potuksia, vaan vaikeuttaa jotenkin yhta paljon maksun vastaan-ottajan tehtavia maksunvaihdossa. Asian ydin on siina, etta shekki aina perustuu johonkin saastoon, kaytettavaan rahamaaraan, joka taas puolestaan perustuu shekin omistajalle usein tuntemattomaan oikeussuhteeseen asettajan j a maksajan valilla. Ainoastaan sikali kuin kaytettavana oleva maara todella vastaa shekissa olevaa summaa kay maksu painsa. Siita johtuu, etta shekin jattaminen ei viela sisalla maksunsuoritusta, vaan ainoastaan sen alkua j a tama luonnoUisesti vaikeuttaa kirjanpitoa. Loppusuoritus tapah-tuu vasta silloin, kun maksun saaja noutaa shekissa merkityn summan maksumaarayksen saajalta. Vertaamalla shekkia j a se-telia yksityisen etuun katsoen tulee Schumacher siihen tulokseen etta seteli useissa suhteissa on edullisempi. Suuren rahalaitoksen seteli antaa vastaanottajalle ilman muuta, varmuuden, etta han heti on saava saatavansa todella rahassa. Sitavastoin shekeissa h a -nen tulee tuntea lukuisien eri henkiloitten luottovarmuus j a mak-sukyky, jotka esiintyen shekkien asettajina viime kadessa vastaa-vat siita, eika vastaanottaja aina voi olla varma maksun saannista.
Mita tulee shekkien kansantaloudelliseen hyotyyn, huomaut-taa Schumacher shekin huonoista ominaisuuksista ainoana tai ainakin eniten kaytettyna maksunvalineena krisien sattuessa. Niinpa yhdysvalloissa v. 1907 shekkeja useitten viikkojen aikana ei y l i -paansa voitu kayttaa maksuvalineina, niilla oli suuri kultaagio j a paikoittain niita ei lunastettu oUenkaan; sitavastoin oli luot-tamus • pankkiseteleihin niin suuri etta niita kaytettiin hoarding tarkoitukseen. S y y oli epailematta siina, etta shekki ei ole kre-diittipaperi, jollainen krisien aikana on tarpeellinen.
Schumacher tulee myos siihen tulokseen, etta pankkiseteleita voidaan yleensa pitaa ainakin yhta edullisina rahansaastajina kuin shekkejakin, useissa suhteissa niitakin parempina. Silloin han
"ei kuitenkaan .hyvaksy nykyaan kaytannossa olevaa kattosys-teemia, vaan tahtoo irroittaa setelimaaran vaihtelut kultakassan
Shekista Ja shekkilainsaadannosta. 25
vaihteluista j a sen sijaan perustaa setelinannon kauppaveliselei-hin. Naitten kasvaminen j a . vaheneminen seuraa kiinteasti talou-dellisen elaman kehitysta j a maksuvalineitten tarvetta. Perusta-malla setelinanto naihin vekseleihin tuUsi setelinanto saPerusta-malla yhteyteen taloudellisen elaman kanssa ja saavuttaisi siten ennen kuulumattoman elastisitetin. Shekkiliikkeelle ei han ennusta Sak-sassa erikoista tulevaisuutta, asettaen syysta kyllakin Reichsban-kin giroliikkeen sen edelle.'-Schumacher pitaa yleensa shekkilii-ketta soveltuvana ainoastaan sellaisiin oloihin, jotka vallitsevat Englannissa j a Yhdysvalloissa selittaen kunkin maan rahalaitok-sella olevan omat erikoiset ilmausmuotonsa.
Olemme esittaneet prof. Schumacherin huomiota herattavat mielipiteet osoittaaksemme, etta tieteellisessa kirjallisuudessa shekki-laitos ei enaa loyda niin yksimielista ihailua kuin ennen. Kaytan-nossa sitavastoin on taistelu shekkien hyvaksi ollut innokkaampi kuin milloinkaan ennen; kuluneet kriisivuodet ovat - olleet omiaan kaantamaan yleista huomiota raha- j a luottolaitokseen, sen vikoihin j a mahdollisiin parannuskeinoihin.
Shekkien kotimaa on kuten mainittiin Englanti. Siella kay-tettiin jo V. 1880, jolloin toimikay-tettiin tarkat tutkimukset eri maksu-valineitten kaytosta, Lontoossa 100 S,. maksussa shekkeja 97,23 % , seteleita 2,04 Vo j a metallirahaa o,73 °/o- Sen jalkeen on shekkien kaytto yha - kasvanut. Edgar Jaffe laskee v. 1902 liikkeella ol-leitten shekkien arvon noin 20 miljardiksi joista puolet eli 10 miljard. & suoritettiin Lontoon" Clearinghouse'n kautta, siis kokonaan rahaa kayttamatta. Shekin kayton suureen levene-miseen Englannissa on paasyina olleet setelinanto-oikeuden ra-joittaminen ja setelien puutteellinen elastisiteetti (shekkiliike alkoi-kin saada merkitysta vasta. 1844 vuoden pankkilain jalkeen), joka on vaatinut uuden sopivamman maksuvalineen kayttoon otta-mista, pankkilaitoksen suuri leveneminen j a kehitys seka vanhastaan totuttu tapa antaa kassanhoito pankkien huostaan. L i
-26 Paavo Korpisaari.
saksi on liikenteen tarpeista johtunut shekkilainsaadanto ollut omiaan edistamaan niitten kayttoa. Huomioon on kuitenkin otettava etta Englannissa shekki suorittaa eraissa tapauksissa niita tehtavia, jotka mannermaalla ovat joutuneet vekselille j a etta lainsaadannossakin shekkia, kuten tulemme nakemaan, on kasi-tetty tavallaan vekselina.
