Pohjois-Savon ympäristökeskus on 7.12.2003 tehnyt Rastunsuon osalta ympäristön- suojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 6 §:n mukaisen merkitsemisen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään

PÄÄTÖS

Nro 36/06/2

Dnro ISY-2005-Y-206 Annettu julkipanon jälkeen

27.4.2006

ASIA Rastunsuon Tyyrinvirtaan laskevien turvetuotantoalueiden ympäristölupa sekä toi- minnanaloittamislupa, Rautalampi

LUVAN HAKIJA

Vapo Oy

PL 22

40101 JYVÄSKYLÄ

HAKEMUS

Hakemus koskee Rastunsuon Tyyrinvirtaan laskevien noin 24,5 ha:n tuotantokelpois- ten alueiden ympäristölupaa (Rastunsuon lohko 11 ja Käräsensuo). Tuotantoalueet si- jaitsevat Rautalammin kunnassa kirkonkylästä 6–8 km luoteeseen Vaajasalmen kyläs- sä. Suot ovat toiminnassa olevia turvetuotantoalueita, joiden valmistelutyöt aloitettiin 80-luvun alussa ja tuotanto vuosina 1983–1984.

Samalla hakija pyytää vesilain 10 luvun 6 §:n mukaista oikeutta johtaa tuotantoalueen kuivatusvesiä toisten maalla kulkevassa ojassa.

Lisäksi hakija pyytää, että ympäristölupavirasto myöntäisi hakijalle ympäristönsuoje- lulain 101 §:n mukaisen toiminnan aloittamisluvan. Toiminnan aloittamista koskevan vakuuden arvoksi hakija esittää 2 000 euroa.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN

Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus edellyttävät ympäristölupaa, jos tuotantoalue on yli 10 ha.

Pohjois-Savon ympäristökeskus on 7.12.2003 tehnyt Rastunsuon osalta ympäristön- suojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 6 §:n mukaisen merkitsemisen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään.

Itä-Suomen vesioikeuden 22.2.1988 antaman päätöksen nro 17a/Ym I/87 mukaan lupa vesien johtamiseen Tyyrinvirran alaosaan (Rastunsuon lohko 11 ja Käräsensuo) oli voimassa vuoden 2005 loppuun. Mikäli lupa-ajan päättyessä oli tuotannossa päätöksen kertoelmaosassa mainitut vähäiset tuotantoalat (Tyyrinvirran alaosan valuma-alue 10 ha), ei niiltä tulevien vesien johtamiseen vesistöön tarvittaisi vesioikeuden lupaa.

Tällä hakemuksella haetaan 24,5 ha:n tuotantokelpoisen alueen ympäristölupaa.

Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin kohdan 5 c) nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa.

ASIAN VIREILLETULO

Hakija on 20.10.2005 saapuneessa ja 16.1.2006 täydentämässään hakemuksessa toi- mittanut ympäristölupavirastolle ympäristönsuojelulain mukaisen lupahakemuksen.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Itä-Suomen vesioikeus on 22.2.1988 antamallaan päätöksellä nro 17a/Ym I/87 myön- tänyt Vapo Oy:lle muun muassa luvan johtaa Rastunsuolta kertyvät vedet osittain las- kuojaa 4 pitkin Tyyrinvirran alaosaan ja Käräsensuolta kertyvät vedet mainittua las-

kuojaa 4 pitkin vesistöön. Lupa vesien johtamiseen Tyyrinvirran alaosaan (laskuoja 4) oli voimassa vuoden 2005 loppuun. Vesiylioikeus on 27.7.1990 antamallaan päätök- sellä nro 120/90 eräiltä osin muuttaen pysyttänyt vesioikeuden päätöksen.

Itä-Suomen vesioikeus on 19.1.1994 antamallaan päätöksellä nro 1/94/1 muuttanut edellä mainittua päätöstä kalatalouskompensaation osalta.

Sisä-Savon 21.6.2000 vahvistetussa seutukaavassa Rastunsuo on merkitty turvetuotan- toalueeksi. Alueella ei ole seutukaavaa tarkempaa kaavaa.

Hakijalla on hallussaan maata Rastunsuon lohkolla 11 yhteensä 22,8 ha, josta 20 ha on omaa ja 2,8 ha vuokrattua. Kärasensuon 11,5 ha:n tuotantoalueen hakija on myynyt maatalouskäyttöön, mutta varannut itselleen oikeuden tuottaa alueella turvetta 30.9.2008 saakka.

RASTUNSUON YMPÄRISTÖ

Rastunsuon Tyyrinvirtaan laskevien osien välittömässä läheisyydessä on pääasiassa ojitettua metsätalousmaata ja maatalousaluetta sekä turvetuotantoalueita. Rastunsuon lohkon 11 reunasta 500 m:n etäisyydellä tai lähempänä sijaitsee 4 asuinkiinteistöä.

Käräsensuon turvetuotantoalueen reunasta 500 m:n etäisyydellä tai lähempänä sijait- see 7 asuinkiinteistöä.

Rastunsuon lähiympäristössä ei ole pohjavesialueita tai sellaisia pienvesiä, joihin tur- vetuotanto voisi vaikuttaa.

Noin 4 km Käräsensuolta lounaaseen sijaitsee Natura 2000 -verkostoon kuuluva Het- teinen ja Liimattalanharjun suojelualue.

Kuivatusvesien purkureitit ja vesistöjen tila

Hakemuksen mukaiset turvetuotantoalueet sijaitsevat Kymijoen vesistön Rautalam- minreitin (14.7) vesistöalueella. Tarkemmin rajattuna tuotantoalueet ovat Hankaveden (14.712) valuma-alueella.

Hankaveden valuma-alueen pinta-ala on 155,3 km² ja järvisyys 14,5 %. Rastunsuon lohkon 11 ja Käräsensuon osuus valuma-alueesta on 0,05 %. Hankaveden valuma- alueesta noin 8 % on metsää kasvavaa turvemaata ja noin 62 % kangasmaata. Turve- tuotantoalueiden vedet johdetaan laskuojaa 4 pitkin Tyyrinvirtaan ja siitä Lonkerin kautta kapeaa järvireittiä pitkin Hankaveteen ja edelleen Konneveteen.

Rastunsuon lohkolta 11 on matkaa Tyyrinvirtaan noin 4 km ja Kärasensuolta noin 1,3 km.

Alapuolisen vesistön tilaa ja kuormitusta on seurattu Niiniveden-Konneveden välisen vesistöalueen yhteistarkkailussa. Vesistöjen laadullisen yleisluokituksen mukaan Nii- niveden-Konneveden välinen alue kuuluu luokkaan hyvä, Konneveden alue jopa luokkaan erinomainen. Paikallinen kuormitus heikentää selvästi veden laatua kesäai- kaan, minkä vuoksi Lonkarin ja Tallivirran välinen alue kuuluu luokkaan tyydyttävä.

Hankaveden syvänteissä on ollut havaittavissa lopputalvisin voimakasta hapenvajaus- ta tai hapettomuutta. Hapetus paransi lopputalven happitilannetta vuosina 1994–1996 Hankaveden syvänteessä. Hapetuksen loppuminen on näkynyt vuosien 1997–1999 kevättalven hapetuksen aikaa selvästi heikompana alusveden happipitoisuutena. Hape- tus aloitettiin uudelleen vuoden 1999 loka-marraskuun vaihteessa. Vuoden 2004 maa- liskuussa Hankaveden syvänteen pohjanläheisessä vesikerroksessa oli hyvin voima- kasta hapenvajausta ja elokuussa vain lievää. Tallivirrassa loppukesän COD-arvolla, värillä ja kokonaisfosforipitoisuudella on lievä aleneva suuntaus 1980-luvun lopulta nykypäivään. Myös Hankavedestä Konneveteen laskevan Konnekosken veden COD-arvolla, värillä ja kokonaisfosforipitoisuudella on ollut lievä aleneva suuntaus 1980-luvulta nykypäivään.

