PÄÄTÖS
Annettu julkipanon jälkeen 30.8.2005
Dnro KAI-2005-Y-66-121
ASIA Ympäristönsuojelulain 28 §:n mukainen YMPÄRISTÖLUPA
HAKIJA Vaalan kunta
Vaalantie 14 91700 Vaala LUPAVELVOLLISUUS
Ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaan ympäristölupaa on haettava kaato- paikalle tai muuhun jäteasetuksen (1390/1993) liitteissä 5 tai 6 määriteltyyn jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn, joka on ammattimaista tai laitosmaista.
Luvan saaneen toiminnan olennainen muutos tai luvan myöntämisen jälkeen olosuhteissa tapahtuva olennainen muutos käsitellään myös lupa-asiana.
Vaalan kunnan kaatopaikan toimintaan on myönnetty 27.10.1999 ympäristö- lupamenettelylain mukainen ympäristölupa. Kunta hakee nyt lupaa kaatopaikan sulkemista ja jälkihoitotöitä koskeville toimenpiteille. Ympäristönsuojelu- asetuksen 6 §:n mukaan kaatopaikkaa koskeva lupa-asia ratkaistaan alueel- lisessa ympäristökeskuksessa.
HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA JA SEN MUUTTAMINEN Yleistä
Vaalan kunta on hakenut 22.3.2005 lupaa kaatopaikan sulkemista ja jälkihoito- töitä koskeville toimenpiteille. Hakemukseen on liitetty 28.5.2003 päivätty kaatopaikan sulkemissuunnitelma.
Kaatopaikka sijaitsee noin neljä kilometriä Vaalan keskustaajamasta itään Oulu-Kajaani –valtatien (VT 22) pohjoispuolella metsähallitukselta vuokratulla maalla. Kaatopaikalle on noin 0,4 km pitkä tieyhteys valtatie 22:lta.
Kaatopaikka on otettu käyttöön vuonna 1974. Se on toiminut ns. tavanomaisen jätteen kaatopaikkana, jolla on käsitelty Vaalan kunnan alueella syntyviä jätteitä, pääasiassa yhdyskunta- ja teollisuusjätettä, rakennus- ja purkujätettä sekä ylijäämämaata. Alueella on toiminut myös ongelmajätteiden vastaanottopiste. Jätteiden tuonti on lopetettu vuonna 2003 kaatopaikka- toiminnan siirryttyä Kainuun jätehuollon kuntayhtymän hallintaan, jonka
jälkeen kunnan loppusijoitettavat jätteet on kuljetettu Kajaanin Majasaaren- kankaan jätteenkäsittelyalueelle.
Alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa, eikä alueelle ole laadittu asemakaavaa. Alustavassa yleiskaavaluonnoksessa kaatopaikka-alue on osoitettu EK-aluevarausmerkinnällä. Alueella on voimassa Kainuun 3.
seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 15.3.1991.
Kaatopaikan ympäristö on metsämaata ja suota. Lähimmät asututut kiinteistöt ovat noin kahden kilometrin etäisyydellä kaatopaikasta sen länsi- ja eteläpuolella.
Alueen maaperä ja pohja- ja pintavesiolosuhteet
Kaatopaikka-alueen maaperä koostuu paikoin ohuehkosta turvekerroksesta, jonka alla on vaihtelevan paksuinen hiekkakerros (1-3 metriä). Hiekka- kerroksen alla on pääosin moreenia.
Kaatopaikka sijaitsee Laajankangas – Kankari –nimisen tärkeän pohjavesi- alueen pohjoispuolella. Etäisyys varsinaisen muodostumisalueen rajaan on noin 400 metriä. Lähimpään vedenottamoon (Isohete) on matkaa noin 2,7 km.
Pohjavesi on kaatopaikka-alueella lähellä maanpintaa. Kaatopaikka-alueella muodostuvat vedet virtaavat pääosin pohjoisen suuntaan, mutta osa vesistä virtaa myös etelään, kohti pohjavesialuetta.
Kaatopaikan toiminta ja täyttötilavuus
Vaalan kaatopaikka on ns. tavanomaisen jätteen kaatopaikka, jolla on käsitelty kunnan alueella syntyneitä jätteitä – pääasiassa asumisessa syntynyttä jätettä ja ominaisuuksiltaan ja koostumukseltaan siihen verrattavaa jätettä. Ylijäämämaat on hyödynnetty peittomaina. Ongelmajätteille on kaatopaikalla ollut vastaanottopiste, josta jäte on toimitettu jatkokäsittelyyn. Hyötykäyttöön kelpaamattomat rakennusjätteet ja isokokoiset jäte-esineet on sijoitettu jätetäyttöön. Kaatopaikalle on tuotu myös sako- ja umpikaivolietteitä sekä juustolassa syntynyttä heraa erillisiin moreenipohjaisiin altaisiin, joista kuivunut liete on sekoitettu turpeeseen ja sijoitettu täyttöalueelle. Lietteen ja heran käsittely kaatopaikalla on lopetettu vuonna 2003, samoin muiden jätteiden tuonti. Kiinteän yhdyskuntajätteen osuus on noin 80 % kaatopaikalle toimitetusta jätemäärästä.
