PÄÄTÖS
Nro 38/05/2 Dnro ISY-2004-Y-89 Annettu julkipanon jälkeen
13.4.2005
LUVAN HAKIJA
Mari Tikkanen
Ouluntie 3219
74230 SALAHMI
ASIA Kortesuon turvetuotantoalueen (Vapo Oy:n tuotantoalueeseen rajautuvat lohkot) ympä- ristölupa, Vieremä.
TOIMINTA
Hakemus koskee Kortesuon neljän erillisen tuotantokunnossa olevan lohkon yhteensä noin 8,5 ha:n sekä turvetuotantoon vielä kunnostamattoman noin 5 ha:n lisäalueen turve- tuotantoa.
ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN
Hakija on 24.5.2004 saapuneessa ja 30.7.2004 täydentämässään hakemuksessa toimitta- nut ympäristölupavirastolle ympäristönsuojelulain mukaisen lupahakemuksen.
Lisäksi Vapo Oy on 25.1.2005 toimittanut ympäristölupavirastoon sopimuksen Vapo Oy:n hallinnassa olevien vesiensuojelurakenteiden käytöstä Mari Tikkasen tuotantoloh- kojen vesien käsittelyyn.
Pohjois-Savon ympäristökeskus on 12.1.2004 kehottanut Mari Tikkasta hakemaan Kor- tesuon ja sen lähialueiden turvetuotannolle ympäristölupaa 31.3.2004 mennessä. Ympä- ristökeskus on katsonut, että vaikka tuotantoalue on alle 10 ha, siitä voi aiheutua alapuo- lisen vesistön pilaantumista ja naapureille kohtuutonta pöly- ja melurasitusta, joten luvan hakeminen on tarpeen.
Hakemus käsitellään ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisena ympäristölupahake- muksena. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuo- tanto ja siihen liittyvä ojitus edellyttävät ympäristölupaa, jos tuotantoalue on yli 10 ha.
Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin kohdan 5 c) no- jalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa myös alle 10 ha:n tuotantoalueen osalta, koska sillä on yhteinen vaikutusalue ympäristölupavirastossa yhtä aikaa käsiteltävänä olevan Vapo Oy:n Kortesuon turvetuotantoalueen ympäristölupa- hakemuksen (dnro ISY-2003-Y-239) kanssa.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE
Hakijalla on hallussaan Kortesuolla maata yhteensä noin 60 ha. Nykyiset tuotantoalueet ovat hakijan omistuksessa. Lisäalueeksi esitetty uusi kunnostamaton lohko 5 Kortesuon pohjoispäässä kuuluu tilaan Kortemäki RN:o 1:74 ja se ei ole hakijan hallussa.
Kortesuon tuotantoalueen toiminnalle ei ole aikaisempia viranomaishyväksyntöjä tai lu- pia.
Kortesuolla turvetuotantoa omilla alueillaan harjoittava Mari Tikkanen ja Vapo Oy ovat 20. ja 21.1.2005 tehneet sopimuksen siitä, että Mari Tikkasen tuotantolohkoilta saa joh- taa kuivatusvesiä Vapo Oy:n hallitsemien vesiensuojelurakenteiden kautta.
Ylä-Savon maakuntakaavassa, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 9.4.2003, Kor- tesuo on merkitty turvetuotantoalueeksi. Alueella ei ole voimassa maakuntakaavaa yksi- tyiskohtaisempaa asema- tai yleiskaavaa.
YMPÄRISTÖOLOSUHTEET
Tuotantoalueen sijainti ja sen ympäristö
Kortesuon turvetuotantoalue sijaitsee Vieremän kunnan Salahmin kylässä noin 12 km Vieremän keskustasta koilliseen välittömästi Iisalmi-Pyhäntä valtatien 88 länsipuolella.
Hakijan yhteispinta-alaltaan 8,5 ha:n tuotantolohkot rajautuvat Vapo Oy:n Kortesuon tur- vetuotantoalueeseen, joka on ollut alkuperäiseltä tuotantoalaltaan 56,6 ha. Lisäalueeksi tuotantoalueen pohjoispäässä esitetty noin 5 ha:n lohko 5 on peruskartan mukaan metsä- ojitettua suota.
Kortesuon länsipuoli on enimmäkseen ojitettua metsämaata. Suon pohjois-, itä- ja etelä- puolella on runsaasti peltoalueita. Salahminjärvi on noin kilometrin etäisyydellä Korte- suon itäpuolella. Valtatie 88 kulkee järven ja Kortesuon välissä.
Lähin asutus on noin 250-300 metrin etäisyydellä tuotantolohkoista. Alle 500 metrin etäi- syydellä Kortesuosta on yhteensä viisi asuntoa ja 500-1 000 metrin etäisyydellä lisäksi 11 vakituista tai loma-asuntoa. Salahminjärven rannalla on runsaasti asutusta ja loma- asuntoja.
Kortesuota lähin vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue on Karjunmäen luokkaan I kuuluva alue noin 1,6 km suon kaakkoispuolella.
Kortesuon ympäristön taloudet saavat talous- ja käyttövetensä Salahminrannan vesi- osuuskunnan vesijohtoverkosta.
Karttatarkastelun perusteella hakijalla ei ole tiedossa alueelta lähteitä, lampia tai muita pienvesiä. Kortesuon läheisyydessä ei ole Natura 2000 -ohjelman alueita tai muita valta- kunnallisten suojeluohjelmien alueita.
Vesien purkureitti ja vesistön tila
Kortesuo sijaitsee Vuoksen vesistöalueen latvoilla Iisalmen reitin Salahminjärven lähiva- luma-alueella (4.541).
Kortesuon turvetuotantoalueen (Vapo Oy:n ja Mari Tikkasen lohkojen) vedet johdetaan noin 500 metriä pitkän laskuojan kautta Murennusjokeen, joka saa alkunsa Salahminjär- vestä noin kilometri laskuojan yhtymäkohdan yläpuolella. Murennusjoki laskee noin 15 km Kortesuon alapuolella Vieremänjärveen.
Salahminjärven lähivaluma-alueen pinta-ala on 53,8 km2 ja järvisyys noin 10 %. Valu- ma-alueen alarajalla tien nro 5950 sillalla yläpuolinen pinta-ala on 488 km2 ja järvisyys noin 5 %. Murennusjoessa on säännöstelypadot sekä valtatien 88 että tien nro 5950 sil- loilla.
Salahminjärven pinta-ala on 523 ha ja sen säännöstelyväli on 1,6 metriä. Järven suurin syvyys on 35,5 metriä.
Murennusjoen laskennallinen keskivirtaama on 4,8 m3/s ja kesä-syyskuun laskennallinen ylivirtaama 10,8 m3/s ja alivirtaama 1,3 m3/s.
Kortesuon turvetuotannon vaikutuksia alapuolisen vesistön tilaan ei ole tarkkailtu. Ym- päristöhallinnon vedenlaatutietojen mukaan Salahminjärvi on humuspitoinen ja suhteelli- sen tummavetinen järvi. Veden fosforipitoisuus, joka on ollut kesällä keskimäärin 33 µg/l, ilmentää rehevyyttä. Typpipitoisuudet ovat olleet suhteessa alhaisempia. Myös kesäajan a-klorofyllipitoisuudet, jotka kuvaavat kasviplanktonin biomassaa, ovat olleet korkeita.
Salahminjärven pintaveden happipitoisuus on ollut kesäisin keskimäärin hyvä ja talvisin tyydyttävä. Järvi on syvä ja talvikerrostuneisuuden aikaan happi on kulunut pohjan lähei- syydestä lähes loppuun. Myös loppukesällä happitilanne on ollut selvästi heikentynyt.
