PÄÄTÖS
Nro 110/04/2 Dnro ISY-2004-Y-35 Annettu julkipanon jälkeen
29.10.2004
HAKIJA Jyrkän Energiaturve Oy
os. Jyrkäntie 1722, 74380 JYRKKÄ
ASIA Pilvisuon, Kuohunsuon ja Matosuon turvetuotantoalueiden ympäristölupa, Sonkajärvi
TOIMINTA
Hakemus koskee pinta-alaltaan 61,6 ha:n tuotantokuntoista Pilvisuon turvetuotantoa ja tuotantoon valmistelemattomien Kuohunsuon (tuotantoala 21,4 ha) ja Matosuon (tuotan- toala 7,5 ha) turvetuotantoa ja siihen liittyviä ojituksia.
ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN
Hakemus on saapunut ympäristölupavirastoon 1.3.2004. Sitä on täydennetty 22.4.2004.
Hakijayhtiö on 1.6.2004 saakka toiminut nimellä Pilvipala Ky.
Pohjois-Savon ympäristökeskus on 4.7.2003 merkinnyt Pilvipala Ky:n harjoittaman tur- vetuotannon ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 6 §:n mukai- sesti ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Ympäristökeskus on päätöksellään 30.5.2003 velvoittanut toiminnanharjoittajan hakemaan Pilvisuon, Kuohunsuon ja Ma- tosuon turvetuotannolle ympäristölupaa 31.12.2003 mennessä. Päätöksellään 10.12.2003 ympäristökeskus on myöntänyt ympäristöluvan hakemiseen jatkoaikaa 31.3.2004 saakka.
Hakemus käsitellään ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisena ympäristölupahake- muksena. Turvetuotanto on luvanvaraista ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohdan 7 d) mukaan, jos tuotantoalue on yli 10 ha.
Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin kohdan 5 c) no- jalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa.
TOIMINTAA KOSKEVAT SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE
Hakija on vuokrannut turvetuotantoon ja pintavalutuskentiksi tarvittavat alueet 20 vuo- deksi 1.1.2004 alkaen.
Ylä-Savon maakuntakaavassa, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 9.4.2003, Pil- visuo on osoitettu erityistoimintojen alueeksi turvetuotantoa varten (EO1). Kuohunsuolle ja Matosuolle ei ole maakuntakaavassa merkitty mitään aluevarausta.
Tuotantoalueet eivät sijoitu Itä-Sonkajärven rantaosayleiskaava-alueelle eikä laadittavana olevalle Jyrkän kylän osayleiskaava-alueelle.
YMPÄRISTÖOLOSUHTEET JA TUOTANNON JÄRJESTÄMINEN
Tuotantoalueiden sijainti ja niiden ympäristö
Tuotantoalueet sijaitsevat Sonkajärven kunnan Haapajärven Sydänmaan kylässä Jyrkän kylätaajaman pohjoispuolella noin 20 kilometriä Sonkajärven keskustasta koilliseen.
Pilvisuolla turvetuotanto on aloitettu vuonna 1986. Tuotannosta on jo poistunut noin 15 ha:n alue, joka on metsitetty.
Kuohunsuo sijaitsee Pilvisuon luoteispuolella. Kuohunsuo rajoittuu matalahkoihin hiek- ka- ja moreenikankaisiin ja ojitettuihin rämeisiin. Suon pohjoisosa on metsäojituksen vuoksi kuivunut ja on nykytilassaan kangasrämettä. Kuohusuon keskiosassa ja Pil- visuohon rajoittuvassa eteläosassa vallitsevia suotyyppejä ovat kasvillisuuskartoituksen mukaan isovarpuräme, oligotrofinen lyhytkorsiräme ja lyhytkorsikalvakkaneva. Alue on
ojitettu noin 10 vuotta sitten, mutta puusto on niukkaa. Kartoituksessa ei tullut esille rau- hoitettuja, uhanalaisia, vaarantuneita tai silmälläpidettäviä kasvilajeja. Kuohusuon etelä- ja pohjoispuolelle on metsäautotie ja suon poikki kulkee sähkölinja.
Matosuo sijaitsee Pilvisuon pohjoisosan länsipuolella ja se rajoittuu pääosin mataliin hiekkakankaisiin. Suon pohjoispuolella on ojitettua rämettä. Ojitukset ovat vaikuttaneet Matosuon suoluontoon niin, että suotyyppejä ei voida määritellä. Alue on nykyisellään varputurvekangasta.
Matosuon länsilaidalla on suunnitellun tuotantoalueen ulkopuolella lähde, jonka ympäril- le on jätetty 80 x 100 metrin hakkaamaton ja ojittamaton alue.
Kuohunsuon ja Matosuon linnusto
Kuohusuon ja Matosuon linnusto on 14.6.2003 tehdyn lintulaskennan perusteella tyypil- listä Ylä-Savossa esiintyvää metsäisten soiden lajistoa. Merkittävimpiä havaintoja olivat Kuohunsuon pohjoisosasta löytynyt metson soidinpaikka ja kulorastaan runsas esiinty- minen (kaksi paria ja yksinäinen lintu). Mitään harvinaisuuksia ei pesimäaikaisessa kar- toituksessa havaittu.
Tuotantoalueiden ympäristön asutus
Lähin asutus sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä Pilvisuon tuotantoalueen eteläpuolel- la. Etäisyys uusilta tuotantoalueilta asutukseen on lyhimmillään 750 metriä. Jyrkän kylä on noin 1,5 km:ä Pilvisuolta kaakkoon.
Kuivatusvesien purkureitti ja vesistön tila
Tuotantoalueet sijaitsevat Nilsiän reitin Nurmijoen alueen keskiosilla (4.643 ja 4.642).
Pilvisuon ja sen yläpuolisen Kuohunsuon kuivatusvedet johdetaan metsäojan kautta Val- tapuroon. Pilvisuon tuotantolohkon 1 (2,8 ha) kuivatusvedet johdetaan erillisen metsä- ojan kautta Valtapuroon. Valtapuro laskee Kiltuanjärven alaosan Niskalahteen, josta ve- det purkautuvat Jyrkänkosken kautta Haapajärveen.
Matosuon kuivatusvedet johdetaan Navettapuroa myöten Haapajärven Pienilahteen. Haa- pajärvestä vedet laskevat Haapakosken kautta Päsmäriin ja siitä edelleen Nurmisen kaut- ta Nurmijokeen.
Haapajärven Haapakoskeen rajoittuvan valuma-alueen pinta-ala on 742 km2 ja järvisyys 10,7 %. Vesistöalueen järvistä Laakajärveä sekä Kiltuanjärveä ja Haajaistenjärveä sään- nöstellään.
Keskivirtaama on Kiltuanjärven alapuolella Jyrkänkoskessa 42,8 m3/s ja Haapajärverven alapuolisessa Haapakoskessa 44,8 m3/s. Valtapuron (F 24 km2) ja Navettapuron (F 2 km2) virtaamat ovat niiden pienistä valuma-alueista johtuen vähäisiä.
Nurmijoen valuma-alueesta noin 45 % on turveperäistä aluetta, peltoa on vain 0,6 %.
Vesistöalueella oli vuonna 2002 turvetuotantoa yhteensä 544 ha:lla, josta 254 ha laski ve- tensä Laakajärveen ja 290 ha Kiltuanjärveen.
Kiltuanjärven veden laadusta on tietoja vuodesta 1981 alkaen. Jyrkänkoskelta (Kiltuan- järven ja Haapajärven välinen koskialue) ja Haapajärveltä on vain muutamia näytteitä veden laadusta.
Kiltuanjärven vesi on suoperäisille alueille tyypillisesti humuspitoista ja myös veden väriarvot ovat korkeita (yli 100 mg/l Pt). Etenkin suuret kokonaisfosforipitoisuudet il- mentävät rehevyyttä. Järven syvännealueen alusveden happipitoisuus on kevättalvella heikentynyt, mutta varsinaista happikatoa ei ole ilmennyt.
Jyrkänkoskella veden laatu on 1980-luvun tulosten perusteella hyvin samankaltaista kuin Kiltuanjärvessä.
Haapajärvestä on vain talviaikaiset näytesarjat vuosilta 1977 ja 1997, Haapakoskesta on kolmen näytekerran tulokset vuodelta 1985. Haapajärvessä alusveden happipitoisuudet olivat jo keskitalvella otetuissa näytteissä alhaisia. Järven ravinnepitoisuudet olivat näi- den näytteiden perusteella hieman Kiltuanjärveä alhaisemmat.
Kiltuanjärvi ja Haapajärvi on ravinnepitoisuuksien perusteella luokiteltavissa hieman reheviksi tai reheviksi järviksi.
