n menettely tulee voittoa tuottamaan. K o n j u n k t u r i v o i t t o on hylat- t a v a — spekulatsionivoitto sen sijaan h y v a k s y t t a v a . K u n anihar- voissa tapauksissa j a h y v i n rajoitetussa m a a r a s s a maanarvon- n o u s u v o i olla tallaisen ajattelu-tyon j a laskelmieh m u k a i n e n , n i i n on voitto maanarvonoususta h y l a t t a v a j a siis r a s k a s k i n vero oikeutettu.

T a m a W a g n e r ' i n mielipide tuntuu h i e m a n mielivaltaiselta eika todista, m i t a se tahtoo todistaa. S e ei osoita m i n k a t a h d e n e r i - t y i n e n m a a n a r v o n nousemiseen perustuva konjunkturivoitto-vero olisi saadettava, k u n epailematta laajoilla m u i l l a aloilla omistajille i l m a n heidan liikelaskelmiaan s y n t y y omaisuudenlisaantymista.

J o huomautin, m i k a osa y h t e i s k u n n a l l a on k a i k e n taloudellisen t o i m i n n a n tuloksessa. J o s v a i n ajattelemme asiaa y k s i t y i s - kohtaisemmin, niin h u o m a a m m e helposti, etta k a i k i s s a tuotteissa j a v a r s i n k i n niiden arvoissa — j a sehan on tarkeinta — on y h -

t e i s k u n n a n j a s i v i s t y k s e n vaikutus m i t a s u u r i n ; se hallitsee s e k a tuotannon etta kulutuksen. E i siis i s k u s a n a : yhteiskunnalle, m i t a y h t e i s k u n t a o n luonut, v o i rajoittua m a a n a r v o n nousemisen ve- rottamiseen, v a a n on se vaite, j o k a , jos se o i k e a k s i tunnustetaan, v i e sekin suoraa paata sosialismiin.

M e i l l a ei ole tilaisuutta n y t l a h e m m i n k a y d a valaisemaan tuota iskusanaa j a sen arvoa. Meille o n talla k e r t a a tarpeeksi, k u n olemme osoittaneet,. etta sen sisallys sovellutettuna j o h t a a

(14)

i i 8 Heikki Renvall.

k a u v a k s i y l i n y k y i s t e n maareformi-ystavien vaatimusten. M e v o i m m e sen tahden tassa y h t e y d e s s a sen s y r j a a n j a t t a a .

M u t t a m i h i n perustuu sitten arvonnousuveron oikeutus ny- k y i s e s s a yhteiskunnassa ? S e tosiasia, etta a i v a n eri k a n n a l l a olevat sosialiset r y l i m a t ovat sen h y v a k s y n e e t j a etta siten se moniaalla on saanut k a y t a n n o s s a j a l a n s i j a a , osoittaa, etta tuolla uudella verolla lienee oikeutus.

S e n oikeutus on m a a n monopoliluonteessa.

M a a n monopoliluonne on siina, ettei m a a t a j a v a r s i n k a a n ei maaratynlaatuista m a a t a ole rajattomasti j a etta i h m i n e n h y v i n vahaisessa m a a r a s s a . v o i luonnon niukkuutta korjata. J o k a i n e n maa-ala on m a a r a t t y osa muuttumattomasta maanpinnasta. M i t a i h m i n e n voittamalla m a a t a merelta, laskemalla j a r v i a t a i k u i v a a - m a l l a soita v o i voittaa, ei v a i k u t a suurta muutosta k u i v a n m a a n - pinnan laajuuteen. Sitapaitsi asettavat ilmastolliset suhteet rajat sille maalle, j o t a voidaan k a y t t a a ihmisten taloudellisiin tarkoi- t u k s i i n j a v i h d o i n rajottaa maa-alan maantieteellinen asema, etai- s y y t e n s a puolesta k u l k u t e i h i n j a m e n e k k i p a i k k o i h i n , m a a n talou- dellista k a y t e t t a v a i s y y t t a . K a i k k i n a m a t seikat m a a r a a v a t m a a n y l e i s e n monopoliluonteen.

M u t t a

erityisiin

t a r k o i t u k s i i n o n m a a t a v i e l a k i n rajoite- t u m m i n , t a i toisin sanoen on m a a n monopoliluonne v i e l a k i n silmiinpistavampi. M i t a enemman maaratynlaatuista m a a t a tar- v i t a a n , sita e n e m m a n se t i e t y s t i k i n arvossa nousee tuottaen m a a n omistajalle, sikali, m i k a l i se ennen muita, s a m a a n tarkoitukseen k a y t e t t y j a alueita on tarkoitukseen s o p i v a m p i , n . s. m a a k o r k o a . K u n on k y s y m y k s e s s a maanviljelysalue, ei m a a k o r k o useas- t i k a a n ole yhteiskunnalle haitallinen. L i s a a n t y v a j a e d i s t y v a y h t e i s k u n t a tarvitsee enemman maataloustuotteita. T a m a suu- r e m p i tuotemaara o n aikaansaatavissa ensiksikin siten, etta v i l j e l y s s i i r t y y y h a v a h e m m i n hedelmallisille tai etaisemmille alueille, j o k a merkitsisi, etta, k o s k a h u o n o m m a n k i n m a a n viljelija v a a t i i suur-

(15)

Aj-vonnousuvero. 119 ten tuotantokustannustensa k o r v a a m i s t a , mutta viljanhinta k a i - kelle samallaiselle" tuotteelle on s a m a , hedelmallisemman m a a n omistaja saisi suuremman m a a k o r o n j a y h t e i s k u n t a k a l l i i m p i a tuotteita. M u t t a y h t e i s k u n n a n tarvitsema suurempi tuotemaara v o i d a a n aikaansaada m y o s voimaperaisemman t a i taloudellisem- m a n v i l j e l y k s e n kautta, j o k a , j o s k i n se luonnon v o i m i e n j a taloudellisen aseman p a r e m m a n b y v a k s e e n k a y t t a m i s e n kautta maa- k o r k o a korottaisi, ei nosta tuotteitten hintoja. S i l l a t a v a l l a on- k i n v i i m e i s i n a a i k o i n a v i l j e l y s m a a n omistajille m a a k o r k o a synty- n y t . T a m a m a a k o r k o ei ole tehnyt yhteiskunnalle sille valtta- mattomien tuotteitten saantia k a l l i i m m a k s i , se ei ole yhteiskuntaa painamassa, se on painvastoin saattanut v i l j e l y k s e n p a r e m m a k s i j a siten — s a m a l l a k u i n se on y k s i t y i s e l l e viljelijalle ollut v o i - t o k s i — h y d d y t t a n y t k o k o yhteiskuntaa.