Heikon happitilanteen vallitessa sekä rautaa että fosforia on liuennut pohjasedimentistä veteen.
Murennusjoen veden laadusta on tietoja noin neljä kilometriä Kortesuon laskuojan ala- puolelta. Joen vesi on humuspitoisuudeltaan ja väriarvoiltaa Salaminjärven veden kaltais- ta. Joen kokonaisravinnepitoisuudet ovat havaintojaksolla 1992-2002 olleet jonkin verran järven keskimääräisiä tasoja korkeampia. Murennusjoen happitilanne on ollut hyvä ja kiintoainepitoisuudet alhaisia.
Ennen Murennusjoen havaintopaikkaan jokeen laskee Kulvepuro, jonka vesi on ollut keskimäärin selvästi tummempaa sekä humus-, ravinne- ja kiintoainepitoisempaa kuin Murennusjoessa. Kulvepuron valuma-alueella on turvetuotantoa.
Kalasto ja kalastus
Hakijan esittämät tiedot kalataloudesta perustuvat Vieremän osakaskunnan esimiehen haastatteluun.
Murennusjoki on paikallisesti merkittävä virkistyskalastuskohde, jossa kalastaa arviolta 50-100 henkilöä. Kalastus on pääasiassa vapa- ja katiskakalastusta, verkkokalastus on melko vähäistä. Murennusjoella pidetään vuosittain useita onkikilpailuja. Tärkeimpiä saalislajeja ovat hauki ja kuha, lisäksi saadaan ahventa, madetta, lahnaa, säynettä ja sär- keä. Taimenta, harjusta, siikaa ja ankeriasta on myös esiintynyt jonkin verran saaliissa.
Murennusjoen haukikanta on hyvä ja nykyisin myös joen kuhakanta on hyvä. Se on pe- räisin Salahmin- ja Vieremäjärviin tehdyistä istutuksista. Murennusjoki on aikaisemmin ollut hyvä rapujoki, mutta rapukanta taantui 1980-luvulla. Viime vuosina rapukanta on ollut elpymässä ja joella on muutamia ravustajia.
Joen kalatalouskäytölle aiheutuu Salahminjärven säännöstelystä ongelmia, koska joessa on ajoittain vähän vettä. Pyydysten likaantuminen ei ole ollut merkittävää, kaloissa ei ole esiintynyt makuhaittoja. Kortesuon turvetuotannon aiheuttamaa pölyä on ajoittain laskeu- tunut Salahminjärvelle asti.
SELOSTUS TOIMINTASUUNNITELMASTA
Kortesuon turvetuotanto
Mari Tikkasella on Kortesuolla turvetuotantoa neljässä lohkossa niin, että lohkolla 1 suon eteläpäässä tuotannossa on 3,1 ha, lohkolla 2 suon itälaidalla 2,2, ha, lohkolla 3 Vapo Oy:n tuotantoalueen keskellä 0,8 ha ja lohkolla 4 suon pohjoislaidalla 2,4 ha.
Hakijan tuotantolohkojen kunnostus turvetuotantoon on alkanut vuonna 1999 ja tuotanto vuonna 2000. Mikäli kunnostamattoman lohkon 5 maakauppa onnistuu, alue olisi otetta- vissa turvetuotantoon 2-3 vuoden kuluttua.
Hakijan tuotantolohkoilta on otettu turvetta noin 18 500 m3 ja jäljellä olevat turvevarat ovat noin 50 000 m3. Tuotannon on arvioitu kestävän vuoteen 2015 saakka. Optimaalisis- sa tuotanto-olosuhteissa noin puolella tuotantoalasta turvevarat loppuvat 4-5 vuoden si- sällä.
Kenttien kunnossapidosta ja turvetuotannosta huolehtii hakija maataloustraktoreillaan ja kaivinkonekalustollaan. Turpeen kuormauksesta ja kuljetuksesta käyttäjille vastaavat Vapo Oy:n urakoitsijat omalla kalustollaan.
Kortesuon jyrsinturvetuotannossa käytetään menetelminä mekaanista kokoojavaunua ja imuvaunua. Polttoturve toimitetaan Kuopion Energialle ja Savon Sellu Oy:lle Kuopioon sekä Fortum Oy:lle Lapinlahdelle.
Kuivatusvesien käsittelymenetelmät ja paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)
Kortesuon vesienkäsittely perustuu kokonaisuudessaan sekä Vapo Oy:n että Mari Tikka- sen tuotantolohkoilla laskeutusallaskäsittelyyn ja lietteenpidättimillä varustettuihin sar- kaoja-altaisiin.
Hakijan tuotantolohkojen 2, 3 ja 4 ja esitetyn lisälohkon 5 vedet johdetaan sarkaojakäsit- telyn ja lohkojen 4 ja 5 osalta lisäksi laskeutusallaskäsittelyn (allas 2) jälkeen Vapo Oy:n
Kortesuon vesienkäsittelyjärjestelmään. Vesien johtamisesta on Vapo Oy:n ja Mari Tik- kasen välinen sopimus.
Hakijan lohkolta 1 (3,1 ha) Kortesuon eteläpäästä vedet esitetään johdettavaksi rakennet- tavan laskeutusaltaan kautta Kortesuon laskuojan kautta Murennusjokeen. Kortesuon tuotantoalueella ei ole eristysojia, vaan reunaojiin tulee myös ulkopuolisia vesiä.
Kortesuo on kokonaisuudessaan vanha tuotantoalue, jolle vesiensuojelurakenteet on loh- kon 1 laskeutusallasta lukuun ottamatta jo rakennettu. Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole sellaisia alueita, joille voisi rakentaa toimivan pintavalutuskentän. Näin pintavalutus ei ole teknisesti toteuttamiskelpoinen vesiensuojeluvaihtoehto. Kemiallinen käsittely ei ole alueen pienuuden ja tuotannon loppuvaiheen vuoksi taloudellisesti toteuttamiskelpoi- nen vaihtoehto
Hakijan mukaan alueen vesienpuhdistusrakenteet täyttävät parhaan käyttökelpoisen tek- niikan periaatteen (BAT) vaatimukset.
Liikennejärjestelyt
Turpeen kuljetus Kortesuolta tapahtuu maantiekuljetuksena pääosin talvikuukausien ai- kana Kuopioon ja Lapinlahdelle. Keskimääräinen vuotuinen ajosuorite hakijan turvetuo- tannon osalta on noin 25 rekkakuormaa. Koska tuotantoalue on valtatien 88 välittömässä läheisyydessä, turvetta ei tarvitse kuljettaa paikallisteitä pitkin.
Tuotantoaikana työmaaliikenne on urakoitsijoiden ja heidän työntekijöittensä henkilöau- toliikennettä. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden eikä niiden kulje- tustarpeita juurikaan ole. Tuotannossa käytettävät vetotraktorit tuodaan työmaalle kevääl- lä ja viedään syksyllä pois.
Tuotantotoiminnassa käytettävät aineet ja niiden varastointi
Turpeen tuotannossa Kortesuolla yhdessä Vapo Oy:n tuotantoalueen kanssa käytetään kolmea traktoria, joiden yhteen laskettu kevyen polttoöljyn kulutus on tuotantokauden
aikana noin 15 000 litraa. Työmaalla säilytettävä polttoainemäärä on tuotantoaikana ke- sällä noin 4 200 litraa.
