_________________________________________________________________________________________________________________
Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax Sähköpostiosoite Internet
PL 1049 Sepänkatu 2 B (017) 788 4777 (017) 788 4701 kirjaamo.psa@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/psa 70101 Kuopio 70100 Kuopio
YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Dnro PSA-2003-Y-143-121
Annettu julkipanon jälkeen 21.7.2005
1 ASIA
Ympäristölupapäätös kiinteytettävien pilaantuneiden maiden vastaanotolle, varastoinnille ja kiinteytys-/stabilointikäsittelyyn.
Päätös sisältää ratkaisun toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.
2 HAKIJA
Varkauden kaupunki Tekninen virasto PL 208
78201 Varkaus
3 TOIMINTA, JOLLE HAETAAN LUPAA
Varkauden kaupunki hakee ympäristölupaa kiinteyttämällä käsiteltävien raskasmetalleilla pi- laantuneiden maamassojen vastaanotolle, välivarastoinnille sekä stabilointikäsittelylle Riikin- nevan jätekeskuksen alueella ja em. pilaantuneista maista rakennettavaan kenttärakenteeseen.
Varkauden kaupunki on hakenut lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta.
4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin ja 2 momentin 4 kohdan mukaan jätteiden laitos- tai ammattimaiseen hyödyntämiseen ja käsittelyyn on oltava ympäristölupa.
5 TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN
Ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 1 momentin kohdan 12 c perusteella toiminnan lupahake- mus käsitellään alueellisessa ympäristökeskuksessa.
6 ASIAN VIREILLETULO
Ympäristölupahakemus on kirjattu saapuneeksi Pohjois-Savon ympäristökeskukseen 19.6.2003.
7 ALUEELLA HARJOITETTAVA JÄTTEENKÄSITTELY
Varkauden kaupungilla on seuraavat Pohjois-Savon ympäristökeskuksen Riikinnenvan jätelai- toksen alueelle myöntämät ympäristöluvat ja pilaantuneiden maiden välivarastoinnin hyväk- synnät:
Ympäristölupapäätös tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavien pilaantuneiden maa-ainesten lop- pusijoitusalueen rakentamiselle ja ko. maamassojen loppusijoitukselle 30.9.2002 (Dnro PSA- 2002-Y-120-121)
Ympäristölupa pilaantuneiden maiden tavanomaisen jätteen kaatopaikan luokituksen muutta- minen ongelmajätteenkaatopaikaksi 5.1.2004 (Dnro PSA-2002-Y-120-121)
Pilaantuneiden maiden välivarastointisuunnitelmien hyväksynnät 4.6.2003 (Dnro PSA-2002- Y-437) ja 6.8.2003 (Dnro PSA-2002-Y-195)
8 TOIMINNAN SIJAINTI JA KAAVOITUSTILANNE
Riikinnevan jätelaitos, jonka alueelle kyseessä oleva toiminta sijoittuu, sijaitsee Riikinroska nimisellä tilalla Leppävirran kunnassa Osmajärven kylässä (420-423-42-10). Jätekeskuksen pinta-ala on noin 45 ha. Laitos sijaitsee noin 10 kilometrin päässä Varkauden keskustasta ja alueelle on tieyhteys valtatieltä 5.
Oy Hackman Ab ja Suomen Valtio omistavat laitoksen lähinaapuritilat.
Laitos sijaitsee Riikinnevan yleiskaava-aluella, joka on Leppävirran kunnan 28.6.1994 hyväk- symä ja Kuopion lääninhallituksen 21.12.1994 vahvistama. Lupahakemuksen mukainen toi- minta sijoittuu kaavassa hyväksytylle Varkauden kaupungin omistamalle EK-merkinnällä va- rustetulle alueelle.
Stabiloiduista raskasmetalleilla pilaantuneista maista rakennettava kenttä on tarkoitus rakentaa Riikinnevan nykyisen jätetäyttöalueen pohjoispuolelle hakemusasiakirjojen liitteenä olevan piirroksen 18297_100 esittämään paikkaan.
Kenttärakenteen kokonaispinta-ala on noin 2,2 ha. Valmiin kentän eteläosaan on tarkoitus ra- kentaa ensi vaiheessa kaksi varastohallia.
9 HAKEMUKSEN TIEDOT
9.1 Toiminnan laajuus
Vastaanotettavan, välivarastoitavan sekä käsiteltävä ja kenttärakenteeseen sijoitettava massa- määrä on yhteensä noin 60 000 tonnia (~ 30000 m3ktr).
Toiminnan kestoaika on kentän rakentamisvaiheessa 2 –3 vuotta. Maa-ainesten vastaanotossa on etusija Varkauden seudun jätehuollon yhteistyöalueelta syntyvillä maamassoilla.
9.2 Maaperäolosuhteet
Kenttärakenne sijoittuu pohjois-etelä-suuntaisen harjanteen itälaidalle. Alueen maan pinta viettää itään. Maanpinnan korkeus vaihtelee välillä +97 - +91 metrin välillä. Harjanteen etelä- osasta tehtyjen pohjatutkimusten mukaan maaperä on kivistä hiekka- ja soramoreenia. Itään päin siirryttäessä maaperä muuttuu silttiseksi hiekkamoreeniksi/siltiksi, jonka päällä maasto- painanteessa on 3 – 6 metrin paksuinen turvekerros. Turvekerros on tehtyjen siipikairausten mukaan heikosti kantavaa, maatunutta turvetta.
