PÄÄTÖS
Nro 66/06/2
Dnro ISY-2005-Y-143 Annettu julkipanon jälkeen
6.9.2006
LUVAN HAKIJA
Vapo Oy
PL 22
40101 JYVÄSKYLÄ
ASIA Hukkaviidansuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemus, Varpaisjärvi
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Hakemus koskee Hukkaviidansuon 33,3 ha:n turvetuotantoa. Alueen kuntoonpano turvetuotantoa varten on aloitettu vuonna 1979. Tuotannon arvioidaan päättyvän vuo- teen 2015 mennessä. Tuotannosta poistunutta aluetta on 26,2 ha.
Tuotantoalue sijaitsee Varpaisjärven kunnan Lukkarilan kylässä noin 5 km kunnan keskustasta etelään hakijan omistamilla kiinteistöillä 916-405-8-68 ja 916-405-8-70.
Hakemuksessa on pyydetty ympäristöluvan lisäksi vesilain 10 luvun 6 §:n mukaista oikeutta turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamiseen tilalla Loutesalo RN:o 8:69 sijaitsevaan ojaan 210 m:n matkalla.
ASIAN VIREILLETULO
Hakemus on tullut vireille 30.6.2005 ja sitä on täydennetty 27.9.2005, 4.10.2005 ja 7.8.2006.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohdan 7 d) mukaan turvetuotannolla ja siihen liittyvällä tuotantoalueen ojituksella on oltava ympäristölupa, jos tuotanto- alue on yli 10 ha.
Pohjois-Savon ympäristökeskus on päätöksellään 28.11.2003 ympäristönsuojelulain- säädännön voimaanpanosta annetun lain 7 §:n nojalla velvoittanut toiminnanharjoitta- jan hakemaan Hukkaviidansuon turvetuotannolle ympäristölupaa 30.6.2005 mennessä.
Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin kohdan 5 c) nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE
Toiminnalla ei ole aikaisempaa vesi- tai ympäristölupaa.
Ympäristöministeriön 9.4.2003 vahvistamassa Ylä-Savon maakuntakaavassa Hukka- viidansuo on merkitty turvetuotantoalueeksi (EO1 27.702). Alueella ei ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa.
YMPÄRISTÖOLOSUHTEET
Lähialueen maankäyttö
Tuotantoalueesta 350–500 metrin etäisyydellä sijaitsee neljä asuinkiinteistöä, joista kaksi on tyhjillään. Lähiasutuksilla otetaan talous- ja käyttövesi kiinteistöjen omista kaivoista. Tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä on pääasiassa ojitettua metsäta- lousmaata ja peltoa. Lähimmät asutut rantakiinteistöt sijaitsevat Sopenjärven rannassa.
Vesistö ja sen veden laatu
Hukkaviidansuo sijaitsee Vuoksen vesistöalueella Nilsiän reitillä Urimojoen valuma- alueella (4.634). Hukkaviidansuon tuotantoala on 0,4 % Urimojoen valuma-alueesta (89,63 km2). Urimojoen valuma-alueella ei ole Hukkaviidansuo lisäksi muita turve- tuotantoalueita.
Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan kolmea laskuojaa pitkin Mantinanpuroon ja edelleen Sopenjärven kautta Varpaisjärveen. Hukkaviidansuon tuotantoala on 2,2 % Mantinanpuron valuma-alueesta laskussa Sopenjärveen (14,6 km2). Tuotantoalue si- jaitsee noin 3,8 km:n etäisyydellä Sopenjärvestä.
Mantinanpuron ja Sopenjärven vesi on rehevää, tummaa ja humuspitoista. Veden ko- konaisfosforipitoisuus on ollut vuosina 1989–1999 Mantinanpurossa keskimäärin 51 µg/l ja Sopenjärvessä 56 µg/l. Puron ja järven veden laatu vaihtelee paljon, mutta veden laadussa ei ole havaittavissa pysyvää muutosta huonompaan tai parempaan suuntaan. Niihin tulee kuormitusta maa- ja karjataloudesta.
Sopenjärvessä on ajoittain leväkukintoja. Levien määrää ilmentävä klorofylli-a- pitoisuus on ollut korkeimmillaan 46 µg/l. Alusveden happitilanne on ollut ajoittain heikentynyt, erityisesti alkukesästä.
Kalasto ja kalastus
Hakija on selvittänyt Sopenjärven kalastoa ja kalastusta alueen osakaskunnille lähete- tyllä tiedustelulla. Kyselyyn vastasi kaksi osakaskuntaa. Lukkarilan osakaskunnan mukaan Sopenjärveen ei ole istutettu kalaa. Lappalan osakaskunnan mukaan turvetuo- tannon aiheuttama haitta alapuolisessa vesistössä on huomattava. Sopenjärven vesi on muuttunut ruskeammaksi ja veden laatu on huonontunut. Myös kasvillisuus, pyydys- ten limoittuminen ja mudan maku kaloissa ovat lisääntyneet.
Muut lähialueen ympäristöolosuhteet
Lähin pohjavesialue, Karjalaisenmäen I-luokan pohjavesialue, sijaitsee noin 2,3 km:n etäisyydellä. Tuotantoalueesta 2,6 km koilliseen sijaitsee Hangassuo-Karjalaisenmäen Natura 2000 -alue. Hukkaviidansuon välittömässä läheisyydessä ei sijaitse karttatar- kastelun perusteella pienvesiä.
