Samassa maarassa kuin shekkijarjestelma on saavuttanut merkitysta kaytannossa, on myoskin alettu kiinnittaa huomiota shekin bikeudelliseen luontoon j a taman seurauksena on ollut enem-man tai vahemenem-man kehittynyt lainsaadanto tassa kohden useim-missa sivistysmaissa.
Lakimiehet j a kansantaloustieteilijat ovat innokkaasti monia ja painavia syita esiintuoneet toisten shekkijarjestelmaa kos-kevien j a sita suojelevien j a jarjestavien lakimaaraysten puolesta.
Nykyaikana on niin tieteessa kuin kaytannossakin jotenkin ylei-sesti tultu siihen tulokseen, etta taloudellisellakin alalia lainsaa-dannolla on tarkea, yha lisaantyva tehtava. Vanhempi kasitys-kanta siita, etta taloudellisen elaman on sallittava jarjestaytya omien omituisten lakiensa mukaisesti on saanut vaistya. Lain-saadannon merkitys erailla taloudellisen elaman aloilla voi olla kahdenlainen: joko antaa lailliset, lujat normit tavoille, jotka kay-tanto on omikseen hyvaksynyt j a siten lisata varmuutta j a vilk-kautta kyseessa olevan toiminnanhaaran alalia tai voi laki olla tarkoitettu suorastaan luomaan uuden taloudellisen toiminta-alan.
Shekkilainsaadannossakin on ollut huomattavissa namat kaksi paa-pyrkimysta. Eraissa maissa, kuten Englannissa, jossa vuosisatojen kuluessa on shekkiliikkeen alalia olleet voimassa vakaantuneet menettelytavat.ja normit, ovat shekkilaki j a yleisessa kauppalaissa olevat maaraykset shekeista, vain vahvistaneet voimassa olevan kaytannon. Toisissa maissa taasen on lainsaadantotieta koetettu herattaa j a elvyttaa muuten heikkoa shekkiliiketta, toisissa, kuten Ranskassa, erikoisten shekkilakien kautta, toisissa, kuten Schweit-sissa, Italiassa j a Espaniassa shekkeja koskevilla maarayksilla ylei-sessa kauppaoikeudessa. Naista molemmista lainsaadannon tar-koitusperista tassa erikoistapauksessa on tieteessa samaten kuin kaytannossakin oltu eri mielta. Tuntuu silta kuin olisi edellinen, Englannissa j a eraissa muissa maissa kaytetty tapa, oikeampi.
Shekista ja shekkilainsaSdiifmosta. 29
Etta lainsaadantoa talla, kuten monella muullakin pankki-liikkeen alalia, tarvitaan, ei voitane hyvalla syylla kieltaa. Voi-daan tosin vaittaa, etta vaarinkaytoksia shekkiliikkeessa on ta-pahtunut niin aniharvoin sellaisissakin maissa, joissa ei ole ollut mitaan lainsaadantoa asiasta — mielipide, joka tuli ilmi meillakin, silloinkuin shekkilaki oli paivajarjestyksessa, — etta shekkilaki on turha j a vaan omiaan estamaan j a hidastuttamaan niitten kayt-toa. Tiannustettakoon kylla, etta oikeuskaytto, siella missa se on yleisesti tunnustettu, estaa monia vaarinkaytoksia, mutta sita turvaa, jonka laki suo, se ei milloinkaan anna. Erikoisesti tal-laisessa tapauksessa, jolloin on kysymys sopimuksesta alalia, jolla eniten vaarinkaytoksia tehdaan, on lain suojelus valttamaton.
Huomattava on myos, etta kayton maaraamat menettelytavat ei-vat nain vaikeissa tapauksissa voi levita kovinkaan laajoihin pii-reihin. Niille, jotka eivat kayttoa tunne, on perin vaikeata, jopa mahdotonta kayttaa hyvakseen shekin tuottamia etuja silloin, kun ei laki siita sisalla mitaan maarayksia.
Taloudellisen lainsaadannon tehtavana on suojella olemassa-olevia liikemuotoja, mutta samalla osoittaa rajaviivat, joitten va-lissa liikkeen' tulee olla j a kehittya. Lainsaadanto tulee talloin kylla sisaltamaan maarayksia, jotka tahtaavat tulevaisuuteen, joitten tarkoituksena on edistaa kyseessa olevia liikemuotoja. Jokaisen taloudellista elamaa j a sen liikemuotoja koskevan lain tulee viime kadessa nojautua olemassa oleviin taloudellisiin muotoihin. Shekki-laki on ainoastaan silloin elinvoimainen, jos se nojautuu jo ole-massa olevaan shekkiliikkeeseen. »Liikkeen on synnytettava laki.
L a k i ei luo liiketta, vaan sen on mukauduttava liikkeen omi-naisuuksien, tarpeen j a vaihteitten mukaan» lausuu pankkiteore-tiko prof. Warschauer shekkilaista puhuessaan.