Kaatopaikalle on vuosittain sijoitettu jätteitä noin 2000 tonnia. Kaatopaikka- alueen kokonaispinta-ala on noin 5,7 ha, josta varsinaisen täyttöalueen pinta- ala noin 1,6 hehtaaria. Jätetäytön lakiosan korkeus on ylimmillään noin 5 – 6 metriä maanpinnasta, täytön korkeusasema vaihtelee tasoilla N60 +147.00 – +152.00 m. Täyttöalueen pinta-alan ja jätekerroksen keskipaksuuden (4 m) perusteella saadaan täyttötilavuudeksi noin 65 000 m3.
Kaatopaikka-alueen vesijärjestelyt ja kuormitustiedot
Kaatopaikka-aluetta ei ole liitetty kunnalliseen vesi- tai viemäriverkostoon.
Ulkopuolisten pintavesien pääsy kaatopaikalle on estetty ympärysojilla, jotka kiertävät lähes koko kaatopaikan ympäri (eteläpuolelta oja puuttuu). Pääosa
kaatopaikka-alueella muodostuvista pinta- ja suotovesistä johdetaan ympärysojista kolmiomittapadon kautta pohjoiseen Rovaojaan ja edelleen Ala- Parttuaisen puroon, joka laskee Keskijärveen. Kaatopaikalta on Ala-Parttuaisen puroon matkaa noin 4,5 km. Kaatopaikan eteläpuolella pintavesien virtaus- suunta on etelään valtatielle päin.
Vaalan vuosisadannan perusteella kaatopaikan täyttöalueella on arvioitu muodostuvan kaatopaikkavesiä 14 500 m3 (keskimäärin noin 11 m3/d).
Kaatopaikalta johdettavien vesien aiheuttama kuormitus on ollut havaittavissa lähinnä purkuojien mittapadoilla ja ajoittain niiden alapuolisissa ojissa sähkön- johtavuuden arvojen, kloridipitoisuuden ja ravinnepitoisuuksien kohoamisena.
Rovanojan tarkkailupisteessä kaatopaikan kuormittava vaikutus ei ole ollut viime vuosina havaittavissa tai se on ollut hyvin vähäinen. Kaatopaikan eteläpuolella pohjavesialueella olevassa ojassa on havaittu merkkejä lika- aineista.
Kaatopaikan ympäristön pohjaveden laatua on seurattu kolmessa tarkkailupisteessä. Kaatopaikan vaikutus on ilmennyt sähkönjohtavuuden arvojen, kloridipitoisuuksien ja typpipitoisuuksien kohoamisena. Myös rautapitoisuudet ja kemiallisen hapenkulutuksen arvot ovat olleet koholla lähinnä kaatopaikan luoteispuolisessa ja eteläpuolisessa tarkkailupisteessä.
Kaatopaikkakaasun käsittely
Vaalan kaatopaikalla metaanin osuus kaatopaikkakaasusta on ollut enimmillään runsaat 50 %. Kaasun tuottoa ei ole mitattu. Kaatopaikan pienuuden tähden kaasupotentiaali on todennäköisesti pieni, eikä lähistöllä ole laitosta, joka voisi hyödyntää kaasua.
Kaatopaikan sulkemissuunnitelma
Hakija on toimittanut ympäristölupahakemuksen liitteenä 28.5.2003 päivätyn kaatopaikan sulkemissuunnitelman (Jaakko Pöyry Infra / PSV Maa ja Vesi 9M031148) ja rakennustyöselityksen.
Sulkemissuunnitelman mukaan kaatopaikalta poistetaan siellä oleva käyttökelpoinen jäte (metalliromu, puu jne.) ja toimitetaan hyödynnettäväksi.
Kaatopaikka-alueella sijaitsevat tarpeettomat rakennukset ja rakenteet poistetaan tai puretaan viimeistään pintarakenteen valmistuttua. Ennen kaatopaikan sulkemistoimenpiteisiin ryhtymistä (jätetäytön muotoilu, tiivistäminen, esipeitto jne.) tulee varmistua siitä, ettei haittaeläimistä (rotista) aiheudu ongelmaa ympäristölle.
Kaatopaikan pinta tulee muotoilla siten, että valumavedet voidaan johtaa pois, eikä alueelle muodostu vettä kerääviä painanteita. Luiskakaltevuus tulee valita sellaiseksi, että pinnalla voidaan työskennellä. Sillä on myös oltava riittävä vakavuus luiskan sortumia ajatellen.
Jätetäyttö tiivistetään ennen pintakerrosten rakentamista. Kaatopaikkapyörillä varustetun tiivistyskoneen massan tulee olla yli 25 tonnia. Tiivistystyössä tiivistyskoneen yliajokertojen määrä niillä alueilla, joilla jätetäytön paksuus ylittää kaksi metriä, on oltava vähintään kuusi, muilla alueilla vähintään neljä
kertaa.