Toinen valtakunta, jossa shekki jo vuosikymmenia on ollut eniten kay tettyna maksuvalineena on Amerikan Yhdysvallat. Comp-troller of the Currency'n antamien tietojen mukaan kaytettiin
1896 5536:ssa eri pankissa maksuissa shekkeja 92.5 ' / « j ^ rahaa j a seteleita 7.5 "/o. Viime vuosina on shekkiliike saavuttanut siellakin yha valtavamman aseman maksuvalineitten joukossa.
Europan mannermaalla ei shekkiliike ole niin yleinen, riip-puen eri valtioitten rahalaitoksen ominaisesta organisatsionista.
Ranskassa on suuri j a melkein rajoittamaton setelimaara seka suuri kultavarasto tehnyt shekkiliikkeen melkein turhaksi. Muissa Europan maissa on shekkiUiketta innokkaasti kehitetty j a edis-tetty j a se onkin monessa maassa kohonnut varsin huomatta-vaan asemaan. Niin Itavalta-Unkarissa oli v. 1907 shekkeja liik-keessa 21.5 miljardin kr. arvosta, joista kuitenkin ainoastaan 9.85 miljardia suoritettiin Clearing-liikkeessa.
Se maa, jossa taistelua shekkien hyvaksi innokkaimmin on kayty niin kirjallisuudessa kuin kaytannossakin, on Saksa. Jo la-hes 30 vuoden ajan on siella taisteltu shekkilain aikaansaamiseksi, joka . vihdoin v. 1908 saatiin. Lukemattomissa tieteellisissa kir-joituksissa on shekkiliikkeen kansantaloudellista j a yksitaloudel-lista etua teroitettu mieliin. Viime vuosina ovat hallitus j a kunnat suorastaan ryhtyneet moniin shekkiliiketta edistaviin toimiin, ot-taen .maksuissa vastaan shekkeja j . n.^e. Kuitenkin taytynee mie-lestamme yhtya Schumacherin mielipiteeseen siina suhteessa, etta shekkiliikkeella ei ole erikoisen loistava tulevaisuus Saksassa.
Giroliike, Saksan taloudelliselle elamalle ominainen organisatsioni.
Shekista ja shekkilainsaaddnndstd_ 27 on jo saavuttanut niin suuren merkitylcsen, etta shekkiliike ei voi
•olla muuna kuin taydennyksena sille. - Sita merkitysta, jonka se Englannissa j a Yhdysvalloissa on saavuttanut, ei se Saksassa voine milloinkaan saavuttaa.' . —
Meilla Suomessakin on shekkiliike kasvanut j a kehittynyt kaupan, tavaranvaihdon j a pankkiliikkeen kehittyessa. Talla alalia niinkuin monella muulla taloudellisen elaman alalia ei maatamme voida verrata ulkomaihin. Kuten tunnettu kaytetaan meilla shek-keja, jotka tosin muodoltaan eivat taysin vastaa ulkomaisia, vaan lahentelevat vekselia, kahdessa, pankkiliikkeen haarassa. E n -siksi juoksevan "tilin saastoja nostettaessa t. s. jolloin saatava, johon asettaja shekin maksumaarayksen perustaa, on talletettu juoksevalle tilille. Toinen tapaus on myonnettya
kassakredi-tiivilainaa nostettaessa, siis tapaus, jolloin saatava perustuu myonnettyyn luottoon. Ulkomailla on eraissa tapauksissa na-mat molemna-mat liikemuodot yhdistetyt, siten etta voidaan erityi-sen shekkisopimukerityi-sen nojalla asettaa shekkeja yli talletetun maaran.
Mita shekkien kayton leviamiseen tulee, on se meilla tahan asti rajoittunut kaupunkeihin j a niissa suurempiin liikemiespiirei-hin. Shekkeja kaytetaan meilla hyvin paljon pelkkina kuittishek-keina. Tarkkoja tilastoUisia tietoja shekkiliikkeen laajuudesta ei meilla vaillinaisen pankkitilaston vuoksi voi saada. Ulkomailla on shekkien kaytosta voitu tehda tilastoa leimaveron kautta, joka meilta kuten tunnettu, tata nykya puuttuu, vaikka se lyhyen-aikaa onkin. ollut voimassa.
Tarkat tilastolliset numerot on meilla sitavastoin niista she-keista, jotka ovat Suomen pankin Clearingosaston kautta kulkeneet j a siis tayttaneet loppuun saakka kansantaloudellisen tehtavansa.
V . 1907 oh koko liikevaihto osastolla 221.861 rnilj. mark-kaa, joista shekkeja 5i.9e2 milj. j a postiremissivekseleita 169.899 milj. markkaa.