Kalasto ja kalastus

Tyyrinvirrassa ja sen alapuolisessa vesistössä on tehty kalataloudellista tarkkailua vuosina 1991–2001. Tarkkailun perusteella alueen pääsaalislajit ovat hauki, ahven, lahna, siika ja särki. Pienempiä määriä on kalastettu kuhaa, taimenta ja madetta. Mer- kittävimmäksi kalastusta haittaavaksi tekijäksi on esitetty pyydysten likaantuminen.

Tyyrinvirtaan on viime vuosina istutettu pääasiassa 1-vuotista taimenta 4 000–5 000 kappaletta vuodessa. Tyyrinvirran alapuolella olevaan Lonkeriin on istutettu yksi- kesäistä kuhaa 4 000 kappaletta vuodessa.

SELOSTUS TOIMINTASUUNNITELMASTA

Turvetuotanto

Rastunsuon lohkon 11 hakemussuunnitelman mukainen tuotantopinta-ala on 15 ha ja Käräsensuon 9 ha. Rastunsuon lohkon 11 kuntoonpanotyöt on aloitettu vuonna 1980 ja tuotanto vuonna 1984. Käräsensuon valmistelutyöt on aloitettu vuonna 1981 ja tuo- tanto vuonna 1983. Alueiden tuotantomääräksi on kokonaisuudessaan arvioitu keski- määrin 12 000 m³ vuodessa. Rastunsuon lohkon 11 tuotannon arvioidaan loppuvan vuoteen 2020 mennessä. Käräsensuolla tuotanto loppuu viimeistään 30.9.2008.

Tuotantoalueilla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta alueen energialaitosten tarpeisiin. Tuo- tannossa käytetään mekaanisia kokoojavaunuja.

Vapo Oy Energialle on sertifioitu ISO 14001 standardin mukainen (Det Norske Veri- tas) ympäristöasioiden hallintajärjestelmä (sertifikaatti nro 98-HEL-AE057) sekä ISO 9001 standardin mukainen laatujärjestelmä (sertifikaatti nro 97-HEL-AQ-484).

Kuivatusvesien käsittelymenetelmät ja vesien johtaminen

Tuotantoalueille on kaivettu sarkaojat 20 m:n välein. Sarkaojat on varustettu lie- tesyvennyksillä, päisteputkilla sekä kiintoainepidättimillä.

Rastunsuon lohkon 11 kuivatusvedet johdetaan kokoojaojilla kaivettavaan uuteen las- keutusaltaaseen, josta ne pumpataan laskuojaan 4 ja siitä edelleen Tyyrinvirtaan. Loh- kon 11 tuotannosta poistuneen 4,1 ha:n alueen vedet johdetaan edelleen turvetuotanto- alueen vesiensuojelurakenteiden kautta laskeutusaltaalle ja siitä laskuojaa 4 pitkin Tyyrinvirtaan.

Käräsensuon kuivatusvedet ohjataan kokoojaojan kautta laskuojaan 4 ja edelleen Tyy- rinvirtaan.

Hakija hakee myös vesilain 10 luvun 6 §:ssä tarkoitettua lupaa johtaa vedet olemassa olevassa toisten mailla kulkevassa laskuojassa seuraavien tilojen osalta:

Kiinteistötunnus Tilan nimi Metriä

686-411-29-9 VANHA-KOTTA 480

686-411-6-156 LIMINKA I 950

686-411-6-150 HALLASUO 240

Tuotannosta poistuvat alueet

Käräsensuon tuotantoalue on ollut jo kauan tuotannossa ja kentän turvekerros on ohentunut niin, että sarkaojat ja sarkaoja-altaat ulottuvat monin paikoin helposti liet- tyvään kivennäismaahan, jolloin sarkaojissa olevien vesiensuojelurakenteiden ylläpi- don edellyttämät kaivutyöt tai sarkojen kuivatuksen edellyttämä ojitus ulottuvat laaja- alaisesti kivennäismaahan. Tällöin vesiensuojelussa tulevat vastaan seuraavat ongel- matilanteet:

Vesistökuormitusta vähentävät rakenteet

• sarkaojat ulottuvat kivennäismaahan

• sarkaojapidättimien asennus ja paikallaan pysyminen on hyvin ongelmallista

• sarkaoja-altaat pitäisi kaivaa eroosioherkkään kivennäismaahan Kunnossapito

• sarkaojien kunnossapito on työläämpää ja selvästi kalliimpaa verrattuna turve- kerroksessa tapahtuvaan vastaavaan työskentely-vaiheeseen, koska sarkaojaa ei voi puhdistaa yksinomaan turveaineksesta muodostuvasta lietteestä tuotan- tosaralle yhdellä työkoneella laitteineen (traktori+ojajyrsin), vaan kivennäis- maasekainen turveliete on poistettava sarkaojasta kaivinkoneella ja kuormatta- va vierellä kulkevan traktorin peräkärryyn kuljetettavaksi erityiseen kiven- näismaiden sijoituspaikkaan.

• sarkaoja-altaat ovat eroosioherkkiä ja niiden aukipitäminen on vaikeaa tai jopa mahdotonta

• sarkaojien ja sarkaoja-altaiden jatkuva ja säännönmukainen kunnossapito ai- heuttaa kaivutyöstä johtuvaa savisamentumaa kuivatusveteen ja siten lisä- kuormitusta

Matalien kenttien tuotantovaiheen vesistökuormitusta vähentävistä rakenteista hakija esittää mahdollisesti myönnettävään lupaan otettavaksi seuraavat velvoitteet:

Vesistökuormitusta vähentävät rakenteet

• sarkaojat kaivetaan kivennäismaahan saakka tarpeellisen kuivatuksen edellyt- tämään syvyyteen

• vesienkäsittelymenetelminä käytetään edelleen sarkaojakohtaisia päisteputki- pidättimiä ja laskeutusallasta

Kunnossapito

• sarkaojia ei puhdisteta säännönmukaisesti joka vuosi Liikennejärjestelyt

Turve toimitetaan lohkon 11 tienvarsiaumasta ns. suoratoimitusturpeena (kesä–

elokuu) ja muista aumoista pääasiassa talvikuukausien (joulu–maaliskuu). Keskimää- räinen vuosituotanto on yhteensä noin 100 rekka-autollista.

Tuotantoaikana työmaaliikenne on urakoitsijoiden ja heidän työntekijöittensä henkilö- autoliikennettä. Tuotantokalusto vetokoneineen tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Kunnostus- ja ympäristönsuojelutoiminnassa käytettäviä koneita tuo- daan työmaalle keskimäärin 2–3 kertaa tuotantokauden aikana.

Tuotantotoiminnassa käytettävät aineet ja niiden varastointi

Turvetuotantoalueella käytetään tuotannossa 2–3 traktoria, joiden yhteenlaskettu ke- vyen polttoöljyn kulutus nykyisillä tuotantomäärillä on tuotantokauden aikana noin 15 000 litraa. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä yhteensä noin 100 litraa sekä muita voi- teluaineita yhteensä noin 20 kg. Turvetuotannossa käytettäviä vetokoneita varten tuo- tantourakoitsijoilla on tuotantoalueella yhdessä säiliössä polttoainetta toiminnan kan- nalta tarkoituksen mukaisessa paikassa. Missään pisteessä ei säilytetä keskitetysti yli 5 m³:n määrää polttoöljyä. Voiteluaineet säilytetään tukikohta-alueella niille varatuis- sa paikoissa.

Tuotantoalueella tapahtuva polttonesteiden varastointi ei laajuudeltaan edellytä kaup- pa- ja teollisuusministeriön päätöksen 15.4.1985/313 34 ja 35 §:n soveltamista.

PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT)

Rastunsuon lohkon 11 vesienkäsittelyä on tarkoitus tehostaa rakentamalla yksi laskeu- tusaltaana toimiva pumppausallas. Vesien johtaminen on ratkaistu aikanaan tuotanto- alueen kuntoonpanon yhteydessä. Mahdollisuuksia pintavalutuksen käyttöön ei ole, koska siihen sopivia ojittamattomia suoalueita ei ole ulottuvilla eikä hakijan hallussa.