Jätepenger muotoillaan loiventamalla jäteluiskia ja tekemällä täyttöalueelle esipeitto. Pengerluiskan kaltevuuden tulee olla 1:4 tai loivempi. Lakialueen kaltevuuden tulee olla vähintään 1:15. Lakitason korkeus ennen peitekerroksia tulee olla enintään tasolla +153.50 (N60). Muotoilu tehdään puskemalla jätettä luiskaan tai siirtämällä jätettä luiskasta keskemmälle, ja tiivistämällä jäte samanaikaisesti kaatopaikkakoneella. Tiivistetyn jätteen pinnalle levitetään noin 0,2 metrin kerros maata, jonka avulla pinta lopullisesti muotoillaan.
Tarkoitukseen voidaan käyttää ylijäämämaata.
Kaatopaikka-alueen rakenneratkaisujen tarkoituksena on ympäristöhaittojen minimointi, muodostuvien suotovesien määrän pitäminen mahdollisimman vähäisenä ja alueen maisemointi. Pintarakenteen eri kerrokset tiivistetään 90 – 95 %:n tiiveysasteeseen.
Kaatopaikan suunniteltu pintarakenne on seuraava:
Kerros Materiaali Paksuus Vedenläpäisevyys
Pintakerros
- ravinnekerros kompostimulta, humus 0,3 m - peittokerros moreeni 0,2 m
Kuivatuskerros sora, hiekka 0,3 m K > 1 x 10-4 m/s Tiivistyskerros moreeni(> 100 mm kivet
on poistettava ) 0,5 m K < 1 x 10-8 m/s Kaasunkeräys- louhe, murskattu betoni,
kanavat ja –kaivo tiili ym.
Esipeittokerros moreeni 0,2 m
Jätetäytön päälle esipeittokerrokseen rakennetaan kaasunkeräyskanavat, joiden tehtävänä on varmistaa kaatopaikkakaasujen kerääminen ja poisjohtaminen hallitusti. Kaasunkeräyskanavat tehdään alueelta saatavasta louheesta, murskatusta betonista, tiilestä tai muusta vastaavasta karkeasta materiaalista. Säteittäiset kanavat liitetään kaasunpoistokaivoon, joka rakennetaan täyttöalueen korkeimmalle kohdalle.
Kaasunkeräyskanavien ja esipeittokerroksen päälle rakennetaan vähintään 0,5 m:n paksuinen tiivistyskerros moreenista. Tiivistyskerroksen vedenläpäise- vyyden (K-arvo) suositellaan olevan pienempi kuin 1 x 10-8 m/s eli vaadittava moreeni on käytännössä raekoostumukseltaan vähintään silttistä hiekka- moreenia tai sitä hienompaa (SiMr, SaMr). Suurimmat, yli 100 mm halkaisijaltaan olevat kivet poistetaan. Tiivistyskerros on rakennettava mahdollisimman tiiviiksi.
Kuivatuskerroksen rakentaminen varmistaa kaatopaikkavesien poistumisen rakenteista hallitusti ennen sadevesien pääsyä jätetäyttöön sekä estää veden kerääntymisen hydraulisen eristyskerroksen päälle. Kuivatuskerros (vähintään
0,3 m) tehdään sorasta ja hiekasta, joiden vedenläpäisevyys ( K > 1 x 10-4 m/s) ja muutkin ominaisuudet soveltuvat kuivatuskerrokseen.
Pintakerros koostuu peittokerroksesta (moreeni > 0,2 m) ja kasvukerroksesta (kompostoitua multaa tai humusmaata > 0,3 m). Pintakerroksen tarkoituksena on toimia kasvualustana nurmelle sekä luontaisesti kasvaville peittoalueen kasveille. Kasvukerroksen nurmettamisella tehostetaan haihtumista ja täten vähennetään kaatopaikkavesistä aiheutuvaa kuormitusta sekä estetään maan rapautumista.
Kaatopaikkakaasun käsittely
Kaatopaikkakaasu johdetaan ilmaan pintarakenteeseen tehtävän kaivon kautta.
Kaivon yhteyteen rakennetaan kompostimullasta biosuodin, jossa mikro- organismit hapettavat metaania ja haisevia kaasuyhdisteitä.
Vesiensuojelutoimenpiteet
Täyttöalueen etelä- ja länsireunaan on kaivettu ympärysojat siten, että täyttöalueelta etelään päin valuvat vedet saadaan ohjatuksi kaatopaikan pohjoispuolelle imeytysojastoon. Myös täyttöalueen pohjoispuolelle on tehty uudet imeytys- ja kuivatusojat, ja alueella on tehty myös vanhojen ojien täyttöjä ja perkauksia. Kaatopaikalta etelään päin pitkin tienvartta johtava oja on katkaistu, jotta kaatopaikkavesiä ei pääsisi pohjavesialueen suuntaan.
Jätetäytön sisäinen vesipinta on täytön alapuolella, joten jätetäytön kuivattamiseen ei ole tarvetta. Kaatopaikan pintarakenteen valmistuttua sadevesien pääsy jätetäyttöön vähenee murto-osaan nykyisestä, eikä vettä tule myöskään uuden jätteen mukana, joten tulevaisuudessakaan jätetäyttöön ei tule kertymään vettä.