TOIMINTA HUKKAVIIDANSUOLLA
Yleiskuvaus toiminnasta
Alueella nostetaan jyrsinturvetta joko mekaanisella kokoojavaunulla, pölynerottimella varustetulla imuvaunulla tai muulla pölyvaikutuksiltaan vastaavalla menetelmällä.
Vuotuinen tuotantomäärä on noin 17 000 m3. Toiminnan vuosittaiset ympäristönsuoje- lumenot ovat noin 1 500 €.
Hakija hakee oikeutta johtaa kuivatusvedet kiinteistöllä 916-405-8-69 sijaitsevassa olemassa olevassa ojassa (laskuoja 1) noin 210 m:n matkan Mantinanpuroon. Ojaa ei ole tarpeen suurentaa eikä vesien johtamisesta aiheudu em. kiinteistölle korvattavaa vahinkoa tai haittaa. Hakija tulee pitämään ojan toimintakykyisenä, jotta turvetuotan- non vesien johtaminen ja maaomistajan maiden riittävä kuivatustila mahdollistuvat.
Tuotantoalueen vesienkäsittely
Vesienkäsittelymenetelmänä 31 ha:n alueella on sarkaojat lietesyvennyksineen ja kak- si laskeutusallasta, joissa on virtaamansäätöpadot. Vesienkäsittelymenetelmänä 2,3 ha:n alueella on sarkaojarakenteet. Ulkopuoliset vedet ohjataan tuotantoalueen ohi.
Altaan 1 valuma-alue on 42,2 ha. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet tullaan joh- tamaan altaan 1 ohi, jonka jälkeen altaan 1 valuma-alue on 22,3 ha. Altaan 3 valuma- alue on 9,2 ha, mistä 0,5 ha on tuotantoalueen ulkopuolista aluetta. Vesienkäsittelyä tehostetaan rakentamalla altaan 1 valuma-alueen keskiosaan virtaamansäätöpato.
Tuotannon loppuvaiheessa vesiensuojelurakenteiden ylläpidon edellyttämät kaivutyöt ja sarkojen kuivatusojitus ulottuvat kivennäismaahan. Sarkaojien ja sarkaoja-altaiden jatkuva ja säännöllinen kunnossapito kaivutyönä aiheuttaa lisäkuormitusta. Hakija esittää, että tuotantokenttien mataloituessa sarkaoja-altaita ei kaiveta kivennäismaahan ja sarkaojia ei puhdisteta joka vuosi. Tuotannosta poistuneiden alueiden käyttömah- dollisuus vesiensuojelun tehostamisessa selvitetään ja mahdollisuuksien mukaan to- teutetaan lupakauden aikana valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla.
Paras käyttökelpoinen tekniikka
Hakijan mukaan vesienkäsittelyn tehostaminen ei ole mahdollista. Tuotantokentän läheisyydessä ei sijaitse kasvillisuuskentäksi soveltuvia alueita ja pintavalutuskentäksi soveltuvia ojittamattomia alueita ei ole ulottuvilla eikä hakijan hallussa. Kemiallisen puhdistuksen toteuttaminen olisi taloudellisesti kohtuuton investointi. Hakijan mukaan esitetty vesienkäsittely on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista Hukkaviidan- suolla.
Liikenne
Turvetta kuljetetaan vuosittain noin 150 autokuormallista. Kuljetukset tehdään suotiel- tä Suurimäentielle, jota pitkin 4 km Siilinjärvi–Varpaisjärvi -tielle. Siilinjärvi–
Varpaisjärvi -tietä pitkin turve kuljetetaan Kuopion suuntaan valtatielle 5 tai Lapin- lahden suuntaan tielle 576. Kuljetukset tehdään pääasiassa joulu-maaliskuun aikana.
Henkilöautoliikenne keskittyy touko-syyskuulle. Tuotannossa käytettävät vetokoneet (traktorit) tuodaan työmaalle keväällä ja viedään pois syksyllä. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden, joten niitä kuljetetaan vain satunnaisesti. Kunnos- tus- ja ympäristönsuojelutoiminnassa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle pari ker- taa tuotantokauden aikana.
Jätteet ja niiden käsittely
Toiminnassa muodostuu talous-, muovi- ja öljyisiä jätteitä. Jätteet kerätään keräilypis- teisiin. Eri jäte-erille on omat, jätetyypin mukaisin nimikyltein, varustetut keräysastiat.
Työmaalla syntyneiden jätteiden määrä ja laatu kirjataan ylös.
Aumojen peitteenä käytetty muovi varastoidaan kasoissa tuotantoalueella. Muovi voi- daan käyttää myöhemmin energiantuotannossa polttoaineena. Puuaines erotellaan tar- vittaessa turveaineksesta, varastoidaan kasoihin ja käytetään energiahakkeen raaka- aineena.
Tuotannossa käytettävät aineet ja niiden varastointi
Tuotannossa ja kuntoonpanossa käytettävät vetokoneet kuluttavat tuotantokauden ai- kana kevyttä polttoöljyä yhteensä noin 15 000 litraa. Alueella säilytetään kerrallaan enintään 5 000 litraa polttoainetta. Polttoaineet säilytetään tukikohdan läheisyydessä.