T o i s i n on asutusalueitten k a s v a v a n maakoron laita v a r s i n - k i n a i k a m m e suurkaupungeissa. S i e l l a maa-arvo nopean asukas- l i s a y k s e n j a liikekeskittymisen k a u t t a suunnattomasti nousee.

E n n e n k a i k k e a tapahtuu se liikekeskustassa. S u u r k a u p u n k i - muodostuksen vaikuttamat s y y t tarjoovat tallaiselle maanomista- j a l l e h y v a n k o n j u n k t u r i n , mutta t a m a konjunkturi on a i v a n erikoisluontoinen, on v a r m a m o n o p o l l . J o s emme ota huomioon W a g n e r i n tekemaa eroitusta spekulatsionin j a konjunk- turin b y v a k s e e n k a y t t a m i s e n valilla, j o k a lienee v a i k e a t a y k s i - t y i s k o h d i s s a noudattaa, voinemme k u i t e n k i n sanoa, etta a i n a k i n useasti r i i p p u u k o n j u n k t u r i n b y v a k s e e n k a y t t a m i n e n aivotyosta, m u t t a maa-monopolin kayttajalta ei sita vaadita, hanelle ei myos- k a a n samassa maarassa k u i n v i l j e l y s m a a n m a a k o r o n nauttijalle suurempi m a a k o r k o esiinny palkintona p a r e m m a s t a m a a n s a k a y t - tamisesta. J a lopuksi ei t a m a monopoli-asema m i t e n k a a n palvele y h t e i s k u n n a n parasta, painvastoin tekee se v u o k r a t k a l l i i m m i k s i j a siis m a a n nauttimisen k a l l i i m m a k s i muodostuen, karjistyessaan, suorastaan yhteiskunnan etujen vastaiseksi, kuten suurkaupunkien

(16)

I 2 0 Heikki Renvall.

yleinen asuntohata todistaa. N a i n ollen v o i sanoa, etta suurkaupungeissa k a r j i s t y n y t maamonopoli antaa harvoille v a l l a n rasittaa monta. M i t e n maamonopoli taas k a r j i s t y m i s t a a n k a r j i s t y y , k u - vastuu v a r s i n sattuvasti m a a n m y y n t i h i n n a n tavattomassa k a s v a - misessa.

A r v o n n o u s u v e r o n tarkoitus o n veroittaa tallaista a i v a n eri- tyisluontoista konjunkturi-voittoa j a vero o n siis puolustettava monopolin verottamisena.

K u n t a m a monopoliluonne esiintyy eri p a i k k a k u n h i l l a a i v a n eri vahvuisena, on luonnollista, etta vero p a i k k a k u n t i e n olojen m u k a a n jarjestetaan. A r v o n n o u s u v e r o n kunnallinen luonne o n siis a i v a n asianmukainen.

R a k e n t a m a t t o m i e n ' tonttien r a s k a a m p i verottaminen on oikeutettu, k o s k a alueitten rakentamattomana pitaminen v a i n koventaa rakennusalueitten monopoliasemaa j a siten siina suorastaan y k s i t y i n e n voitontavottelu kohdistuu y h t e i s k u n n a n y h - teista etua vastaan. V o i m y o s puolustaa sita menettelya, etta m i l l o i n omistajavaihdos p i a n uudistuu, vero tehdaan r a s k a a m m a k s i , k o s k a siina useasti kuvastuu turmiollinen talonjobbaus, j o k a tarkoittaa haikailematonta monopoliasemasta h y o t y m i s t a , s a m o i n k u i n l y h y e s s a ajassa saatu suhteeton voitto usein osoittaa monopoliaseman akkinaisesti vahvistuneen. N a i n on m y o s t a m a n v e r o n luonteen m u k a i n e n se veronhelpotus j o k a suodaan niille, j o t k a p i t e m m a n a i k a a ovat kiinteistojaan pitaneet, kuten sekin , m a a r a y s , j o k a r a k e n t a a veroasteikon m y o s k i n arvonnousun tuot-

t a m a n suhteellisen voiton mukaiseksi.

V a i k e a m p i ei ole — k u n arvostelee arvonnousuveroa monopolin verottamisena — k y s y m y s , m i k a v a h e n n y s on suotava sille omistajalle, j o k a uhrauksillaan on talonsa a r v o a kohottanut.

T u n t u u epaoikeutetulta, etta h a n saisi b y v a k s e e n lukea, siis ve- rotettavan arvonnousun l y h e n n y k s e k s i k a y t t a a v a i n sen s u m m a n , milla h a n taloaan on parantanut. J o s h a n parantaa taloaan lisatak-

(17)

Ntt07-ison lisddntyvd 7'ikollismis, 121 seen sen tuottoa sen kautta, etta h a n sen tekee k a y t e t t a v a m m a k s i , niin suorittaa h a n teon, j o t a ei m i l l a a n v o i d a .katsoa yhteiskun- n a n etua vastaan sotivaksi. Painvastoin v o i h a n kaytannoUisem m i n j a taloudellisemmin- r a k e n t a m a l l a "taloaan, esirii. puuraken- n u k s e n sijaan suuren k i v i t a l p n , osaltaau' "vaikuttaa j u u r i monopoliaseman heikontardiseksi. N a i n o l l e n . katsoisin kohtuulliseksi etta maanomistaja saisi verotettavasta arvonnoususta v a h e n t a a k o k o sen a r v o n l i s a y k s e n , m i k a on s y n t y n y t h a n e n suorittamieii parannusten suoranaisena seurauksena. S i l l a nain aikaansaatu a r v o n l i s a y s ei o l e ' y h t e i s k u n n a n edun vastaista tnonopolivoittoa.

K u n k o k o t a m a a r v o n l i s a y s pidetaan alkupuolella verovelvollista monopolivoittoa, • n i i n luulen, etta arvonnousuverotuksen oikeutus sita s e l v e m m i n esiintyy.

N U O R I S O n L I S A A N T Y V A U l K O L L I S U U S .

Kirjoittanut

Risto Kuoslnanm.

K a t u p o i k a on yleensa tunnettu t y y p p i .