Pohjatutkimusten mukaan kalliopinta noudattelee maanpinnan tasoa. Harjanteen alueella kal- liopinta on noin 2,5 – 4 metrin syvyydellä.
9.3 Pinta- ja pohjavesiolosuhteet
9.3.1 Pintavedet
Pintavedet valuvat alueelta luontaisesti idässä olevaa maastopainannetta kohti, josta ne edel- leen valuvat koilliseen viettävän maaston suuntaan. Maastopainanteen kohdalla pintavesioja kerää alueen eteläosan puhtaat pintavedet ja johtaa ne pohjoiseen suoalueelle.
9.3.2 Pohjavedet
Pohjavesi virtaa moreenirinteiltä kohti soistunutta maastopainannetta, missä päävirtaussuunta on etelästä pohjoiseen. Maastopainanteessa sijaitsee yhdyskuntajätteen kaatopaikan tarkkai- luohjelman mukainen pohjaveden havaintoputki HP2. Huhtikuussa 2002 pohjaveden pinta oli putkessa noin 0,3 metriä maanpinnan yläpuolella, joka viittaa paineelliseen pohjaveteen. Poh- javeden pinnan taso suunnittelualueella on tarkoitus määrittää ennen rakennussuunnittelua.
9.4 Käsittelytoiminta
9.4.1 Yleiskuvaus toiminnasta
Toiminnan tavoitteena on vastaanottaa ja tarvittaessa välivarastoida pilaantuneita maita sekä stabiloida ne sitten ympäristölle haitattomaan muotoon. Myöhemmin kenttärakentetta tullaan hyötykäyttämään muussa alueella tapahtuvassa käsittelytoiminnassa.
Stabiloinnissa pilaantuneisiin maamassoihin sekoitetaan side- ja lisäaineita, jotka pienentävät haitta-aineiden liukoisuutta ja heikentävät massan vedenläpäisevyyttä, ja jotka kiinteyttävät maa-ainekset maabetoniksi.
9.4.2 Maamassojen vastaanotto ja tunnistus
Vastaanotettavista jäte-eristä pyydetään niitä koskevat tutkimustulokset, lupapäätökset ja muut laadunvalvontaan liittyvät asiakirjat, jotta voidaan varmistaa massojen soveltuvuus alueelle.
Vastaanotto tapahtuu jätelaitoksen aukioloaikoina vastaanottohenkilöstön ollessa paikalla. Jä- te-erät punnitaan kaatopaikan vaa’alla ja ajetaan suoraan välivarastointialueelle. Jäte-eriä kos- kevat tiedot merkitään kaatopaikan käyttöpäiväkirjaan.
Stabilointiin käytettävät maamassat ovat pilaantuneiden maiden kunnostuskohteista poistettuja maa-aineksia, joiden epäorgaanisten haitta-aineiden pitoisuudet pääsääntöisesti ylittävät SA- MASE-raja-arvot. Vastaanotettavien maa-ainesten on esitetty sisältävän epäorgaanisia haitta- aineita enintään 100 kertaa SAMASE-raja-arvon jäte-eräkohtaisesti määriteltynä. Kiinteytettä- vät maamassat eivät esitetyn mukaisesti sisällä keskiarvopitoisuuksina orgaanisia haitta-aineita yli 10 kertaa SAMASE-raja-arvopitoisuuksien. Haihtuvia orgaanisten yhdisteiden (VOC- yhdisteet) enimmäispitoisuus kiinteytettävissä massoissa on esitetty olevan enintään 500 mg/kg, kuitenkin siten, ettei yksittäisen haihtuvan orgaanisen yhdisteen pitoisuus merkittävästi ylitä SAMASE-raja-arvoa. Kiinteytettäväksi ei esityksen mukaan oteta ilman esikäsittelyä maa-aineksia, jotka eivät sitoudu stabiloimalla tai haittaavat kiinteytysprosessia.
9.4.3 Maamassojen välivarastointi ja käsittely
Stabiloitavia maa-aineksia välivarastoidaan jätelaitoksen alueella ja ne peitetään aina pressul- la. Välivarastointia tehdään ensivaiheessa nykyisellä asfaltoidulla hyötyjätteen vastaanottoken- tällä. Tämän jälkeen maamassojen välivarastointi siirretään rakennettavan kentän valmiille osille. Stabilointikäsittely tehdään rakennettavan kentän välittömässä läheisyydessä.
Stabiloitavasta maa-aineksesta poistetaan suuret kappaleet (> 80 mm) ja muu stabilointia häi- ritsevä materiaali ennen käsittelyä.
Raskasmetalleilla pilaantuneet maamassat stabiloidaan tähän tarkoitukseen suunnitellulla siir- rettävällä sekoitusasemalla.