Voiteluöljyjä käytetään vuosittain noin 100 litraa ja muita voiteluaineita noin 20 kg.
Voiteluaineet säilytetään tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa.
Jälkikäyttö
Tuotanto tulee päättymään vaiheittain, joten lohkokohtaista poistumaennustetta ei voida esittää. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan ja käsitellään hake- muksen mukaisesti, koska niiden erottaminen lohkon muista vesistä ei ole tarkoituk- senmukaista.
Ennen jälkikäyttöön siirtämistä tehdään suopohjalla siistimistöitä, eikä alueelle jätetä jätteitä tai koneita. Alueet siirretään jälkikäyttöön 1–2 vuoden kuluttua tuotannon lo- puttua. Tuotannosta poistuvat alueet otetaan mahdollisuuksien mukaan ruokohelpivil- jelyyn. Kivisimmät alueet metsitetään. Jälkikäyttö toteutetaan viljelyn ja metsitystoi- menpiteiden kannalta tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina. Tuotannosta poistu- neesta alueesta on tällä hetkellä 6,5 ha ruokohelpiviljelyssä.
Tuotannon päätyttyä kuivatusojia voidaan joutua syventämään. Ruokohelpiviljelyyn otettavien alueiden pinta muokataan, jonka jälkeen alue kalkitaan ja peruslannoitetaan.
Ylläpitolannoitus tehdään vuosittain.
PÄÄSTÖT JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
Päästöt vesistöön ja vaikutukset alapuolisen vesistön veden laatuun ja sen käyttöön
Tuotannosta aiheutuva bruttokuormitus vesistöön on 1 819 kg kiintoainetta, 10 kg fosforia ja 398 kg typpeä vuodessa. Kuormitus on arvioitu Vapo Oy:n Itä-Suomen turvetuotantoalueiden perustason vesiensuojelun omaavien soiden vuosien 1999–2003 yhteistarkkailun tulosten perusteella.
Hakijan mukaan Hukkaviidansuon turvetuotannon vesistövaikutukset ovat havaitta- vissa lähinnä Mantinanpuron yläosassa. Mantinanpuron alaosassa ja Sopenjärvessä turvetuotannon vaikutuksia ei ole enää havaittavissa tai niitä ei voi erottaa muun kuormituksen vaikutuksista.
Hukkaviidansuon vesistötarkkailun tulokset laskeutusaltaan 1 alapuolelta vuodelta 2005:
Pvm Kiintoaine, mg/l
Kiintoaine, hehkutusjäännös, mg/l
Kokonaisfosfori, µg/l
Kokonaistyppi, µg/l
11.5.2005 11.8.2005*
21.9.2005*
18.10.2005*
380 8 520 180
330 6 500 170
280 19 400 160
2 900 840 810 730
*Pohjois-Savon ympäristökeskuksen Itä-Suomen ympäristölupavirastoon 7.12.2005 toimittamat Huk- kaviidansuon velvoitetarkkailun tulokset.
Hakijan arvio Hukkaviidansuon turvetuotannon aiheuttamasta pitoisuuslisäyksestä Mantinanpuron alaosan veden laatuun laskussa Sopenjärveen:
Vuosi
Kokonais- typpi, µg/l
Kokonais- fosfori, µg/l
Kiintoaine mg/l
Virtaama l/s/km2
Keskivirtaama 79 2,0 0,34 10,5
Keskiylivirtaama 232 5,4 3,1 30,0
Keskialivirtaama 113 5,0 1,1 3,0
Hakijan arvion mukaan turvetuotannolla ei ole sanottavaa vaikutusta kalastoon, kalas- tukseen tai rantakiinteistöjen vesistösidonnaiseen käyttöön. Hakija esittää, että hank- keesta ei aiheudu alapuolisen vesistön käytölle korvattavaa haittaa ja että myöskään kalatalousvelvoitteen asettamiselle ei ole perusteita.
Pöly ja melu
Tuotetun turpeen laatu vaikuttaa pölyämiseen: mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Myös tuulen suunta ja nopeus vaikuttavat pölyn leviämiseen.
Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Hakijan mukaan mekaanisen tuotanto- menetelmän ja aumauksen aiheuttama pölyhaitta voi voimakkaalla tuulella haitalli- simmillaan ulottua 300–400 metrin päähän työmaan reunasta. Turvepöly ei enää sa- nottavasti lisää laskeumaa yli 1 000 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta.
Melua aiheutuu työkoneista ja raskaiden kuljetusajoneuvojen liikkumisesta. Tuotanto- päivinä melua voi aiheutua ympäri vuorokauden. Muualla tehtyjen mittausten perus- teella jyrsinturvetuotannon aiheuttama 40 dB(A) meluvyöhyke ulottuu vain poikkeuk- sellisesti 300 m:n päähän tai sitä etäämmälle.
Lähimmät asutut asuinrakennukset sijaitsevat 400–500 m:n etäisyydellä Hukkaviidan- suosta etelään. Tuotantoalueelta noin 350 m:n länteen sijaitsee tyhjillään oleva asuin- rakennus. Jos Hukkaviidansuolla käytetään imuvaunua, varustetaan se pölynerottimel- la. Tuotanto keskeytetään, kun tuulen nopeus on yli 10 m/s. Hakijan mukaan Hukka- viidansuon turvetuotannosta ei aiheudu lähimmillä asuinrakennuksilla kohtuutonta pö- lyrasitusta eikä myöskään melun ohjearvojen ylitystä tai kohtuutonta meluhaittaa.