Alueella ei ole tarvetta suorittaa uusia ojitusjärjestelyjä. Kaatopaikan sulkemis- töiden yhteydessä tulee ojastojen kunto tarkistaa ja tarvittaessa suorittaa kunnostustoimenpiteitä.
Muut toimenpiteet
Kaatopaikka-alueen luoteispuolella olevat lietealtaat tulee tyhjentää ja täyttää sen jälkeen esimerkiksi ylijäämämailla. Maisemoinnin jälkeen lopetettu kaatopaikka jää maa- ja metsätalouskäyttöön. Liikenne kaatopaikka-alueelle katkaistaan.
Kaatopaikan tarkkailu jälkihoitovaiheessa
Kaatopaikan tarkkailu jälkihoitovaiheessa ehdotetaan sulkemissuunnitelmassa toteutettavaksi nykyisen tarkkailuohjelman mukaisesti seuraavin muutoksin:
- vesistötarkkailua suoritetaan kaksi kertaa vuodessa, touko-kesäkuussa ja syys-lokakuussa
- pohjavesiä (kolme putkea) tarkkaillaan kerran vuodessa syys-lokakuussa - kaatopaikan sisäisen veden korkeuden seurantaa suoritetaan kerran vuodessa täyttöalueen korkeimmalle kohdalle asennetusta pohjavesiputkesta
- kaatopaikkakaasua tarkkaillaan viiden vuoden välein.
Sulkemisaikataulu
Hakijan ilmoituksen mukaan kaatopaikka maisemoidaan vuoden 2008 loppuun mennessä.
ASIAN KÄSITTELY
Hakemuksesta tiedottaminen
Ympäristölupahakemus on kirjattu saapuneeksi ympäristökeskukseen 5.4.2005.
Hakemuksen vireilläoloa koskeva kuulutus on ollut Kainuun ympäristö- keskuksen ja Vaalan kunnan ilmoitustauluilla 13.5. – 13.6. 2005 välisen ajan, ja se on julkaistu Tervareitti–lehdessä 13.5.2005. Kuulutus ja hakemus on lisäksi lähetetty tiedoksi kaatopaikka-alueen ja sen lähiympäristön omistavalle metsähallitukselle lausunnon antamista varten. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusajan nähtävänä Vaalan kunnanviraston teknisessä toimistossa.
Muistutukset
Hakemuksen johdosta ei ole saapunut muistutuksia.
Lausunnot
Vaalan kunnan perusturvalautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä sulkemissuunnitelman mukaisesti. Lausunnon mukaan sulkemistoimia tehtäessä tulee varmistua siitä, että haittaeläimistä (esim. rotat) ei aiheudu ongelmia ympäristölle.
Vaalan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja kunnanhallitus eivät ole antaneet lausuntoa pyydetyssä määräajassa.
Tarkastukset
Kaatopaikalla on suoritettu sulkemissuunnitelmaan liittyvä tarkastus 7.7.2005, jolloin ympäristökeskus on myös neuvotellut hakemuksen johdosta Vaalan kunnan edustajan kanssa.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltaminen
Kysymyksessä on kaatopaikkatoiminnan lopettaminen. Hankkeesta ei aiheudu sellaisia vaikutuksia, että YVA-menettelyä olisi sovellettava.
MUUT TOIMINTAA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET
Kainuun ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa 27.10.1999 (Dnro 1296Y0095-121). Lupapäätös on ollut voimassa toistaiseksi.
Kainuun ympäristökeskuksen 4.4.2000 hyväksymä määräaikainen (vuoden 2003 loppuun) kaatopaikan tarkkailuohjelma, joka on 27.4.2004 hyväksytty
noudatettavaksi toistaiseksi.
YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU
Kainuun ympäristökeskus myöntää Vaalan kunnalle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan kaatopaikan sulkemiseen ja jälkihoitotöihin.
Lupa myönnetään hakemuksen ja siihen liitettyjen suunnitelmien ja selvitysten mukaisesti seuraavin lupamääräyksin.
LUPAMÄÄRÄYKSET
1. Kaatopaikalle ei saa tuoda minkäänlaisia jätteitä lukuun ottamatta maisemoinnissa ja kaatopaikan pintarakenteissa käytettäviä ylijäämämaita tai muita vastaavia materiaaleja.
2. Kaatopaikan sulkeminen on toteutettava hakemuksen liitteenä esitetyn sulkemissuunnitelman (Jaakko Pöyry Infra / PSV-Maa ja Vesi 9M031448, 28.5.2003) mukaisesti vuoden 2008 loppuun mennessä.
Sulkemistyössä käytettävien materiaalien tiivistysominaisuudet ym. käyttö- kelpoisuus on varmistettava ennen niiden käyttöä kaatopaikan rakenteisiin.