Stabiloitavasta maa-aineksesta poistetut ylisuuret kappaleet ja muut kiinteytystä haittaavat ma- teriaalit loppusijoitetaan jätteenkäsittelylaitoksen alueelle tavanomaisena jätteenä tai ne käsi- tellään erikseen muulla tavalla.
9.4.4 Kiinteytyksen rakenteet
Alueen pohjamoreeni tasataan suunnitelmapiirrosten mukaisesti viettämään itään. Tiivistetyn pohjamaan päälle on tarkoitus rakentaa 0,3 metrin paksuinen salaojakerros salaojasorasta.
Maabetonikerros tehdään salaojakerroksen päälle keskimäärin 1,6 metrin paksuisena kerrok- sena. Kerros rakennetaan kerroksittain kahdessa osassa. Kerroksen päälle rakennetaan pintara- kennekerrokset.
Mikäli rakennetta ei saada kerralla valmiiksi, on pintavedet esitetty kerättävän väliaikaisesti samaan keräilyjärjestelmään pohjan salaojakerroksen vesien kanssa.
Maabetonikerros eristetään ulkopuolisten valumavesien huuhtelulta rakenteen länsipuolella huonosti vettä läpäisevällä maa-aineksella siten, ettei valumavedet pääse huuhtelemaan raken- netta tai sen alapuolista salaojakerrosta.
Käsitellyt pilaantuneet maamassat loppusijoitetaan stabilointikäsittelyn jälkeen kenttäraken- teeseen. Masat tiivistetään kerroksittain tasatun pohjarakenteen päälle.
Stabiloidun rakenteen päälle asennetaan tiivistyskerros tiivisasfaltista (60 mm, ABT 16/140) ja sen päälle kulutuskerrokseksi asfalttikerros (50 mm, AB 20/120).
9.4.5 Suotovesien kerääminen
Maabetonikerroksesta mahdollisesti suotautuvat vedet kerätään kokoojakaivoon maabe- tonikerroksen alle rakennettavasta salaojakerroksesta ja johdetaan maastoon. Mikäli veden haitta-ainepitoisuudet estävät veden johtamisen maastoon, vesi käytetään joko jätelaitosalueel- la käsiteltävien pilaantuneiden maamassojen kasteluvetenä tai ne johdetaan kaatopaikkavesien käsittelyyn.
9.4.6 Pintavesien johtaminen
Alueen länsipuolelta tulevat ulkopuoliset valumavedet johdetaan käsittelykentän ohi pintaojia pitkin. Käsittelykentän länsireuna tiivistetään siten, etteivät puhtaat pintavedet pääse rakennet- taviin kerroksiin.
Käsittelykentältä tulevat pintavedet johdetaan länsireunan luiskaan rakennettavaan asfaltilla päällystettyyn ojaan, jota pitkin ne johdetaan jätelaitoksen vesienkäsittelyyn.
Varastohalleille varatun alueen vesienkeräys järjestetään omana kokonaisuutena siten, että alueelta tulevat vedet voidaan tarvittaessa ottaa talteen ja erilliskäsitellä ennen johtamista suo- tovesialtaaseen. Sulkuventtiilillä varustettua kaivoa numero 6 (piirustus 18297_101) on esitet- ty käytettävän tarkkailukaivona.
9.4.7 Tiejärjestelyt
Liikenne valmiille kentälle järjestetään nykyisiä tielinjoja pitkin alueen eteläpuolta.
9.4.8 Alueen jatkokäyttö
Valmista kenttärakennetta käytetään myöhemmin pilaantuneiden maamassojen käsittelyaluee- na. Käsittelylle haetaan erillinen ympäristölupa.
9.5 Stabiloitavien massojen ja maabetonin laatu ja laadunvalvonta
9.5.1 Käsiteltävän maamassan ja maabetonin laatuvaatimukset
Stabiloimalla käsiteltävien maamassojen laatua seurataan ennakkokokeilla siten, että massat kiinteytettynä täyttävät seuraavat vaatimukset:
• materiaalin vedenläpäisevyysarvo k ≤ 1*10-8 m/s
• puristuslujuus betoninormien mukaisella testillä on ≥ 1 MN/m2
• haitta-aineiden liukoisuudet ovat pienempiä kuin taulukossa 1 esitetyt hollantilaisen NEN 7345-diffuusiotestin enimmäisliukoisuusohjearvot
Taulukko 1. Kiinteytetyn rakenteen enimmäisliukoisuudet NEN 7345 diffuusiotestillä määritet- tynä
Aine Enimmäispitoisuusohjearvot
mg/m2/64 d
Arseeni (As) 140
Barium (Ba) 2000
Kadmium (Cd) 3,8
Koboltti (Co) 95
Kromi (Cr) 480
Kupari (Cu) 170
Elohopea (Hg) 1,4
Molybdeeni (Mo) 48
Nikkeli (Ni) 170
Lyijy (Pb) 400
Aine Enimmäispitoisuusohjearvot
mg/m2/64 d
Antimoni (Sb) 12
Seleeni (Se) 4,8
Tina (Sn) 95
Vanadiini (V) 760
Sinkki (Zn) 670
Bromi (Br) 95
Kloridi (Cl) 54000
CN-kompleksi 24
CN-vapaa 4,8
Fluoridi (F) 4400
Sulfaatti (SO4) 80000
9.5.2 Laadunvalvonta
Kiinteytettäville maamassoille esitettyjen vaatimusten täyttymistä tutkitaan ennakkoon maa- aineksista massaerittäin. Stabilointityön toteuttaja tarkkailee ja pitää kirjaa kiinteytyksen on- nistumisen kannalta merkittävistä seikoista, kuten maa-aineksen laadun vaihtelusta, side- ja li- säaineiden määrästä ja sekoituksen tehokkuudesta. Mikäli maa-aineserien laadussa havaitaan olennaisia eroja ennakkotutkimuksissa saatuihin tietoihin verrattuna, selvitetään mahdollinen kiinteytysprosessin muutostarve, jotta vaatimukset täyttävä lopputulos saavutetaan.