Muut ympäristövaikutukset
Hukkaviidansuo on tuotannossa olevaa aluetta, joten turvetuotanto ei aiheuta muutok- sia maisemaan. Hakijan mukaan turvetuotannolla ei ole vaikutusta 2,6 km:n etäisyy- dellä sijaitsevan Hangassuo-Karjalaisenmäki Natura 2000 -alueesen. Hanke ei myös- kään vaikuta pohjavesialueisiin tai pienvesiin. Lähistön kaivojen vesien muodostu- misalue ei hakijan arvion mukaan ulotu vyöhykkeelle, johon suon kuivatus vaikuttaa.
TARKKAILU
Hukkaviidansuon käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailu tehdään Pohjois-Savon turve- tuotantosoiden tarkkailuohjelman periaatteiden mukaisesti. Tuotantoalueella pidettä- vään käyttö- ja hoitopäiväkirjaan kirjataan ojien ja vesiensuojelurakenteiden rakenta- mis-, kunnossapito- ja puhdistusajankohdat, säätiedot, näytteenottoajankohdat, viran- omaisten tarkastukset ja muut tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta kuormitukseen.
Päiväkirjaa säilytetään työmaalla.
Hukkaviidansuolla ei tehdä kuormitustarkkailua. Vuosikuormitus arvioidaan tarkkai- luohjelmaan sisältyvien ympärivuotisten asemien tarkkailutulosten perusteella.
Virtavesitarkkailua tehdään joka kolmas vuosi neljä kertaa vuodessa kolmelta pisteel- tä: Mantinanpurosta tuotantoalueen yläpuolelta, laskeutusaltaan 1 alapuolisesta las- kuojasta ja Mantinanpurosta laskussa Sopenjärveen. Näytteistä analysoidaan kiintoai- ne, pH, väriluku ja kemiallinen hapenkulutus sekä kokonaistypen, nitraatti- ja nitriitti- typen, ammoniumtypen, kokonaisfosforin ja fosfaattifosforin pitoisuudet. Näyt- teenoton yhteydessä mitataan virtaama mahdollisuuksien mukaan.
Kalataloudellista tarkkailua ei ole tehty, eikä se hakijan mukaan ole jatkossakaan tar- peellista, sillä tuotantoalue on pieni ja sen vaikutukset ovat vähäisiä. Tarkkailuohjel- man mukainen vesistötarkkailu riittää myös kalataloudellisten vaikutusten seurantaan.
Kalataloudellinen seuranta voidaan tarvittaessa aloittaa TE-keskuksen hyväksymällä tavalla, jos se veden laatuseurannan perusteella on tarpeen.
TOIMINNAN RISKIT
Turvetta tuotetaan kesällä, mikä yhdessä työn luonteen kanssa aiheuttaa paloturvalli- suusriskin. Myös merkittävien patojen murtuminen, poikkeukselliset rankkasateet tai tulvat sekä polttoaineen käsittely voivat aiheuttaa vaaratilanteita.
Tulipaloriskin minimoimiseksi työmaalle laaditaan vuosittain paloturvallisuussuunni- telma. Työmaalle on nimetty hätätilanteiden hoitamisesta vastaava palo- ja pelastusor- ganisaatio. Henkilöstölle on annettu paloturvallisuus- ja ensiapukoulutusta. Työmailla on alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineitä. Hukkaviidansuon tuotantoalueen toimin- ta vakuutetaan ympäristövahinkolain mukaisesti.
HAKEMUKSEN KÄSITTELY
Hakemuksesta tiedottaminen
Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Varpaisjärven kunnassa 20.10.–21.11.2005 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Hakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu 20.10.2005 Matti ja Liisa -lehdessä.
Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Pohjois-Savon ympäristökeskukselta, Pohjois- Savon TE-keskukselta, Varpaisjärven kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviran- omaisilta ja Varpaisjärven kunnalta.
Lausunnot
1. Pohjois-Savon ympäristökeskus toteaa, että hakijan esittämät vesienkäsittelyraken- teet ovat pääosin riittävät. Kyseessä on vanha supistuva tuotantoalue. Kuitenkin, 2,3 ha:n tuotantoalueen, jonka vedet johdetaan pelkkien sarkaojarakenteiden kautta, ve- sienkäsittelyä tulisi tehostaa esimerkiksi rakentamalla erillinen laskeutusallas.
Kivennäismaahan kaivettavista sarkaojista voidaan jättää lietesyvennykset tuotannon loppuvaiheessa pois. Sarkaojissa tulee ehdottomasti olla päisteputken pidättimet. Kun sarkaojissa ei ole lietesyvennyksiä, tulee pitää erityisen hyvää huolta päisteputken pi-
dättimien ja laskeutusaltaiden sekä muiden vesienkäsittelyjärjestelmien toimintakun- nosta. Kesällä 2003 tuotantoalueen tarkastuksella suuri osa pidättimistä oli epäkun- nossa. Ojiin ja laskeutusaltaisiin kertynyt liete tulee poistaa säännöllisesti sellaisilla menetelmillä, joilla kuivatusveteen aiheutuva savisaventuma on mahdollisimman vä- häinen.