Kemiallisen puhdistuksen toteuttamista hakija pitää kohtuuttomana tuotantoalueen koko ja käyttöikä huomioiden. Hakija pitää Rastunsuon lohkon 11 vesiensuojelura- kenteita parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisina kyseiselle tuotantoalueelle.

Käräsensuon vesiensuojelu on ratkaistu siten, että ulkopuoliset vedet laskevat osittain tuotantoalueen reunaojiin ja osittain ne on ohjattu tuotantoalueen ohitse. Sarkaojissa on lietesyvennykset. Kokoojaojasta vedet ohjataan suoraan laskuojaan 4. Käräsensuo on vanha tuotantoalue, jonka vesien johtaminen on ratkaistu tuotantoalueen valmiste- lun yhteydessä. Tuotantopinta-alan pienuuden, lyhyen jäljellä olevan tuotantoajan ja laskeutusaltaan kautta kulkevien tuotantoalueen ulkopuolisten peltovesien vuoksi ei ole taloudellisesti kannattavaa rakentaa laskeutusallasta, jonka käyttöikä jäisi korkein- taan kolmeksi vuodeksi. Kemiallisen puhdistuksen toteutusta hakija pitää Käräsen- suolla sen koko ja lyhyt käyttöikä huomioiden kohtuuttomana. Virtaamansäätöpatojen rakentaminen ei hakijan mukaan ole vesiensuojelullisesti järkevää, sillä kokoojaojassa ei ole enää vesitilavuutta ja ojastoon kertyvä vesi nousisi tuotantoalueelle.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN SEKÄ VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

Vesistöt Rastunsuon lohkon 11 ja Käräsensuon turvetuotantoalueiden aiheuttamaa kuormitusta voidaan arvioida hakijan muilta vastaavalla vesiensuojelutasolla varustetuilta tuotan- toalueilta mitattujen ominaiskuormitusten avulla. Tällä perusteella laskuojaan 4 koh- distuva keskimääräinen bruttokuormitus on kiintoainetta 1,4 t/a, fosforia 8 kg/a ja typ- peä 0,3 t/a. Vesistön kannalta kriittisenä kesän alivalumakautena kuormitukset ovat selvästi pienempiä kuin keskimääräiset arvot.

Turvetuotannon aiheuttamat laskennalliset fosforin, typen ja kiintoaineen pitoisuusli- säykset laskuojassa 4 sen laskiessa Tyyrinvirtaan ovat eri virtaamatilanteissa seuraa- vat:

Kokonaisfosfori µg/l

Kokonaistyppi µg/l

Kiintoaine mg/l

Keskim. ylin virtaama MHQ 10,7 457 6,0

Keskim. virtaama MQ 6,7 259 1,1

Keskim. alin virtaama MNQ 17,0 387 3,7

Pitoisuuslaskelmissa ei ole huomioitu aineiden sedimentaatiota, muuntumista tai ha- joamista laskuojassa 4.

Rastunsuon lohkon 11 ja Käräsensuon turvetuotannon vaikutus alapuolisen vesistön veden laatuun ja tilaan on havaittavissa lähinnä laskuojassa 4. Tyyrinvirrassa ja muu- alla alapuolisessa vesistössä vaikutus on vähäinen eikä enää havaittavissa tai muusta kuormituksesta erotettavissa.

Hankkeen vaikutusalueella ei hakijan mukaan sijaitse kiinteistöjä, joihin liittyisi vesis- tösidonnaista virkistys- yms. käyttöä. Tämän vuoksi korvausvelvollisuuden perustavia haittavaikutuksia ei aiheudu.

Hankkeen vaikutus alapuolisen vesistön veden laatuun on vähäinen. Tämän vuoksi korvausvelvollisuuden perustavia haittavaikutuksia ei kalataloudelle aiheudu.

Pohjavesialueet, kaivot ja pienvedet

Turvetuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä ei sijaitse pohjavesialueita, kaivoja eikä karttatarkastelun perusteella pienvesiä, joihin hanke voisi haitallisesti vaikuttaa.

Pölyvaikutukset

Turvetuotannon pölyhaitat liittyvät jyrsinturpeen tuotantoon, aumaukseen, lastaukseen ja turpeen kuljetukseen. Tuotetun turpeen laatu vaikuttaa pölyävyyteen. Mitä maa-

tuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Tuulen nopeus ja suunta vaikuttavat pö- lyämiseen ja haitan leviämiseen. Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttavat myös asutuksen tai vesistön läheisyys, maaston muodot sekä suojaavan puuston esiintyminen.

Mekaanisen tuotantomenetelmän ja aumauksen pölyhaitta voi tuulen ollessa voima- kasta haitallisimmillaan ulottua 300–400 m:n päähän työmaa-alueen reunasta. Turve- pöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa yli 1 000 m:n päässä työmaa-alueesta.

Lähinnä Rastunsuota sijaitseva säähavaintoasema, jolla mitataan tuulia, sijaitsee Ris- salan lentokentällä Kuopiossa. 30-vuotisen havaintojakson (1971–2000) perusteella havaintoasemalla vallitsevimmat tuulensuunnat olivat kaakon–lännen väliltä (59 % kaikista tuulista) ja tuulten keskinopeus 3,5 m/s. Tuotantokaudella touko - elokuussa ovat tuulen suunnat tasaisemmin jakautuneet, vain pohjois- ja koillistuulet ovat vä- hemmän yleisiä.

Käräsensuon nykyisen tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä (< 500 m) sijaitsee 7 asuinkiinteistöä. Pohjoispuolella noin 230–440 m:n päässä tuotantoalueen lähimmästä reunasta oleville kiinteistöille suuntautuvat tuotantoaikana etelätuulet, joiden lukui- suus on 13 %. Itäpuolella noin 340 m:n päässä olevalle kiinteistölle suuntautuvat tuo- tantoaikana länsituulet, joiden lukuisuus on 13 %. Kaakkoispuolella noin 400 m:n päässä olevalle kiinteistölle suuntautuvat luoteistuulet, joiden lukuisuus on 13 %. Ete- läpuolella noin 450 m:n päässä olevalle kiinteistölle suuntautuvat pohjoistuulet, joiden lukuisuus on 9 %. Länsipuolella noin 330 m:n päässä sijaitsevalle kiinteistölle suun- tautuvat itätuulet, joiden lukuisuus on 13 %.

Rastunsuon tuotantoalueen lohkon 11 välittömässä läheisyydessä (< 500 m) sijaitsee neljä asuinkiinteistöä. Lounaispuolella noin 400–450 m:n päässä tuotantoalueen lä- himmästä reunasta sijaitseville kiinteistöille suuntautuvat tuotantoaikana pohjois- ja koillistuulet, joiden lukuisuus on yhteensä 17 %. Länsipuolella noin 430 m:n päässä tuotantoalueesta sijaitsevalle kiinteistölle suuntautuvat tuotantoaikana itä - ja koillis- tuulet, joiden lukuisuus on yhteensä 21 %.

Tuotantoalueiden ja kiinteistöjen välinen alue on peltoa ja metsää. Oikeilla tuotanto- menetelmillä ja työtavoilla voidaan vaikuttaa pölyn muodostumiseen ja kulkeutumi-

seen ympäristöön. Tuotanto keskeytetään tuulen nopeuden noustessa ajoittainkin yli 10 m/s. Toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta rasitusta naapureille pölyn muodossa.

Meluvaikutukset

Turvetuotannon aiheuttama melu on peräisin työkoneista ja raskaiden kuljetusajoneu- vojen liikkumisesta. Tuotantopäiviä on vuodessa noin 40, jolloin tuotanto on sää- olosuhteiden salliessa ympärivuorokautista. Turvekuljetuksista voi aiheutua lisäänty- vää liikennemelua.