E i se oikeastaan ole m i k a a n h a u s k a k u m p p a n i tuo repale- pukuinen, likanaamainen j a ' rivopuheinen olento, j o k a a l k u a a n tietenkin on h a n k i n aiottu

ihmiseksi

samassa m e r k i t y k s e s s a k u i n k u k a muu h y v a n s a , mutta j o s t a olosuhteet ovat s u k u m m e parhaat t a i p u - m u k s e t j a ominaisuudet j o t u s k i n iduUe p a a s t y a tukahuttaneet j a paastaneet v e r s o m a a n j u u r i i k a v i m m a t ominaisuudet. T u o samainen katupojan — j a e h k a y h t a paljon m y o s k i n k a t u t y t o n — t y y p p i tuntuu k a i k k i a l l a a n t a v a n runsaanlaisesti v a i v a a s e k a yhteiskunnallisen j a r j e s t y k s e n yllapitajille etta m u i l l e k i n yhteis- k u n n a n parhaasta huolehtiville kansalaisille. T u o n tuostakin kuulee heista j a heidan kepposistaan — sanomalehdissa, virallisissa kertomuksissa, y k s i t y i s i s s a keskusteluissa y . m . kertomuksia.

(18)

122 Risto Kuosmanen.

valituksia, enemman t a i v a h e m m a n laurskaita toiveita j a viisaita mietteita j a ehdotuksia asian auttamiseksi. K a t u p o i k a on sanalla sanoen n i i n tunnettu t y y p p i , etta sen k u v a a m i s e k s i ei t a r v i n n e paljon sanoja tuhlata. K e p p o s t e n s a harjoituspaikaksi se t a v a l l i - sesti suvaitsee v a l i t a j u l k i s e t paikat, k u t e n kadut, torit, m y y m a - hallit, puistot j . m . s. Sellaisissa paikoissa tarpeeksi suuriin j o u k k u e i h i n kokoontuneina •— tunnettua on, m i n k a kantavuuden j a tuen »yhteistoiminta» rikollisuudellekin antaa — nuo »katujen kasvatit» mellastelevat, tohrivat rakennusten seinia, s a r k e v a t sopi- v a n hetken tullen a k k u n o i t a k i n , huutelevat h a v y t t o m y y k s i a ohi- kulkeville, napistelevat, juopottelevat, tappelevat, l y h y e s t i : teke- v a t k a i k k e a m i k a on omansa rauhallista kansalaista a i n a k i n har- m i t t a m a a n j a l a h e m m i n ajatellessa s y v a s t i k i n surettamaan

^) Suurempien kaupunkiemme oloihiu lahemmin tutustunut hyvin tietaa, etta tallainen kuvaus katupojista ei yleensa ole liian viiritetty. Kansakoulun opet- tajana Tampereella toimiessaan on taman' kirjoittajan useammin kuin kerran tay- tynyt koulussaankin perehtya tuoUaisiin tyyppeihin. Jattaen omassa toimessani kohtaamani esimerkit nyt syrjaan kerron vaan, mita opeltaja Oksanen, joka on tehnyt tutkimuksia Porin kansakoulujen pahantapaisista oppilaista, rehtori Sandelin'in kertomuksen mukaan on eraankin 10 V2 vuoden vanhan pojan enna- tyksista esittanyt:

Kansakoulunoppilas G. oli kevaalla 1900 >l;si sarkenyt leipuri Lm nisu- puodin akkunan ja ottanut sielta joukon pienia rinkiloita, josta teosta hanta ran- gaistiin koulussa. — 2:ksi han on suvella uimahuoneessa ottanut eraan uimassa olevan miehen taskusta 3 mk., jotka rahat han kaytti nisusenjalimonaadin osteon.

Asia oli oikeuden tutkittavana ja tuomittiin pojalle ruumiillinen kuritus. — 3:ksi han syyslukukauden alkupaivina on ottanut rautatieasemalla seisovasta jarruvau- nusta lakkisen paloviina-astian, jonka sitten-toverinsa B:n-kanssa eraassa portti- kaytavassa tyhjensi. — 4:ksi han marraskuun alkupaivina toveriensa B:n ja M:n kanssa sarki nahkuri S:n lasin ja otti puodista suutarin veitsen, tuppipuu- kon ja hohtimet, joista saamillaan 90 pennilla he ostivat rommia. — S:ksi han eraan T:n ja ennen mainittujen B:n ja M:n kanssa keskiviikkona marraskuun

7 paivana tunkeusi kivijalan luukusta tohtori H:n asunnon alustaan ja sielta anasti useita marjoiUa ja tummalla nesteella taytettyja pulloja, joiden sisallon nauttivat

(19)

Ahiorison lisaiintyvd rikollisutcs. 123 S i l l a luonnonjarjestyksen m u k a a n k a s y a v a t katupojatkin k e r r a n m i e h i k s i . J a m i l l a i s i a ovat nuorukaisina j a muutaman"

vuoden perasta miehina nuo samaiset sankarit, j o t k a n y t k u l - j e k s i v a t k a t u p o i k i n a ? _ E i liene liioiteltua, j o s vaittaa, etta juuri noista pienista urhoista, j u u r i k a t u p o i k i e n keskuudesta, s a a p i useimmat r e k r y y t t i n s a ammattijuopottelijain, »hampuusien», varsi- naisten pahantekijain j a kaikellaisten i h m i s h y l k y j e n peloittava lauma, etta siis noista ihmisvesoista sanalla sanoen useimmissa tapauksissa tulee miehia, j o t k a y h t a v a h a n valittavat laeista j a asetuksista k u i n k a i k i s t a n i u i s t a k i n auktoriteeteista. J a pahan- t e k i j a i n peloittava l u o k k a ei s u i n k a a n ole pienenemassa. Painvas- t o i n osoittaa tilasto useista E u r o p a n maista, etta rikosten j a rikoksentekijain l u k u m a a r a on. maassamme yleensa arveluttavasti lisaantymassa, paljoa n o p e a m m i n k u i n v a k i l u k u . T a l l a i s t a asiaintilaa ei s u i n k a a n tee i l a h u t t a v a m m a k s i se s e i k k a , etta se on j u u r i etenkin

alaikaisten

rikoksentekijain l u k u , j o k a n a y t t a a olevan erityisen nopeasti l i s a y t y m a s s a . K y m m e n v u o t i s k a u t e n a 1 8 8 2 — 9 2 l i s a y t y i tuomittujen pahantekijain l u k u yleensa S a k s a n v a l t a k u n - nassa noin 30 prosentilla, 18 vuotta nuorempien tuomittujen m a a r a n o i n 51,4 prosentilla. V u o s i e n 1 8 8 0 — 9 0 valilla l i s a a n t y i sitavastoin s a m a n v a l t a k u n n a n kahdeksaatoista vuotta v a n h e m p i vaesto v a i n 9 prosentilla. j a sita nuorempi vaesto noin 18 prosentilla. V u o d e s t a 1883 a l k a e n tekee S a k s a n v a l t a k u n n a n rikos-

ja kun eivat enaan jaksaneet nauttia, sarkivat loput puUoista. — 6:ksi jai sanottu oppilas torstaina marraskuun 8 paivana iitapaivatunneiksi* koulusta pois ja mat- kusti useinmainittujen toveriensa kanssa vanhempainsa tietamatta Mantyluotoon.