Mekaanisen vaunun tai pölynerottimella varustetun imuvaunun käyttöönotto vähentää pölypäästöjä merkittävästi aiempaan verrattuna. Tämä ja muut hakemuksessa esitetyt pölypäästöjen torjuntatoimenpiteet ovat riittäviä pölyhaitan estämiseksi.
Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää ympäröivillä asuntoalueilla ulkona klo 07–22 välisenä aikana A-painotettua ekvivalenttitason (LAeq) arvoa 55 dB eikä klo 22–
07 välisenä aikana arvoa 50 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla ulkona meluta- so ei saa ylittää päivällä tasoa 45 dB ja yöllä tasoa 40 dB.
Polttonesteiden, ongelmajätteiden ja muiden kemikaalien varastointi, keräily ja käyttö on järjestettävä niin, että niiden pääsy ympäristöön estetään. Polttonestesäiliöiden tu- lee olla suoja-altaallisia tai kaksivaippaisia tai muuten sellaiselle tiivispohjaiselle alus- talle sijoitettuja, että vuodot maaperään estetään säiliövuodon tai tankkauksen yhtey- dessä. Säiliöiden jakeluletkussa tulee olla ylitäytönestin.
Vesistötarkkailuun tehtävät muutokset sovitaan tuottajien, konsultin ja ympäristökes- kuksen kesken vuosittain pidettävässä palaverissa. Turvetuotantoon liittyvistä merkit- tävistä häiriö- ja poikkeustilanteista tulee ilmoittaa ympäristökeskukselle ja Varpais- järven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnassa syntyvistä jätteistä on pidettävä kirjaa jätelain 51 §:n mukaisesti.
Hakijan esitys johtaa tuotannosta poistuneiden alueiden vedet vesienkäsittelyjärjes- telmien ohi on hyväksyttävä. Tuotantoalueella on useita lähteitä, mikä lisää alueelta tulevaa virtaamaa. Runsas virtaama puolestaan heikentää laskeutusaltaiden puhdistus- tehoa.
Eroosion estämiseksi tulee huolehtia siitä, että tuotannosta poistuneilla alueilla on maa-ainesta sitovaa kasvillisuutta mahdollisimman pian tuotannon päätyttyä. Metsitet-
täville alueille tulee kylvää puun siemeniä tai istuttaa puun taimia heti turvetuotannon päätyttyä. Myös ruokohelpialueet tulee kunnostaa ja kylvää heti tuotannon päätyttyä.
Hakijan tulisi ilmoittaa ympäristökeskukselle vuosittain tuotannosta poistuneet alueet ja tiedon kyseisten alueiden jälkikäytöstä ja esittää ympäristökeskukselle tuotannon kokonaan päättyessä selvitys, mistä käy ilmi alueiden jälkikäyttö, rakenteille ja raken- nuksille tehdyt toimenpiteet sekä muut alueen siistimistoimenpiteet.
2. Pohjois-Savon TE-keskus lausuu, että Hukkaviidansuon turvetuotanto lisää osaltaan Sopenjärveen ja Varpaseen kohdistuvaa hajakuormitusta. Rehevöityminen ja kiinto- ainekuormitus laskevat lähinnä Sopenjärven kalataloudellista arvoa. Kalataloudellinen haitta ilmenee pyydysten limoittumisena, makuvirheinä, kalastuksen vaikeutumisena ja mahdollisesti lajistomuutoksina.
TE-keskus edellyttää, että turvetuotannon jätevesien aiheuttamaa kalataloushaittaa pyritään ehkäisemään käyttämällä vesien puhdistamiseen parasta mahdollista tekniik- kaa.
3. Varpaisjärven kunnan ympäristölautakunta lausuu, että valuma-alueella, jossa tur- vetuotannon vedet muodostuvat, on runsaasti metsätaloutta, ja lähempänä Sopenjärveä on maataloutta. Turvetuotantoalueelta on matkaa Sopenjärveen yli 3 km, joten turve- tuotannon vaikutukset alapuolisessa vesistössä lienevät vähäiset.
Jotta vesistövaikutukset pysyisivät vähäisinä, tulee turvetuotantoalueen vesienkäsitte- lyjärjestelmien toimintaa ja kuntoa tarkkailla sekä lietealtaat ja ojastot puhdistaa kiin- toaineksesta säännöllisesti.
Jätteet ja ongelmajätteet tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn. Ongelmajätteet on varastoitava tiiviissä ja lukittavissa paikoissa niin, että jätteet eivät pääse maape- rään tai ulkopuoliset eivät pääse niihin käsiksi. Ongelmajätteet tulee toimittaa asian- mukaiseen käsittelyyn vähintään kerran vuodessa. Polttoaineet on varastoitava tiiviillä alustoilla siten, että polttoaineita ei pääse maaperään. Säiliöiden on oltava lukittuja.
Alueella tapahtuvista vahinko- ja häiriötilanteista on ilmoitettava kunnan ympäristön- suojeluviranomaiselle.