Kalasto ja kalastus
Kiltuanjärvellä ja Haapajärvellä harjoitetaan kotitarve- ja virkistyskalastusta. Alueella on käytössä vesialueen omistajien myymien kalastuslupien lisäksi viehekalastukseen oikeut- tava järvialueiden yhteislupa ja erillinen koskialueiden yhteislupa.
Kiltuanjärven säännöstelyn kalataloudellisen velvoitetarkkailun tulosten mukaan järven yleisimmät saalislajit ovat hauki, ahven ja muikku. Saalislajistoon kuuluvat myös siika, taimen, kuha ja made. Tiedusteluaineiston mukaan Kiltuanjärvellä kalastusta haittaavina tekijöinä pidetään pyydysten likaantumista ja säännöstelyä.
Alueelle on istutettu taimenta, siikaa ja harjusta. Nykyisin siikaistutukset on korvattu kuhalla. Nurmijoen koskialueilla on tehty virtavesikunnostuksia.
Alueen kuntoonpano ja tuotantotoiminta
Hakija tuottaa sekä palaturvetta että jyrsinturvetta. Tuotannon pääpaino on palaturpeessa, mutta kulloinkin vallitsevan markkinatilanteen, sääolosuhteiden ja olemassa olevan nos- tokaluston tehokas käyttö huomioon ottaen on eri menetelmien sekakäyttö järkevää ja te- hokasta. Turvepaksuudeltaan matalat alueet voidaan hyödyntää tarkkaan jyrsinturvetuo- tannossa imuvaunumenetelmällä. Palaturvetuotantoon soveltuvat vain turvepaksuudel- taan yli 60 cm:n alueet. Turvetuotannon on arvioitu kestävän hankealueella noin 20 vuot- ta.
Pilvisuolla tuotantoa on harjoitettu vuodesta 1986 lähtien. Seuraavan viiden vuoden ai- kana Pilvisuolta on tarkoitus nostaa noin 30 000 m3 turvetta vuodessa, jonka jälkeen tuo- tantoala vähenee noin puoleen nykyisestään. Tuotannosta poistuvat alueet sijaitsevat Pil- visuon pohjois- ja koillisosassa. Myös lähimpänä asutusta oleva lohko 1 alueen etelä- päästä poistuu tuotannosta vuoteen 2007 mennessä. Tuotannosta poistuvat alueet jäävät metsätalouskäyttöön ja niille istutetaan männyntaimia.
Pilvisuon tuotantoalueen vesiensuojelua parannetaan kaivamalla eristysojat ja rakenta- malla laskeutusaltaita niin, että alueella on yhteensä neljä allasta.
Kuohunsuon ja Matosuon kunnostustyöt aloitetaan kaivamalla eristysojat tuotantoaluei- den ympärille. Seuraavaksi kaivetaan pintavalutuskenttien tarvitsemat ojastot, asennetaan mittapadot ja tukitaan pintavalutuskentillä olevat metsäojat oikovirtauksien estämiseksi.
Laskeutusaltaat kaivetaan ennen kunnostettavan alueen kokoojaojien ja reunaojien kai- vua. Viimeisenä kaivetaan sarkaojat ja sarkaojasyvennykset sekä asennetaan päisteputket ja lietteenpidättimet. Kaivutyöt tehdään talvella, jolloin kaivuaikainen vesistökuormitus on mahdollisimman pieni. Ojituksen jälkeen saroilta poistetaan maatumaton pintaturve ja muotoillaan sarat tuotantokuntoon.
Pilvisuon ja Kuohunsuon välille rakennetaan noin 500 metriä tietä, joka mahdollistaa saman tuotantokaluston käytön molemmilla alueilla.
Tuotantoalueiden ja niiden vesiensuojelurakenteiden (pintavalutuskentät ja laskeutus- altaat) alapuoliset ojastot soveltuvat sellaisinaan laskuojiksi eikä niissä ole tarvetta tehdä perkaus- tai kaivutöitä.
Kuivatusvesien käsittelymenetelmät ja paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)
Pilvisuon nykyisen tuotantoalueen vesiensuojelua parannetaan ohjaamalla kuivatusvedet sarkaojarakenteiden kautta laskeutusallaskäsittelyyn. Laskeutusaltaat (yhteensä 4 kpl) mitoitetaan turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (2003) mukaisesti ja ne varustetaan pintapuomeilla. Lohkojen kaksi ja kolme väliseen kokoojaojaan rakennetaan virtaaman- säätöpato. Kaikkiin sarkaojiin kaivetaan sarkaojasyvennykset ja päisteputkiin asennetaan lietteenpidättimet. Pilvisuon alueella käytetään ojan pohjalla makaavaa sihtiputkea (Pie- lapidätin).
Pilvisuon tuotantoalueen ulkopuolisia vesiä ohjataan mahdollisuuksien mukaan eris- tysojien kautta varsinaisen tuotantoalueen vesiensuojelujärjestelmien ohi. Eristysojien alapäihin kaivetaan lietesyvennykset. Osa Pilvisuolta tuotannosta poistuneiden alueiden vesistä joudutaan ohjaamaan tuotantoalueen vesiensuojelujärjestelmien kautta. Tämä on otettu huomioon laskeutusaltaiden mitoituksessa.
Uusien lisäalueiden Kuohunsuon ja Matosuon turvetuotannon vesiensuojelu on suunni- teltu vastaamaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT).
Kaikkiin sarkaojiin rakennetaan sarkaojasyvennykset ja niihin sijoitetaan lietteenpidätti- met (Pielapidätin). Sarkaojasyvennykset puhdistetaan tarvittaessa ja ainakin kerran vuo- dessa tuotantoalueen syyskunnostuksen yhteydessä.
Uusien tuotantoalueiden kokoojaojien alapäihin rakennetaan laskeutusaltaat ja niiden viereen lietteen läjitysalueet. Altaat puhdistetaan ainakin kerran vuodessa.
Kuohunsuon laskeutusaltaasta vedet valuvat luontaisesti lähellä Pilvisuon pohjoispäätä sijaitsevalle pintavalutuskentälle. Kentän pinta-ala on noin 1,35 ha eli 5,0 % valuma- alueen pinta-alasta. Se sijoittuu metsäojitetulle alueelle. Pintavalutuskentän alueelle jää- vät metsäojat tukitaan oikovirtauksien estämiseksi. Jako-ojan kautta kentälle tulevat ve- det ohjataan koko pintavalutuskentän alueelle ojamaita pengertämällä. Kentän alapuoli- sesta keräilyojasta vedet ohjataan Pilvisuon eristysojastoon ja edelleen metsäojan kautta Valtapuroon.
Matosuon vedet johdetaan kokoojaojaa pitkin laskeutusaltaalle, josta ne valuvat luontai- sesti metsätien alittavasta rummusta pintavalutuskentälle. Kentän pinta-ala on 0,55 ha eli 5,5 % valuma-alueen pinta-alasta. Kentän läpi kulkeva metsäoja tukitaan jako-ojan lähei- syydestä tiiviillä kivennäismaalla. Muualla oja täytetään pintakasvillisuutta sisältävällä turpeella.
Kuohunsuon ja Matosuon laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien mitoitus täyttää turve- tuotannon ympäristönsuojeluohjeen (2003) mitoituksen.
Hakijan käsityksen mukaan Pilvisuon, Kuohunsuon ja Matosuon vesiensuojelussa on otettu huomioon ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja paras käytäntö (BEP).
Liikennejärjestelyt
Turpeen kuljetusreitti hankealueelta on jyrsinturpeen osalta Poromäki - Laakajärvi maan- tietä pitkin noin 20 km valtatie 5:lle ja sitä pitkin Kuopioon. Palaturvetta toimitetaan pai- kallistietä pitkin Jyrkän kylältä Sukevalle ja sieltä valtatie 5:n kautta Kajaaniin. Turve- tuotannon liikennettä lisäävä vaikutus on edellä mainituilla tieosuuksilla vähäinen.
Turvekuljetukset ajoittuvat pääosin tuotantokauden jälkeiselle talvikaudelle. Kuljetusrei- tin välittömässä läheisyydessä on kolme asuttua taloutta, joille kuljetukset voivat aiheut- taa meluhaitta ja tien pölyämisestä johtuvaa haittaa.
Tuotannossa käytettävät aineet ja niiden varastointi
Tuotantoalueilla käytetään vetokalustona 3 - 5 traktoria ja aumauskoneena tela-alustaista kaivinkonetta. Vuotuinen polttoaineen kulutus on keskimäärin noin 54 000 litraa ja se vaihtelee vuosittain tuotanto-olosuhteista riippuen.