Sielta palasivat he vasta seuraavan paivan illalla. Aiti muuten ilmoitti, etta poika vie salaisesti kotoa kaikkea, mita vaan irti saa, vaikka molemmat vanhemmat ovat hanen suhteensa parhaansa koettaneet. — 4:ssa.ja 5:ssa mainituista kepposistaan oikeus taas tuomitsi pojan kuritettavaksi>, — Todellakin pitka ansioluettelo sen ikaiselle pojalle! (Sandelin, Kaupunkilaisnuorisomme siveellinen tila. Teolog.

aikakauskijrja 1901 s. 167—8).

(20)

124 Risio Kiiosma7ien.

tilasto eroituksen 1$ vuotta nuorempien j a 1 5 — 1 8 vuotiasten rikoksellisten valilla. E d e l l i s i a •— eli t a r k e m m i n ottaen 1 2 — 1 5 vuotiaita lapsia^) — tuomittiin v a l t a k u n n a n r i k o s l a i n nojalla v u o n n a 1883 10,544 h e n k e a . V u o n n a 1892 oli tuomittujen lasten l u k u m a a r a j o 16,119, joten lisays t e k i lakes 53 prosenttia.

»Nuorisoa» s. o. 15 — 1 8 vuoden i k a i s i a tuomittiin ensinmai- nittuna vuonna 19,422 j a viimemainittuna vuonna 30,377 hen- k e a , joten siis tassakin t a y t y y m e r k i t a y l i 4 6 prosentin lisays.

V u o n n a 1899 h u o m a a m m e ensinmainitun i k a l u o k a n pahantekijain j o n k u n v e r r a n vahentyneen — 1 2 — 1 5 vuotisia tuomittuja oli silloin 15,288 — , mutta varsinaisen »nuorison» s. o. 1 5 — 1 8 vuotiasten j o u k o s s a on rikoksellisuus taasenkin l i s a a n t y n y t , niin etta tuomittujen l u k u m a a r a tassa ikaluokassa mainittuna v u o n n a j o tekee 3 2 , 2 2 4 2 ) . ' V a i k k a tosin l i s a y s kuusivuotiskautena 1 8 9 3 — 9 9 ei olekaan y h t a h u i m a a v a k u i n k y m m e n v u o t i s k a u t e n a 1 8 8 3 — 9 3 , on se j o k a tapauksessa v i e l a k y l l a k i n huomattava j a v a k i l u v u n lisaykseen verraten suhteellisesti a i n a k i n y h t a suuri.

S a m a ilmio k u i n S a k s a s s a n a y t t a y t y y useimmissa muissa- k i n suurissa kulttuurimaissa, j o i d e n j o u k o s s a etenkin romaanilai- set maat R a n s k a j a I t a l i a n a k y v a t tarjoovan tassa suhteessa eri- tyisesti h a m m a s t y t t a v i a numeroita. N i i n p a esim. R a n s k a s s a n a h - d a a n rikosten luku v u o s i n a 1 8 3 8 — 8 8 , siis v i i d e n k y m m e n e n v u o - den kuluessa nousseen kokonaisella 133 prosentilla v a k i l u v u n s a m a a n a i k a a n v a i n m u u t a m i l l a prosenteilla kohotessa^). J a m i t a

^) Saksassa alkaa rikoUisen vastuunalaisuus 12 vuotiaasta. J . K . Paasi- kivi, Rikollisuudesta ja siihen vaikuttavista seikoista (Valvoja 1896 s. 15).

-) Encyklopadisches Handbiich der Padagogik herausgegeben von .W.

Rein. Zweite Autlage. Langensalza 1906. Band I V . s. 910.

^) Le Bon, Psychologie des foules. Herkner s. 23. Ranskan rikollisuudesta tekee selkoa -myoskin J . K . Paasikivi (Jolyn ja Bournet'n mukaan) edel- lamainitussa kirjoituksessaan (Valvoja 1896 s. 13—15.) — Samasta kirjoituksesta nakyy, etta suurista sivistysmaista on Englanti ainoa maa, jossa rikoUisuus 19 vuosisadan jalkipuoliskolla ei ole lisaantynyt, vaan painvastoin vakilukuun verraten jonkunverran vahentynytkin.

(21)

Muoinson lisddniyva 9-ikollistms, 125 v i h d o i n omaan m a a h a m m e tulee, n i i n ei se a i n a k a a n tassa suhteessa valitettavasti n a y j u u r i j a a v a n suurien kulttuurimaiden kehi- t y k s e s t a jalelle. P a i n v a s t o i n osoittavat numerot, etta tassa s u h - teessa toki liiankin h y v i n p y s y m m e »aikamme tasalla».' N i i n p a v o i m m e m e r k i t a etta k u n vuonna 1881 tuli maassamme k u t a k i n

100,000 v a h i n t a a n 15 vUotta t a y t t a n y t t a asukasta k o h t i 598 tor- k e a m p a a n rikokseen s y y p a a k s i tuomittua, on suhdeluku v u o n n a