Ympäristölautakunnan laatiman selvityksen mukaan Hukkaviidansuon läheisyydessä on tehty havainto Pohjois-Savossa silmälläpidettävästä ja taantuneesta perhoslajista, sademittarista (Hypoxystis Pluviaria). Todennäköisesti turvetuotannosta ei ole kuiten- kaan lajin esiintymiselle mitään haittaa, sillä tuotantoa on harjoitettu alueella jo vuo- desta 1982 ja havainto on tehty 1990-luvun loppupuolella.
4. Varpaisjärven kunnalla ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta.
5. Varpaisjärven kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnalla ei ole huomautettavaa ym- päristölupahakemuksesta.
Muistutus
1. AA ja BB (Hukkaniitty RN:o 8:35) huomauttavat, että luvassa tulee huolehtia siitä, että turve ei tuki viemäriä ja että vettä ei tule muistuttajien pellolle. Muistuttajien tilan reunalla sijaitsevassa ojassa johdetaan eristysojien vesiä ja 2,3 ha:n alalta turvetuotan- toalueen kuivatusvesiä.
HAKIJAN SELITYS
Pohjois-Savon ympäristökeskus: Vesienkäsittelyä tehostetaan johtamalla vedet 2,3 ha:n alueelta tierumpuun asennettavan virtaamansäätöpadon kautta Mantinanpuroon.
Laskeutusaltaan rakentaminen ei ole mahdollista huonon pohjamaan takia.
Turvetuotantourakoitsija säilyttää kesäaikana polttoainetta 5 m3:n säiliössä. Ympäris- tökeskuksen esittämiä polttoaineiden varastointia koskevia toimenpiteitä ei tule sisäl- lyttää lupamääräyksiin. Lupamääräykseksi riittää: Toiminnassa käytettävien vaarallis- ten aineiden varastointi ja käsittely on järjestettävä niin, ettei niitä pääse maahan tai ojiin ja edelleen vesistöön. Vuodot maaperään on estettävä.
Puun siementen kylvöä, puun taimien istuttamista tai ruokohelpialueen perustamista ei tule sisällyttää lupamääräyksiin, koska ne koskevat muuta maankäyttöä kuin turvetuo- tantoa. Hakijalla ei ole mitään syytä tarpeettomasti viivytellä maankäytön muutoksen kanssa, mutta se mahdollistuu vasta sitten, kun poistuneita alueita on järkevän toimin- nan kannalta riittävän kokoisina ja yhtenäisinä pinta-aloina. Hakija vastustaa määräys- tä poistuneiden alueiden ja niiden jälkikäytön vuosittaisesta ilmoittamisesta ympäris- tökeskukselle, koska jo nykyään kaikkien tuotantoalueiden tila ilmoitetaan ympäristö- hallinnon Vahti-tietojärjestelmään riittävässä laajuudessa valvontaa varten. Tuotan- nosta poistuvien alueiden jälkihoidon osalta tavanomaiset määräykset lupapäätöksessä ovat riittävät.
Muilta osin hakijalla ei ole huomautettavaa ympäristökeskuksen lausunnon johdosta.
Pohjois-Savon TE-keskus: Hakijalla ei ole huomautettavaa lausunnon johdosta.
Varpaisjärven kunnan ympäristölautakunta: Hakija vastustaa ympäristölautakunnan vaadetta säilyttää ongelmajätteet lukitussa paikassa. Eri jäte-erille on varattu omat ke- räilyastiat, jotka on varustettu jätetyypin mukaisilla nimikylteillä. Ongelmajätteiden synty työmaalla on vähäistä ja säilytys tilapäistä, koska ne kerätään keskitettyä kulje- tusta varten keskustyömaalle. Muilta osin hakijalla ei ole huomautettavaa lausunnon johdosta.
Varpaisjärven kunta: Hakijalla ei ole huomautettavaa lausunnon johdosta.
AA ja BB: Hakijan mukaan muistuttajien vaade tullee huomioiduksi tavanomaisella kunnossapitomääräyksellä.
Hakemuksen täydennys
Ympäristölupavirasto on 13.6.2006 pyytänyt hakijaa täydentämään hakemustaan sel- vityksellä vesienkäsittelyn tehostamismahdollisuuksista. Hakijan selvitys on saapunut ympäristölupavirastoon 7.8.2006. Hakija tehostaa Hukkaviidansuon vesienkäsittelyä asentamalla viisi virtaamansäätöpatoa.
Osalle tuotannosta poistunutta aluetta on kylvetty ruokohelpeä kesällä 2005. Kasvilli- suuskentän rakentaminen kyseiselle alueelle olisi teknisesti mahdollista. Kenttä voitai- siin ottaa käyttöön aikaisintaan kesällä 2008. Ottaen huomioon tuotannon loppuminen lohkoilla 1 ja 2 arviolta vuonna 2011, jäisi kentän käyttöikä lyhyeksi. Kustannukset olisivat 37 900 euroa.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU
Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoon Varpais- järven kunnassa Lukkarilan kylässä sijaitsevalla Hukkaviidansuon 33,3 hehtaarin tuo- tannossa olevalla alueella sekä vesilain 10 luvun 6 §:n mukaisen oikeuden käyttää tur- vetuotannon kuivatusvesien johtamiseen tilalla Loutesalo RN:o 8:69 kulkevaa ojaa.