Stabiloitavan massan sekä asfalttirakenteiden tiiveyttä ja kerrospaksuutta seurataan tarkoituk- seen soveltuvilla menetelmillä. Mittauksia tehdään vähintään yksi jokaista 500 m2:n suuruista alaa kohti. Asetettujen vaatimusten täyttyminen valmiissa rakenteessa varmistetaan ottamalla massasta näytteitä koekappaleiden valmistamista varten vähintään yksi jokaista 2000 massa- tonnia kohden. Koekappaleista määritetään kappaleessa 9.5.1 esitetyt parametrit ko. määrityk- siin soveltuvilla menetelmillä.
9.6 Ympäristön kuormitus
9.6.1 Pintavesivaikutukset ja niiden estäminen
Sekä kentän rakentamisen että kentän käyttövaiheessa kenttäalueelta syntyvät valuma- ja suotovedet kerätään yhteen ja johdetaan jätelaitoksen suotovesialtaaseen ja sitä kautta Varkau- den kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Tarvittaessa käsitellään ennen niiden johtamista suo- tovesialtaaseen.
Kentän ympäristön puhtaat valumavedet pidetään erillään kenttäalueelta tulevista valuma- ja suotovesistä. Myös välivarastoalueen sade- ja valumavedet johdetaan jätelaitoksen suoto- vesialtaaseen. Lisäksi välivarastoitavat massat peitetään pressuilla sadevesien haitta-aineita huuhtelevan vaikutuksen estämiseksi.
Toiminnasta ei edellä esitetyn perusteella ole katsottu aiheutuvan kuormitusta luonnollisille pintavesille.
9.6.2 Pohjavesivaikutukset ja niiden estäminen
Pilaantuneiden maiden käsittelyalueen kenttärakenteet rakennetaan kokonaisuudessaan pohja- vesipinnan yläpuolelle, eikä maabetonista siten oleteta pääsevän liukenemaan haitta-aineita suoraan pohjaveteen.
Ulkopuoliset valumavedet johdetaan käsittelykentän ohi, jolloin valumavesien ei oleta pääse- vän huuhtelemaan maabetonikerrosta.
Kentän pinnan tiivistämisellä tiivisasfaltilla maabetonikerrokseen imeytyvän veden määrää minimoidaan ja maabetonikerroksen läpi mahdollisesti suotautuvat vedet kerätään kenttära- kenteen alapuoliseen salaojakerroksen kautta umpikaivoon.
Pilaantuneiden maamassojen stabilointi suoritetaan siten, ettei valmiista maabetonista pääse liukenemaan merkittävästi haitta-aineita.
Toiminnasta ei edellä esitettyjen seikkojen vuoksi oleteta syntyvän merkittäviä pohjavesivai- kutuksia.
9.6.3 Vaikutukset maaperään ja niiden estäminen
Kenttärakenteesta ei oleteta syntyvän kuormitusta maaperään, koska mahdolliset maaperään kohdistuvat vaikutukset syntyisivät vain suotovesien kautta ja suotovedet kerätään kenttära- kenteen alapuolisen salaojakerroksen kautta umpikaivoon.
Kentän rakennustyön aikana kiinnitetään huomiota, ettei pilaantuneiden maamassojen stabi- lointia ja stabiloidun massan levittämistä kenttärakenteeseen suoriteta kovan vesisateen aika- na, välttäen näin haitta-ainepitoisten valumien syntymistä.
9.6.4 Muut vaikutukset ja niiden estäminen
Pilaantuneiden maiden stabilointitoiminnasta aiheutuu mahdollisesti pölyhaittoja toiminnan välittömässä läheisyydessä. Pölyämistä vähennetään kostuttamalla maamassoja riittävästi.
Rakennusaikainen käsittelytoiminta tehdään käsittelykentän välittömässä läheisyydessä, jottei pilaantuneita maita tarvitse kuljettaa pitkiä matkoja jätelaitoksen alueella. Näin menetellen minimoidaan kuljetusten aikainen haitta-aineiden leviäminen ympäristöön. Samalla liikenne jätelaitoksen alueella ei merkittävästi lisääntyisi.