1889 noussut j o 729:ksi, j a vuosisadan paattyessa on m e i l l a n a h t a - v a n a j o n i i n kauhean k o r k e a suhdeluku k u i n 1,174, j o k a siis merkitsee, etta v u o n n a 1900 joutui maassamme 15 vuotta taytta- neesta vaestosta noin j o k a k a h d e k s a s k y m m e n e s v i i d e s henkilo lain j a oikeuden o i k a i s t a v a k s i S e s e i k k a , etta t a m a suhdeluku mainitusta vuodesta alkaen rupeaa j o k s e e n k i n nopeasti pienene- m a a n , kunnes se v u o n n a 1905 saavuttaa m i n i m i m a a r a n s a (733), ei saa meita tehda liian optimist!siksi. O l i s i h a n t o k i liian r o h - k e a a uskoa, etta j u u r i BobrikofFin regimi k a n s a a m m e moraali- sessa suhteessa paransi, v a r s i n k i n k u n k a i k k i muut tosiseikat, kuten tunnettu, puhuvat. painvastaiseen suuntaan. P i k e m m i n k i n lienee tuo naennainen parannus . a i n a k i n osaksi m e r k i t t a v a j o h t u v a k s i siita, etta poliisimme huomio tuona a i k a n a paaasiassa johdettiin toiselle taholle, valtiollisten »rikosten» nuuskimiseen, j o t e n v a r s i - naisten p a h a n t e k i j a i n syytteeseen saaminen saattoi j o s s a i n m a a r i n j a a d a ' sivuasiaksi. O l k o o n p a t a m a n asian laita m i t e n tahansa, tosiasiaksi j a a p i , etta vuodesta 1905 tuomittujen rikoksellisten:

l u k u m a a r a taas alkaa- nopeasti nousta tehden v u o n n a i g o 6 , j o k a toistaiseksi on v i i m e i n e n vuosi, m i l t a tallaista tilastoa l o y t y y , 9 2 9 henkea k u t a k i n 100,000 v a h i n t a a n 15 vuotiasta Suo- men asukasta k o h t i V i i m e v u o s i n a a i v a n erikoisesti huomat-

') Yllfimainittu Paasikiven kirjoitus, Valvoja 1896 s. 68. Suomen tilastoUi- nen vuosikirja 1908 s. 391.

^) Suomen tilastoUinen vuosikirja 1908 s. 391,

(22)

t a v a v i l l i i n t y m i n e n kansassamme antanee valitettavasti takeita siita, etta tuo surettava suhdeluku ei a i n a k a a n liene alentunut.

V a i k k a Suomessa ei yleensa laadittanekaan eri tilastoa

alaikaisista

tuomituista pahantekijoista, lienevat m e i l l a k i n a i n a k i n kaupunkilaistuomarit k o k e m u k s e n s a nojalla vakuutettuja, etta lisaan- t y v a s s a rikoUisuudessamme on

alaikaisilld

sangen huomattava osansa. . J a tuopihan toisekseen rikostilastommekin esille tosiseik- k o j a , j o t k a a i v a n selvasti viittaavat samaan suuntaan. N i i s t a 6 i 8 : s t a uudesta tulokkaasta, j o t k a v u o n n a 1897 kuritushuoneemme asuk- k a i k s e e n saivat, oli alle 21 vuoden i k a i s i a 6 5 . V u o n n a 1906 oHvat n a m a luvut 825 j a 156. J a t a m a h a n merkitsee, etta k u n rnaamme v a k i l u k u tuon 9 vuoden kuluessa l i s a y t y i noin 12,3 prosentilla^), l i s a y t y i kuritushuoneeseen astuvien kansalaistemme m a a r a k a i k k i a a n noin 33 ^/s prosentilla j a samaan kohtaloon joutu- neiden 1 5 — 2 0 vuotiasten henkiloiden m a a r a aina 140 prosentilla.

E m m e k a tassakaan saa lohduttaa itseamme silla, etta nuo luvut ilmaisevat e h k a v a i n satunnaista, p i a n ohimenevaa asiaintilaa, silla tuo »vastatulleiden kuritushuonevankien l u k u m a a r a * j a etenkin

1 5 — 2 0 - v u o t i a s t e n i k a l u o k k a a n k u u l u v i e n l u k u n a k y y a i n a k i n mainittuna y h d e k s a n v u o t i s k a u t e n a melkein j o k a vuosi j o k s e e n k i n saannollisesti nousseen^).

S a m a a alaikaisten r i k o k s e n t e k i j a i n suurta l i s a y t y m i s t a todis- t a a m y o s k i n pahantapaisten lasten kasvatuslaitostemme tunnettu aina y l t y v a t a y t t y m i n e n . N i i n p a lienee yleisesti tunnettua, miten m u u t a m a vuosi sitten

Ruovedelle

perustettu uusi mainitunlainen laitos p o i k i a v a r t e n a i v a n pian sai taytensa, vielapa paaasiassa

^) Mikali vakilukutilastomme paikkansa pitaa, oli maassamme 31. X I I . 1897 kaikkiaan 2,600,033 asukasta! Ykdeksan vuotta myohemmin eli 31. X I I . 1906 teki vaestomme 2,933,856 henkea. Suomen tilastollinen vuosikirja 1908 s. 6.

^) Tilastollinen vuosikirja 1907 s. 392—393. Sama teos vuodelta 1908 s. 404—405. . .

(23)

Nttorison lisiianiyva rikoUisuus. 127

yhden ainoan

kaupungin, T a m p e r e e n , kaltevalle pinnalle joutu- neista mieiienaluista.

J u u r i kaupungeissa, v a r s i n k i n suuremmissa, samoin k u i n t a r k e a m m i s s a tehdaspaikoissa maaseuduillakin, lienee tallainen nuorison v i l l i i n t y m i n e n a i v a n erikoisesti huomattavissa. T a r k e m - p i a numeroita on m i n u l l a tassa suhteessa ollut kaytettavissani ainoastaan

Porista,

j o s s a — kuten y l l a viittasin — opettaja O k s a n e n o n laatinut tilastoa pahantapaisista kansakouluoppilaista j a y l e e n s a k i n alaikaisista rikollisista S a t a k u n n a n v a n h a s s a p a a -

kaupungissa. V a i k k a O k s a s e n tutkimus o n k i n toimitettu j o y h - deksan vuotta sitten, en tassa m a l t a olla siihen j a l l e e n viittamatta silla verrattain v i i m e a i k a i s t a kehitystahan tuo tutkimus j o k a tapauksessa valaisee.

K y m m e n v u o t i s k a u t e n a 1 8 8 9 — 9 ^ langetettiin, mainitun tutki- m u k s e n m u k a a n , P o r i s s a alle 21 vuotiaille rikoksellisille k a i k k i a a n 269 tuomiota, j a j a k a u t u i t a m a tuomioiden m a a r a k a i k k i a a n 162 henkilon osaksi 2). E i k a tahan l u k u u n sittenkaan, n i i n suuri k u i n l u k u o n k i n P o r i n kokoisen y h d y s k u n n a n osaksi j o sellaisenaan- k i n , v i e l a ole otettu alaikaisille

juopottelusta

v u o d e n 1894 j a l k e e n langetettuja tuomioita, j o i d e n l u k u v a r m a a n tuon vuoden j a l k e e n - k i n on ollut melkoinen, k o s k a p a j u o p u m u k s e s t a tuomittujen alaikaisten l u k u m a a r a vuosina 1 8 8 9 — 9 4 , j o i t a ajalta n i i s t a k i n v i e l a

^) Herra Oksasen tutkimukset eivat ole oUeet kaytettavissani. Tietoni niista olen kokonaan saanut ennen mainitsemastani rehtori L . H . Sandelinin kirjoituksesta (Teolooginen aikakauskirja 1901 s, 162, 231).