Polttoaineet varastoidaan kolmessa 2 500 litran terässäiliössä. Pilvisuon alueella on tur- vemaalle rakennettu sorastettu alue, jossa tankkaukset suoritetaan. Hakijalla on tuotanto- alueista erillään oleva korjaamohalli, jonne varastoidaan tilapäisesti kaikki ongelmajät- teet ennen niiden toimittamista jatkokäsittelyyn.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN
Vesistöt
Hankkeen vesistökuormitusta on hakemussuunnitelmassa arvioitu kunnostus- ja tuotan- toaikaisissa tilanteissa Vapo Oy:n Pohjois-Savon ympäristökeskuksen alueen turvetuo- tantosoiden vuosien 1995 - 2001ominaiskuormituslukujen perusteella. Siinä on Pilvisuon osalta käytetty laskeutusaltaallisten soiden kuormitusta, Kuohunsuon ja Matosuon osalta on käytetty pintavalutuskentällisten soiden kuormitusarvoja. Kunnostusvaihe on arvioitu erikseen.
Pilvisuon tuotantoaikainen sekä Kuohunsuon ja Matosuon kunnostusaikainen kuormitus (brutto) on kesäaikana keskimäärin seuraava:
Tuotantoalue Kiintoaine kg/vrk
Kokonaisfosfori kg/vrk
Kokonaistyppi kg/vrk
Pilvisuo 61,6 ha 4,1 0,03 0,7
Kuohunsuo 21,4 ha 2,6 0,03 0,9
Matosuo 7,5 ha 0,9 0,01 0,3
Yhteensä 90,5 ha 7,6 0,06 1,9
Pohjois-Pohjanmaan alueen turvetuotannon tarkkailun mukaan rankkasateiden aikaiset ominaiskuormitukset ovat tavallisimmin noin 2 - 5 -kertaisia tuotantokauden keskimää- räiseen kuormitukseen verrattuna. Kuormituksen kasvu rankkasadekausina aiheutuu pää- osin valuman kasvusta.
Toukokuun ja lokakuun välisen ajan (9 kk) kuormitus on Pilvisuon, Kuohunsuon ja Ma- tosuon alueella osan alueista ollessa keskimääräistä enemmän kuormittavassa kunnostus- vaiheessa yhteensä noin 2 050 kg kiintoainetta, 16 kg fosforia ja 513 kg typpeä. Tämä kuormitus vastaa asukasvastinelukuihin suhteutettuna fosforin osalta 33 asukkaan ja ty- pen osalta 158 asukkaan puhdistamattomia jätevesiä.
Kunnostusvaiheen jälkeen kuormituksen arvioidaan alenevan huomattavasti.
Pohjavesialueet ja pienvedet
Tuotantoalueiden ympäristön kangasmaat ovat hiekkaisia tai kivisiä moreenikankaita.
Lähin pohjavesialue on Kiukonkankaan I-luokan alue noin neljä kilometriä Pilvisuon tuotantoalueesta Haapajärven itäpuolella. Turvetuotantoalueilla ei ole vaikutusta pohja- vesialueelle.
Matosuon länsipuolella olevan lähteen säilyminen on otettu huomioon siten, että kaivu- töitä ei tehdä lähteen läheisyydessä. Nykyiset metsäojat toimivat eristysojana. Suunnitel- lun tuotantoalueen reunaoja sijoittuu noin 40 metrin etäisyydelle lähteestä. Lähdettä käy- tetään hakijan osakkaan talousvetenä lähteen läheisyydessä olevalla metsästysmajalla.
Pölyvaikutukset
Turvetuotannon aiheuttamat pölyhaitat ajoittuvat pääsääntöisesti tuotantokaudelle. Työ- koneiden liikkuminen kuivalla tuotantokentällä aiheuttaa pölyämistä samoin kuin turpeen aumaaminen ja sen kuormaaminen kuljetuksiin. Pölyämisen määrään vaikuttavat myös tuotantomenetelmä, turpeen laatu, maasto-olosuhteet sekä säätila ja tuulisuus.
Turvetuotannon aiheuttamat pölylaskeumat ovat suurimmat noin 100 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Tuulen mukana turvepöly voi kulkeutua kauaskin tuotantoalueesta ja pölyn laskeutuessa esimerkiksi tyynelle veden pinnalle se koetaan viihtyvyyshaittana.
Turpeen lastaaminen tapahtuu yleensä tuotantokauden ulkopuolella. Lastauksen aiheut- tama pölyäminen koetaan silmämääräisesti suurena, mutta sen vaikutusalue on yleensä pieni. Turvekuljetuksissa kuormat peitetään huolellisesti pölyämisen estämiseksi.
Pilvisuolla tuotantomenetelminä ovat jyrsinturpeen nosto imuvaunulla ja palaturpeen nosto. Suunnitelmissa on hankkia myös mekaaninen kokoojakalusto. Kuohunsuolla ja Matosuolla pääasiallisin tuotantomenetelmä on palaturvetuotanto, joka on eri menetel- mistä vähiten pölyävä.
Lähin asutus sijoittuu Pilvisuon tuotantolohkon 1 lounaispuolelle noin 300 metrin etäi- syydelle tuotantoalueesta. Asutuksen ja tuotantolohkon välinen kangas on hakijan hallin- nassa olevaa mäntymetsää, jonka käsittelyssä on otettu huomioon sen vaikutus pölyn ja melun leviämistä vähentävänä tekijänä. Lehtipuut ja niiden versot jätetään raivaamatta Pilvisuon eteläreunan ja maantien väliseltä alueelta.
Pilvisuon lohkoilla 1 ja 2, jotka ovat lähimpänä asutusta, turpeen nostoa imuvaunumene- telmällä ei aloiteta tai se keskeytetään välittömästi mahdollisen pölyhaitan vuoksi, jos tuulen suunta kääntyy asutusta kohti. Jyrsinturvetta ei päästetä kuivumaan liikaa, koska ylikuiva turve pölisee eniten.
Vanhat imuvainut on tarkoitus varustaa pölynerottimena toimivilla halkaisijaltaan noin kolme metriä olevilla pressuputkilla, jossa poistoilman turvepöly saadaan laskeutumaan maahan.
Meluvaikutukset
Turvetuotannon aiheuttama melu johtuu työkoneiden ja raskaiden ajoneuvojen aiheutta- mista äänistä, jotka vastaavat maataloudesta aiheutuvaa konemelua.
Turvetuotannossa melu keskittyy tuotantokaudelle touko- elokuulle, jolloin melua esiin- tyy 30 - 50 vuorokauden aikana. Turpeen kuljetuksien melu syntyy raskaan liikenteen äänistä ja ajoittuu työmaakohtaisesti yleensä yhden tai korkeintaan kahden kuukauden ajalle.
Selvitysten mukaan turpeen jyrsinnän, palaturpeen haun ja turpeen imuvaunulla noston aiheuttamat hetkelliset 55 dB:n melualueet ulottuvat 100 - 200 metrin etäisyydelle työ- kohteesta. Edellä mainitut työvaiheet eivät käytännössä aiheuta tuotantokenttien ulko- puolella pitkäaikaisia 55 dB:n melutason ylityksiä.
Turvekenttien kunnostustyöt (kunnostusjyrsintä ja kunnostusruuvaus) ja palaturpeen nos- to aiheuttavat 55 dB:n melutasoja 300 - 400 merin etäisyydelle työkohteesta. Näiden työvaiheiden tekeminen yöllä klo 22.00 - 7.00 voi nostaa ympäristön melutasot ohjear- von 50 dB tasolle noin puolen kilometrin säteellä. Toiminnan aiheuttama päiväaikainen keskiäänitaso rajoittuu 55 dB:n tasolle tuotantokentän läheisyydessä 200 - 300 metrin sä- teellä. Turpeen nostaminen uuden tyyppisellä imuvaunulla (malli JIK-35) aiheuttaa muita kunnostus- ja työmenetelmiä suurempia melutasoja. Mallin käyttäminen voi aiheuttaa melutasojen ohjearvojen ylityksiä noin kilometrin säteellä tuotantoalueesta.
Pilvisuolla voi aiheutua meluhaittoja asutukselle lohkon 1 ja lohkon 2 eteläosan turvetuo- tannosta. Näiden alueiden etäisyys asutuksesta on alle 500 metriä. Uusien tuotantoaluei- den Kuohunsuon ja Matosuon etäisyys asutuksesta on vähintään 800 metriä, joten niillä tapahtuva turvetuotanto ei ennalta arvioiden aiheuta melun raja-arvojen ylityksiä.
Lähinnä asutusta olevilla alueilla ei nosteta turvetta yöllä klo 22.00 - 7.00. Pilvisuon loh- kot 1 ja 2 ovat poistumassa tuotannosta suurimmaksi osaksi 2 - 3 vuoden kuluessa.