Poltto- ja voiteluaineet säilytetään tukikohdassa niille varatuissa paikoissa. Polttoaineen varastointi ei edellytä vallitilan rakentamista, koska säiliötilavuus on alle 15 m3 (KTM:n päätös 15.4.1985/313). Säiliöiden sijainti esitetään vuosittain päivitettävässä työmaan pa- loturvallisuussuunnitelmassa.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN SEKÄ VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN
Vesistöt
Kortesuon turvetuotannon aiheuttamaa vesistökuormitusta on hakemuksessa arvioitu Pohjois-Savon ympäristökeskuksen laskeutusaltaallisten tarkkailusoiden (4 kpl) vuosien 2000-2002 tulosten perusteella.
Ominaiskuormitus on bruttokuormituksena ollut sen mukaan hehtaaria kohti laskettuna keskimäärin 97 g kiintoainetta, 0,73 g fosforia ja 21 g typpeä päivässä.
Alivalumakausina kuormitus on selvästi keskimääräistä pienempää. Esimerkiksi Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen vuosien 1999-2001 tarkkailuaineiston perusteella aliva- lumatilanteen kuormituksen arvioidaan olevan laskeutusaltaisilla tuotantoalueilla noin 25 % tuotantokauden keskimääräisestä kuormituksesta. Voimakkaiden sateiden aiheut- tamien valuntahuippujen aikana kuormitus voi olla huomattavasti keskimääräistä suu- rempaa. Merkittävä osa tuotantokauden kokonaiskuormituksesta voi joutua alapuoliseen vesistöön varsin lyhyinä ylivalumajaksoina.
Kortesuon turvetuotantoalueen kuormituksen vesistövaikutukset on arvioitu laimennus- suhteen perusteella Murennusjoessa Kortesuolta tulevan laskuojan alapuolella.
Laskennassa Kortesuon turvetuotantoalueen tuotantopinta-alana on käytetty Vapo Oy:n nykyistä tuotantoalaa (28,8 ha). Laskelman mukaan kuormituksen aiheuttamat pitoisuus- lisäykset jäävä Murennusjoessa pieniksi ja ne ovat myös hyvin pieniä suhteessa joessa havaittuihin pitoisuuksiin. Kortesuolla on tällä hetkellä poistunut tuotannosta 24,3 ha ja
koko alue tulee poistumaan tuotannosta vuoteen 2015 mennessä. Tuotannosta poistunei- den alueiden kuormitus ja sen myötä vesistövaikutukset saattavat alkuvaiheessa olla lä- hes samaa tasoa kuin tuotannossa olevilla alueilla.
Kortesuon kokonaisuuden valumavedet lisäävät kuitenkin omalta osaltaan Murennusjoen rehevyyttä ja pohjan liettymistä, joskin vaikutukset ovat vähäiset.
Kortesuon turvetuotannon vaikutukset alapuolisessa vesistössä eivät ole niin merkittäviä, että niillä hakijan mukaan olisi vaikutusta rantakiinteistöjen vesistösidonnaiseen käyt- töön. Siten perusteita kiinteistökohtaisten korvausvelvoitteiden asettamiselle ei ole ole- massa.
Kortesuon turvetuotannon aiheuttama vähäinen ravinne- ja kiintoainekuormitus vaikuttaa osaltaan Murennusjoen veden laatuun. Kuormitus lisää alapuolisessa vesistössä erilaisia kalastukseen liittyviä haittoja, jotka ilmenevät veden tummuutena, pyydysten likaantumi- sena ja pohjan liettymisenä. Kalojen käyttökelpoisuuteen kuormituksella ei arvioida ole- van vaikutusta. Käytännössä yksittäisen turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida täsmäl- lisesti eritellä muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä kuten metsäojitus, muut turvesuot, maatalous ja asutus. Kortesuon kokonaistuotantoalueen vähäinen kuormitus huomioon ottaen sen kalataloudellisten haittavaikutuksien ei arvioida ylittävän kompen- saatiotoimia edellyttävää vaikutustasoa.
Pohjavesialueet, kaivot ja pienvedet
Kortesuon turvetuotantoalueen lähiympäristössä ei ole vedenhankintaa soveltuvia pohja- vesialueita, joihin turvetuotannolla voisi olla vaikutuksia.
Kortesuon lähiympäristössä ei ole myöskään lampia tai vastaavia pienvesiä tai tiedossa olevia lähteitä. Alueen taloudet saavat talousvetensä vesijohtoverkosta.
Pölyvaikutukset yhdessä Vapo Oy:n tuotannon kanssa
Turvetuotannon ilmapäästöt ovat lähinnä tuotantoaikaista pölyämistä sekä turpeen noston ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Liikkuminen kuivalla turvekentällä sekä
turpeen siirtely kuormauksen, aumauksen ja lastauksen yhteydessä aiheuttavat pölyämis- tä. Turpeen nostosta aiheutuvat pölypäästöt ajoittuvat kesän poutajaksoihin. Lastauksen aiheuttama pölyäminen sen sijaan keskittyy talvikauteen.
Tuotettavan turpeen laatu vaikuttaa pölyävyyteen. Mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Tuulen nopeus ja suunta vaikuttavat pölyämiseen ja haitan leviämi- seen. Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttavat myös asutuksen tai vesistön läheisyys, maas- ton muodot sekä suojaavan puuston esiintyminen.
Tuotantomenetelmistä imuvaunu aiheuttaa eniten pölyämistä erityisesti silloin, kun turve on tummaa ja pitkälle maatunutta. Vanha imuvainumenetelmä aiheuttaa selvästi enem- män pölyhaittoja kuin mekaaninen kokoojavaunu. Nykyisin imuvaunuihin on saatavana pölyerottimia.
Selvästi likaavana pölyn viihtyvyyshaittarajana on pidetty laskeumaa 10 g/m2/kk. Tämän rajan ylittäviä laskeumia on Vapo Oy:n tuotantoalueiden pölytarkkailuissa vuosina 1988- 1995 havaittu noin 100 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Noin 300 metrin etäisyydelle asti turvepöly voi muodostaa yli puolet haittaa aiheuttavasta pölymäärästä.
Turvepöly ei juurikaan lisää laskeumaa yli 1 000 metrin päässä työmaa-alueesta. Pölyi- simpien työvaiheiden (kuormaus, ajo aumaan ja auman muotoilu) aikana ja erityisesti sääolosuhteiden ollessa epäsuotuisat (kova tuuli tai lämpötilainversio) vaikutusalue saat- taa olla suurempi.
Kortesuon ympäristössä on mitattu pölylaskeumaa, hengitettävien hiukkasten (PM10) pi- toisuuksia ja kokonaisleijumaa vuosina 1996 ja 1997. Vuonna 1998 alueella on tehty tur- vepölyn leviämismittauksia eri työvaiheiden aikana.
Tehtyjen selvitysten mukaan vuonna 1997 Kortesuon ympärillä, 50-4 000 m etäisyydellä kiintoaineen laskeuma vaihteli keräysjaksoittain välillä 0,19-3,5 g/m2/kk. Suurimmat las- keumat havaittiin tuotantoalueen läheisyydessä ja laskeuman määrä väheni etäisyyden kasvaessa. Keskimääräinen kiintoainelaskeuma oli 100-150 m:n etäisyydellä suosta välil- lä 1,0-1,2 g/m2/kk ja 200 m:n etäisyydellä keskilaskeuma jäi alle taustatasona pidettyä 1 g/m2/kk.