-) On tietysti luonnollista, etta tassa joukossa oli melkoinen joukko, kaikkiaan 57 jrecidivistejas. Niinpa saatettiin sama henkilo tuomita alaikdisend oUes- saan jopa ykdcksdnkin eri kertaa, samana vuonnakin nelja kertaa. Ja kuitenkin on opettaja O. jattanyt tutkimuksensa ulkopuolelle_ kaikki ne rikokset, mita nuo asianomaiset ovat tehneet 21 vuoden ikaan paastyaan.

(24)

on v o i t u tilastoa tehda ei ollut sen pienempi k u i n 148. S e l - v a a on, etta j o s t a s t a k i n paheesta tuomitut olisi voitu ottaa l u k u u n k o k o tutkitun a i k a k a u d e n loppuun, olisi tuomittujen l u k u m a a r a noussut melkoista suuremmaksi.

T a h t o m a t t a tassa tilaisuudessa enemmilla numeroilla j a moni- puolisemmin asiaa valaista v o i p i j o yllaesitettyjenkin viittausten nojalla paattaa, etta n y k y i s i l l a sivistyskansoilla on m i t a oleelli- s i m p a a n e l i n k y s y m y k s e e n nahden verrattain lohduton tulevaisuuden k u v a : nouseva nuoriso, tulevaisuuden toivo arveluttavassa m a a r a s s a v i l l i i n t y m a s s a , muuttumassa pahantekijoiksi. J a t a m a s a m a s y n k k a ilmio h a a m o t t a a y h t a u h k a a v a n a kulttuurin keskus-

maissa,

mx^^i. yleinen opetusvelvollisuus-vcizikx^Jk

k a i k k i lapset 7, 8, j o p a i o : k i n vuoden a j a k s i kouluun, k u i n esim. S u o m e s s a k i n , j o s s a

ainoastaan osa lapsia k a y koulussa, k o s k a m i t a a n k o u l u p a k k o a ei ole. K o u l u n k a y n n i l t a j a koulupakolta tassa suhteessa emme saa liikoja odottaa. N a i h i n s e i k k o i h i n l i i a k s i luottamasta varoittaa j o sekin tunnettu tosiasia, etta r i k o k s e t kaupunkitaisvaeston keskuudessa, j o k a k u i t e n k i n on y l e i s e m m i n koulusivistyksesta osalli- s e k s i tullut, o v a t tavallisempia, k u i n maalaisvaeston keskuudessa.

J a erittain v a l a i s e v a on tassa suhteessa se s e i k k a , etta seka l u k u - etta kirjoitustaito v i e l a p a k o r k e a m p i s i v i s t y s k i n on S u o m e s s a s a m o i n k u i n useissa m u i s s a k i n maissa suhteellisesti runsaammin edustettuna kuritushuoneessa k u i n kuritushuoneen ulkopuolella. ^ ) .

S a a t a k o o n k o u l u n k a y n t i siis k u i n k a y l e i s e k s i tahansa, tus- k i n siita k a n s a n moraaliselle kohotukselle r a t k a i s e v a a a p u a lah- tee. K o u l u n — p a r h a i t e n k i n j a r j e s t e t y n — v a i k u t u k s e n ohella o n v a i k u t t a v i a momentteja, j o i d e n m e r k i t y s on y h t a r a t k a i s e v a

^) Syy miksi juopumuksesta tuomittuja ei tassa Oksasen tutkimuksessa ole vuoden 1894 jalesta otettu lukuun, on siina, etta tuona vuonna voimaan astuneen uuden rikoslakimme mukaan ei juoppoudesta tuomittuja ilmoiteta pastorin viras- toUe, josta O. on tietonsa saanut.

^) J . IC. Paasikivi, edellamainittu kirjoitus (Valvoja 1896 s. 129).

(25)

Nuorison lisaHniyvd rikoUisuus. 129 tai ratlcaisevampilcin kuin m i n k a a n koulun. K a i k i s t a . ratkaisevin vaikutus nousevan nuorison k e h i t y k s e e n jaanee a i n a kodille. S e se on ollut j a se se lopultakin aina p y s y n e e t a r k e i n n a kasvatus- laitoksena. M u t t a siinapa se k a i k i s t a k i p e i n k o h t a o n k i n : n y k y - a i k a i n e n k e h i t y s on — j a ennen k a i k k e a suurissa teollisuuskes- k u k s i s s a — lukemattomilta lapsilta, v a r s i n k i n t y o v a e n lapsilta, tuhonnut taman luonnollisimman kasvatuslaitoksen h a v i t t a n y t melkein t y k k a n a a n k a i k e n kotielaman. E n n y t p u h u sellaisista tapauksista, j o i s s a koti. on niin rappeutunut, etta v a n h e m m a t niissa ehdoin tahdoin lapsilleen antavat m i t a inhottavinta esimerk- k i a , vielapa suorastaan o h j a a v a t k i n lapsiaan pahuuteen*). M u t t a on lukuisia perheita, j o i s s a vanhemmat" vointinsa j a y m m a r r y k - sensa m u k a a n koettavat huolehtia lapsistaan, mutta j o i d e n olot v a k i s i n k i n ovat muodostuneet sellaisiksi, etta tuon huolenpidon t a y t ) ^ j a a d a h y v i n vaillinaiseksi. O n lukuisia koteja, j o i s t a rau- tainen v a l t t a m a t t o m y y s pakottaa ulos leivan h a n k i n t a a n lahte- m a a n ei ainoastaan i s a n v a a n a i d i n k i n , lasten luonnollisimman

Katso esim. Herknerin kuvausta niista vaaroista jotka tehdasjarjeslel- man vallitessa uhkaavat tyovaen perhe-elamaa (Herkner, Tyovaenkysymys s. 20—22).

^) Opettaja Oksanen on saanut selville, etia Porissa vuonna 1900 oli ainakin 50 perhetta, joissa vanhemmat varastelevat ja puhuvat rivouksia lasten nahden ja kuuUen, jossa lasten tieten ja nahden harjoitetaan irstaisuutta ja haureutta. — Aivan poyristyttavia seikkoja on eras oikeusjuttu juuri parhaillaan Tampereella paljastanut. ISlahtavasti aidin, eraan leskivaimon tietaen raiskaa muuan viinuri noin 12 vuotiaan tyttosen, ioka tasta seuraukseksi saa inhoittavan sukupuolitaudin.