Kuten mainittiin on shekkilakeja j a shekkeja koskevia maa-rayksia voimassa tata nykya useimmissa Europan maissa. Huo-limatta- siita, etta shekkiliike Englannissa on vanhaa juurta ja
30 Paavo Korpisaari
etta silla on pian puolen vuosisadan aikana ollut suuri merkitys,.
on sen jarjestaminen lainsaadantotieta tapahtunut verrattain myo-haan. Leimavero on kylla ollut aikasin olemassa. Varsinaiset lakimaaraykset tavataan kuitenkin vasta v. 1882 Bills of E x -change Act'in articles 73 — 82, siis Englannin vekselilaissa. Shek-keja koskevia maarayksia on vaan 10 pykalaa, joka taas johtuu siita, etta lainlaatija pitaa shekkia vaan vekselin alalajina. Shekin maarityskin: Shekki on pankkiirille vaadittaessa maksettavaksi ase-tettu vekseli, ilmaisee sen. Shekit ovat siis muissa suhteissa kuin mainituissa 10 § vekselilain alaisia. Amerikan Yhdysvalloissa ei ole, kuten jo mainittiin, yhtenaista shekkilakia, vaan on oikeuskaytto taysin vakaantunut j a englantilaiseen tapaan muodostunut. Erikoi-nen shekkilaki v. 1865 myohemmin tulleine lisayksineen j a muutok-sineen on Ranskalla. Belgian shekkilaki on noin 1880 luvulta.
Ruotsi, Norja j a Tanska pitivat v. 1896—97 yhteisia neuvotteluja yhdenmukaisen shekkilain aikaansaamiseksi; v. 1897 j a 1898 saikin kukin maa shekkilain, jotka paaasiallisesti ovat yhtapitavia. V i i -meiseksi on Saksa saanut shekkilain, joka vahvistettiin 11 p:na maa-liskuuta 1908 j a astui voimaan huhtikuun i p:na 1908. Taistelu shekkiliikkeen hyvaksi Saksassa on paaasiallisesti suuntautunut she-kinkayttoa jarjestavan lain aikaansaamiseen j a on sita jatkunut noin 30 vuotta. V . 1878 piti silloinen valtiopankin johtaja tri Koch esi-telman shekista j a shekinkaytosta lausuen m. m.: »vahvistamaan naita shekin vaikutuksia tarvitaan lainsaadannon apua, jota luulta-vasti jo lahimmassa tulevaisuudessa voidaan saada». Seuraavana vuonna 1879. jlmestyi ' kokonaista kolme shekkilakiluonnosta Braunschweigin, Mannheimin kauppakamarien j a eraan Brauns-chweigin edustajakokouksen toimesta. Naitten luonnosten pe-rusteella valmisti valtiopankin johtokunta v. 1882'uuden luon-noksen. jonka liittoneuvosto kymmenen vuotta myohemmin eli V. 1892 hyvaksyi. MaaUskuussa 1892 esitettiin sama lakiehdo-tus valtiopaiville, mutta sita ei hyvaksytty. Sen jalkeen on
Shekisiii ja shekkilainsaaddnnosid. 31
alituisesti tehty uusia vaatimuksia shekkilain saatamisesta. Niita ovat esittaneet kauppakamarit, kauppiaskokoukset, lakimiesten j a pankkiirien kokoukset y. m. Shekkilain puolesta on esiin-tynyt lukuisa joukko tiedemiehiakin, jotka • teoksissaan ovat sen tarkeytta j a tarpeellisuutta esittaneet. Mainittakoon vaan Koch, Georg Cohn, Hoppenstedt, Obst, Riesser, • Thorwart. Shekkiky-symysta kasitteleva kirjallisuus on ollut runsaslukuisin kaikesta pankki- j a rahakysymyksia kasittelevasta kirjallisuudesta. Erit-tain on V. 1907 silla alalia oltu tuotteliaita. T a m a seikka ynna rahapula, joka mainittuna vuonna Saksassa niinkuin muuallakin vallitsi, oli omiaan jouduttamaah lain kasittelya, niin etta se to-della tuli hyvaksytyksi. Saksan uudesta shekkilaista on tahan saakka seka teoretikojen etta kaytannon miesten puolelta annettu suosiollisia arvosteluja. Yleensa katsotaan sen hyyin tayttavan ne kohtuulliset vaatimukset, jotka. shekkilaille voidaan asettaa ja arvellaan sen elvyttavan shekkiliiketta maassa. Toisaalta ollaan, kuten edella mainitsimme, jonkun verran pessimisteja shekkien »suuresta» tulevaisuudesta Saksassa, huolimatta shekki-lain ilmestymisesta.
Sellaisia valtioita, joilla ei ole erikoista shekkilakia, vaan joitten yleinen kauppaoikeus sisaltaa shekkeja koskevia j a niitten kayttoa turvaavia j a edistavia maarayksia, ovat Italia, E s -pania, Portugali, Sveitsi, Rumania, Argentina j . n. e. Kaiken-lainen lainsaadanto puuttuu m. m. Suomessa.
Paitsi pyrkimyksia shekkilain aikaansaamiseksi eri valtioissa on ilmestynyt pyrkimyksia yhtenaisen maailmanshekkioikeuden (Weltcheckrecht) aikaansaamiseksi. Shekki on osaksi omistanut naytettaessa maksettavan j a lyhytaikaisen ulkomaisen vekselin tehtavat. Sitapaitsi ovat eraanlaiset shekit, n. s. Money-Orders, Travelers-Scheks, Tourist-Drafts j . n. e. matkailijaUikkeen kautta tulleet yleiseen kaytantoon. Sen kautta, etta ne pankkihuoneet, etupaassa amerikkalaiset j a englantilaiset, jotka naita shekkeja