Mekaanisella vaunumenetelmällä 45 dB:n meluvyöhyke ulottuu noin 140 m:n päähän tuotantoalueen reunasta päivällä ja noin 100 m:n päähän yöllä. Pahimmassa toiminta- tilanteessa yöllä 45 dB:n meluvyöhyke ulottuu 200 m:n päähän tuotantoalueesta.

Tuotantoalueilla tuotetaan jyrsinturvetta mekaanisella kokoojavaunulla. Tuotannon työvaiheita ovat jyrsintä, kääntäminen, karheaminen, kokoaminen ja aumaus eli varas- toalueelle kuljetus. Etäisyys Käräsensuon reunasta lähimpään asuttuun rakennukseen on noin 230 m ja Rastunsuon lohkon 11 reunasta lähimpään rakennukseen noin 340 m. Melulle annetut ohjearvot eivät ylity tuotantoalueiden lähimmilläkään kiinteis- töillä.

Tuotantotoiminnassa syntyvät jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen

Tuotantotoiminnassa syntyy talous-, muovi- ja öljyisiä jätteitä. Jäteöljy, ongelmajät- teet sekä sekajätteet kerätään keräilypisteisiin, joista ne tarpeen mukaan pakataan ja merkitään siten, että niistä ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Eri jäte-erille varataan omat keräysastiat ja ne varustetaan jätetyypin (esim. sekajäte, öljyjäte jne.) nimikylteillä. Aumapeittomuovi varastoidaan työmaalla olevissa varas- topaikoissa ja toimitetaan myöhemmin esimerkiksi energiatuotannon polttoaineeksi.

Työmaalle laadittavassa jätehuoltosuunnitelmassa ilmoitetaan vuosittain jätteen laatu, jätteen poiskuljettaja yhteystietoineen sekä tyhjennysjaksot. Työmaalla syntyneiden jätteiden määrä ja laatu kirjataan ylös.

Turvekenttä sisältää jonkin verran kantoja ja muuta puuainesta, mitkä tarvittaessa ero- tellaan turpeesta tuotantotoiminnoissa. Kannot varastoidaan kasoihin auma-alueille ja tuotantoalueen reunoille ja käytetään energiahakkeen raaka-aineena.

Muut ympäristövaikutukset

Turvetuotantoalueet ovat jo toiminnassa olevia tuotantoalueita, joten turvetuotanto ei aiheuta tällä hetkellä muutoksia maisemaan.

ARVIO RISKEISTÄ JA SUUNNITELLUT TOIMENPITEET

Turvetuotanto aiheuttaa työn luonteen ja ajankohdan (kuiva kesäkausi) vuoksi ympä- ristölle paloturvallisuusriskin. Työmaalle laaditaan vuosittain paloturvallisuussuunni- telma, joka on kuvattu ISO 9002 standardin mukaisessa laatujärjestelmässä. Työmaal- le on nimetty palo- ja pelastusorganisaatio.

Tulipaloriskin lisäksi hätätilanteita voi syntyä patojen murtumisten, poikkeuksellisten rankkasateiden tai tulvien sekä polttoaineiden toimitusten ja varastoinnin yhteydessä.

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Rastunsuolla pidetään käyttö- ja hoitopäiväkirjaa. Käyttö- ja hoitotarkkailua varten on painettu oma vihko sekä lomakkeet. Niihin kirjataan säätiedot, ojien ja vesiensuojelu- rakenteiden rakentamis-, kunnossapito- ja puhdistusajankohdat, näytteenottoajankoh- dat, viranomaisten tai muiden ympäristöasioihin vaikuttavien tahojen tarkastukset ja kaikki sellaiset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta työmaalta lähtevään kuormituk- seen.

Rastunsuo on mukana Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelmassa sekä Niiniveden ja Konneveden välisen vesistöalueen yhteistarkkailussa. Hakija esittää tarkkailuja jatkettavan näiden ohjelmien mukaisesti.

Kalataloudellista tarkkailua ei Rastunsuon alapuolisessa vesistössä ole tehty. Hakija on valmis käynnistämään tarkkailun, mikäli veden laadun seurannan perusteella se osoittautuu tarpeelliseksi.

Rastunsuon alueella on voimassa oleva pölytarkkailuohjelma. Tarkkailua voidaan jat- kaa ohjelman mukaan.

TUOTANTOALUEEN JÄLKIHOITO JA -KÄYTTÖ

Hakija ilmoittaa toimittavansa hyvissä ajoin ennen turvetuotannon loppumista alueen kuivatusvesiä koskevan jälkihoitosuunnitelman Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Tässä vaiheessa suunnitelman esittäminen ei hakijan mukaan ole ajankohtaista.

Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan ja käsitellään hakemuksen mukai- sesti, koska niiden erottaminen lohkon muista vesistä ei ole tarkoituksenmukaista.

Rastunsuon lohkolla 11 on tuotannosta poistunut 4,1 ha. Poistuneet alueet ovat tuo- tannon tukialueita. Käräsensuolla on tuotannosta poistunut 25,8 ha. Poistuneet alueet ovat maanviljelyskäytössä.

Ennen alueen luovuttamista tai jälkikäyttöön siirtämistä suopohjalla tehdään siistimis- töitä siten, että alueelle ei jää jätteitä eikä tarpeettomia kantokasoja tai koneita. Tuote- tut turvevarat poistetaan ja auma-alueet siistitään ja tasataan siten, että niistä ei jää maisemaan haittaa. Turvetuotantoalueen jälkikäytöstä päättävät lopulta maa-alueiden omistajat. Soiden jälkikäyttömuoto tulee olemaan näillä näkymin joko metsätalous tai maatalous. Jälkikäyttömuodon valintaan vaikuttaa tuotannon lopettamisen aikainen maankäytön tarve. Jälkikäyttövaihe koetaan turvetuotantosuon elinkaaren myönteise- nä vaiheena, koska tuotannollisen toiminnan haitalliset ympäristövaikutukset vähene- vät tai loppuvat kokonaan. Jälkikäyttövaiheessa alueen virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat ja sen niveltyminen ympäröivään maisemaan alkaa.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Hakemuksesta tiedottaminen

Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Rautalam- min kunnassa 31.1.–2.3.2006 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Hakemusta koskeva kuulutus on julkaistu Sisä-Savon Sanomat -nimisessä lehdessä 31.1.2006.

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Pohjois-Savon ympäristökeskukselta, Pohjois- Savon TE-keskuksen kalatalousyksiköltä, Rautalammin kunnanhallitukselta, Rauta- lammin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Rautalammin kunnan tervey- densuojeluviranomaiselta.

Lausunnot

1) Pohjois-Savon ympäristökeskus esittää lausuntonaan ja vaatimuksinaan seuraa- vaa:

Pohjois-Savon ympäristökeskus on antanut 17.12.2003 ratkaisunsa Vapo Oy:n ilmoi- tukseen Rastunsuon merkitsemisestä ympäristönsuojelun tietojärjestelmään ympäris- tönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (YVPL) 6 § mukaisesti. Ympä- ristökeskuksen ratkaisussa todetaan, että ympäristölupaa koko toiminnalle tulee hakea hyvissä ajoin ennen vesioikeuden luvan umpeutumista Tyyrinvirran osalta, jos toimin- taa Rastunsuolla aiotaan jatkaa. Ympäristökeskus on siis tarkoittanut, että lupaa hae- taan kerralla koko Rastunsuon jäljellä olevalle tuotantopinta-alalle – ei pelkästään Tyyrinvirtaan laskeville tuotantoalueille. Kaikki Rastunsuon tuotantoalueen kuivatus- vedet laskevat samalle vesistöalueelle 14.712 (Hankaveden alue). Rastunsuolta Tyy- rinvirtaan laskeva oja yhtyy Tyyrinvirtaan lähellä Lonkaria, joten käytännössä koko Rastunsuon kuormitus kohdistuu ensisijassa Lonkariin. Tästä syystä koko Rastunsuon turvetuotantoalue tulisi käsitellä yhdellä ympäristöluvalla eikä erillistä lupaa Tyyrin- virtaan laskeville tuotantolohkoille tulisi myöntää.