Juuri tuon taudin johdosta - asian vihdoin ilmitultua sukeutuu asiasta oikeusjuttu.

Siina tulee ilmi, etta aiti seka itse harjoittaa haureutta etta asuttaa luonaan samassa huoneessa kahta jsilittajaai, joiden oikeana ammattina myos on haureuden har- joitus. Tyttosen samassa huoneessa ollen ottavat naiset. skundinsas vastaan, aiti viela samassa sangyssa. (Ja kuitenkin on ammattihaureus Tampereella, kuten muissa- kin kaupungeissamme lakkautettu.) • Kuvaavana seikkana saattaa viela mainita, etta tuohon paheen pesaan jkundiens hankkijana julkisesti esiintyy arvokkaana pidetyn hotellin palvelija, tuo samainen viinuri. (Tampereen Sanomat 17. i V . 09).

(26)

130 Risto Kuosmanen.

v a a l i j a n , periie-elaman puhtauden v a r s i n a i s i m m a n vartijan. T a i k i c a samallainen v a l t t a m a t t o m y y s pakottaa luovuttamaan k o d i n ainoasta huoneesta, verrattain pienesta kamaripahasesta, tilaa viela toiselle perheelle t a i k k a y k s i n a i s i l l e miehille t a i k k a naisille,'jollainen k a i - k e n kotitunnelman h a v i t t a v a j a ilmeisesti s e k a terveydellisessa etta siveydellisessa suhteessa k a i k i n puolin turmiollinen asuntojen tayteen ahtaminen on k o r k e i d e n v u o k r i e n t a k i a suurempien kaupunkiemme tyovaeston keskuudessa h y v i n k i n yleinen^)

J a sangen t a v a l l i s i a ovat viela sellaisetkin tapaukset, etta

»perheesta» t y k k a n a a n toinen v a n h e m p i puuttuu. L e s k i v a i m o koettaa miehensa kuoltua v i e d a lapsensa eteenpain vaivais- apuun turvautumatta. T a i k k a y k s i n a i n e n nainen koettaa sovit- t a a harha-askeleensa seurauksia lastaan vointinsa m u k a a n kas- vattamalla. K u m p a i s e s s a k i n tapauksessa - j a a p i kasvatus olojen

• Ainakin Tampe- reella toimitetaan parast'- aikaa tilastoa tyovaen asunto-oloista. Uskon tuon tilaston tuovan esille odot- tamattomiakin asioita, olen naet omin silmin nahnyt, millaisissa oloissa oppi- laani vanhempineen joskus >asuvat». Varsinkin

>Aamurin» kaupungin- bsassa Tampereella ovat

tyovaenasunnot usein vie- i Yhteinen keittio. I I E r i perheiden asuinhuoneita.

ressa olevan piirroksen - i yhteinen hella, useimmilen vain »piisi».

tapaan jarjestettyja. Ta-

vallisimmin asuu kussakin IIiDa merkityssa huoneessa perhe, mutta joskus kaksikin. Kaikki kayttavat yhteista »keitti6taj (I). Mutta oppilasteni luona kaydes- sani olen joskus havainnut, etta viela tuohon yhteiseen keittioonkin on otettu asu- maan jopa kaksikin ja ehka viela hyvinkin lapsirikasta perhetta I Kelpaa niissa oloissa oppilaan esim. kotitoitaau valmistella!

I I - I I

I I

(27)

Nuorison lisSaniyva rikoUisuus,

pakosta useimmiten siihen, etta aiti saa hanldtuksi lapselleen — s a m o i n k u i n itselleenkin — p a r e m m a n t a i huonomman asunnon, r u o k a a j a vaatetta j a toimittaa e h k a v i e l a lapsensa k o u l u u n k i n , k u n t a m a tulee siihen i k a a n . K o u l u s s a saattaa lapsi sitten olla 4 a 6 tuntia paivassa. A i d i n taas t a y t y y olla k o k o paivat tehtaassa tai muussa tyossa, j o k a tapauksessa poissa lastensa luota. K o u - lussa ollessaan on lapsella toki j o t a k i n h y o d y l l i s t a tehtavaa samoin- k u i n tietysti silmallapitoakin. M u t t a m u u k s i a j a k s i on aidin usein a i v a n mahdoton saada m i t a a n s o p i v a a v a l v o n t a a lapselleen. L a p s i tulee koulusta kello 2—3 ajoissa esimerkiksi. P a i v a a on v i e l a pitkalta. K u k a a n ei kehoita h a n t a esim. koulutehtaviaan v a l - mistamaan e i k a ohjaa m u u h u n k a a n hyodylliseen toimintaan.

K o l k k o j a i k a v a koti ei s u i n k a a n houkuttele k o t o n a p y s y m a a n . L a p s i rientaa h a k e m a a n hauskuuttaan kadulta. J a m i t a h a n siella oppii ehka j o h y v i n k i n turmeltuneilta tovereiltaan, siihenhan j o alussa viittasin. J a luonnollisesti on tallainen hoivaton lapsi koto- n a a n k i n ollen v a h i n t a a n k i n y h t a suuressa v a a r a s s a k u i n kadulla- k i n . K o t i i n -saattaa kokoutua tovereita, k u m p a a k i n sukupuolta, e h k a h y v i n k i n k i r j a v a seura. E i k a k u k a a n kontrolleeraa, miten tuollainen seura a i k a n s a kuluttaa. L a p s i joutuu tuossa y m p a r i s - tossa, noissa oloissa j o k a tapauksessa erittain helposti alasvietta- valle pinnalle. O n k o ihme, jos tallaisen k a d u n k a s v a t i n muuta- m a n vuoden perasta saatamme nahda kevytmielisena, langen- neena naisena, rikollisena nuorukaisena, pitkalle ehtineena pahan- t e k i j a n a ! K u i n k a paljon k o d i n rappeutuminen edistaa rikolli- suutta saatamme j o s s a k i n m a a r i n a a v i s t a a , k u n muistamme, etta esim. W . D . M o r r i s o n on E n g l a n n i n oloista tehtyjen t a r k k o j e n tutkimusten perusteella tullut siihen tulokseen, etta 85 tapauksessa sadasta nuori pahantekija elaa saannottomissa perheoloissa ^).