Hengitettävien hiukkasten ulkoilman ohjearvoon (PM10 70 µg/m3; valtioneuvoston pää- tökset 480/96 ja 481/96) verrattavat mitatut pitoisuudet jäivät Kortesuolla kesällä 1996 mataliksi (11-26 µg/m3). Kesällä 1997 mitattiin kesää 1996 korkeampia pitoisuuksia (25- 49 µg/m3). Keskiarvoilla tarkasteltuna Kortesuon kokonaisleijuman (TSP) ja hengitettä- vien hiukkasten (PM10) pitoisuudet vastasivat taajamien asuntoalueilla kesäisin esiintyviä pitoisuuksia, mutta suurimmat tunti- ja vuorokausipitoisuudet olivat suurempia kuin taa- jamien asuntoalueilla ja osittain korkeampia kuin vilkasliikenteisten katujen läheisyydes- sä. Mittausten aikaan Kortesuolla oli vielä käytössä vanha imuvaunumenetelmä. Uuden pölyerottimilla varustetun imuvaunun päästöt arvioitiin jäävän keskimäärin matalammal- le ja niiden arvioitiin leviävän suppeammalle alueelle. Laskennalliset pitoisuusarvot arvi- oitiin olevan maksimissaan noin 50 % vanhaan imuvaunuun verrattuna Vuoden 1998 pö- lyhiukkasmittauksissa tuotantoalueen ympärillä vallitsevat kokonaisleijuman lisäys (TSP) oli Ilmatieteen laitoksen tekemien mallilaskelmien mukaan noin 2 km:n säteellä korkeimmillaan luokkaa 10 µg/m3. Lisäys edustaa lähes kokonaisuudessaan hengitettäviä hiukkasia (PM10). Vuonna 1998 Kortesuolla oli jo käytössä pölyerottimella varustettu imuvaunu.
Kortesuon turvetuotannon lähitiloille aiheuttamista pölyhaitoista on tehty kaksi valitusta 1990-luvun puolivälissä ennen kuin tuotannossa siirryttiin käyttämään pölynerottimilla varustettua imuvaunua ja yksi valitus vuonna 2000. Nykyisin Kortesuolla tuotetaan jyr- sinturvetta pääasiassa mekaanisella kokoojavaunulla (80-90 %) ja vähäisessä määrin pö- lynerottimella varustetulla imuvaunulla. Pölyhaittojen vähentämiseksi tuotantotoiminta lopetetaan nykyisin illalla klo 21.00 mennessä. Tuotantoaikana toiminta keskeytetään, mikäli tuuli kuljettaa pölyä asutukseen päin.
Kortesuon ympärillä lähin asutus sijaitsee noin 250-300 m suosta itään, minkä lisäksi asutusta on jonkin verran 500-1 000 m:n etäisyydellä suon pohjois-, itä- ja eteläpuolella.
Tällä suunnilla on runsaasti peltoja sekä myös jonkin verran pölyn leviämistä estävää metsää.
Meluvaikutukset yhdessä Vapo Oy:n tuotannon kanssa
Tuotantokaudella melua aiheutuu työkoneiden liikkumisesta turvekentällä sekä turpeen kuormauksesta. Tuotannosta aiheutuva melu ei ole jatkuvaa, sillä tuotantopäiviä on vuo- dessa noin 30-50. Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri
vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Lähellä vesistöjä sijait- sevilta tuotantokentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmas kuin edetessään maan pintaa pitkin. Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto. Turpeen toimitusaikana loka-huhtikuussa melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa siten liikennemelua.
Nykyisin turvetuotannon lupamenettelyssä sovelletaan terveydensuojelulain (763/94) no- jalla annettuja 55 dB (päiväaikainen klo 7.00-22.00 keskiäänitaso) ja 50 dB (yöaikainen klo 22.00-7.00) ulkoäänitasoja. Useimpien työvaiheiden aikana ympäristömelulle annetut ohjearvot eivät ole mallitarkasteluissa tai kontrollimittauksissa ylittyneet tuotantokentän ulkopuolella. Useissa työvaiheissa melu on suurimmaksi osaksi traktorien aiheuttamaa melua, joka esim. jyrsinturpeen kääntämisessä ja karheamisessa on verrattavissa pellon muokkausta tekevän traktorin aiheuttamaan meluun. Meluisimpien työvaiheiden (kun- nostustoimet, palaturpeen keräys) päiväaikainen ohjearvo 55 dB voi ylittyä 200-300 m:n etäisyydellä ja yöaikainen ohjearvo 50 dB 500 m:n etäisyydellä tuotantoalueen reunasta.
Turpeen kokoamisen aiheuttama melutaso oli neljällä Vapo Oy:n suolla tehdyissä tutki- muksissa noin 100-150 metrin etäisyydellä melulähteestä noin 50 dB.
Kortesuolla meluhaitta keskittyy tuotantoalueen läheisyyteen. Tuotantotoiminnasta ai- heutuvan melun ei arvioida ylittävän ohjearvoja lähimmissä kiinteistöissä normaaliolo- suhteissa. Epäedullisissa olosuhteissa (esimerkiksi kova myötätuuli) ja mikäli käytetään keskimääräistä enemmän melua aiheuttavaa kalustoa voi toiminnan aiheuttama melu ylit- tää terveydensuojelulain nojalla annettujen äänitasojen (55 dB päivällä ja 50 dB yöllä) ohjearvot lähimmissä kiinteistöissä. Tuotantoalueesta 500-1 000 m:n etäisyydellä sijait- sevissa kiinteistöissä ohjearvot eivät tuotantovaiheessa todennäköisesti ylity.
Melun häiritsevyys ei ole riippuvainen ainoastaan melun voimakkuudesta, vaan myös sen laadusta, kestosta ja toistuvuudesta. Impulssimainen melu on korkeiden meluhuippu- jen takia haitallisempaa kuin tasaisesti jatkuva melu. Melun häiritsevyys lisääntyy melun voimakkuuden vaihdellessa, sillä voimakas epäjatkuva melu vetää huomion puoleensa ja muiden ärsykkeiden havainnointi heikkenee. Yöaikaan kuuluva melu häiritsee yleensä enemmän kuin päiväsaikainen melu. Ympäristömelun haitat koetaan yleisenä häiritse- vyytenä.
Kortesuolla ei ole tehty meluselvityksiä. Tuotantotoiminnan aiheuttamista meluhaitoista ei ole tullut valituksia Vapo Oy:lle tai Iisalmen seudun kuntayhtymän ympäristöosastol- le. Kortesuo sijaitsee valtatie 88:n vieressä. Valtatiellä on oma vaikutuksensa alueen me- lutasoon. Kortesuolta tapahtuvien turvekuljetusten aiheuttama melun lisäys jää valtatiellä kokonaisuuteen nähden vähäiseksi.
Tuotantotoiminnassa syntyvät jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen
Turvetuotannossa syntyy talous-, muovi- ja öljyjätteitä. Jäteöljy, ongelmajätteet sekä se- kajäte kerätään Vapo Oy:n ylläpitämään tuotantoalueen keräilypisteeseen, josta ne tar- peen mukaan pakataan ja merkitään siten, että niistä ei aiheudu vaaraa tai haittaa tervey- delle tai ympäristölle. Eri jätetyypeille on varattu omat keräysastiat ja ne on varustettu nimikylteillä.