Tiivistys- ja muissa rakennekerroksissa voidaan käyttää myös sulkemis- suunnitelman rakennekuvauksesta poikkeavia materiaaleja edellyttäen, että niiden tiivistysominaisuudet ym. käyttökelpoisuus on varmistettu. Rakennus- työseloste sekä selvitys käytettävistä materiaaleista ja niiden tiivistys- ym.
ominaisuuksista on toimitettava ennen kaatopaikan sulkemistyön aloittamista Kainuun ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi.
Sulkemistyön toteutuksesta on tehtävä laadunvalvontaraportti, joka on työn päätyttyä toimitettava Kainuun ympäristökeskukselle lupamääräyksestä 12.
ilmenevällä tavalla.
3. Ennen kaatopaikan sulkemistöihin ryhtymistä jätteenkäsittelyalueella mahdollisesti esiintyvät rotat ja muut haittaeläimet tulee hävittää. Kaatopaikan roskaantunut ympäristö on siivottava ja jätteet on sijoitettava jätetäyttöön ennen sulkemistoimenpiteitä.
4. Kaatopaikalla olevat metalliromun ja muiden hyöty- tai ongelmajätteiden vastaanottopaikat ja rakennelmat on purettava ja niiden sijaintipaikat siistittävä.
Mahdollisesti pilaantunut maa-aines on vastaanottopaikkojen maaperästä poistettava ja käsiteltävä asianmukaisesti ennen kaatopaikan sulkemistoimia.
Kaatopaikan lietealtaat on tyhjennettävä lietteestä ja täytettävä sen jälkeen maa-aineksella.
5. Mikäli kaatopaikalta löytyy sulkemistöiden yhteydessä ongelma- tai niihin rinnastettavia jätteitä, on ne kerättävä talteen ja toimitettava asianmukaiset käsittelyluvat omaavaan käsittelylaitokseen. Kaikki jätteenkäsittelyalueelle erilliskerätty hyödyntämiskelpoinen materiaali (metalliromu, romurenkaat yms.) on toimitettava hyötykäyttöön ennen kaatopaikan sulkemista.
6. Kaatopaikkavedet on kerättävä yhteen ympärysojilla ja johdettava mittapadon
kautta kaatopaikan pohjoispuoliselle suolle ja edelleen Rovanojaan.
Kaatopaikkavesien pääsy eteläpuolella olevan pohjavesialueen suuntaan ja ulkopuolisten valumavesien pääsy kaatopaikka-alueelle tulee estää rakenteellisin keinoin. Kaatopaikalta purkautuvien vesien tarkkailua jatketaan lupamääräyksestä 8 ja päätöksen liitteestä ilmenevällä tavalla.
7. Kaatopaikan rakenteet ja laitteet on pidettävä kunnossa. Jätepenkereen vakautta ja pintaeroosiota tulee tarkkailla silmämääräisesti kerran vuodessa.
Jätepenkereen perusvaaitus tulee tehdä vähintään kolmesta vakiopisteestä heti pintakerroksen valmistuttua ja sen jälkeen kolmen vuoden välein.
Mittaustulokset tulee esittää Kainuun ympäristökeskukselle kaatopaikan muiden tarkkailutulosten yhteydessä.
8. Kaatopaikan pohjavesiä, kaatopaikkavesiä, kaatopaikkakaasuja ja kaatopaikan ylä- ja alapuolisia vesiä on tarkkailtava tämän päätöksen liitteenä olevan
tarkkailuohjelman mukaisesti.
Tarkkailutulokset raportoidaan vuosittaisessa yhteenvetoraportissa, joka toimitetaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Kainuun ympäristö- keskukselle viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Jos analyysituloksissa on tavallisuudesta poikkeavia pitoisuuksia, niistä tulee kuitenkin tiedottaa välittömästi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ympäristökeskukselle. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa Kainuun ympäristökeskuksen ja luvanhaltijan hyväksymällä tavalla.
9. Kaatopaikan muotoilu ja kasvittaminen tulee toteuttaa niin, että käsittelyalue kokonaisuudessaan sopeutuu mahdollisimman hyvin ympäröivään luontoon ja maisemaan. Kaatopaikan pintarakenteita vaurioittavan puuston kasvu jätetäytön päälle on kuitenkin estettävä.
10. Suljetun kaatopaikan sisäänmenotielle on asetettava opaste, jossa kerrotaan jätteenkäsittelyalueen sulkemisesta ja jätteiden toimituspaikoista. Luvan haltijan on huolehdittava siitä, että alue ja sen ympäristö pysyy siistinä sulkemisen jälkeen.
11. Kaatopaikan sulkemisen jälkeen mahdollisesti sattuviin poikkeuksellisiin tilanteisiin (turvallisuuden seurantaan, siisteyteen, haittaeläinten torjuntaan yms.) on varauduttava, ne on kirjattava ja niistä on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Kainuun ympäristökeskukselle.
12. Kaatopaikka on maisemoitava vuoden 2008 loppuun mennessä. Toiminnan- harjoittajan tulee tehdä Kainuun ympäristökeskukselle kunnostustoimen- piteiden päätyttyä hankkeesta loppuraportti, johon sisältyy kaatopaikan pintarakenteiden rakentamistyöstä laadittu laadunvalvontaraportti. Raportti tulee toimittaa Kainuun ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluttua kunnostustoimenpiteiden päättymisestä.