9.6.5 Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta
Jätekeskuksen alueelle on välivarastoituna ympäristökeskuksen hyväksynnällä raskasmetalleil- la pilaantuneita maita, jotka rajoittavat jätekeskuksen alueen muuta toimintaa. Siten pilaantu- neiden maa-ainesten sijoitus stabiloituna kenttärakenteeseen perustellaan aloitettavan mahdol- lisimman pian.
Toiminnan ennakkoaloitusluvan vakuuden määräksi esitetään 35 000 euroa, jolla lupapäätök- sen voimaantuloa tuotavat massat voidaan tarvittaessa viedä muualle käsittelyyn lupapäätök- sen mahdollisesti kumoutuessa tai lupamääräysten olennaisesti muuttaessa toiminnan luonnet- ta.
10 ASIAN KÄSITTELY
10.1 Asian vireilläolosta tiedottaminen
Lupahakemuksesta on tiedotettu ympäristönsuojelulain 38 §:n mukaisesti kuuluttamalla Poh- jois-Savon ympäristökeskuksen ja Leppävirran kunnan ilmoitustauluilla sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Soisalon Seutu nimisessä lehdessä. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Leppävirran kunnassa ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksessa. Hakemuksen vi- reilläolosta on tiedotettu kirjeellä naapurikiinteistöjen haltijoita.
10.2 Tarkastukset ja neuvottelut
Paikalla ei ole tehty tarkastusta.
10.3 Lausunnot
Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Varkauden kaupunginhallitukselta, Leppävirran kun- nanhallitukselta ja Leppävirran ympäristölautakunnalta, Metsähallitukselta, Valtion kiinteistö- laitokselta, Itä-Suomen lääninhallitukselta ja Etelä-Savon ympäristökeskukselta.
Itä-Suomen lääninhallituksella ei ole huomautettavaa hakemuksen johdosta edellyttäen, että toiminta järjestetään ja toteutetaan siten, ettei toiminnasta aiheudu pölyhaittaa ja valumia maa- perään.
Etelä-Savon ympäristökeskuksella, Varkauden kaupungin tekninen lautakunnalla ja Varkauden kaupunginhallituksella ei ole huomautettavaa lupahakemuksesta.
10.4 Muistutukset ja mielipiteet
Muistutuksia eikä mielipiteitä ole hakemuksen johdosta esitetty.
11 RATKAISU
Pohjois-Savon ympäristökeskus myöntää Varkauden kaupungille ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan raskasmetalleilla pilaantuneiden maiden stabilointiin ja stabilitujen maiden sijoittamiseen pilaantuneiden maiden käsittelykentän rakenteita varten sekä luvan vas- taanottaa ja välivarastoida em. toimintaa varten tarvittavia pilaantuneita maita. Toiminta on tehtävä hakemuksen mukaisesti ja noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä.
Toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta. Toimintaa varten tulee asettaa 35 000 euron vakuus ennen toiminnan aloittamista
11.1 Lupamääräykset
11.1.1 Käsiteltävät jätteet
Mikäli maa-aineksen haitta-aineiden määrä ylittää tämän päätöksen kohdassa 9.4.2 selostetut enimmäispitoisuudet, maa-ainesta ei saa ottaa vastaan eikä kiinteyttää/stabiloida ilman Poh- jois-Savon ympäristökeskuksen erillistä hyväksyntää. (YSL 43, 45 §)
Perustelu:
Lupahakemuksessa esitettyjen stabilointiin käytettävien maamassojen yksittäisten haitta- aineiden maksimipitoisuudet voivat tapauskohtaisesti ylittyä, jonka vuoksi niiden sijoittaminen stabilointikenttää vaatii erillisen hyväksynnän.
11.1.2 Jätteiden varastointi ja käsittely
Pilaantuneiden maiden esikäsittelyssä syntyvän kiviaineksen saa loppusijoittaa Riikinnevan jä- tekeskuksen täyttöalueelle jätepenkereeseen kaatopaikanpitäjän suostumuksella, mikäli haitta- ainepitoisuudet alittavat SAMASE-ohjearvot.
Pilaantuneiden maiden välivarastoinnissa, esikäsittelyssä ja stabiloinnissa ei saa haitta-aineita päästä alueen maaperään eikä ympäristöön. Maamassat on peitettävä välivarastoinnissa. Käsit- telyjen aikana on massoja tarvittaessa kasteltava.
Pohjois-Savon ympäristökeskukselle on annettava tiedot stabiloinnissa käytettävistä reseptoin- neista ja ennakkokokeiden tuloksista ennen stabilointityön aloittamista. Ympäristökeskukselle annetut tiedot on samanaikaisesti lähetettävä myös Leppävirran kunnan ja Varkauden kaupun- gin ympäristöviranomaisille.
(YSL 43§, 45 §, JäteL 4§, 6§, 12 §, 15 §, JäteA 8§, 9§, Vnp 861/1997) Perustelu:
Riikinnevan jätekeskuksen pohjarakenne ei vastaa valtioneuvoston päätöstä kaatopaikoista, jonka vuoksi yli SAMASE-ohjearvopitoisuuksia sisältäviä aineksia ei ilman erillistä hyväk- syntää voi kaatopaikalle sijoittaa.
Kaatopaikanpitäjä päättää jätteiden vastaanotosta.