Aumamuovi varastoidaan työmaalla olevissa varastopaikoissa muut jätteet tuotantoalu- een tukikohdassa. Työmaan jätehuoltosuunnitelmissa ilmoitetaan vuosittain jätteen laatu ja määrä, jätteen poiskuljettaja sekä tyhjennysjaksot.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
Turvetuotanto aiheuttaa työn luonteen ja ajankohdan (kuiva kesäkausi) vuoksi ympäris- tölle paloturvallisuusriskin. Kortesuon työmaalle laaditaan Vapo Oy:n toimesta vuosit- tain paloturvallisuussuunnitelma. Työmaalle on nimetty palo- ja pelastusorganisaatio. Pa- loviranomaisille toimitetaan vuosittain päivitetyt suokohtaiset paloturvallisuussuunnitel- mat.
Tulipaloriskin lisäksi hätätilanteita voi syntyä patojen murtumisten, poikkeuksellisten rankkasateiden tai tulvien sekä polttoaineiden toimitusten ja varastoinnin yhteydessä.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Kortesuon Vapo Oy:n tuotantoalue on kuulunut vuodesta 2003 alkaen Pohjois-Savon turvetuotantoalueiden yhteistarkkailuun. Hakija on esittänyt, että erillinen tarkkailu Mari Tikkasen tuotantolohkojen osalta ei ole tarpeen.
Kortesuon alapuolisessa vesistössä ei ole ollut kalataloudellista tarkkailua. Hakija ei esitä pöly- ja meluvaikutusten tarkkailemista.
TUOTANTOALUEEN JÄLKIHOITO JA -KÄYTTÖ
Hakijan mukaan tuotannosta poistuvien alueiden jälkihoitoa koskevilla ympäristölupaan liitettävillä määräyksillä tarkoitetaan näiden alueiden haitallisten ympäristövaikutusten lähinnä vesistövaikutusten estämistä ja vähentämistä toimenpitein sekä tarkkailua. Kor- tesuolla tuotannosta poistuneiden alueiden valumavedet johdetaan tuotannossa olevien alueiden vesien kanssa samaa reittiä.
Turvetuottajalle kuuluu vastuu alueen jälkihoidosta, johon kuuluvat tarpeettomien raken- nelmien ja rakennusten pois siirtäminen ja alueen siivoaminen. Hakija omistaa tuotan- nossa olevat lohkot. Niiden jälkikäyttömuoto on maatalous.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
Hakemuksesta tiedottaminen
Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Vieremän kun- nassa 8.9-8.10.2004 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille yhtäaikaisesti Vapo Oy:n Kortesuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksen (dnro ISY-2003-Y-239) kans- sa. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Iisalmen Sanomissa 8.9.2004.
Hakemuksesta on pyydetty lausunto Pohjois-Savon ympäristökeskukselta, Pohjois-Savon TE-keskuksen kalatalousyksiköltä, Vieremän kunnan ympäristönsuojelu- ja terveyden- suojeluviranomaisena toimivalta Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymältä ja Viere- män kunnalta.
Lausunnot
1. Pohjois-Savon ympäristökeskus toteaa, että hakemuksen mukainen turvetuotanto Mari Tikkasen Kortesuon tuotantolohkoilla täyttää ympäristönsuojelulain vaatimukset ei-
kä tuotannosta aiheudu merkittävää haittaa, rasitusta tai ympäristön pilaantumista, kun toiminnassa otetaan huomioon ympäristökeskuksen lausunnossaan esittämät toimenpiteet.
Ympäristökeskus on esittänyt lausunnossaan seuraavaa:
- Laajennusalue (lohko 5) on pienialainen ja sijoittuu karttatarkastelun perusteella ojite- tulle metsäalueelle. Alueen ottamisesta turvetuotantoon ei siten aiheutune erityisten luon- nonolosuhteiden huonontumista.
- Tikkasen Kortesuon kuivatusvedet käsitellään kolmessa laskeutusaltaassa. Lohkojen 4 ja 5 vedet johdetaan laskeutusaltaaseen 2, lohkon 1 vedet laskeutusaltaaseen 3 ja lohkojen 2 ja 3 kuivatusvedet Vapo Oy Kortesuon laskeutusaltaalle (laskeutusallas 1). Lisäksi loh- kojen 3, 4 ja 5 kuivatusvedet johdetaan Vapon alueella sijaitsevan laskeutusaltaan tavoin toimivan kokoojaojan levennyksen kautta. Vedenkäsittelyn tehostamistoimenpiteitä ei hakemuksessa ole esitetty. Ympäristökeskus katsoo, että hakijan esittämät vesienkäsitte- lymenetelmät ovat riittävät.
- Laskeutusaltaista ei ole esitetty yksityiskohtaisia tietoja. Laskeutusaltaista tulee esittää altaiden mitoitustiedot. Altaat tulee varustaa pintapuomein sekä poistopään patorakentein.
- Hakemuksen mukaan tuotantoaluetta ei ole eristysojitettu, vaan alueelle tulee myös ul- kopuolisia vesiä. Ympäristökeskus esittää, että ulkopuoliset vedet tulee mahdollisuuksien mukaan ohjata tuotantoalueen ohi. Mikäli se ei ole mahdollista, tulee ulkopuoliset vedet huomioida laskeutusaltaiden mitoituksessa.
- Lähimpään asuttuun tilaan on matkaa n. 250-300 metriä, joten pölyhaitta asutukselle on mahdollinen. Tuotantoa tulee rajoittaa asutusta lähimmillä tuotantolohkoilla tuulen käy- dessä asutukseen päin. Tuulen nopeuden ja suunnan seurantaa varten tuotantoalueella tu- lee olla tuulipussi tai muu vastaava menetelmä.
- Turvetuotantoalueen toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää ympäröivillä asunto- alueilla ulkona klo 07-22 välisenä aikana A-painotettua ekvivalenttitason (LAeq) arvoa 55 dB eikä klo 22-07 välisenä aikana arvoa 50 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla ulkona melutaso ei saa ylittää päivällä tasoa 45 dB ja yöllä tasoa 40 dB (Vnp melutason ohjearvoista 993/1992). Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän melua aiheut- tavia työkoneita ja -menetelmiä.
- Hakemuksen mukaan jätteet kerätään Vapo Oy:n keräilypisteisiin. Hyötykäyttöön kel- paavat jätteet tulee toimittaa ensisijaisesti hyödynnettäväksi.
- Alueella varastoitavien polttonesteiden, ongelmajätteiden ja muiden kemikaalien varas- tointi ja keräily on järjestettävä niin, että niiden pääsy ympäristöön estetään. Polttones- tesäiliöiden tulee olla suoja-altaallisia tai kaksivaippaisia tai muuten sellaiselle tiivispoh- jaiselle alustalle sijoitettuja, että vuodot maaperään estetään säiliövuodon tai tankkauksen yhteydessä. Säiliöiden purkuletkussa tulee olla ylitäytönestin.
- Toiminnassa syntyvistä jätteistä ja ongelmajätteistä on pidettävä kirjaa jätelain 51 §:n mukaisesti.
- Mahdolliset koneiden huoltopaikat on järjestettävä tiivispohjaiselle alustalle ja huollot on tehtävä niin, että vuodot maaperään estetään.
- Tikkasen Kortesuon kuivatusvesien purkupiste ja vaikutusalue ovat lähes samat kuin Vapo Oy:n Kortesuon. Ainoastaan Tikkasen lohkon 1 kuivatusvedet eivät kulje Vapon purkupisteen kautta. Vapo Oy:n Kortesuo kuuluu Pohjois-Savon turvetuotantosoiden yh- teistarkkailuohjelmaan. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan myös Tikkasen tulisi osallistua yhteistarkkailuohjelmaan. Pääosin sen mukainen Vapon Kortesuon tarkkailu antaa riittävän kuvan Vapon ja Tikkasen turvetuotantoalueiden yhteisvaikutuksesta, mut- ta jatkossa mm. tarkkailupisteiden sijaintia ja määrää voidaan täsmentää.
- Turvetuotantoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista tulee ilmoittaa Pohjois-Savon ympäristökeskukselle sekä Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviran- omaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä.
- Hakijan tulee esittää hyväksyttäväksi alueen jälkikäyttösuunnitelma vähintään 3 vuotta ennen tuotannon kokonaan loppumista.
2. Pohjois-Savon TE-keskuksen kalatalousyksikkö on esittänyt, että lupa Kortesuon turvetuotantoon voidaan myöntää määräajaksi. Edellytyksenä on, että Vapo Oy ja Mari Tikkanen velvoitetaan istuttamaan kompensaationa turvetuotannon kalataloudellisesta haitasta Murennusjokeen joka toinen vuosi 500 kpl 1-vuotiaita vähintään 10 cm:n pituisia järvitaimenen poikasia tai arvoltaan vastaava määrä muita kaloja TE-keskuksen hyväk- symällä tavalla.
Perusteluinaan TE-keskus on todennut, että turvetuotannon jätevedet laskevat osaltaan Murennusjoen kalataloudellista arvoa. Haitta muodostuu lähinnä laskeutuvan kiinto- aineen elinympäristöä heikentävästä vaikutuksesta sekä rehevöitymisen kalastukselle ai- heuttamasta haitasta.
3. Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä ja 4. Vieremän kunta ovat samansisäl- töisissä lausunnoissaan vaatineet, että Kortesuon vesistötarkkailu tulee toteuttaa hyväksy- tyn tarkkailuohjelman mukaan ja tarkkailu tulee sisällyttää edelleen Pohjois-Savon turve- tuotantoalueiden yhteistarkkailuun.
Vaikka kysymyksessä on vanha tuotantoalue, tulisi toiminnassa pyrkiä käyttämään paras- ta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT).
Tuotantoalueen toiminta on myös tuotantokauden ulkopuolella järjestettävä niin, ettei synny ympäristöhaittoja. Turpeen aumausalueiden kuntoon tulee kiinnittää huomiota niin, ettei turvetta pääse alueen kuivatusojiin aumauksen aikana.
Tuotantoalueen toiminnassa käytettävien aineiden (polttoaineet, voiteluaineet, öljyt ja jäähdytinnesteet) varastointi ja käsittely tulisi järjestää niin, ettei niitä pääse maahan tai ojiin ja edelleen vesistöön. Huolto- ja tankkauspaikkojen tulee olla tiivispohjaisia ja mahdolliset ylivuodot tulisi estää.
Alueella toimivien urakoitsijoiden on oltava selvillä toiminnalle asetetuista lupaehdoista.
Muistutukset
1. AA ja BB (tila Honkala RN:o 31:1) ovat lausuneet, että he eivät puolla ympäristölu- pahakemusta. Muistuttajien tila sijaitsee Kortesuohon nähden valtatien 88 toisella puolel- la.
Kortesuon turpeennostosta on ollut kesäisin pöly- ja meluhaittaa. Turvetta on nostettu, vaikka ihan selvästi on ollut havaittavissa tuulen kuljettavan turvepölyä asumukselle. Pö- lyhaitat ovat olleet huomattavia; muun muassa pyykin kuivaaminen ulkona kesäisin on ollut lähes mahdotonta. Ikkunanpuitteet ja yläpohjaeristeet ovat täysin turvepölyn peitos- sa ja lisäksi turvepölyä tulee tuuletusikkunoista sisätiloihinkin aiheuttaen ylimääräistä sii- voamista.
Turpeennostosta on ollut myös meluhaittaa, sillä turvetta on nostettu pitkälle puoleen yö- hön.
2. CC ja DD (tila Pitkäkangas RN:o 31:2) ovat tehneet 1. muistutuksen kanssa samansi- sältöisen muistutuksen. Muistuttajien tila sijaitsee Kortesuohon nähden valtatien 88 toi- sella puolella Honkalan tilan vieressä.
HAKIJAN SELITYS
Pohjois-Savon ympäristökeskuksen lausunnon johdosta hakija lausuu, että laskeutusal- taan mitoitus tehdään ohjeiden mukaisesti.
Muistutusten 1. ja 2. johdosta hakija lausuu, että jatkossakin tuulen suuntaa seurataan ja mikäli tuulee taloihin päin, lopetetaan tuotanto heti. Tuotanto toteutetaan pääsääntöisesti mekaanisella kokoojavaunulla, jolloin pölyäminen on vähäisempää ja lisäksi tuotanto py- ritään toteuttamaan klo 6.00-21.00 välisenä aikana.
MERKINTÄ
Ympäristölupavirastossa on ollut samanaikaisesti käsiteltävänä Vapo Oy:n Kortesuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemus (dnro ISY-2003-Y-239).
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU
ASIOIDEN KÄSITTELEMINEN YHDESSÄ
Ympäristölupavirasto antaa samanaikaisesti päätöksen numero 37/05/2 Vapo Oy:n Kor- tesuon turvetuotantoalueen ympäristölupa-asiassa.
Perustelu: Asioiden ratkaiseminen ympäristönsuojelulain 40 §:n nojalla samanaikaisesti on tarpeen, koska hankkeiden yhteiset pöly- melu- ja vesistövaikutukset on lupaharkin- nassa otettava huomioon.
LUPARATKAISU
Ympäristölupavirasto myöntää Mari Tikkaselle ympäristöluvan Vieremän kunnan Salah- min kylässä sijaitsevan Kortesuon Vapo Oy:n tuotantoalueeseen rajautuvien, yhteispinta- alaltaan noin 8,5 ha:n tuotannossa olevien lohkojen turvetuotantoon ja valmistelematto- man noin 5,0 ha:n lisäalueen (lohko 5) turvetuotantoon ja siihen liittyviin ojituksiin.
Lisäalueen turvetuotantoon ottamisen edellytyksenä on, että luvan saajalla on hallinta- oikeus kyseiseen alueeseen.
Hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu.
Luvan saajan on noudatettava jäljempänä ilmeneviä lupamääräyksiä. Luvan voimassa- olosta ja määräysten tarkistamisesta määrätään jäljempänä.
LUPAMÄÄRÄYKSET
Vesien johtaminen
1. Kortesuon turvetuotantoalueen vedet johdetaan laskuojassa Murennusjokeen, joka las- kee Vieremänjärveen.
Lohkolta 1 vedet johdetaan rakennettavan laskeutusaltaan kautta laskuojaan.
Vedet johdetaan lohkoilta 2, 3 ja 4 sekä lisäalueen lohkolta 5 sarkaojien lietteenpidätys- käsittelyn sekä lohkojen 4 ja 5 osalta lisäksi laskeutusallaskäsittelyn jälkeen luvan saajan ja Vapo Oy välisen sopimuksen perusteella Vapo Oy:n hallitsemaan laskeutusaltaaseen nro 1, jonka toiminnasta vastaa Vapo Oy oman ympäristölupansa mukaisesti.
Vesiensuojelurakenteet ja niiden hoito
2. Tuotantolohkojen sarkaojissa tulee olla lietesyvennykset ja päisteputkipidättimet.
Lohkon 1 (3,1 ha) vesien käsittelyyn on rakennettava laskeutusallas nro 3 sekä lohkojen 4 ja 5 vesien käsittelyyn on rakennettava laskeutusallas nro 2, joiden sijainti on merkitty hakemuksen täydennyksen suunnitelmakarttaan.