Toiminnasta syntyvät jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen
Turvetuotannossa alueella syntyvät jätteet ovat pääasiassa koneiden jäteöljyä ja öljyn- suodattimia. Turveaumojen peittämisessä käytettävä muovi pyritään käyttämään uudel- leen. Muuten muovi toimitetaan kunnan jätteenkäsittelyyn.
Huoltotyöt tehdään pääasiassa hakijan huoltohallissa, joka sijaitsee Pilvisuolle tulevan tien varressa. Jäteöljy toimitetaan Keräysöljy Oy:lle. Muut ongelmajätteet toimitetaan kunnan ongelmajätteiden keräyspaikalle. Muut jätteet kerätään roska-astioihin, jotka tyh- jennetään säännöllisesti. Muutoinkin noudatetaan kunnan jätehuoltomääräyksiä.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
Pilvisuon nykyiselle tuotantoalueelle on laadittu turvallisuussuunnitelma, jota täydenne- tään koskemaan myös uudet lisäalueet. Tuotantoalueilla noudatetaan sisäministeriön pe- lastusosaston 26.4.2000 antamaa turvetuotannon paloturvallisuusohjetta.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Pilvisuon turvetuotanto ei ole ollut kuormitus- ja vaikutustarkkailun piirissä.
Hakija esittää, että hankkeen käyttötarkkailu toteutetaan pitämällä käyttöpäiväkirjaa, johon merkitään muun muassa tiedot tuotanto- ja kuntoonpanotöistä, vesiensuojeluraken- teiden toiminnasta ja hoidosta, vesinäytteiden otosta ja vesimäärän mittauksista sekä muista kuormitukseen vaikuttavista seikoista.
Tuotantoalueiden kuntoonpanon ja tuotannon päästö- ja vaikutustarkkailun hakija esit- tää tehtäväksi hakemuksen liitteenä olevan ohjelman mukaisesti. Kuormitusta tarkkail- laan Kuohunsuon pintavalutuskentältä kolme kertaa vuodessa ja Matosuon pintavalutus- kentällä kerran vuodessa. Vesimäärien mittaus tehdään mittapadoilla. Vaikutustarkkailu toteutetaan tarkkailemalla Valtapuron veden laatua tuotantoalueiden purkuvesien ylä- ja alapuolella kolme kertaa vuodessa.
Hakija ei esitä pölyn, melun ja liikenteen päästöjen tarkkailemista.
TUOTANTOALUEEN JÄLKIHOITO JA -KÄYTTÖ
Turvetuotannon arvioidaan kestävän alueella noin 20 vuotta. Pilvisuon vanhimmat lohkot poistuvat käytöstä lähivuosina. Tuotannosta poistuvat alueet otetaan metsätalouskäyt- töön.
Hakemukseen sisältyy hakijan laatima kartta vuoteen 2007 mennessä Pilvisuolta tuotan- nosta poistuvista alueista ja näiden alueiden vesien johtamisesta. Metsitettävien alueiden vedet johdetaan osittain ympärysojiin ja osittain laskeutusaltaiden kautta nykyisiä purku- reittejä.
AIHEUTUVAT VAIKUTUKSET JA KALATALOUDELLISTEN HAITTOJEN KOMPENSOINTI
Nurmijoen kokonaiskuormitukseen suhteutettuna Pilvisuon, Kuohunsuon ja Matosuon kuivatusvedet eivät vaikuta Kiltuanjärven ja Haapajärven käyttöön niin, että siitä aiheu- tuisi korvattavaa haittaa.
Turvetuotannon kalataloudelliset vaikutukset ovat tyypiltään ajoittaisia ja vaikeasti ero- tettavissa muista samanlaatuisista maatalouden ja metsätalouden hajakuormituksen vai- kutuksista.
Hakija esittää, että 91 ha:n tuotantoalueen kalataloudellisten vaikutusten kompensaatioon käytettäisiin istutuksiin 162 - 276 €:n arvosta pyyntikokoista kalaa.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
Hakemuksesta tiedottaminen
Hakemuksesta on pyydetty lausunto Pohjois-Savon ympäristökeskukselta, Pohjois-Savon TE-keskuksen kalatalousyksiköltä, Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäris- tölautakunnalta ja Sonkajärven kunnanhallitukselta.
Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Sonkajärven kun- nassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Muistutukset ja mielipiteet tuli toimittaa
ympäristölupavirastolle viimeistään 16.6.2004. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitet- tu Iisalmen Sanomissa 17.5.2004.
Lausunnot
1. Pohjois-Savon ympäristökeskus toteaa, että hakemuksen mukainen turvetuotanto Pilvisuolla, Kuohunsuolla ja Matosuolla täyttää ympäristönsuojelulain vaatimukset eikä tuotannosta aiheudu merkittävää haittaa, rasitusta tai ympäristön pilaantumista, kun toi- minnassa otetaan huomioon ympäristökeskuksen lausunnossaan esittämät toimenpiteet.
Ympäristökeskus on lausunnossaan vaatinut seuraavaa:
- Matosuon länsipuolella sijaitsee lähde noin 40 metrin päässä suunnitellun tuotantoalu- een kaivettavasta reunaojasta. Välissä kulkee olemassa oleva oja, joka tulee toimimaan eristysojana. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan eristysojaa ei saa syventää lähteen läheisyydessä. Reunaojaa ei tule kaivaa kivennäismaahan saakka.
- koska pintavalutuskentät toteutetaan ojitetuille soille, tulee kentillä olevat ojat täyttää niin, että oikovirtaukset ojalinjojen kautta estyvät.
- laskeutusaltaiden 3 ja 4 osalta tulee varmistaa, että myös viipymä täyttää "Turvetuotan- non ympäristönsuojeluohjeen 19.9.2003" mukaiset vaatimukset.
- turpeen aumaus ja kuljetusrekkaan lastaus tulee suorittaa niin, ettei turvetta pääse le- viämään ojaan. Lastausalue tulee sijoittaa riittävän kauas eristysojasta.
- tuotantoalueella käytettävien imuvaunujen tulee olla varustettu pölynerottimin.
- tuotantoa tulee rajoittaa asutusta lähimmillä tuotantolohkoilla tuulen käydessä asutuk- seen päin. Tuulen nopeuden ja suunnan seurantaa varten tuotantoalueella tulee olla tuuli- pussi tai muu vastaava menetelmä.
- turvetuotantoalueen toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää ympäröivillä asunto- alueilla ulkona klo 07 - 22 välisenä aikana A-painotettua ekvivalenttitason (LAeq) arvoa 55 dB eikä klo 22 - 07 välisenä aikana arvoa 50 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueil- la ulkona melutaso ei saa ylittää päivällä tasoa 45 dB ja yöllä tasoa 40 dB (Vnp meluta- son ohjearvoista 993/1992). Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän melua ai- heuttavia työkoneita ja -menetelmiä.
- alueella varastoitavien polttonesteiden, ongelmajätteiden ja muiden kemikaalien varas- tointi ja keräily on järjestettävä niin, että niiden pääsy ympäristöön estetään. Polttones- tesäiliöiden tulee olla suoja-altaallisia tai kaksivaippaisia tai muuten sellaiselle tiivispoh- jaiselle alustalle sijoitettuja, että vuodot maaperään estetään säiliövuodon tai tankkauksen yhteydessä. Säiliöiden purkuletkussa tulee olla ylitäytönestin. Mahdolliset koneiden huoltopaikat on järjestettävä tiivispohjaiselle alustalle ja huollot on tehtävä niin, että vuodot maaperään estetään.
- turvetuotannon vesistövaikutuksia tulee tarkkailla Haapajärven syvänteestä otettavin vesinäyttein (piste Haapajärvi 070). Pisteestä tulee ottaa näytteet kaksi kertaa vuodessa, lopputalvella maalis- huhtikuussa sekä loppukesällä elokuussa. Analyysit tulee suorittaa hakijan esittämän virtavesitarkkailun mukaisesti. Näytteiden otto syvännepisteestä tulee aloittaa hyvissä ajoin ennen laajennusalueiden kuntoonpanoa.
- kuormitustarkkailussa näytteitä kummallekin pintavalutuskentälle tulevasta ja siitä läh- tevästä vedestä otetaan kerran kuukaudessa toukokuusta syys/lokakuulle. Kun pintavalu- tuskenttien toimintatehosta on saatu käsitys muutaman vuoden seurannalla, voidaan näyt- teenottoa sen jälkeen harventaa.
- ympäristökeskus suosittaa hakijalle liittymistä Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tark- kailuohjelmaan myös kuormitus- ja vesistötarkkailun osalta.
- turvetuotantoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista tulee ilmoittaa Pohjois-Savon ympäristökeskukselle sekä Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviran- omaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä.
- toiminnassa syntyvistä jätteistä ja ongelmajätteistä on pidettävä kirjaa jätelain 51 §:n mukaisesti.
- kokonaisia tuotantolohkoja tai muutoin merkittäviä aluekokonaisuuksia tuotannosta poistettaessa tulee hyvissä ajoin, vähintään vuosi ennen tuotannon lopettamista, esittää kyseistä lohkoa tai aluetta koskeva jälkikäyttösuunnitelma ympäristökeskuksen hyväk- syttäväksi. Lisäksi vähintään 3 vuotta ennen tuotannon loppumista kokonaan tulee esittää hyväksyttäväksi lopullinen, koko aluetta koskeva jälkikäyttösuunnitelma
2. Pohjois-Savon TE-keskuksen kalatalousyksikkö on lausunut, että hakijalle voidaan myöntää lupa sillä edellytyksellä, että hakija velvoitetaan maksamaan vuosittain Pohjois- Savon TE-keskukselle 300 euron kalatalousmaksu käytettäväksi kalastolle ja kalastuksel- le aiheutuvien haittojen vähentämistä tarkoittavien toimenpiteiden toteuttamiseen hank- keen vaikutusalueella.
Perusteluina kompensaatiotasolle on veden laadun muutosten ohella otettu huomioon Nurmijoen reitin kalataloudellinen merkitys. Nurmijoki on Pohjois-Savon tärkein jokireit- tikalastuskohde, jota hoidetaan pääasiassa taimenistutuksin. Nurmijoen koskissa on todet- tu myös taimenen luontaista lisääntymistä vuosina 1995 - 2000. Lisääntymisalueista Jyr- känkoski on Kiltuanjärven ja Haapajärven välissä.
3. Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristölautakunta on Sonkajärven kunnan ympäristö- ja terveydensuojeluviranomaisena lausunut, että vesistötarkkailu on
tehtävä hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaan ja tuotantoalueet on liitettävä Pohjois- Savon turvetuotantoalueiden yhteistarkkailuun.
Turpeen aumausalueiden kuntoon on kiinnitettävä huomiota niin, että turvetta ei saa jou- tua aumauksen aikana alueen kuivatusojiin.
Tuotantoalueella käytettävien aineiden (poltto- ja voiteluaineet, öljyt ja jäähdytinnesteet) varastointi ja käsittely tulee järjestää niin, että niitä ei pääse maahan tai ojiin. Huolto- ja tankkauspaikkojen tulee olla tiivispohjaisia ja ylivuodot tulee estää.
4. Sonkajärven kunta on lausunut, että vesien käsittelyssä on käytettävä parasta käytet- tävissä olevaa tekniikkaa. Haapajärvi on virkistyskalastusalue, mikä on otettava tuotan- nossa huomioon.
Muistutukset
1. Eskelinniemen osakaskunta on vaatinut hakijalta 400 euron vuosittaista korvausta kalaistutuksiin haitta-alueelle. Esimerkiksi kalanpyydysten likaantuminen on kalastajien antamien tietojen mukaan pahentunut huomattavasti turvetuotannon aikana.
Kesällä veden pinnalla on nähtävissä turvepölyä silloin, kun tuulet ovat tuotantoalueelta päin. Alueiden laajetessa haitat tulevat kasvamaan.
2. AA, BB, CC, DD ja EE ovat yhteisessä muistutuksessaan vaatineet, että hakemus evä- tään.
Muistuttajat pitävät turvetuotannon jatkumisesta aiheutuvia riskejä hyötyihin verrattuna myös taloudellisesti niin suurina, että tuotannon jatkamista ja laajentamista ei voida jär- kevästi perustella.
Muistuttajien havaintojen mukaan Haapajärven vesi samentuu selvästi kesäisin. Kesällä tyynellä järven pinnalla on havaittavissa selviä turvepölylauttoja. Tuulet työntävät lautat rannoille ja laitureiden poukamiin limaiseksi velliksi.
Kalaston ja kalastuksen kannalta ovat olosuhteet Haapajärvessä muuttuneet huonommik- si. Särkikalojen määrä on lisääntynyt järvessä huomattavasti. Aiemmin yleisesti esiinty- neet kuha ja lohikalat ovat vähentyneet selvästi. Viime vuosina kalastusvälineiden nopea limoittuminen on haitannut kalastusta
Etenkin Haapajärven Pienilahden rehevöityminen on lisääntynyt selvästi. Vesikasvusto on valtaamassa matalan lahden peräosan.
Turvepöly näkyy korkeana pölypatsaana maisemassa kauas Haapajärven rannoille ja usein tuotannon käynnistyttyä järven pinnalle laskeutuu silmin havaittava pölykerros.
Turvetuotantoalueelta kantautuvat koneiden matalat äänet kuuluvat kauas ja ääni jatkuu usein ympäri vuorokauden.
Muistuttajien mukaan turvetuotantoalueet leimautuvat yleensä negatiivisesti ja siten tur- vetuotanto alentaa alueen kiinteistöjen arvoa.
3. FF on vaatinut, että hakijalle ei tule myöntää lupaa.
Hakijan turvetuotanto tuottaa ja tuottaisi laajentuessaan erittäin paljon meluhaittoja ja veden likaantumishaittoja, sillä humus- ja muut orgaaniset kiinto- ja liukoaineet huonon- tavat äärimmäisen paljon Haapajärven veden laatua ja pienentävät myös muistuttajan hu- vilan arvoa.
Ilmassa olevien pienhiukkasten vuoksi ei kesällä myöskään voi kuivata ulkona pyykkiä.
Melu- ja veden likaantumishaitat ovat olleet havaittavissa jo aiempina vuosina, koska Kil- tuanjärvi laskee Jyrkänkosken kautta suoraan Haapajärveen.
HAKIJAN SELITYS
Pohjois-Savon ympäristökeskuksen lausunnon vaatimusten johdosta hakija on todennut vesistökuormituksen osalta, että Pilvisuolla muutamia auma-alueita sijoittuu lähelle eris- tysojia. Aumojen tyhjennys on talvella toteutettu niin, että auman läheinen eristysoja on ensin koko auman pituudelta täytetty puhtaalla lumella, jolloin ojan päällä on voinut liik- kua myös lastauskoneella. Auman tyhjennyksen loputtua eristysoja on puhdistettu kaivu- rilla taas auki. Ojan pinnalle mahdollisesti joutunut turve on näin siirretty ensimmäisenä pois ja ojan pohjalle jää vain puhdasta lunta.
Hakijan imuvaunuissa on käytössä omavalmisteinen pölyerotin, jonka koeajot aloitettiin keväällä 2004. Vaunun poistoilma ohjataan maahan erillisen pressusta tehdyn pölynerot- timen kautta, jolloin poistoilma ei pääse nousemaan korkealle ja pöly laskeutuu miltei he- ti tuotantokentän pintaan. Erotin toimii myös melunvaimentimena. Tuulen suunnan seu- rantaan työmaalla on tuulipussi. Tuotannossa otetaan aina huomioon tuulen suunta, tur- peen kuivuusaste ja vuorokauden aika. Työvaiheita jaksottamalla pyritään mahdollisia pöly- ja melupäästöjä vähentämään.
Hakijan mielestä ympäristökeskuksen esittämä tarkkailun tehostaminen on kohtuuton.
Kustannukset nousevat liian korkeiksi hankkeen kokoon suhteutettuna. Lisäksi pintavalu- tuskenttien tarkkailuvaatimuksessa käytetty ilmaisu "muutaman vuoden seuranta" ei ole täsmällinen aikamääre. Myös Haapajärven syvänteen seuranta kaksi kertaa vuodessa on kustannuksiltaan kohtuuton vaatimus. Hakija pitää kohtuullisena menettelynä tarkkailujen yhdistämistä joko turvetuotannon yhteistarkkailuun tai muuhun seurantaan. Hakemukseen liitetty tarkkailuesitys on laadittu turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen 19.9.2003 mu- kaisesti. Hakija tulee neuvottelemaan mahdollisuudesta liittyä Pohjois-Savon turvetuotan- tosoiden tarkkailuohjelmaan myös kuormitus- ja vesistötarkkailun osalta.
Alueen jälkikäytön osalta hakija toteaa, että Pilvisuon ensimmäinen osa (noin 21 ha), joka on otettu käyttöön vuonna 1986, on kohta poistunut kokonaan tuotannosta. Edellisenä tuotantokautena loppuneille alueille on seuraavana keväänä istutettu männyntaimet ja metsittyminen on päässyt välittömästi alulle. Vuosina 2002 ja 2003 on istutettu myös koi- vua ja tervaleppää. Hakija tulee esittämään isommille tuotannosta vapautuville jälkikäyt- tösuunnitelman ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi sen esittämässä määräajassa.