Pilaantuneiden maiden varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua haittaa ympäristölle. Maa- massojen peittämisellä estetään haitta-aineiden leviäminen pölyn mukana ympäristöön ja sa- malla estetään sadevesien haitta-aineita huuhtelevat vaikutukset. Massojen kastelulla käsittely- jen aikana estetään haitta-aineiden leviäminen ympäristöön.
Stabiloinnissa käytettäviä reseptointeja ja ennakkokokeiden tuloksia tarvitaan toiminnan valvonnassa.
11.1.3 Rakenteiden kunto
Alueen pohjarakenteen, salaojakerroksen, pintarakenteen tiivistys- ja kulutuskerroksen ja ken- tän ympäryksen kunnosta sekä avo-ojien, salaojavesikaivon kunnosta ja puhdistukses- ta/tyhjennyksestä tulee huolehtia säännöllisesti siten, ettei alueen suoto- tai muista vesistä ai- heudu pinta- tai pohjavesien pilaantumista, ojien liettymistä tai ympäristön vettymistä.
(YSL 7, 8, 42 ja 43 §, YSA 19 §, JäteL 6 ja 22 §, JäteA 8 §, VNp 861/1997) Perustelu:
Kiinteytyksen avulla ei poisteta pilaantuneesta maa-aineksesta mahdollisesti aiheutuvaa riskiä lopullisesti, mutta menetelmällä pystytään vähentämään haitta-aineista muodostuvaa riskiä.
Kiinteytettyjen haitta-aineiden osalta tulee varmistaa ratkaisun pysyvyys ja pitkäaikaistoimi- vuus. Maabetonin lisäksi rakenteeseen kuuluu muitakin osia, joiden jatkuvalla kunnossapidolla varmistetaan, ettei stabiloidusta massasta aiheudu haittaa ympäristölle.
11.1.4 Tarkkailu- ja raportointimääräykset
Kiinteytetyn/stabiloidun massan ominaisuuksien säilymistä on seurattava suunnitelmallisesti ja pitkäaikaisesti. Suunnitelma kiinteytetyn/stabiloidun rakenteen ominaisuuksien seurannasta tu- lee toimittaa Pohjois-Savon ympäristökeskukselle viimeistään 31.12.2005 mennessä.
Alueen toiminnasta, päästöistä, jätteistä ja ympäristövaikutuksista on pidettävä kirjaa. Vesien tarkkailu näytteenottokaivosta (=umpikaivo) tulee tehdä vuosittain lumien sulamisen jälkeen.
Stabiloiduista massoista ja massojen sijoitusalueesta on esitettävä vuosittain helmikuun lop- puun mennessä ympäristökeskukselle vuosiyhteenveto jätteiden käsittelystä. Selvityksen tulee sisältää työnaikaiseen laadunvalvontaan perustuvat mittaukset sekä vähintään seuraavat tiedot:
• välivarastointi- ja käsittelyalueelle toimitetun pilaantuneen maa- ja kiviaineksen määrä, laatu, alkuperä, toimituspäivämäärä, toimituspaikka, tuoja ja varaston määrä vuoden lopussa sekä käsittelyssä käytettyjen apuaineiden laatu ja määrä
• kenttärakenteeseen sijoitetun massan määrä, laatu, alkuperä ja sijoitusajankohta alueel- la käytettyjen kemikaalien määrä ja laatu
• rakenteiden painumien tarkkailu
• suoritetut huolto-, kunnostus- ja korjaustoimenpiteet
• käyttö- ja päästö- sekä ympäristövaikutusten tarkkailu
• poikkeukselliset tilanteet
Pilaantuneiden maiden stabiloinnin vastuullisen hoitajan nimi ja yhteystiedot tulee ilmoittaa Pohjois-savon ympäristökeskukselle ja Leppävirran kunnan ympäristölautakunnalle sekä Varkauden kaupungin ympäristöviranomaiselle.
(YSL 46 §, JäteL 51§, 52§,) Perustelu:
Toiminnan harjoittajan velvollisuus on pitää kirjaa jätteistä ja niiden käsittelys- tä/hyödyntämisestä. Hänen tulee olla selvillä toiminnan päästöistä ja ympäristövaikutuksista.
Tarkkailutietojen ja vuosiyhteenvedon perusteella seurataan, onko toiminta lupapäätöksen mukaista.
12 RATKAISUN PERUSTELUT
12.1 Luvan myöntämisen edellytykset
Ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset (YSL 41 §). Luvan myöntämisen edellytykset ovat (YSL 42 §, JäteL 6 §, JäteA 8 ja 9 §):
1. Toiminnasta ei aiheudu asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankin-
nan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaiku- tusalueella, naapurille, ympäristön tai kiinteistön asukkaille tai omistajille kohtuutonta rasitus- ta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, täri- nästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muusta vastaavasta vaikutuksesta.
2. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti.
3. Jätteen hyödyntämis- ja käsittelytoiminnan harjoittaja on toiminnan laajuus, luonne ja toi- mintaa varten annettavat määräykset huomioon ottaen asettanut riittävän vakuuden tai esittä- nyt muun vastaavan järjestelyn asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Vakuus tai muu vastaava järjestely voidaan jättää vaatimatta, jos hakija on riittävän vakavarainen ja kykenee muuten huolehtimaan asianmukaisesta jätehuollosta taikka jätteen hyödyntämis- tai käsittely- toiminta on pienimuotoista.