3. Laskeutusaltaat nro 2 ja nro 3 on rakennettava vuoden 2005 aikana ja otettava käyttöön viimeistään tuotantokauden 2006 alussa. Altaiden mitoitussuunnitelma on toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Mitoituksessa on otettava huomioon laskeutusaltaiden
koko valuma-alue. Tarvittaessa altaiden seinämät on tuettava eroosion ehkäisemiseksi.
Laskeutusaltaat on varustettava pintapuomilla ja veden korkeutta säätävällä poistoveden patorakenteella (esimerkiksi patolaatikko). Laskeutusaltaiden valmistumisesta on ilmoi- tettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle.
4. Tuotannosta poistuvilta alueilta vedet on johdettava vesiensuojelurakenteiden kautta niin kauan kuin vesistä saattaa aiheutua haitallisia vaikutuksia vesistössä.
5. Laskeutusaltaat ja sarkaojien lietesyvennykset on pidettävä kunnossa ja tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä. Ojastojen ja laskeutusaltaiden kunto on tarkastettava säännöllisesti ja mahdolliset puutteet on korjatta- va välittömästi. Muut vesistökuormitusta vähentävät rakenteet (mm. päisteputket, pinta- puomit) on pidettävä kunnossa.
Auma-alueiden ja ojien väliin on jätettävä suojavyöhyke, jotta lastausten yhteydessä tur- vetta ei joudu ojiin.
6. Vesiensuojelurakenteisiin voidaan niiden toiminnan tehostamiseksi tehdä sellaisia Poh- jois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymiä muutoksia, joilla ei ole haitallisia vaikutuk- sia yksityiseen tai yleiseen etuun.
Päästöt ilmaan ja melu
7. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turpeen pölyämistä aiheuttavia ko- neita, laitteita ja työmenetelmiä. Imuvaunut on varustettava pölynerottimilla. Turpeen tuotanto ja lastaus on pyrittävä ajoittamaan tuulen suunta ja voimakkuus huomioon ottaen niin, että tuotantoalueilta leviää mahdollisimman vähän pölyä lähimpien asuntojen suun- taan. Pölyämistä aiheuttavat tuotantotyöt on keskeytettävä, mikäli tuuli kuljettaa pölyä asutukseen päin.
Tuulen suuntaa ja nopeutta on tuotantoalueella seurattava tuulipussilla tai muiden vastaa- vien laitteiden avulla.
8. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava niin, että kuorma ei voi pölytä häi- ritsevästi.
9. Laite- ja työmenetelmävalinnoin sekä töiden ajoituksella on huolehdittava siitä, että turvetuotannon aiheuttama melu ei lähimpien asuttujen kiinteistöjen alueella ylitä klo 7.00 - 21.00 A-painotettua ekvivalenttitason (LAeq) arvoa 55 dB. Loma-asumiseen käytet- tävillä alueilla ulkona melutaso ei saa ylittää päivällä tasoa 45 dB.
Pölyä tai melua aiheuttavaa toimintaa (turpeen nosto ja tuotantoalueen kunnostustyöt) ei saa tehdä klo 21.00 - 07.00 välisenä aikana.
Polttoaineet ja öljyt
10. Toiminnassa käytettävien aineiden (mm. polttoaineet, voiteluaineet ja öljyt) varastoin- ti ja käsittely on järjestettävä niin, että niiden pääsy ympäristöön estetään. Polttoainesäili- öiden purkuletkuissa tulee olla ylitäytönestimet. Koneiden huolto- ja tankkauspaikkojen on oltava tiivispohjaisella alustalla.
Jätteet
11. Toiminnassa syntyvät jätteet lajitellaan ja varastoidaan asianmukaisesti sekä toimite- taan hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittely- paikoissa. Jätteet on varastoitava siten, että niistä ei aiheudu vaaraa ympäristölle.
12. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, alkuperä sekä toimi- tusaika ja -paikka.
Häiriö- ja poikkeustilanteet
13. Luvan saajan on pidettävä ajan tasalla suunnitelmaa, joka koskee toimintaa häiriö- ja poikkeustilanteiden aikana sekä ylläpidettävä toimintavalmiutta erityistilanteiden varalta.
Turvetuotantoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomai-
selle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä.
Öljyvuotojen varalta on oltava käytössä imeytysainetta ja säilytyspaikka öljyyntyneelle maa-ainekselle.
Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu
14. Mari Tikkasen ja Vapo Oy:n on yhdessä tarkkailtava Kortesuon toimintojensa ympä- ristövaikutuksia.
15. Luvan saajan on pidettävä toiminnasta käyttöpäiväkirjaa, johon on merkittävä tuotan- tokausittain tiedot tuotannosta, vesiensuojelurakenteiden käytöstä ja niistä seikoista, joil- la on toiminnan päästöjen kannalta merkitystä.
16. Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu toteutetaan Pohjois-Savon turvetuotantosoiden (19.5.2003) tarkkailuohjelman mukaisesti. Kortesuo sisältyy ohjelman virtavesitarkkai- luun, jossa vuodesta 2004 alkaen otetaan kolmen vuoden välein neljä kertaa vuodessa purkuojasta ja Murennusjoesta ojan ylä- ja alapuolelta.
17. Turvetuotannon aiheuttamaa pölyn määrää tuotantoalueista alle 500 metrin etäisyy- dellä sijaitsevien asuinrakennusten pihoilla on tarkkailtava Pohjois-Savon ympäristökes- kuksen hyväksymällä tavalla. Mari Tikkasen ja Vapo Oy:n yhteinen esitys tarkkailun to- teuttamisesta on toimitettava ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden ku- luessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.
18. Pohjois-Savon ympäristökeskus voi muuttaa tarkkailuohjelmia tarpeelliseksi katso- mallaan tavalla.
19. Kuormitus- ja vesistötarkkailun vuosiraporttien tulokset on toimitettava Pohjois- Savon ympäristökeskukselle ja Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Li- säksi tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa.
Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät.
Ennakoimattoman vahingon korvaaminen
20. Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole enna- koitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta ympäristönsuojelulain 72 §:n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella.
LUVAN VOIMASSAOLO JA TARKISTAMINEN
Lupa on voimassa toistaiseksi.
Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 §:ssä ja 59 §:ssä säädet- tyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.
Luvan saajan on, mikäli se aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua turvetuotantoa vuoden 2009 jälkeen, tehtävä 30.9.2009 mennessä ympäristölupavirastolle lupamääräys- ten tarkistamista koskeva hakemus. Hakemukseen on liitettävä yhteenveto tapahtuneesta toiminnasta, selvitys jäljellä olevista turvevaroista, ajan tasalla oleva tuotantoaluekartta, yhteenveto vesistö- ja kuormitustarkkailun tuloksista sekä muut ympäristönsuojelulaissa ja -asetuksessa edellytetyt tiedot. Lisäksi on esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma ve- sien johtamisjärjestelyistä, jossa on otettu huomioon Vapo Oy:n Kortesuon turvetuotan- non loppuminen.
Hakemuksen yhteydessä on esitettävä suunnitelma alueiden jälkihoidosta ja tarkkailusta turpeen noston loputtua. Mikäli turvetuotanto lopetetaan ennen vuotta 2010, luvan saajan on vuosi ennen toiminnan lopettamista tehtävä ympäristölupavirastolle alueen jälkihoitoa, sen vaatimaa tarkkailua ja vesiensuojelutoimia koskeva hakemus.