Muilta osin hakijalla ei ole kommentoitavaa Pohjois-Savon ympäristökeskuksen lausun- non johdosta.
Hakija hyväksyy Pohjois-Savon TE-keskuksen vaatimuksen vuotuisesta 300 euron kala- talousmaksusta käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen vähentämi- seen tarkoittaviin toimenpiteisiin.
Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristölautakunnan ja Sonkajärven kunnan lausuntojen johdosta hakijalla ei ole kommentoitavaa.
Eskelinniemen osakaskunnan korvausvaatimuksen osalta hakija vastaa, että osakaskun- nan esittämiä haittoja pyritään turvetuotannossa estämään ensisijaisesti vesiensuojelume- netelmien parantamisella, pölypäästöjen vähentämisellä ja vuosittaisen 300 euron kalata- lousmaksun käyttämisellä kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen vähentämiseen hankkeen koko vaikutusalueella alapuolisessa vesistössä. Hakija ei katso osakaskunnan korvausvaatimusta aiheelliseksi, koska kalatalousmaksun käyttö käsittää myös Eskelin- niemen osakaskunnan vesialueet.
Asianosaisten muistutusten johdosta hakija on vastannut muun muassa, että Haapajärven vesi samentuu kesällä useasta eri syystä. Valtaosan Haapajärven valuma-alueesta muo- dostavat 1960- ja 1970-luvuilla ojitetut metsämaat, jotka ovat aiheuttaneet runsaan kiinto- ainehuuhtouman. Järven pinnalle laskeutuva puiden siitepöly muistuttaa erheellisesti tur- vepölyä. Tuulet sekoittavat siitepölyn rantavedessä sameaksi, tarttuvaksi velliksi.
Kalataloudellisten haittojen kompensaatio on esitetty hakemuksen vesistövaikutusselvi- tyksessä. Hankkeen alapuolisen vesistön kalataloudellinen tila on ilmeisen hyvä. Pohjois- Savon TE-keskuksen lausunnossa on todettu taimenen lisääntyvän luontaisesti Nurmijoen reitin koskissa.
Pilvisuolla on tuotettu turvetta vuodesta 1986 lähtien eikä hakijan tietoon ole aikaisem- min tullut muistuttajien mainitsemia ympäristövaikutuksia laskeumista, melusta tai pölys- tä lähempääkään Pilvisuon tuotantoaluetta. Ympäristökeskuksen lausunnon mukaan myöskään ympäristökeskukselle ei ole tullut valituksia melusta tai pölystä.
Turvetuotantoalueiden vesiensuojelurakenteita valvotaan Pohjois-Savon ympäristökes- kuksen vuosittaisilla tarkastuskäynneillä. Havaitut puutteet korjataan välittömästi. Ve- siensuojelussa tullaan käyttämään parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaisia ra- kenteita.
Välimatka Valtapuron suulta (Kiltuanjärven Niskalahti) Eskelänniemen kärkeen, jossa muistuttajien kiinteistöt sijaitsevat, on noin viisi kilometriä. On hyvin epätodennäköistä, että turvetta kulkeutuisi Eskelänniemelle, kun otetaan huomioon välimatka, laimentumis- suhteet ja Haapajärven syvyysprofiili.
Hakija on liittänyt selitykseen kolmesta Haapajärven näytepisteestä 1.7.2004 otettujen vesinäytteiden tulokset ja Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy:n niistä antaman lausun- non, jonka mukaan Haapajärvi luokittuu tutkittujen ominaisuuksien (ph, sähkönjohtavuus, väri, CODMn, kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja koliformiset bakteerit) perusteella tyydyt- tävän ja hyvän rajalle. Vuosina 1977 ja 1997 otettujen vesinäytteiden tuloksiin verrattuna Haapajärven tilassa ei ollut tapahtunut muutoksia.
Pilvisuon ja Eskelänniemen välinen lyhin etäisyys on 1,6 km. Tälle matkalle sijoittuu 15 eri kiinteistöä, jotka eivät ole valittaneet turvetuotannosta. Pilvisuo on Eskelänniemen pohjoispuolella. Yleensä kesällä tuulen suunta on etelästä, idästä tai lännestä. Vapo Oy:n Päsmärinsuon turvetuotantoalue sijaitsee noin neljä kilometriä Eskelänniemen eteläpuo- lella. Mahdolliset matalat, "häiritsevät" äänet voivat kuulua myötätuulen mukana sieltä- kin. Hakija on ottanut tuotannossaan huomioon tuulen suunnan ja keväällä 2004 valmistui imuvaunuun pölynerotin. Tuotannossa tullaan painottumaan enemmän palaturpeen tuo- tantoon. Uudet tuotantoalueet sijaitsevat syrjemmällä asutuksesta, jonne tuotannon paino- piste siirtyy tulevaisuudessa. Imuvaunuja korvataan mekaanisella keruukalustolla lähinnä asutusta olevilla tuotantolohkoilla.
Hakija on hakemuksen täydennyksessä esittänyt toimenpiteet melu- ja pölyhaittojen vä- hentämiseksi.
Hakija on liittänyt selitykseensä valokuvia Haapajärvestä ja Navettapuron suualueen ny- kyisestä tilasta. Haapajärven Pienilahteen ei ole tullut Navettapuron kautta yhtään turve-
tuotannon kuivatusvesiä. Matosuon uusi tuotantoalue on pieni (7,5 ha). Sen kuivatusvesi- en käsittelyyn käytetään laskeutusallasta ja pintavalutuskenttää.
Hakija kiistää muistuttajien väitteen siitä, että turvetuotanto alentaisi Jyrkän alueen kiin- teistöjen arvoa. Selityksen liitteenä on kahden alueella kiinteistökauppoja tehneen kiin- teistövälittäjän lausunnot, joiden mukaan Jyrkän alueen turvetuotannolla ei ole ollut vai- kutusta myytävänä olleiden kiinteistöjen arvon muodostukseen tai edelleen myyntiin.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU
Ympäristölupavirasto myöntää Jyrkän Energiaturve Oy:lle ympäristöluvan Sonkajärven kunnan Haapajärven Sydänmaan kylässä sijaitsevien Pilvisuon 61,6 ha:n tuotannossa ole- van alueen turvetuotantoon sekä valmistelemattomien Kuohunsuon 21,4 ha:n ja Ma- tosuon 7,5 ha:n alueiden turvetuotantoon ja niihin liittyviin ojituksiin.
Turvetuotantoalueilta johdettavista vesistä kalastolle ja kalastukselle aiheutuva haitta ala- puolisessa vesistössä määrätään hyvitettäväksi kalatalousmaksulla.
Muuta hyvitettävää vahinkoa hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan lupamääräys.
Luvan saajan on noudatettava jäljempänä ilmeneviä lupamääräyksiä.
Luvan voimassaolosta ja määräysten tarkistamisesta määrätään jäljempänä.
LUPAMÄÄRÄYKSET
Vesien johtaminen ja käsittely
1. Pilvisuon tuotantoalueen vedet johdetaan metsäojien kautta Valtapuroon, joka laskee Kiltuanjärven alaosassa Niskalahteen.
Kuohunsuon tuotantoalueen vedet johdetaan Pilvisuon koillispuolen eristysojan kautta metsäojaan ja siitä edelleen samaa reittiä kuin Pilvisuon tuotantoalueen vedet.
Matosuon tuotantoalueen vedet johdetaan Navettapuroa myöten Haapajärven Pienilah- teen.
2. Turvetuotantoalueille on rakennettava hakemussuunnitelman liitteen 6 kuntoonpano- suunnitelmakarttaan (1 : 5 000) merkityt vesiensuojelurakenteet. Pilvisuolle on rakennet- tava neljä laskeutusallasta ja virtaamansäätöpato lohkojen kaksi ja kolme väliseen ojaan.
Kuohunsuolle on rakennettava laskeutusallas ja vähintään 1,35 ha:n laajuinen pintavalu- tuskenttä. Matosuolle on rakennettava laskeutusallas ja vähintään 0,55 ha:n laajuinen pin- tavalutuskenttä.
Kaikkien tuotantoalueiden sarkaojissa on oltava lietesyvennykset ja lietteenpidättimet.
Laskeutusaltaat on varustettava pintapuomeilla. Tuotantoalueiden ulkopuoliset vedet on johdettava eristysojissa tuotantoalueiden ohi. Eristysojiin on tehtävä lietesyvennykset.