Ympäristölupavirasto katsoo, että kun toimitaan tämän päätöksen mukaisesti, ei vesi- en johtamisesta aiheudu hyvitettäviä edunmenetyksiä. Ennakoimattomien vahinkojen varalle annetaan lupamääräys 14.
Toiminnassa on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä.
Lupa myönnetään määräaikaisena vuoden 2016 loppuun.
LUPAMÄÄRÄYKSET
Vesiensuojelurakenteet ja niiden hoito
1. Turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet 31 ha:n tuotantoalalta on johdettava neljän virtaamansäätöpadon ja kahden laskeutusaltaan kautta laskuojia 1 ja 3 pitkin Mantinanpuroon ympäristölupavirastoon 7.8.2006 toimitetun hakemuksen täydennyk- sen liitteen 1 mukaisesti (liite 1).
Kuivatusvedet 2,3 ha:n alueelta on johdettava virtaamansäätöpadon kautta laskuojaa pitkin Mantinanpuroon.
Kuivatusvedet on johdettava vesiensuojelurakenteiden kautta kaikissa olosuhteissa ja myös muulloin kuin varsinaisena tuotantoaikana.
Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennykset, jos ne voidaan kaivaa turpeeseen. Päis- teputket on varustettava lietteenpidättimillä.
Laskeutusaltaat on varustettava pintapuomilla ja niiden poistopäässä on oltava veden- korkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Laskeutusaltaiden välittömässä läheisyydessä on oltava alueet altaista poistettavalle lietteelle siten, ettei liete pääse vesistöön. Laskeutusaltaiden mitoituksen on oltava vähintään turvetuotannon ympäris- tönsuojeluohjeen (ympäristöministeriö 19.9.2003) mukainen.
Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet on johdettava mahdollisimman tarkasti eristysojis- sa tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohi.
Auma-alueiden ja ojien väliin on jätettävä suojavyöhykkeet, jotta turvetta ei joudu ojiin lastausten yhteydessä.
Vesienkäsittelyrakenteiden on oltava tämän päätöksen mukaisia 30.4.2007 mennessä.
Virtaamansäätöpadot on esitettävä ennen niiden käyttöönottoa Pohjois-Savon ympä- ristökeskuksen hyväksyttäväksi.
Luvansaajan on ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle tuotantoalueen ve- siensuojelusta ja vesiensuojelurakenteiden kunnosta ja toimivuudesta huolehtivan henkilön nimi- ja yhteystiedot.
2. Mahdolliset kaivutyöt on tehtävä vähävetisenä aikana. Kaivumassat on tasattava ja muotoiltava ympäristöön sopiviksi ja on huolehdittava, että massat eivät pääse valu- maan ojiin tai altaisiin.
3. Laskeutusaltaat ja lietesyvennykset sekä turpeeseen kaivetut sarka-, reuna- ja ko- koojaojat on tyhjennettävä lietteestä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä. Kivennäismaahan kaivetut sarka-, reuna- ja kokoojaojat on tarkistettava ainakin kerran vuodessa ja ne on tyhjennettävä lietteestä tarvittaessa.
Vesienkäsittelyrakenteet on tarkastettava säännöllisesti ja mahdolliset puutteet niiden toimintakunnossa on korjattava välittömästi. Laskeutus- ja sarkaoja-altaiden sekä oji- en sortuvat seinämät ja luiskat on korjattava mahdollisimman pian esimerkiksi ki- veämällä sortuva alue.
Mikäli kuivatusvesien johtamisesta laskuojaan aiheutuu liettymistä, ojan tukkeutumis- ta tai muita haitallisia vaikutuksia laskuojassa, luvan saajan on poistettava haitta vii- pymättä.
4. Vesiensuojelurakenteisiin voidaan niiden toiminnan tehostamiseksi tehdä sellaisia Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymiä muutoksia, joilla ei ole haitallisia vai- kutuksia yksityiseen tai yleiseen etuun.
Päästöt ilmaan ja melu
5. Tuotanto sekä turpeen varastointi ja lastaus on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuo- tantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Toiminnassa on käytettävä mahdollisimman vähän pölyämistä aiheuttavia koneita, laitteita ja työmene- telmiä.
Turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu lähiasutuksella kohtuutonta melua. Melutaso ei saa lähimpien ympärivuotisesti asuttujen kiinteistöjen pihapiirissä ylittää klo 7.00–22.00 A-painotettua ekvivalenttitason (LAeq) arvoa 55 dB ja klo 22.00–
7.00 arvoa 50 dB. Loma-asutuksen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää klo 7.00–22.00 arvoa 45 dB ja klo 22.00–7.00 arvoa 40 dB.
6. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava niin, että kuorma ei voi pölytä häiritsevästi.
Jätteet
7. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Erilais- ta käsittelyä ja hyödyntämistä edellyttävät jätteet on lajiteltava ja pidettävä toisistaan
erillään. Jätteiden varastoinnista ei saa aiheutua roskaantumista tai maaperän pilaan- tumista. Toiminnassa syntyvät jätteet on toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäviksi tavanomaisen jätteen tai ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Jätteet on ensisijaisesti py- rittävä toimittamaan hyötykäyttöön materiaalina. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta il- menee niiden määrä, laatu, alkuperä sekä toimitusaika ja -paikka.