ASETUKSEN NOUDATTAMINEN
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poik- keavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.
RATKAISUN PERUSTELUT
Luvan myöntäminen
Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettu- jen asetusten vaatimukset.
Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti turvetuotannosta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pi- laantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Luvan saajan turvetuotantoalue sijaitsee neljänä erillisenä lohkona Vapo Oy:n Kortesuon turvetuotantoalueeseen rajautuen. Pääosa luvan saajan tuotantoalueiden vesistä johdetaan vesistöön Vapo Oy:n hallitseman laskeutusaltaan kautta, jonka toiminnasta vastaa Vapo Oy oman ympäristölupansa määräysten mukaisesti. Luvan saajan lohkojen vesiensuojelua määrätään tehostettavaksi kahden laskeutusaltaan rakentamisella. Muilta osin vesiensuo- jelun tehostaminen ei ole tarpeen, kun otetaan huomioon tuotantopinta-alan vähäisyys.
Kortesuo on Ylä-Savon maakuntakaavassa osoitettu turvetuotantoalueiksi. Lupaharkin- nassaan ympäristölupavirasto ottaa huomioon valtioneuvoston 19.3.1998 tekemään peri- aatepäätökseen vesiensuojelun tavoitteista vuoteen 2005 sisältyvän kannanoton, jonka mukaan turvetuotantoa pyritään suuntaamaan jo tuotannossa oleville tai jo ojitetuille soil- le.
Lupamääräysten perustelut
Vesistöpäästöjen rajoittamiseksi edellytetään käytettäväksi vanhan tuotantoalueen olo- suhteisiin soveltuvaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pintavalutuksen käyttöönotto ei ole kohtuullisin kustannuksin mahdollista. Mitoitukseltaan riittävät laskeutusaltaat ovat vanhalla ja pienellä tuotantoalueella riittävä vesiensuojeluvarustus, kun otetaan huomioon myös alapuolisen vesistön tila ja sen muu käyttö.
Kortesuon lähistöllä sijaitsee asutusta, jolle turvetuotannon pölystä ja melusta voi aiheu- tua eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Melu- ja pölypäästöjen vähentämiseksi on siksi tarpeen antaa erilliset määräyk- set. Hakijan esityksen mukaisesti tuotantotoiminta määrätään lopetettavaksi klo 21.00 - 07.00 väliseksi. Pölypäästöjen vaikutuksen selvittäminen erillisen suunnitelman mukaan on tarpeen.
Asumiseen käytettyjen alueiden päiväaikaiselle melutasolle annetaan enimmäisarvo, joka vastaa valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja.
Jätteen haltijaa koskevat jätelain 6 §:n mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jäte- huollon järjestämisestä. Jätehuollon edistämisen ja jätteiden vähentämisen kannalta on tärkeää, että jätteen haltija on selvillä hallinnassa olevan jätteen määrästä, lajista, laadus- ta, alkuperästä ja jätehuollon kannalta merkityksellisistä ominaisuuksista sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista.
Häiriö- ja poikkeustilanteiden ja niiden syiden seuranta on tärkeää haittojen arvioimiseksi ja niiden ennaltaehkäisemiseksi.
Luvan haltijan on oltava selvillä toimintansa aiheuttamasta kuormituksesta ja sen vaiku- tuksesta ympäristöön. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten ja ennakoimattomien vahinkojen varalta.
Ennalta arvioiden luvan saajan tuotantoalueen vesistökuormitus lohkolta 1 (3,1 ha) ei ai- heuta alapuolisen vesistön kalastoon ja kalastukseen haitallisia vaikutuksia, joiden vähen- tämiseksi kalatalousvelvoitteen määrääminen olisi tarpeen. Pääosa luvan saajan tuotanto-
alueiden vesistä johdetaan Vapo Oy:n tuotantoalueen vesiensuojelurakenteiden kautta ve- sistöön. Vapo Oy:lle myönnetyssä luvassa on määräys kalataloushaittojen kompensoin- nista.
Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskeva määräys perustuu ympäristönsuojelu- lain 72 §:ään.
Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin
Pohjois-Savon ympäristökeskuksen, Pohjois-Savon TE-keskuksen, Ylä-Savon ter- veydenhuollon kuntayhtymän ja Vieremän kunnan esittämät vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä näkyvällä tavalla.
TE-keskuksen vaatimus luvan määräaikaisuudesta hylätään Mari Tikkasen tuotantolohko- jen osalta, koska tuotannon on arvioitu jatkuvan osalla aluetta vuoteen 2015 ja vesien- suojelua on määrätty tehostettavaksi eikä muutakaan perustetta luvan määräaikaisuudelle ole. TE-keskuksen vaatimus Mari Tikkasen ja Vapo Oy:n velvoittamisesta istuttamaan Murennusjokeen TE-keskuksen esittämä poikasmäärä hylätään Mari Tikkasen tuotanto- alueen osalta, koska Kortesuon turvetuotantoalueen vedet johdetaan pääosin Vapo Oy:n hallitseman laskeutusaltaan kautta vesistöön. Kalatalousvelvoite on asetettu tämän vuoksi Vapo Oy:lle sille myönnetyssä Kortesuon turvetuotantoalueen ympäristöluvassa.
Muistutuksissa 1) ja 2) esitetty vaatimus luvan epäämisestä hylätään ratkaisuun ja sen perusteluihin viitaten. Pöly- ja melurasituksen vähentämisestä muun muassa öisin sekä pölyvaikutusten tarkkailemisesta on annettu erilliset määräykset.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki 40 §, 41 §, 42 § 1 mom., 43 § 1 ja 3 mom., 45 § 1 mom., 46 §, 52 §, 55 §, 56 §, 62 §, 72 § ja 90 §.
Ympäristönsuojeluasetus 5 §, 19 §, 30 § ja 37 §
KÄSITTELYMAKSU
Päätöksestä peritään käsittelymaksu 955,50 euroa (turvetuotantoalue alle 30 hehtaaria).
Maksu peritään 35 % maksutaulukon mukaista maksua (1 470 euroa) alempana, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut taulukossa mainittua työmäärää pienempi.
Ympäristönsuojelulain 105 § (86/2000).
Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003).
PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Ympäristönsuojelulain 54 §:n ja ympäristönsuojeluasetuksen 23 §:n mukaisesti päätös toimitetaan luvan saajalle, Pohjois-Savon ympäristökeskukselle, Pohjois-Savon TE-kes- kukselle, Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymälle ja Suomen ympäristökeskukselle.
Päätöksen antamisesta kuulutetaan Vieremän kunnassa. Tieto kuulutuksesta julkaistaan Iisalmen Sanomissa.
Päätöksen antamisesta ilmoitetaan lisäksi niille, joille on annettu hakemuksesta erikseen tieto.
MUUTOKSENHAKU
Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasias- ta.
Valitusaika päättyy perjantaina 13.5.2005.
Muutosta tähän päätökseen saa hakea
1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea,
2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta- alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät,
3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät,
4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja
5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
Valitusosoitus liitteenä.
Määräaika ja valitusmenettely
Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen an- tamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä.
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 13.5.2005 ennen virka-ajan päättymistä.
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio
Puhelin: (017) 243 511 Telekopio: (017) 243 665
Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi
Virka-aika: klo 8.00 - 16.15
Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla.
Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päätty- mistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toi- mitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Valituskirjelmän sisältö
Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähkö- postiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.
Valituskirjelmään on liitettävä
- ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle
- valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta.
Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 80 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräis- sä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteis- ta perittävistä maksuista annetussa laissa.