'•) Den minderariga forbrytaren och de forhallanden, ur hvilka han fram- gar. Bearbetad efter W, D. Morrison. Finsk tidskrift. Senare halfaret 1896.

s. 291 ff.

(28)

N a y t t a a p a siis todellalfin siita, etta se pahantelcija, j o k a muuta- m i a vuosia sitten mestauslavalta lausui nuo mielta j a r k y t t a v a t s a n a t : »Jos aitini olisi m i n u s t a voinut p i t a a enemman huolta, en m i n a k a a n olisi vajonnut hapeaan • j a kurjuuteens^), on nailla sanoillaan ilmaissut laajempisisaltoisen totuuden k u i n e h k a itse aavistikaan.. S i l l a kotiolojen rappeutuminen n a y t t a a k a i k k i a l l a olevan ole'ellisimpana s y y n a nuorison v i l l i i n t y m i s e e n j a siis yleensa- k i n rikollisuuden leviamiseen ^).

O n siis erittain tarkeaa, etta parempiosaisten puolelta —

•ja m i k s e i y l e e n s a k i n k o k o y h t e i s k u n n a n k i n puolelta — koetetaan auttaa niita koteja, j o i s s a lapset y l l a k u v a t u l l a tavalla j a y l l a k u v a - tunlaisista s y i s t a t a y t y y p a i v a k a u s i k s i o m i i n hoteisiinsa j a t t a a . T a s s a on todellakin k y s y m y k s e s s a — kuten O. R e d d e r s e n B r e - menista on sanonut^) — »yhteiskunnallinen hata», j o n k a lieventami^

seen on k a y t a v a m a h d o l l i s i m m a n p i a n j a tarmokkaasti. J a monissa maissa on todellakin tehty t a h a n suuntaan raenevia huomattavia y r i - t y k s i a . E r a s sellainen y r i t y s on m y o s k i n n. s. »Kinderhort» n i m i n e n laitos, j o i t a v a r s i n k i n p a r i n viimeisen v u o s i k y m m e a e n kuluessa on r y h d y t t y perustamaan S a k s a s s a , I t a v a l l a s s a j a Sveitsissa. N a m a laitokset, j o t k a m u u t a m i i n - S u o m e n k i n suurempiin k a u p u n k e i h i n ovat koteutuneet »lastenty5huoneiden», »koululasten tyokotien»

j a m y o s k i n »kansakoululasten turvalain» nimella, ovat erotetta- v a t »lastenseimista» j a »lastentarhoista». K u n n a m a v i i m e k s i - mainitut ottavat v a s t a a n sellaisia lapsia, j o t k a eivat

viela ole koulu- iassct,

on »Kinderhortien» tarkoituksena suojella joutilaisuuden, katuelaman j a kaikellaisen hoivattomuuden surkeilta seurauksilta j u u r i

kouluiassd olevaa, koulussa kdypdd

k a s v a v a a nubrisoa. T a y -

Rein, Encyklopadisches Handbuch I V s. 910. •

''•) Mainittu J . K, Paasikiven kirjoitus (Valvoja 1896 s, 131 y. m. pai- koin). Samoin Sandelinin kirjoitus Teoloogisessa aikakauskirjassa v. 1901 s. 170 j . s.

Encyklopadisches Handbuch I V s. 914.

(29)

Ntiorison lisadniyvci rikollisutts. 133 dellisia kasvatuslaitoksia eivat »Kinderhortit» m y o s k a a n ole: ne ottavat ainoastaan

paivisin

koulusta v a p a i n a a i k o i n a sellaisia k o u - lussa k a y p i a lapsia j o i d e n molemmat v a n h e m m a t ( t a i k k a ainoa v a n h e m p i ) tyoskentelevat k o d i n ulkopuolella. A i v a n kodittomista orpo- y . m . sellaiset lapsista on tietysti pidettava huolta toisella t a v o i n . K i n d e r h o r t edellyttaa kotia, se tahtoo v a a n k o t i a auttaa, silloinkun t a m a ei v o i kansakoulussa k a y v i a pienokaisiaan p a i v i - s i n v a l v o a . S e tahtoo k o y h i m p i e n , v a r s i n k i n k o d i n ulkopuolella tyoskentelevien aitien koulussa k a y p i a l a p s i a naiden koulusta v a p a i n a a i k o i n a sopivalla tavalla v a l v o a , .toimittaa heille h y o d y l - lista j a h u v i t t a v a a , y m m a r r y s t a j a mielta k e h i t t a v a a ajanvietetta j a askartelua totuttaak'seen heita silla tavoin tottelevaisuuteen toi- meliaisuuteen, jarjestykseen, ahkeruuteen, puhtauteen j a m u i h i n h y v i i n tapoihin n a i n tavoin koettaen l a p s i a suojella joutilaisuuden j a huonon seuran turmiolliselta vaikutukselta.

J o k s e e n k i n tahan suuntaan maaritellaan turvalain tehtava S a k s a s s a ' ) j a s a m a a n suuntaan p y r k i n e e niiden toiminta Suo- m e s s a k i n kohdistumaan, m i k a l i naita laitoksia meilla on.

N i i n , m i k a l i niita meilla on. M u t t a siinapa se p u l m a onkin.

S a k s a s s a ovat s e k a k u n n a t etta y k s i t y i n e n h y v a n t e k e v a i s y y s k i l v a n tallaisia laitoksia perustamaan rientaneet, j o t t a niita p a r i n k o l m e n v u o s i k y m m e n e n kuluessa on perustettu s a d o t t a i n , j a sitten- k i n sanoo asiantuntija, etta »die Z a h l der K i n d e r h o r t e miisste verzehnfacht v/erden, w e n n i n e t w a dem w i r k l i c h e n Bediirfnisse R e c h n u n g getragen wiirde»^), Suomessa niita on vasta m u u t a m i a ') Vrt. »Jahresbericht des Hamburg-Eimsbiitteler Knabenhortesj 1899.

Rein I V s. 912.

Arnold Hirtz, Kinderhorte. Ihre Bedeutung und Leitung s. 50 — Mainittu kirjanen valaisee kaikin puolin saksalaisia turvalaoloja ja antaa kaytannolli- sia neuvoja turvalain perustamiseen y. m. Muuten on naista laitoksista lyhyt selon- teko Conradin Hand-Worterbuchissa (Munsterbergin seikkaperaisessa artikkelissa Kindenfiirsorge). Katso myos Briickner, Erziehung und Unterricht vora Standpunkt der Sozialpolitik s. 100—105.