Vesistökuormitus ja vesiensuojelurakenteet

Vesienkäsittelyrakenteet ovat riittäviä, koska kyseessä on vanha supistuva tuotanto- alue. Lohkolle 11 hakija aikoo rakentaa uuden laskeutusaltaan, jolloin tilanne paranee aikaisempaan nähden ja vesienkäsittelyn tällä alueella voidaan katsoa olevan vanhoilta tuotantoalueilta edellytettävän parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Käräsen- suon jäljellä oleva tuotantopinta-ala on 9,3 hehtaaria ja alue tulee hakemuksen mukaan poistumaan kokonaan tuotannosta kolmen tuotantovuoden sisällä. Maastotarkastuksel- la heinäkuussa 2005 Käräsensuolta laskeva oja oli hyvin heinittynyt ja pusikoitunut,

mikä edistää kiintoaineen ja ravinteiden talteenottoa. Näin ollen erillisiä vesiensuoje- lurakenteita Käräsensuolle ei ole tarpeen rakentaa.

Tarkastuksella on todettu lohkon 11 kärsivän tulvaongelmista, joten uusi pumppauk- sella tapahtuva kuivatusvesien pois johtaminen parantaa myös alueen kuivatustilannet- ta. Pumppausaltaana toimiva laskeutusallas tulee rakentaa tavallista laskeutusallasta kestävämmäksi, koska pumppauksen aikaansaama vedenkorkeuden vaihtelu ja virtaus voivat aiheuttaa luiskien sortumia ja kiintoaineen irtoamista veteen altaan pohjasta ja seinämistä. Tarvittaessa sekä altaan että pumppaamon purkuojan luiskia tulee vahvis- taa esim. kiveämällä.

Hakijan esitys jättää kivennäismaahan kaivettavista sarkaojista pois lietesyvennykset tuotannon loppuvaiheessa on hyväksyttävä. Sarkaojissa tulee kuitenkin ehdottomasti olla päisteputken pidättimet. Kun sarkaojissa ei ole lietesyvennyksiä, tulee pitää erityi- sen hyvää huolta päisteputken pidättimien ja laskeutusaltaiden sekä muiden vesienkä- sittelyjärjestelmien toimintakunnosta. Ojiin ja laskeutusaltaisiin kertynyt liete tulee poistaa säännöllisesti sellaisilla menetelmillä, joilla kuivatusveteen aiheutuva sa- visamentuma on mahdollisimman vähäinen.

Pölypäästöt

Rastunsuolla on tehty pölytarkkailua laskeumamittauksin 20 vuoden ajan. Mittauksis- sa ei ole havaittu merkittävää pölylaskeumaa. Tuotantopinta-alan vähetessä pölyhaitta vähenee entisestään. Ympäristökeskus on hyväksynyt 18.4.2005 pölytarkkailuohjel- man muutoksen, jonka mukaan pölytarkkailua toteutetaan joka 4. vuosi alkaen vuo- desta 2005 standardin SFS 3865 mukaista laskeumamenetelmää käyttäen seitsemästä havaintopaikasta eri puolilla Multaharjunsuon, Heinsuon-Lotakonsuon ja Rastunsuon muodostamaa tuotantoaluekokonaisuutta. Pölytarkkailua voidaan jatkaa em. päätöksen mukaisesti.

Melu

Turvetuotantoalueen toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää ympäröivillä asun- toalueilla ulkona klo 07–22 välisenä aikana A-painotettua ekvivalenttitason (LAeq) ar- voa 55 dB eikä klo 22–07 välisenä aikana arvoa 50 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla ulkona melutaso ei saa ylittää päivällä tasoa 45 dB ja yöllä tasoa 40 dB (VNp melutason ohjearvoista 993/1992). Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän melua aiheuttavia työkoneita ja –menetelmiä.

Polttoaineet ja niiden varastointi

Tuotantoalueilla varastoitavien polttonesteiden, ongelmajätteiden ja muiden kemikaa- lien varastointi, keräily ja käyttö on järjestettävä niin, että niiden pääsy ympäristöön estetään. Polttonestesäiliöiden tulee olla suoja-altaallisia tai kaksivaippaisia tai muuten sellaiselle tiivispohjaiselle alustalle sijoitettuja, että vuodot maaperään estetään säiliö- vuodon tai tankkauksen yhteydessä. Säiliöiden jakeluletkussa tulee olla ylitäytönestin.

Tarkkailu ja raportointi

Tuotantoalueiden kuormitustarkkailu voidaan toteuttaa Pohjois-Savon turvetuotan- tosoiden tarkkailuohjelman ja vesistötarkkailu Niiniveden ja Konneveden välisen alu- een vesistön yhteistarkkailuohjelman mukaisesti.

Turvetuotantoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista tulee ilmoittaa Pohjois-Savon ympäristökeskukselle sekä Rautalammin kunnan ympäristönsuojeluvi- ranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havai- tut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä.

Toiminnassa syntyvistä jätteistä ja ongelmajätteistä on pidettävä kirjaa jätelain 51 §:n mukaisesti.

Tuotantoalueiden jälkikäyttö

Hakijan tulee ilmoittaa ympäristökeskukselle vuosittain tuotannosta poistuneet alueet sekä tiedot kyseisten alueiden jälkikäytöstä. Lisäksi hakijan tulee esittää ympäristö- keskukselle tuotannon kokonaan päättyessä selvitys, mistä käy ilmi alueiden jälkikäyt- tö, rakenteille ja rakennuksille tehdyt toimenpiteet sekä muut alueen siistimistoimen- piteet.

2) Pohjois-Savon TE-keskuksen kalatalousyksikkö lausuu, että Hankaveden valu- ma-alueen turvesoiden vesistökuormituksen aiheuttamia kalataloushaittoja tulee tar- kastella yhtenä kokonaisuutena. Yhteisen vesistötarkkailun perusteella Hankaveden valuma-alueen turvetuotannon fosforikuormitukseksi on arvioitu 150 kg/a ja kiinto- ainekuormitukseksi 20 t/a. Erityisesti kiintoainekuormituksen vaikutus on selvästi nähtävissä luontaisesti karulla ja kirkasvetisellä reitillä.

Aiemmassa vesioikeuden päätöksessä Rastunsuon turvetuotannon kalatalousvaikutuk- set on arvioitu pieniksi. Kuitenkin turvetuotannon ravinnekuormituksella on merkitys- tä ja kiintoainekuormituksen aiheuttamat muutokset koetaan vesistön kalataloudellista arvoa alentavana tekijänä. Pohjan laadun ja monimuotoisuuden muutokset vaikuttavat vesistön luontaiseen tuotantokykyyn. Kalataloudellista haittaa arvioitaessa on huomi- oitava, että alue sijaitsee Rautalammin taajaman läheisyydessä ja sillä on merkitystä virkistyskalastuksen kannalta.

Ottaen huomioon hakemuksen mukaisten turvetuotantoalueiden vesiensuojelun tilan- teen ja turvetuotannon kokonaisvaikutukset alapuoliseen vesistöön on kalataloudellis- ta haittaa edelleen kompensoitava istuttamalla vuosittain 1 500 kappaletta 7 cm:n mit- taisia kuhanpoikasia vuoden 2008 loppuun saakka ja sen jälkeen noin 1 000 kappaletta

kuhanpoikasia vuosittain luvan tarkistamiseen saakka. Istukkaiden lajia, kokoa ja määrää voidaan muuttaa TE-keskuksen hyväksymällä tavalla siten, ettei velvoitteen rahallinen arvo muutu. Turvetuotannon kalatalousvaikutuksia tulee tarkkailla TE-keskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti siten, että tarkkailu järjestetään yh- teistarkkailuna kalankasvatuksen ja muiden turvesoiden kanssa.

Lupa tulee myöntää määräaikaisena enintään vuoden 2013 loppuun saakka.

3) Rautalammin kunnan ympäristölautakunta esittää, että Rastunsuon alueen turve on pitkälle maatunutta ja siitä veteen liettynyt turvepöly on erittäin huonosti laskeutu- vaa. Suunnitellut laskeutusaltaat eivät poista kiintoaineesta kuin vähäisen osan. Turve- tuotanto aiheuttaa siten alapuoliseen vesistöön huomattavan suuren kuormituksen.