4. Jätteen hyödyntämis- ja käsittelytoiminnan harjoittajan käytettävissä on toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus.
5. Jätehuollossa käytetään parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdolli- simman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätteet hyödynnetään, jos se on teknisesti mahdollista eikä aiheuta kohtuuttomia lisäkustannuksia.
6. Jätteiden hyödyntämis- ja käsittelypaikka on suunniteltu, perustetaan ja rakennetaan siten, ettei siitä eikä sen käytöstä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Luvassa on lisäksi otettava huomioon valtakunnalliset ja alueelliset jätesuunnitelmat.
12.2 Luvan myöntämisen yleiset perustelut
Toiminta-alue, jolle stabiloitavat pilaantuneet maat sijoitetaan, sijaitsee vahvistetussa kaavassa jätteenkäsittelyyn varatulla alueella. Alueen ympäristö on metsätalouskäytössä eikä läheisyy- dessä sijaitse häiriintyviä kohteita. Sijoituskohdan välittömässä läheisyydessä sijaitsee Var- kauden kaupungin Riikinnevan yhdyskuntajätteen kaatopaikka sekä Varkauden kaupungin pi- laantuneiden maiden loppusijoitusalue.
Riikinevan jätteenkäsittelylaitoksen kehittämisestä on tehty ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi. Arviointiselostuksessa on esitetty nyt hakemuksen mukainen toiminta ja arvioitu siitä aiheutuvat vaikutukset. Arviointiselostuksesta annetussa yhteysviranomaisen lausunnossa esitetyt tarkennukset on esitetty lupahakemukses- sa. Luvassa annetuilla määräyksillä ympäristölle kohdistuvia vaikutuksia voidaan arvioida ja tarkkailla.
Kiinteytyksen avulla ei poisteta pilaantuneesta maa-aineksesta mahdollisesti aiheutuvaa riskiä lopullisesti, mutta menetelmällä pystytään vähentämään haitta-aineista muodostuvaa riskiä.
Kiinteytettyjen haitta-aineiden osalta tulee varmistaa ratkaisun pysyvyys ja pitkäaikaistoimi- vuus. TEKES:in teknologia katsauksessa 47/96, Saastuneiden maiden tutkiminen ja kunnostus, kiinteytetyn maa-aineksen sijoitusedellytykset on jaettu liukoisuuden perusteella ryhmiin 1A ja 1B. Ryhmän 1B liukoisuusrajan alittuessa materiaali voidaan sijoittaa ajoittain kosteisiin si- joitusolosuhteisiin. Hakijan esittämät ohjearvot ovat luokan 1B mukaiset. Ennen varsinaista stabilointia materiaalista tehdään hyötykäyttökelpoisuus testit, joilla varmistetaan oikeat lisä- aineiden määrät niin, ettei kiinteytetystä kenttärakenteesta liukene haitta-aineita ympäristöön haitallisessa määrin. Työnaikaisella laadunvalvonnalla huolehditaan siitä, että työn lopputulos vastaa asetettuja tavoitteita. Alueelta lähtevien suotovesien laatua seurataan ottamalla näytteitä näytteenottokaivosta. Toiminta on parhaan taloudellisen käyttötekniikan mukaista.
Varkauden kaupungilla on kokemusta pilaantuneiden maiden käsittelystä Riikennevan jäte- keskuksen alueella (ongelmajätteen kaatopaikaksi luokiteltu loppusijoitus). Asiantuntemusta hakemuksen mukaiseen pilaantuneiden massojen käsittelyyn hakijalla on riittävästi.
Vakuuden määrittämistä ei ole katsottu tarpeelliseksi, koska kyseessä on kertaluonteinen toi- menpide, toiminnanharjoittajalla on vakavarainen ja kykenee huolehtimaan asianmukaisesti jä- tehuollosta.
Jätelaitoksen eteläpuolella, Etelä-Savon maakunnassa, sijaitsee Metsälän vanhan metsän Natu- ra-alue (FI500015). Toiminnan vaikutuksista Natura-alueeseen on arvioitu YVA-menettelyssä ja ongelmajätteiden loppusijoitusalueen ympäristölupakäsittelyssä. Kummassakaan yhteydessä ei havaittu, että toiminnoista olisi haitallisia vaikutuksia Natura-alueeseen. Nyt luvitetulla toi- minnalla on edellä mainittuihin toimintoihin selvästi vähemmän haitallisia vaikutuksia, eikä eri toimintojen yhteisvaikutuksetkaan aiheuta haitallisia vaikutuksia Natura-alueeseen, kuten YVA-selostuksessa on todettu.
Toiminta on alueellisen jätesuunnitelman mukaista, jonka mukaan Riikinnevan jätekeskuksen alueella on pilaantuneiden maiden käsittelyalue. Jätesuunnitelmassa on tavoitteeksi asetettu myös jätteiden hyötykäytön lisääminen.