13. Hakijan on nimettävä kaatopaikan sulkemissuunnitelman ja tämän päätöksen toteutuksesta vastaava henkilö, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Kainuun ympäristökeskukselle ja Vaalan kunnan ympäristönsuojelu- viranomaiselle ennen sulkemistöiden aloittamista.
14. Jätteenkäsittelytoiminnan päätyttyä toiminnanharjoittajan tulee varmistua siitä, ettei alueesta vähintään 30 vuoden aikana sulkemisen jälkeen aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.
15. Mikäli aluetta tullaan sulkemisen jälkeen käyttämään maankaatopaikkana taikka rakennus- tai muun jätteen vastaanotto-, varastointi- ja käsittelyalueena, se edellyttää ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa.
Vastine Vaalan kunnan perusturvalautakunnan lausuntoon:
Perusturvalautakunnan lausunnossa esitetyt näkökohdat on otettu lupamääräyksissä huomioon (erityisesti lupamääräys 3).
PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT
Kaatopaikka on sen toiminnan loputtua poistettava käytöstä siten, että sen vaikutukset ympäristöön ovat mahdollisimman vähäiset.
Kun otetaan huomioon käsittelyalueen ympäristöstä ja sulkemis- ja viimeistelytoimista saatu selvitys sekä edellä annetut lupamääräykset, ei kaatopaikan hallitusta sulkemisesta ja lopetetusta jätteenkäsittelyalueesta aiheudu terveydellistä haittaa.
Käsittelyalueen sulkemisen jälkeen toiminnasta ei myöskään aiheudu naapureille pysyvää kohtuutonta rasitusta. Kunnostustoiminta on sopusoinnussa ympäristön- suojelulain ja jätelain keskeisten periaatteiden kanssa.
Ympäristökeskus katsoo, että hakijalla on käytettävissään sellainen asiantuntemus, jota kyseinen toiminta edellyttää.
Suljetulle jätteenkäsittelyalueelle johtavan tien on oltava puomitettu siten, että jätteiden toimittaminen ja muu asiaton liikenne alueelle ei ole mahdollista.
Jätteenkäsittelyalueen toiminnan lopettamisesta kertovassa opasteessa on selvitettävä jätteiden uudet sijoituspaikat sekä niiden aukioloajat. Näistä toimenpiteistä huolimatta voi alueen ympäristöön ilmestyä sinne kuulumattomia jätteitä, jotka toiminnan- harjoittajan tulee poistaa.
Mikäli hyöty-, öljy- tai muiden ongelmajätteiden vastaanottopaikan maaperä on pilaantunut, tulee maa-aines poistaa ja toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi.
Suljettavan kaatopaikan tiiviillä pintaeristyksellä estetään sade- ja sulamisvesien imeytyminen jätemassaan sekä siitä seuraava likaantuneen kaatopaikkaveden muodostuminen ja haitta-aineiden kulkeutuminen ympäristöön. Tiiviin pintarakenteen avulla tehostetaan kaasun hallittua keräämistä ja vähennetään jätteenkäsittelyalueen haju-, pöly-, lintu- ja maisemahaittoja.
Kaatopaikkavesien määrän pitämiseksi pienenä ja niiden laadun kontrolloimisen
helpottamiseksi jätteenkäsittelyalueelle ei saa päästää ulkopuolisia pintavesiä.
Pohjavesialueen läheisyyden vuoksi on erityistä huomiota kiinnitettävä siihen, ettei likaisia kaatopaikkavesiä pääse valumaan pohjavesialueelle päin. Tämä edellyttää ojitus- ja pengerrakenteita, jotka on pidettävä kunnossa.
Viranomaisvalvonta edellyttää myös suljetun jätteenkäsittelyalueen tarkkailua, jolla voidaan seurata alueen ympäristökuormitusta ja sitä kautta kunnostustoimien vaikutusta ja toimivuutta. Ympäristönsuojelulain mukainen viranomaisvalvonta edellyttää kaatopaikkavesien, pinta- ja pohjavesien sekä kaatopaikkakaasun tarkkailua.
Lisäksi toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimintansa vaikutuksista ympäristöön. Kaatopaikkavesien tarkkailuohjelman avulla saadaan tietoa vesien laadusta ja pystytään tarvittaessa tehostamaan vesienkäsittelyä tai kaatopaikka- rakenteiden hoitoa.
Hakijan pyyntöön vesistötarkkailun harventamisesta on katsottu voitavan suostua kaatopaikan sulkemisen jälkeen, koska kaatopaikan vaikutukset pintavesiin ovat olleet suhteellisen vähäiset kaatopaikan käyttöaikanakin. Kaatopaikan pintarakenteet vähentävät ympäristöön pääsevien likaisten kaatopaikkavesien määrää. Pohjavesi- tarkkailua sen sijaan on syytä tehostaa ottamalla käyttöön uusi tarkkailupiste Laajankangas – Kankari –pohjavesialueen rajan tuntumasta. Kaatopaikan alla oleva maaperä on pilaantunut, ja on syytä varmistaa, etteivät lika-aineet pääse leviämään sieltä em. pohjavesialueen suuntaan. Kaatopaikan vaikutus on ollut ajoittain havaittavissa kaatopaikka-alueen etelälaidalla olevassa pohjavesiputkessa.