Kuormitus ja siitä aiheutuneet ympäristöhaitat ovat saatavaan etuun nähden liian suu- ret.

Turvetuotanto lisää laskupurojen suualueilla liettymistä sekä rantojen ja veden virkis- tyskäytön vähenemistä. Turvetuotannon laskuoja heikentää siten merkittävästi Tyy- rinvirrassa sijaitsevien vaelluskalojen lisääntymisalueiden poikastuotantoa.

Kiintoaines kulkeutuu huonosti laskeutuvana Hankaveteen ja Konneveteen aiheuttaen vesistöjen syvänteissä edelleen happikatoa ja lisäten epäsuorasti vesistöä rehevöittävi- en ravinteiden vapautumista pohjasedimentistä veteen.

Turvetuotannosta vapautuu turpeeseen rikastunutta elohopeaa vesistöön. Turvetuotan- toalueiden vaikutusta petokalojen elohopeapitoisuuksiin tulisi selvittää tarkemmin myös vesistötarkkailun yhteydessä.

Vapo Oy:n hakemus jatkaa turvetuotantoa Tyyrinvirran alueella ei ole hyväksyttävis- sä, koska turvetuotantoon liittyvillä vesiensuojelutoimenpiteillä ei saada huonosti las- keutuvan turpeen ympäristövaikutuksia riittävän pieniksi ottaen huomioon alapuolisen vesistön laatu ja käyttö. Turvetuotanto tulisi lopettaa alueella mahdollisimman pian sekä otetut turvealueet maisemoida siten, että vesistökuormitus saataisiin nopeasti loppumaan.

4) Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä esittää, ettei ympäristölupahakemuk- sen mukaiselle toiminnalle ole nähtävissä terveydellistä estettä.

Muistutus

1) AA esittää muistutuksessaan, että turvetuotanto Käräsensuolla aiheuttaa melkoisen pölyhaitan Syrjälän tilalle. Tilan asuinrakennusta käytetään kesäasuntona.

HAKIJAN SELITYS

Pohjois-Savon ympäristökeskus

Hakemuksen laajuuden osalta hakija lausuu, että se on noudattanut voimassa olevaa vesioikeuden lupaa hakiessaan ympäristölupaa Rastunsuon Tyyrinvirtaan laskevien alueiden ympäristövaikutuksille, mitä myös ympäristönsuojelulainsäädännön voi- maanpanolain 4 §:n sanatarkka oikea soveltaminen edellyttää. Rastunsuon lohkojen 11 ja 13 tuotantoalueella ei ole yhteisvaikutuksia muiden Rastunsuon tuotantoalueiden kanssa, jotka edellyttäisivät erillistenkään hakemusten samanaikaista käsittelyä. Ym- päristökeskus ei voi puuttua voimaanpanolain 4 §:ssä tarkoitettujen lupien voimassa- oloon taikka toimintaan alueilla, paitsi ympäristönsuojelulain 9 ja 13 lukujen säännös- ten perusteella, mistä asiasta ei edes voi olla ja lausunnonkaan mukaan ei ole kysy- mys.

Ympäristölupavirasto ei ole toimivaltainen asettamaan polttonesteiden säilyttämistä koskevia määräyksiä. Kyseisissä asioissa valvontaviranomainen ja lausunnonantaja on sisäasiainministeriön hallinnonalaan sijoittuva pelastusviranomainen eikä suinkaan alueellinen ympäristökeskus. Mikäli toisin katsotaan, määräysten ei tulisi olla voimas- sa olevaa lainsäädäntöä, asetuksia ja päätöksiä ankarampia, mihin viittaavat myös kan- nanotot julkaisussa "Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje 19.9.2003" sivulla 41.

Toiminta alueella on alkanut noin 25 vuotta sitten hakemusta laajemmalla tuotanto- alueella, ja koko ajan käytössä maaperän pilaantumista aiheuttamatta ovat olleet siir- rettävät polttoainesäiliöt. Hakija pitää myös säilytettäviä polttoainemääriä vähäisinä.

Pohjois-Savon TE-keskus

TE-keskuksen vaatimus vastaa istutusmäärää, joka on voimassa olevassa vesioikeuden päätöksessä velvoitettu istutettavaksi koko Rastunsuon turvetuotantoalueita koskien.

Lupa on käsittänyt tuotantoalueita kokonaisuudessaan yhteensä 590 ha. Hakemuksen mukainen tuotantoala on 24,5 ha ja se puolittuu vuosikymmenen loppuun mennessä.

Hoitovelvoitteelle ei hakemusta koskevien alueiden osalta ole enää perusteita.

Lupa voidaan jatkuvasti tuotantoalaltaan pienentyvän hankkeen ympäristövaikutuksil- le myöntää toistaiseksi voimassa olevana.

Rautalammin kunnan ympäristölautakunta

Petokaloihin kertyvän elohopean selvittämisvaade on muissa turvetuotantohankkeissa annettuihin ratkaisuihin viitaten aiheeton.

Luvan epäämistä koskevaan vaatimukseen ei ole perusteita. Rastunsuon Tyyrinvirtaan laskevan turvetuotannon vaikutus alapuolisen vesistön veden laatuun ja tilaan on ha- vaittavissa lähinnä laskuojassa. Tyyrinvirrassa ja sen alapuolella vaikutus on vähäinen eikä enää havaittavissa tai muusta kuormituksesta erotettavissa. Myöskään vesistö- tarkkailutulosten perusteella ei merkittäviä vaikutuksia alapuolisessa vesistössä ole havaittavissa. Turvetuotanto Käräsensuolla tulee loppumaan vuoteen 2008 mennessä ja tuotantoalueet siirtyvät viljelykäyttöön. Rastunsuon lohkon 11 tuotannon arvioidaan päättyvän vuoteen 2020.

AA

Suuri osa Käräsensuon tuotantoalueesta on jäänyt pois tuotannosta ja tuotantoala on enää 9 ha. Etäisyys tuotantoalueelta Syrjälän tilalle on nykyisin 230 m, kun se ennen alueiden poistumista oli vain 100 m. Syrjälän tilan ja tuotantoalueen väliin jäävä alue on peltoa ja pajukkoa. Pölyhaitta on vähentynyt ja poistuu kokonaan, kun tuotanto Kä- räsensuolla loppuu vuonna 2008.

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU

Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle

– ympäristöluvan turvetuotantoon Rautalammin kunnan Vaajasalmen kylässä sijaitse- villa Rastusuon lohkon 11 ja Käräsensuon yhteensä noin 24,5 hehtaarin tuotannossa olevilla alueilla sekä

– vesilain 10 luvun 6 §:n mukaisen oikeuden käyttää Vaajasalmen kylässä tilalla Van- ha-Kotta RN:o 29:9 (480 m), tilalla Liminka I RN:o 6:156 (950 m) ja tilalla Hallasuo RN:o 6:150 (240 m) kulkevaa ojaa turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamiseen Tyyrinvirtaan. Luvan saajan on huolehdittava laskuojan kunnossapidosta.

Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesien pilaantumisesta johtuvia korvattavia vahinkoja, haittoja tai muita edunmenetyksiä. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan määräys.

Luvan saajan on noudatettava seuraavia määräyksiä. Luvan voimassaolosta ja määrä- ysten tarkistamisesta määrätään jäljempänä.

LUPAMÄÄRÄYKSET

Vesien johtaminen ja käsittely

1. Rastunsuon lohkon 11 ja Kärasensuon vedet johdetaan laskuojan 4 kautta Tyyrinvir- taan.

2. Tuotantoalueilta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaoja-altaiden ja päisteput- kipidättimien kautta kokoojaojiin. Lisäksi Rastunsuon lohkolle 11 on rakennettava las- keutusallas ennen tuotantokautta 2006. Vesienkäsittelyrakenteiden sijainti ilmenee ha- kemuksen liitteinä 2.1 ja 2.2 olevista 1:5 000 tuotantoalakartoista.