Toimittaessa hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisesti pilaantuneiden maiden käsittelystä ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutus- alueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköi- syys ja onnettomuusriski. Toiminta täyttää luvan myöntämisen edellytykset. Lupa voidaan myöntää.
Ympäristökeskus katsoo, että toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta lupapää- töstä noudattaen, koska niitä alueita, joissa on jo toimintaa varten ympäristökeskuksen erilli- sellä luvalla välivarastoituna pilaantuneita maita, tarvitaan muussa jätelaitoksen toiminnassa.
Mikäli lupapäätös kumotaan tai lupamääräyksiä muutetaan, asetetun vakuuden katsotaan riit- tävän ympäristön saattamiseksi ennalleen (esim. toiminnassa syntyneiden jätteiden toimittami- seksi asianmukaiseen käsittelyyn). Täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.
13 LUVAN VOIMASSAOLO
13.1 Luvan voimassaolo
Tämä lupapäätös on voimassa 31.12.2008. Toiminnalle on haettava uusi ympäristölupa, mikäli toiminta muuttuu olennaisesti.
Kenttärakenteen ja suotovesien jatkotarkkailusta on esitettävä suunnitelma Pohjois-Savon ym- päristökeskukselle hyväksyttäväksi 30.9.2008 mennessä.
(YSL 55 §, 57 §).
Perustelu:
Kyseessä on kertaluokkainen jätteenhyötykäyttö hanke, joka on laajuudeltaan rajattu hyöty- käyttöön tarvittavan kentän koon perusteella. Työt voidaan tehdä luvan voimassa olon aikana.
Toiminta-ajan lyhyyden takia lupamääräysten tarkistaminen ei ole tarpeen, mutta uutta lupaa on haettava, jos toiminta laajenee nyt esitettyä aluetta laajemmalle.
Kenttärakenteen toimivuutta ja suotovesien vaikutuksia tulee tarkkailla lupapäätöksen voi- masssaolon jälkeenkin.
13.2 Asetuksen ja muiden säännösten noudattaminen
Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määrä- ystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkis- tamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.
(YSL 56 §).
14 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 6-8, 28, 35-38, 41-43, 45, 46, 50, 52-56, 96, 97, 105 § Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 6, 9, 10, 12, 16-19, 23, 37 §
Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) Asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (268/1999) Jätelaki (1072/1993) 3, 4, 6, 51, 52 §
Jäteasetus (JäteA) 3, 3a, 4, 8-10 §
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 ja 18 §
Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (VNp 861/1997)
Valtion maksuperustelaki (150/92) 8 §
Ympäristöministeriön asetus alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1237/2003).
15 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Päätöksestä peritään valtion maksuperustelain (150/92) ja ympäristöministeriön asetuksen (1415/2001) perusteella suoritemaksua 2500 euroa.
Perustelu: Jätteiden hyödyntämis- tai käsittelylaitos, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään 5000 tonnia vuodessa, ympäristöluvan perusmaksu on 2 500 euroa.
16 MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Käsittelymak- susta voidaan valittaa myös erikseen.Valitus on toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskuk- seen. Valitusosoitus on liitteenä.
Lakimies Maija Toivanen
Ympäristöinsinööri Jorma Lappalainen 17 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Päätös
Varkauden kaupunki Tekninen virasto PL 208
78201 Varkaus
Jäljennös päätöksestä
Leppävirran kunnanhallitus
Leppävirran kunnan ympäristölautakunta Varkauden kaupungin tekninen lautakunta Itä-Suomen lääninhallitus
Salvor Oy
Ilmoitus päätöksestä
Asianosaiset
Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja paikallislehdessä
Tästä päätöksestä ilmoitetaan Leppävirran kunnan ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksen il- moitustauluilla valitusajan
___________________________________________________________________________________________________________
______
Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax Sähköpostiosoite Internet
PL 1049 Sepänkatu 2 B (017) 788 4777 (017) 788 4701 kirjaamo.psa@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/psa 70101 Kuopio 70100 Kuopio
VALITUSOSOITUS
Liite Pohjois-Savon ympäristökeskuksen antamaan ympäristölupapäätökseen.
Valitusviranomainen
Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen.
Valitusoikeus Valitusoikeus on:
1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea;
2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset il- menevät;
3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät;
4) alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviran- omaisella;
5) muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella.
Valitusaika
Päätös on annettu 21.5.2005. Valitus aika on 30 päivää tästä päivästä tätä päivää lukuun ottamatta.
Valitusaika päättyy 22.8.2005.
Valituksen toimittaminen
Valitus on jätettävä Pohjois-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon.
Käyntiosoite: Sepänkatu 2 B, 70100 Kuopio
Postiosoite: PL 1049, 70101 Kuopio
Telefax: 017 – 788 4701
Puhelin: 017 – 788 4777
Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä (aukioloaika klo 8.00 - 16.15). Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.
Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava:
• valittajan nimi ja kotikunta
• postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa
• päätös, johon haetaan muutosta
• miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
• perusteet, joilla muutosta vaaditaan
Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tä- män nimi ja kotikunta.
Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä:
• päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä
• asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 80 euroa.