Kaasun hallittu keräily ja johtaminen jätteestä vähentää hallitsemattomien kaatopaikkapalojen ja räjähdysten vaaraa. Hallitsemattomasti jätepenkereen alta purkautuva kaatopaikkakaasu heikentää kasvillisuuden menestymistä ja siten haittaa alueen maisemointia.
Jätteen vastaanoton lakattua käsittelyalue on saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä käytöstä poistamisen jälkeen aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.
Jätteenkäsittelypaikan maisemointi vähentää kaatopaikkavesien määrää ja jätevesikuormitusta ympäristöön. Peittäminen estää roskaantumisen ja vähentää hajuhaittoja.
Rottien hävittämisellä ennen käsittelyalueen kunnostusta varmistetaan se, etteivät ne hakeudu asutuksen liepeille ja maatiloille.
Jätteenkäsittelyalueen painumisen seurannan tarkoituksena on tuottaa mittaamiseen ja näköhavaintoihin perustuvaa tietoa sekä jätetäytön tiivistymistä kokonaisuutena että pienipiirteisemmin pinnan muodonmuutoksista. Pinnan muodonmuutokset voivat
aiheuttaa vettä keräävien painanteiden syntymistä sekä vettä jätetäyttöön johtavien ja toisaalta täytöstä kaasuja purkavien halkeamien syntymistä. Epätasainen painuminen saattaa myös vaurioittaa kaasujen keräilyrakenteita.
Jätteenkäsittelyalueen käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten on kaatopaikanpitäjän määrättävä näistä tehtävistä vastuussa oleva henkilö, jolla on oltava riittävä koulutus ja ammattitaito tehtävän asianmukaiseen hoitamiseen. Näin varmistetaan, että käsittelypaikan käyttöä, seurantaa ja sulkemiseen liittyviä lupaehtoja kyetään noudattamaan. Ajallinen jälkihoitovastuu on annettu, koska päästöt jatkuvat pitkään vielä käsittelyalueen sulkemisen jälkeen.
Valvonnalla ja loppuraportoinnilla varmistetaan se, että kunnostustoimenpiteet ovat olleet asianmukaisia kunnostuksen kaikissa vaiheissa ja että kunnostus on toteutettu suunnitelman mukaisesti sekä se, ettei alueesta myöhemminkään aiheudu vaaraa ympäristölle. Suljettavan kaatopaikan pintarakenteiden ja niissä käytettävien
materiaalien merkitys ympäristöhaittojen torjunnassa on keskeinen. Rakennustyön ja - materiaalien laadunvalvonnalla varmistetaan myös ulkopuolisten urakoijien sitoutuminen sulkemissuunnitelmaan ja tämän päätöksen mukaiseen toteutukseen.
PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO
Tämä päätös on voimassa toistaiseksi.
Jos jätteenkäsittelyalueen sulkemisen jälkeen aluetta edelleen käytetään ylijäämä- maiden läjityspaikkana taikka muun jätteen vastaanotto-, varastointi- ja käsittelypaikkana, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa.
Tällä päätöksellä kumotaan Kainuun ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa 27.10.1999 (Dnro 1296Y0095-121).
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.
VAKUUS
Luvan saajan tule antaa 250 000 euron vakuus tai esittää muu vastaava järjestely, esimerkiksi kunnan omavelkainen takaus, tämän ympäristöluvan mukaisen toiminnan järjestämiseksi. Vakuus tulee luovuttaa tai muu vastaava järjestely esittää Kainuun ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Ympäristökeskus voi tarkistaa vakuuden suuruuden tarvittaessa.
Perustelu:
Vakuutta määrättäessä on otettu huomioon kaatopaikan sulkemiseen liittyvien toimien luonne ja lupapäätöksessä annetut määräykset. Vakuussumman perusteena on sulkemissuunnitelmassa esitetty kaatopaikan pintarakenteiden ja maisemoinnin kustannusarvio sekä valvonnan aiheuttamat kustannukset. Vakuuden suuruutta voidaan tarkistaa, jos vakuuden perusteissa tapahtuu muutoksia.
SOVELLETUT OIKEUSOHJEET
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 2, 3, 4, 5, 7, 12, 28, 34, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 53, 54, 55, 96, 97, 98, 100 ja 105 §§:t
Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8, 9, 10, 12, 16, 17, 18, 19, 20, 21, 23, 29 ja 37 §§:t
Jätelaki (1072/93) 2, 3, 4, 6, 13, 15, 19, 20, 51, 52, 66 ja 72 §§:t Jäteasetus(1390/93) 3, 6, 8, 9, 10 ja 23 §§:t
Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/97)
Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001)
Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003)
Valtion maksuperustelaki (150/1992) 4, 8 ja 11 b §
PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN JA JAKELU Kuulutus
Päätöksen antamisesta tiedotetaan ympäristönsuojelulain 54 §:n mukaisesti kuuluttamalla ympäristökeskuksen ja Vaalan kunnan ilmoitustauluilla sekä sanomalehti Tervareitissä. Lupapäätös pidetään kuulutusajan nähtävänä Vaalan kunnanvirastossa ja Kainuun ympäristökeskuksen kirjaamossa.