Kaikkien tuotantoalueiden sarkaojissa on oltava lietesyvennykset ja lietteenpidättimet.

Laskeutusallas on varustettava pintapuomeilla. Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet joh-

detaan mahdollisuuksien mukaan eristysojissa tuotantoalueen ohi. Eristysojiin on kai- vettava lietesyvennykset.

Ojien kaivumaat on tasattava ja muotoiltava ympäristöön sopiviksi sekä huolehdittava siitä, ettei niiden taakse jää vettyviä alueita.

3. Laskeutusallas sekä sarkaojien lietesyvennykset on pidettävä kunnossa ja tyhjennet- tävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä.

Ojastojen ja laskeutusaltaiden kunto on tarkastettava säännöllisesti ja mahdolliset puut- teet on korjattava välittömästi. Muut vesistökuormitusta vähentävät rakenteet (mm. päisteputket, pintapuomit) on pidettävä kunnossa.

Auma-alueiden ja ojien väliin on jätettävä suojavyöhyke, jotta lastausten yhteydessä turvetta ei joudu ojiin.

Vesiensuojelurakenteisiin voidaan niiden toiminnan tehostamiseksi tehdä sellaisia Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymiä muutoksia, joilla ei ole haitallisia vai- kutuksia yksityiseen tai yleiseen etuun.

Vesienkäsittely mataloituvilla kentillä

4. Mataloituvien, alle 0,5 metrin turvepaksuuden omaavien kenttien vesiensuojelura- kenteina käytetään sarkaojakohtaisia päisteputkipidättimiä. Kivennäismaahan kaivettu- ja sarkaojia ei tarvitse puhdistaa joka vuosi eikä sarkaoja-altaita kaiveta kivennäismaa- han. Kenttien ojastojen kuntoa ja lietteen kertymistä on seurattava ja ojastot on tarvit- taessa puhdistettava.

Päästöt ilmaan ja melu

5. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turvepölyä ja melua aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Turpeen tuotanto ja lastaus on pyrittävä ajoittamaan tuulen suunta ja voimakkuus huomioon ottaen niin, että tuotantoalueelta leviää mah- dollisimman vähän pölyä lähimpien asuntojen suuntaan. Tuulen suunnan seurantaan on oltava tuulipussi tai muu vastaava laite.

Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää ympäristössä asumiseen käytettävillä alueilla klo 7.00–22.00 A-painotettua ekvivalenttitasoa (LAeq) 55 dB eikä klo 22.00–7.00 50 dB.

Luvan saajan on mitattava tarvittaessa toiminnasta aiheutuvan pölyn määrää ja meluta- soa alle 400 metrin etäisyydellä tuotanto- ja auma-alueista sijaitsevien asuinrakennus- ten pihoilla Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava niin, että kuorma ei voi pölytä häi- ritsevästi.

Polttoaineet ja öljyt

6. Toiminnassa käytettävien aineiden (mm. polttoaineet, voiteluaineet, hydrauliikkaöl- jyt ja jäähdytinnesteet) varastointi ja käsittely on järjestettävä niin, ettei niitä pääse maahan tai ojiin ja edelleen vesistöön. Koneiden huolto- ja tankkauspaikkojen on olta- va tiivispohjaisella alustalla. Polttoainesäiliöt on varustettava ylitäytönestimin.

Jätteet

7. Toiminnassa syntyvät jätteet lajitellaan ja varastoidaan asianmukaisesti sekä toimi- tetaan hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsitte- lypaikoissa. Ongelmajätteet on lajiteltava erikseen ja varastoitava lukitussa tiivispoh- jaisessa varastossa. Jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan hyötykäyttöön ma- teriaalina vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa ja hyödyntää kyseistä jätettä.

Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, alkuperä sekä toimi- tusaika ja -paikka.

Häiriö- ja poikkeustilanteet

8. Turvetuotantoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista ilmoitetaan Pohjois-Savon ympäristökeskukselle sekä Rautalammin kunnan ympäristönsuojeluvi-

ranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havai- tut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä.

Luvan saajan on pidettävä ajan tasalla suunnitelmaa, joka koskee toimintaa häiriö- ja poikkeustilanteiden aikana, sekä pidettävä yllä toimintavalmiutta erityistilanteiden va- ralta.

Öljyvuotojen varalta on oltava käytössä imeytysainetta ja säilytyspaikka öljyyntyneelle maa-ainekselle.

Tuotannosta poistuvien alueiden jälkihoito

9. Tuotannosta poistuvilta alueilta vedet on johdettava vesiensuojelurakenteiden kautta niin kauan kuin vesistä saattaa aiheutua haitallisia vaikutuksia vesistössä. Vesiensuoje- lurakenteet tulee pitää kunnossa vähintään kahden vuoden ajan alueen tuotannosta poistamisen jälkeen.

Kokonaisia tuotantolohkoja tai muutoin merkittäviä aluekokonaisuuksia tuotannosta poistettaessa tulee viimeistään vuosi ennen tuotannon lopettamista esittää kyseistä loh- koa tai aluetta koskeva jälkihoitosuunnitelma Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hy- väksyttäväksi.

Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu

10. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa aiheuttamasta vesistökuormituksesta ja päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön.

Turvetuotantoalueelta tulevien vesien aiheuttamaa kuormitusta tulee tarkkailla hake- muksen liitteenä 12.1 esitetyn Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelman mukaisesti.

Turvetuotannon vesistövaikutuksia tulee tarkkailla hakemukseen liitteenä 7.1 esitetyn Niiniveden ja Konniveden välisen vesistöalueen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti.

Turvetuotannon pölyvaikutuksia tulee tarkkailla hakemuksen liitteenä 10.2 esitetyn pö- lytarkkailuohjelman mukaisesti.

Luvan saajan on pidettävä toiminnasta käyttöpäiväkirjaa, johon on merkittävä tuotan- tokausittain tiedot tuotannosta, vesiensuojelurakenteiden käytöstä ja niistä seikoista, joilla on toiminnan päästöjen kannalta merkitystä.

Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuja voidaan muuttaa Pohjois-Savon ympäristökes- kuksen hyväksymällä tavalla.

Tarkkailutulosten raportointi

11. Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle sekä Rautalammin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Vesistötarkkailun vuosiraportti on toimitettava lisäksi Pohjois-Savon TE-keskuksen kalatalousyksikölle.

Lisäksi tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeu- teen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa.

Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuuste- kijät ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät.

Ennakoimattoman vahingon korvaaminen

12. Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole en- nakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta ympäristönsuojelu- lain 72 §:n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella.

RATKAISUN PERUSTELUT

Luvan myöntäminen

Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla an- nettujen asetusten vaatimukset.

Rastunsuon turvetuotantoalue on merkitty ympäristöministeriön 21.6.2000 vahvista- massa Sisä-Savon seutukaavassa turvetuotantoalueeksi.

Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti turvetuotannosta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vai- kutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Päästöjen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi annettavat lupamääräykset pe- rustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan ja käytäntöön turvetuotannossa. Pa- rasta käyttökelpoista tekniikkaa arvioitaessa on otettu huomioon alapuolisen vesistön olosuhteet, tuotantoalueen sijainti sekä tekniset mahdollisuudet tuotantopaikan olo- suhteissa.

Lupamääräysten perustelut

Vesistöpäästöjen rajoittamiseksi edellytetään käytettäväksi tuotantoalueen olosuhtei- siin soveltuvaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Mitoitukseltaan riittävä laskeutusal- las on vanhalla (Rastunsuo lohko 11), jo pitkään tuotannossa olleella tuotantoalueella riittävä vesiensuojeluvarustus, kun otetaan huomioon myös tuotantoalan nopea vähe- neminen sekä alapuolisen vesistön tila ja sen muu käyttö ja kuormitus. Käräsensuon turvetuotantoalue on jäämässä pois tuotannosta vuoden 2008 jälkeen. Laskeutusaltaan kaivaminen tuotantoalueen vesien käsittelemiseksi näin lyhytaikaista tuotantoa varten voi aiheuttaa enemmän kuormitusta alapuoliseen vesistöön kuin vesien johtamisesta nykyisellään.