Kuohunsuon ja Matosuon tuotantoalueiden vedet on johdettava pintavalutuskenttien kaut- ta ympärivuotisesti. Pintavalutuskentillä olevat ojat on tukittava ja veden jakautuminen tasaisesti pintavalutuskentille on varmistettava jako-ojastolla. Mahdolliset oikovirtaukset on tukittava. Kentillä tulee välttää koneilla ajamista.
3. Kuohunsuon ja Matosuon tuotantoalueiden kuntoonpano turvetuotantoon on aloitettava rakentamalla vesiensuojelurakenteista pintavalutuskentät ja laskeutusaltaat. Pilvisuon tuo- tantoalueen vesiensuojelun tehostaminen (mitoitusohjeen mukaiset laskeutusaltaat ja vir- taamansäätöpato) on otettava käyttöön viimeistään ennen vuoden 2006 tuotantokauden alkua. Vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta on ilmoitettava Pohjois-Savon ympäris-
tökeskukselle ja Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille ennen tuotantoalu- eiden kuntoonpanotöiden jatkamista.
4. Tuotantoalueiden ja vesiensuojelurakenteiden kaivutyöt on tehtävä mahdollisimman kuivana aikana.
Matosuon tuotantoalueen ja sen länsipuolella olevan lähteen välissä olevaa metsäojaa, joka toimii eristysojana, ei saa syventää lähteen läheisyydessä. Reunaojaa ei saa lähteen kohdalla kaivaa kivennäismaahan saakka.
Ojitukset ja vesiensuojelurakenteiden toteutus on tehtävä niin, että niistä johtuvat vaiku- tukset vesistössä ja muussa ympäristössä jäävät mahdollisimman vähäisiksi.
Ojien kaivumaat on tasattava ja muotoiltava ympäristöön sopiviksi sekä huolehdittava siitä, ettei niiden taakse jää vettyviä alueita. Auma-alueiden ja ojien väliin on jätettävä suojavyöhyke, jotta lastausten yhteydessä turvetta ei joudu ojiin. Aumojen talvityhjen- nyksessä mahdollisesti ojiin joutuva turve on poistettava ja ojat puhdistettava ennen su- lamiskauden alkua.
Laskeutusaltaat sekä sarkaojien lietesyvennykset on pidettävä kunnossa ja tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä.
Ojastojen, virtaamansäätöpadon, laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien kunto on tar- kastettava säännöllisesti ja mahdolliset puutteet on korjattava välittömästi. Muutkin vesis- tökuormitusta vähentävät rakenteet (mm. sarkaoja-altaat, päisteputket, pintapuomi) on pi- dettävä kunnossa.
5. Vesiensuojelurakenteisiin voidaan niiden toiminnan tehostamiseksi tehdä sellaisia Poh- jois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymiä muutoksia, joilla ei ole haitallisia vaikutuk- sia yleiseen tai yksityiseen etuun.
Päästöt ilmaan ja melu
6. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turvepölyä ja melua aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä.
Turpeen tuotanto ja lastaus on pyrittävä ajoittamaan tuulen suunta ja voimakkuus huomi- oon ottaen niin, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän pölyä lähimpien asun- tojen suuntaan. Imuvaunut on varustettava pölynerotussykloneilla tai muilla pölynerotti- milla.
Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s turpeen nostotyö on keskeytettävä. Tuulen seurantaa varten tuotantoalueilla on oltava tuulipussi.
7. Laite- ja työmenetelmävalinnoin sekä töiden ajoituksella on huolehdittava siitä, että turvetuotannon aiheuttama melu ei lähimpien asuttujen kiinteistöjen alueella ylitä klo 7.00 - 22.00 A-painotettua ekvivalenttitason (Laeq) arvoa 55 dB eikä klo 22.00 - 7.00 ar- voa 50 dB. Pilvisuon lohkolla 1 ja lohkon 2 eteläosalla, jotka sijaitsevat lähinnä asutusta, turvetuotanto on keskeytettävä klo 22.00 - 7.00.
8. Hakijan hallussa olevilla metsäalueilla Pilvisuon eteläreunan ja maantien välissä mah- dollinen metsänkäsittely on toteutettava niin, että metsä säilyy puustoisena.
9. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava niin, että kuorma ei voi pölytä häi- ritsevästi.
Toiminnassa käytettävät aineet ja jätteet
10. Toiminnassa käytettävien aineiden (mm. polttoaineet, voiteluaineet ja öljyt) varastoin- ti on järjestettävä niin, että niiden pääsy ympäristöön estetään. Vuodot maaperään on es- tettävä.
Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitet- tava hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittely- paikoissa. Ongelmajätteet on lajiteltava erikseen ja varastoitava siten, että niistä ei aiheu-
du vaaraa. Jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan hyötykäyttöön materiaalina vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa ja hyödyntää kyseistä jätettä.
11. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, alkuperä sekä toimi- tusaika ja -paikka.
Häiriö- ja poikkeustilanteet
12. Turvetuotantoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle sekä Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviran- omaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä.
Luvan saajan on pidettävä ajan tasalla suunnitelmaa, joka koskee toimintaa häiriö- ja poikkeustilanteiden aikana, sekä pidettävä yllä toimintavalmiutta erityistilanteiden varal- ta.
Öljyvuotojen varalta on oltava käytössä imeytysainetta ja säilytyspaikka öljyyntyneelle maa-ainekselle.
Tuotannosta poistuvien alueiden jälkihoito
13. Tuotannosta poistuvilta tuotantoalueilta vedet on johdettava vesiensuojelurakenteiden kautta niin kauan kuin vesistä saattaa aiheutua haitallisia vaikutuksia vesistössä.
Pilvisuolla vuoden 2007 loppuun mennessä tuotannosta poistuvien lohkojen vesien joh- taminen on toteutettava hakemuksen lisäselvityksen liitekartassa 2.1 esitetyllä tavalla.
Tuotannosta poistuvat alueet on metsitettävä.
Kokonaisia tuotantolohkoja tai muutoin merkittäviä aluekokonaisuuksia tuotannosta pois- tettaessa tulee viimeistään vuosi ennen tuotannon lopettamista esittää kyseistä lohkoa tai aluetta koskeva jälkihoitosuunnitelma Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksyttäväk- si.
Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu
14. Luvan saajan on pidettävä toiminnasta käyttöpäiväkirjaa, johon on merkittävä tuotan- tokausittain tiedot tuotannosta, vesiensuojelurakenteiden käytöstä ja niistä seikoista, joilla on toiminnan päästöjen kannalta merkitystä.
15. Pilvisuon, Kuohunsuon ja Matosuon kuormitus- ja vesistötarkkailu on toteutettava hakemuksen vesistövaikutusarvion liitteenä 2 olevan tarkkailuohjelman mukaisesti ja täydennettynä niin, että kummallekin pintavalutuskentälle tulevasta ja niiltä lähtevästä vedestä otetaan näytteet vähintään neljä kertaa vuodessa toukokuun ja lokakuun välisenä aikana. Lupakauden aikana näytteitä on otettava tuotantoalueiden kunnostusten toteutus- vuotena ja kahtena vuotena tuotannon käynnistyttyä eli yhteensä vähintään kolmena vuo- tena.
Vesistötarkkailuun on liitettävä Haapajärven syvänteen näytepiste, josta on otettava näyt- teet lopputalvella ja loppukesällä. Vesistötarkkailu on aloitettava välittömästi päätöksen saatua lainvoiman.
Kuormitus- ja vesistötarkkailu on pyrittävä toteuttamaan osana Pohjois-Savon turvetuo- tantoalueiden yhteistarkkailua.
16. Pohjois-Savon ympäristökeskus voi muuttaa tarkkailuohjelmaa tarpeelliseksi katso- mallaan tavalla.
17. Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailun vuosiraporttien tulokset on toimitettava Pohjois- Savon ympäristökeskukselle ja Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Lisäksi tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeu- teen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa.
Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät.
Kalatalousmaksu
18. Luvan saajan on maksettava Pohjois-Savon TE-keskukselle kalatalousmaksua 300 euroa vuodessa käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen estä- miseksi hankeen vaikutusalueella. Ensimmäinen kerran maksu on maksettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaisuudesta ja sen jälkeen vuosittain tammikuussa.
Ennakoimattoman vahingon korvaaminen
19. Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole enna- koitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta ympäristönsuojelulain 72 §:n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella.
RATKAISUN PERUSTELUT
Luvan myöntäminen
Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettu- jen asetusten vaatimukset.
Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti turvetuotannosta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pi- laantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Vahvistetussa Ylä-Savon maakuntakaavassa Pilvisuo on osoitettu turvetuotantoon. Kuo- hunsuolle ja Matosuolle ei ole osoitettu mitään aluevarausta. Uudet tuotantoalueet ovat pääosin ojitettuja ja niihin ei sisälly merkittäviä luontoarvoja. Lupaharkinnassaan ympä- ristölupavirasto ottaa huomioon valtioneuvoston 19.3.1998 tekemään periaatepäätökseen vesiensuojelun tavoitteista vuoteen 2005 sisältyvän kannanoton, jonka mukaan turvetuo- tantoa pyritään suuntaamaan jo tuotannossa oleville tai jo ojitetuille soille.
Lupamääräykset
Päästöjen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi annettavat lupamääräykset perustuvat parhaa- seen käyttökelpoiseen tekniikkaan ja käytäntöön turvetuotannossa.
Kuohunsuolle ja Matosuolle esitetyt vesiensuojeluratkaisut eli laskeutusaltaat ja ympäri- vuotisesti käytössä olevat pintavalutuskentät vastaavat parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusta. Pintavalutuskenttien pinta-alat vastaavat turvetuotannon ympäristönsuoje- luohjeessa 2003 annettua mitoitusohjetta. Pilvisuon vanhan tuotantoalueen vesiensuojelua tehostetaan muun muassa laskeutusaltailla ja virtaamansäätöpadolla. Pilvisuon tuotanto- ala supistuu ja sen myötä myös kuormitus alenee. Tuotannosta poistuvien alueiden ve- siensuojelun järjestämisestä annetaan erillinen määräys.
Pölypäästöjen vähentämisestä annetaan määräys tuotantokaluston varustamisesta pölyn- erotussykloneilla tai muilla pölynerottimilla. Erityisesti Pilvisuon eteläosan tuotantoloh- kojen läheisyydessä on alle 500 metrin etäisyydellä asutusta, jolle turvetuotannon pölystä ja melusta voi aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tar- koitettua kohtuutonta rasitusta. Melu- ja pölypäästöjen vähentämisestä on siksi tarpeen antaa erilliset määräykset. Pölyhaittoja voidaan vähentää myös säilyttämällä suojaava puusto hakijan hallussa olevalla asutuksen ja tuotantoalueen välisellä metsäalueella.
Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Tuotannon rajoittaminen asutusta lähimmillä Pilvisuon tuotantolohkoilla yöaikaan on tarpeen kohtuuttoman rasi- tuksen estämiseksi.
Jätteen haltijaa koskevat jätelain 6 §:n mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jäte- huollon järjestämisestä. Jätehuollon edistämisen ja jätteiden vähentämisen kannalta on tärkeää, että jätteen haltija on selvillä hallinnassa olevan jätteen määrästä, lajista, laadus- ta, alkuperästä ja jätehuollon kannalta merkityksellisistä ominaisuuksista sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista.
Tuotannosta poistuvien alueiden vesiensuojelu on määrätty erikseen Pilvisuon osalta vuo- den 2007 jälkeisessä tilanteessa. Muutoin tuotantolohkojen poistuminen tuotannosta on toteutettava ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.
Häiriö- ja poikkeustilanteiden ja niiden syiden seuranta on tärkeää haittojen arvioimiseksi ja niiden ennaltaehkäisemiseksi.
Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa aiheuttamasta kuormituksesta ja sen vaiku- tuksesta ympäristöön. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten tehtävää selvitystä varten. Kuormitusta määrätään seurattavaksi vähintään kolmena vuotena uusien alueiden kunnostus- ja tuotantoaikana. Vesistötarkkailuun on tarpeen lisätä Haapajärvi, johon kohdistuu kalastus- ja virkistyskäyttöä.
Aiheutuvan kalaveden tuoton alentumisen kompensoimiseksi määrätään kalatalousmak- su. Maksun määrää harkittaessa on otettu huomioon alapuolisen vesistön kuormittunei- suus ja lisäkuormituksen aiheuttama hoidon tarve. Kalatalousmaksu voidaan toimenpi- develvoitetta (istutus) tarkoituksenmukaisemmin kohdistaa kuormituksen kalataloudelli- sia haittoja vähentäviin toimenpiteisiin.
Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskeva määräys perustuu ympäristönsuojelu- lain 72 §:ään.
VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN
Pohjois-Savon ympäristökeskuksen, Pohjois-Savon TE-keskuksen, Ylä-Savon ter- veydenhuollon kuntayhtymän ympäristölautakunnan ja Sonkajärven kunnan esit- tämät vaatimukset otetaan huomioon ne enemmälti hyläten lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla.
Eskelinniemen osakaskunnan vaatimus 400 euron vuotuisesta korvausvelvollisuudesta hylätään. Kuohunsuon ja Matosuon turvetuotantoalueiden vesiensuojelu on järjestetty uusilta tuotantoalueilta edellytetyllä tehokkuudella. Pilvisuon tuotantoalueen vesiensuo- jelua tehostetaan nykyisestään. Kuormituksen vaikutusten kompensoimiseksi on määrätty
TE-keskukselle maksettava 300 euron vuotuinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalastol- le ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen estämiseksi hankkeen vaikutusalueella.
Asianosaisten muistutuksissa 2) ja 3) esitetyt vaatimukset luvan epäämisestä hylätään ratkaisuun ja sen perusteluihin viitaten. Vesistökuormitusta, melua ja päästöjä ilmaan on rajoitettu lupamääräyksistä näkyvällä tavalla. Ympäristölupavirasto katsoo, ettei muistut- tajille aiheudu luvan mukaisesta turvetuotannosta kiinteistöjen arvon alentumista.
LUVAN VOIMASSAOLO JA TARKISTAMINEN
Lupa on voimassa toistaiseksi.
Luvan saajan on, mikäli se aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua turvetuotantoa vuo- den 2012 jälkeen, tehtävä 31.3.2012 mennessä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Hakemukseen on liitettävä yhteenveto tapahtuneesta toi- minnasta, selvitys jäljellä olevista turvevaroista, ajan tasalla oleva tuotantoaluekartta, yh- teenveto vesistö- ja kuormitustarkkailun tuloksista sekä muut ympäristönsuojelulaissa ja -asetuksessa edellytetyt tiedot.
Hakemuksen yhteydessä on esitettävä suunnitelma alueen kunnostamisesta ja tarkkailusta turpeen noston loputtua. Mikäli turvetuotanto lopetetaan ennen vuotta 2012 luvan saajan on vuosi ennen toiminnan lopettamista tehtävä ympäristölupavirastolle alueen jälkihoitoa, sen vaatimaa tarkkailua ja vesiensuojelutoimia koskeva hakemus.
ASETUKSEN NOUDATTAMINEN
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poik- keavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Luvan voimassaolon ja tarkistamisen osalta sovelletaan muutoinkin ympä- ristönsuojelulain 9 luvun säännöksiä.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki 41 §, 42 § 1 mom., 43 § 1 ja 3 mom., 44 §, 45 § 1 mom., 46 §, 52 §, 55 §, 56 §, 62 §, 72 § ja 90 §.
Ympäristönsuojeluasetus 5 §, 19 §, 30 § ja 37 §
KÄSITTELYMAKSU
Päätöksestä peritään käsittelymaksu 2 940 euroa (turvetuotantoalue 30 - 300 hehtaaria).
Ympäristönsuojelulain 105 § (86/2000).
Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003).
PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Ympäristönsuojelulain 54 §:n ja ympäristönsuojeluasetuksen 23 §:n mukaisesti päätös toimitetaan luvan saajalle, Pohjois-Savon ympäristökeskukselle, Pohjois-Savon TE- keskukselle, Sonkajärven kunnan ympäristö- ja terveydensuojeluviranomaisena toimival- le Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristölautakunnalle sekä Suomen ym- päristökeskukselle. Päätöksen antamisesta kuulutetaan Sonkajärven kunnassa ja Iisalmen Sanomissa.
Päätöksen antamisesta ilmoitetaan lisäksi niille, joille on annettu hakemuksesta erikseen tieto.
MUUTOKSENHAKU
Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasias- ta.
Valitusaika päättyy maanantaina 29.11.2004.
Muutosta tähän päätökseen saa hakea
1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea,
2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta- alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät,
3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät,
4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja
5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
Valitusosoitus liitteenä.
Määräaika ja valitusmenettely
Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen an- tamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä.
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 29.11.2004 ennen virka-ajan päättymistä.
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio
Puhelin: (017) 243 511 Telekopio: (017) 243 665
Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi
Virka-aika: klo 8.00 - 16.15
Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla.
Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päätty- mistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toi- mitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Valituskirjelmän sisältö
Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähkö- postiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.
Valituskirjelmään on liitettävä
- ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle
- valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta.
Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 80 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräis- sä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteis- ta perittävistä maksuista annetussa laissa.