Jakelu
Päätös lähetetään hakijalle.
Jäljennös päätöksestä lähetetään seuraaville:
Vaalan ympäristölautakunta
Vaalan perusturvalautakunta / ympäristöterveydenhuolto Kainuun jätehuollon kuntayhtymä
Oulun lääninhallitus
Metsähallitus / Metsätalous Kainuu Suomen ympäristökeskus (sähköisenä)
MAKSU Maksu on 3855 EUR.
Maksu on määrätty ympäristöministeriön päätöksen (1237 / 2003) liitteenä olevan alueellisten ympäristökeskusten maksullisia suoritteita koskevan maksutaulukon mukaisesti (toiminnan olennainen muuttaminen).
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen ja päätöksen käsittelystä perittyyn maksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.
Ympäristölupayksikön päällikön po.
hallintopäällikkö Jukka Rusanen
Ylitarkastaja Unto Ritvanen
LIITTEET Vaalan kaatopaikan tarkkailuohjelma valitusosoitus
LIITE 1 ympäristölupapäätökseen DNRo KAI-2005-Y-66-121, 30.8.2005 Vaalan kaatopaikan tarkkailuohjelma
Vaalan kaatopaikan tarkkailussa noudatetaan seuraavaa tarkkailu- ohjelmaa.
Pohjavesiä tarkkaillaan vuosittain neljästä, pohjaveden virtaussuunnassa kaatopaikan ylä- ja alapuolelle asennetusta pohjavesiputkesta (VaaPP1, VaaPP102, VaaPP15 ja VaaPP3). Pohjavesinäytteet otetaan syys/lokakuussa.
Näytteistä määritetään happi, pH, sähkönjohtavuus, kloridit, kok. P, kok. N, NH4-N ja NO3-N. Joka viides vuosi vuodesta 2005 alkaen pohjavesinäytteistä määritetään edellisten lisäksi Fe, Mn, As, Cd, Cr, Cu, Ni, Zn, Pb ja Hg sekä kokonaishiilivedyt (TOC), orgaaniset halogeeniyhdisteet (AOX), kloorifenolit, haihtuvat kloorihiilivedyt (VCH), haihtuvat aromaattiset hiilivedyt (VAH) ja kresolit. Näytteenoton yhteydessä mitataan myös pohjaveden pinnankorkeus.
Kaatopaikan sisäisen vesipinnan korkeutta tarkkaillaan kerran vuodessa syys/lokakuussa täyttöalueen korkeimmalle kohdalle asennetusta, pohjamaahan saakka ulottuvasta pohjavesiputkesta (VaaSP4).
Kaatopaikkavesien laatua tarkkaillaan kaatopaikalta pohjoiseen laskevan ojan mittapadolta (Vaamp1) kolme kertaa vuodessa (touko-kesäkuussa, heinä- elokuussa ja syys-lokakuussa) siihen saakka, kun kaatopaikan pintarakenteet on saatu valmiiksi ja hyväksytty katselmuksessa. Pintarakenteiden valmistumisen jälkeen pintavesien laatua tarkkaillaan kaksi kertaa vuodessa (touko-/kesäkuussa ja syys-/lokakuussa) Vesinäytteistä määritetään happi, pH, kiintoaine, sähkönjohtavuus, väri, sameus, kloridit, CODCr, kok.P, PO4-P,kok.
N, NO3-N, NH4-N sekä koliformiset bakteerit. Joka viides vuosi näytteestä määritetään edellisten lisäksi Fe, Mn, As, Cd, Cr, Cu, Ni, Zn, Pb ja Hg.
Kuormituksen laskemista varten näytteenoton yhteydessä tulee mitata tai muuten luotettavasti määrittää virtaama.
Kaatopaikkavesien vaikutusta alapuoliseen vesistöön tarkkaillaan ottamalla pintavesinäytteet Rovaojasta (piste RO1) ja kaatopaikalta etelään päin laskevasta ojasta (Vaaoja2) kaksi kertaa vuodessa touko-/kesäkuussa ja elo/syyskuussa. Vesinäytteistä määritetään happi, pH, kiintoaine, sähkönjohtavuus, väri, sameus, kloridit, CODMn, kok. P, PO3-P, kok. N, NH4-N, NO3-N sekä koliformiset bakteerit.
Kaatopaikkakaasun ja jätteen hajoamistilan tarkkailua varten otetaan viiden vuoden välein kaasunpoistokaivon läheisyydessä olevasta tarkkailuputkesta kaasunäyte. Siitä määritetään CH4 , CO2 ja O2 sekä kaasun paine.
Tarkkailuohjelman muuttaminen
Tarkkailuohjelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa Kainuun ympäristökeskuksen ja luvanhaltijan hyväksymällä tavalla.