Rastunsuon lohkon 11 ja Käräsensuon lähiympäristössä sijaitsee vakituista asutusta, jolle turvetuotannon aiheuttamasta pölystä ja melusta voi aiheutua eräistä naapuruus- suhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Melu- ja pölypäästöjen vähentämisestä on siksi tarpeen antaa erilliset määräykset. Asutuissa kohteissa olevalle melutasolle annetaan enimmäisarvot.

Jätteen haltijaa koskevat jätelain 6 §:n mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jäte- huollon järjestämisestä. Jätehuollon edistämisen ja jätteiden vähentämisen kannalta on tärkeää, että jätteen haltija on selvillä hallinnassa olevan jätteen määrästä, lajista, laa- dusta, alkuperästä ja jätehuollon kannalta merkityksellisistä ominaisuuksista sekä ter- veys- ja ympäristövaikutuksista.

Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten tehtävää hakemusta var- ten.

Häiriö- ja poikkeustilanteiden ja niiden syiden seuranta on tärkeää haittojen arvioimi- seksi ja niiden ennaltaehkäisemiseksi.

Käytöstä poistuneiden alueiden kuormitus alenee asteittain, siksi myös käytöstä pois- tuneiden alueiden vedet on syytä johtaa olemassa olevien vesiensuojelurakenteiden kautta.

VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN

Pohjois-Savon ympäristökeskuksen lausunnossa esitetyt vaatimukset on otettu huo- mioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavoin enemmälti hyläten. Luvan saajalla on Itä- Suomen vesioikeuden päätöksen nro 17a/Ym I/87, 22.2.1988, perusteella lupa johtaa Rastunsuon turvetuotantoalueen vedet Lonkariin vuoden 2010 loppuun. Ympäristön- suojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 4 §:n mukaan aikaisemmat päätök- set ovat voimassa eikä turvetuotannon osalta laissa ole toisin säädetty.

Pohjois-Savon TE-keskuksen kalatalousyksikön lausunnossa esitetty vaatimus istu- tusvelvoitteen asettamisesta hylätään. Tällä päätöksellä on myönnetty ympäristölupa

kaikkiaan noin 24,5 ha:n turvetuotantoon. Vuoden 2008 jälkeen tuotantoala on enin- tään noin 15 ha Käräsensuon jäädessä pois tuotannosta. Näin vähäisestä tuotantoalasta ei aiheudu niin merkittävää haittaa alapuolisen vesistön kalastolle tai kalastukselle, että sen kompensoimiseksi olisi tarpeen määrätä istutusvelvoite tai antaa määräys kalatalo- ustarkkailun järjestämisestä.

Rautalammin kunnan ympäristölautakunnan lausunnoissa esitetyt vaatimukset hy- lätään. Luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa päätöksen perusteluista ilme- nevin tavoin. Tällä päätöksellä on myönnetty ympäristölupa kaikkiaan noin 24,5 heh- taarin turvetuotantoon. Vuoden 2008 jälkeen tuotantoala on enintään noin 15 hehtaaria Käräsensuon jäädessä pois tuotannosta. Näin vähäisestä tuotantoalasta ei aiheudu niin merkittävää haittaa alapuolisen vesistön kalastolle tai kalastukselle, että olisi tarpeen antaa määräys kalataloustarkkailun järjestämisestä.

AA:n muistutuksessa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilme- nevin tavoin.

LUVAN VOIMASSAOLO JA TARKISTAMINEN

Tämä lupa on voimassa toistaiseksi.

Luvan saajan on, mikäli se aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua turvetuotantoa vuoden 2016 jälkeen, tehtävä 31.3.2016 mennessä ympäristölupavirastolle lupamäärä- ysten tarkistamista koskeva hakemus. Hakemukseen on liitettävä ympäristönsuojelu- laissa ja -asetuksessa edellytetyt tiedot ja selvitykset.

Luvan saajan on lupaehtojen tarkistamista koskevan hakemuksen yhteydessä esitettävä lisäksi suunnitelma alueen jälkihoidosta, sen vaatimasta tarkkailusta ja vesiensuojelu- toimista turpeen noston loputtua.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta ja päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus

Luvan saaja voi jatkaa turvetuotantoa hakemuksen mukaisella alueella lupapäätöksen mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, mikäli asettaa Pohjois-Savon ympäristökeskukselle 2 000 euron suuruisen vakuuden ympäristön saattamiseksi en- nalleen tai mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lu- pamääräysten muuttamisen varalta. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon.

Perustelut

Hakemuksen mukaisella alueella on harjoitettu turvetuotantoa 80-luvun puolivälistä lähtien. Toiminnasta ei päätöstä noudattaen ennalta arvioiden aiheudu sellaisia päästö- jä ympäristöön, joilla olisi merkittäviä haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Päätöksen toimeenpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. (YSL 100 §, 101 §)

ASETUKSEN NOUDATTAMINEN

Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan es- tämättä noudatettava. Luvan voimassaolon ja tarkistamisen osalta sovelletaan muu- toinkin ympäristönsuojelulain 9 luvun säännöksiä.

KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET

Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Itä-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 17a/Ym I/87 ja vesiylioikeuden päätöksen nro 120/90 niiltä osin kuin ne koskevat Rastunsuon lohkon 11 ja Käräsensuon turvetuotantoalueilta tulevien vesien johtamista laskuojassa 4 Rautalammin reitin Tyyrinvirtaan.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki 6 §, 28 §, 41 §, 42 § 1 mom., 43 § 1 ja 3 mom., 45 § 1mom., 46 §, 55 §, 56 §, 62 §, 72 §, 90 §, 100 § ja 101 §

Ympäristönsuojeluasetus 5 §, 19 §, 30 § ja 37 § Jätelaki 4 §, 6 §, 12 §, 15 §, 19 §, 51 § ja 52 § Vesilain 10 luvun 6 §

KÄSITTELYMAKSU

Päätöksestä peritään käsittelymaksu 1 470 euroa (turvetuotantoalue alle 30 ha).

Ympäristönsuojelulain 105 § (86/2000)

Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003).

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Ympäristönsuojelulain 54 §:n ja ympäristönsuojeluasetuksen 23 §:n mukaisesti päätös toimitetaan luvan saajalle, Pohjois-Savon ympäristökeskukselle, Pohjois-Savon TE-keskukselle, Rautalammin kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviran- omaiselle, sekä Suomen ympäristökeskukselle. Päätöksen antamisesta kuulutetaan Rautalammin kunnassa ja kuuluttamisesta ilmoitetaan Sisä-Savon Sanomat -nimisessä lehdessä.

Päätöksen antamisesta ilmoitetaan lisäksi niille, joille on annettu hakemuksesta erik- seen tieto.

MUUTOKSENHAKU

Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.

Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasi- asta.

Muutosta tähän päätökseen saa hakea

1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea,

2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta- alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät,

3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutuk- set ilmenevät,

4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kun- nan ympäristönsuojeluviranomainen ja

5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.

Valitusosoitus liitteenä.

Antero Iivanainen

Ahti Itkonen Esko Vaskinen

Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Antero Iivanainen, Ahti Itkonen ja Esko Vaskinen (asian esittelijä).

EV/ph

Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 490 4957, 040 774 8069

Määräaika ja valitusmenettely

Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen anta- mispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauan- tai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraa- vana arkipäivänä.

Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 29.5.2006 ennen virka-ajan päättymistä.

Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio

Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio

Puhelin: 020 490 120 Telekopio: 020 490 4999

Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi

Virka-aika: klo 8.00 - 16.15

Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla.

Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Valituskirjelmän sisältö

Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta

- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y- tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähkö- postiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.

Valituskirjelmään on liitettävä

- ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle

- valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asia- miehen toimivallasta.

Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein.

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oi- keudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista pe- rittävistä maksuista annetussa laissa.