Toiminnassa käytettävät aineet
8. Toiminnassa käytettävät aineet (muun muassa polttoaineet, voiteluaineet, hyd- rauliikkaöljyt ja jäähdytinnesteet) on varastoitava tiivispohjaisella alueella ja niiden käsittely on järjestettävä niin, ettei niitä pääse maahan tai ojiin. Koneiden huolto- ja tankkauspaikkojen on sijaittava tiivispohjaisella alustalla. Vuodot maaperään on estet- tävä.
Häiriö- ja poikkeustilanteet
9. Häiriö- ja poikkeustilanteissa luvan saajan on ryhdyttävä välittömästi tehokkaisiin toimenpiteisiin toiminnan ennallistamiseksi, vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Varpaisjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Toimintavalmiutta häiriö- ja erityistilanteiden varalta on pidettävä yllä.
10. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien öljyvuotojen ja muiden haitta-aineiden aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan.
Toiminnan tarkkailu
11. Toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyn Vapo Oy:n Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelman periaatteiden mukaisesti.
Luvan saajan on pidettävä toiminnasta käyttöpäiväkirjaa, johon on merkittävä tuotan- tokausittain tiedot tuotannosta ja vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapidosta sekä muista tarkkailuohjelmassa tarkemmin mainituista seikoista, joilla on merkitystä toi- minnan päästöjen kannalta.
Käyttö- ja päästötarkkailua voidaan tarkentaa ympäristökeskuksen hyväksymällä taval- la edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kat- tavuutta.
12. Toiminnan vaikutuksia vesistössä on tarkkailtava Pohjois-Savon ympäristökeskuk- sen hyväksymällä tavalla.
Tarkkailutulosten raportointi
13. Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle, Pohjois-Savon TE-keskukselle ja Varpaisjärven kunnan ympä- ristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutu- losten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät.
Ennakoimattoman vahingon korvaaminen
14. Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita ei nyt ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta ympäristönsuoje- lulain 72 §:n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella.
Toiminnan lopettaminen
15. Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäris- töön ovat mahdollisimman pienet ja että päästöt eivät ylitä tuotannonaikaisia päästöjä.
Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Pohjois-Savon ympäristökeskuk- selle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Pohjois-Savon ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muusta syystä ole enää tarpeen.
Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Vesienkäsittelyrakenteet on kuitenkin pidettävä kunnossa niin kauan, kunnes ympäristökeskus on todennut, että niiden kunnossapito ei enää ole tarpeen.
Pohjois-Savon ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jäl- kihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä.
LUVAN VOIMASSAOLO
Lupa on voimassa 31.12.2016 saakka.
Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.
ASETUKSEN NOUDATTAMINEN
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan es- tämättä noudatettava. Luvan voimassaolon ja tarkistamisen osalta sovelletaan muu- toinkin ympäristönsuojelulain 9 luvun säännöksiä.
RATKAISUN PERUSTELUT
Luvan myöntämisen edellytykset
Kun toimintaa harjoitetaan tämän päätöksen mukaisesti ja noudatetaan annettuja lu- pamääräyksiä, täyttää toiminta ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.
Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti turvetuotannosta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vai-
kutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Päästöjen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi annettavat lupamääräykset perus- tuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan ja käytäntöön turvetuotannossa.
Hukkaviidansuolla vesienkäsittelymenetelmänä 31 ha:n alalla on laskeutusaltaat ja nyt rakennettavaksi määrätyt virtaamansäätöpadot. 2,3 ha:n alalla vesienkäsittelymene- telmänä on vain virtaamansäätö. Tuotannon loppuvaiheessa nostetaan hyvin maatu- nutta turvetta, josta aiheutuvat vesistöpäästöt ovat keskimäärin suurempia kuin vä- hemmän maatuneesta turpeesta. Tuotannon loppuvaiheessa vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapito on hankalampaa kuin tuotannon alkuvaiheessa. Edellä mainittujen syi- den takia lupa annetaan vesistökuormituksen ajallisen keston rajaamiseksi määräaikai- sena vuoden 2016 loppuun asti. Luvan saaja on hakemuksessaan ilmoittanut, että tuo- tanto alueella päättyy vuosien 2014 ja 2015 aikana. Koska tuotanto jatkuu alueella alle 10 vuoden ajan, ei vesienkäsittelyn tehostaminen määrättyä enemmän ole tarkoituk- senmukaista.
Hukkaviidansuo on Ylä-Savon maakuntakaavassa merkitty turvetuotantoalueeksi eikä alueella ole yksityiskohtaisempaa kaavaa, joten alueen kaavoitus ei ole esteenä luvan myöntämiselle.
Lupamääräysten perustelut
Parasta käyttökelpoista tekniikkaa arvioitaessa on otettu huomioon alapuolisen vesis- tön olosuhteet, tuotantoalueen sijainti sekä tekniset mahdollisuudet tuotantopaikan olosuhteissa. Tuotantoalueen alapuolinen Sopenjärvi kuuluu veden kokonaisfosfori- ja klorofylli-a-pitoisuuksien perusteella ympäristöhallinnossa käytössä olevan pintavesi- en yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaiseen luokkaan tyydyttävä tai välttävä.
Sopenjärvellä kalastetaan ja sen rannalla on asuinrakennuksia. Hukkaviidansuolla ei ole tarpeen kaivaa sarkaoja-altaita kivennäismaahan, mikä voi lisätä kiintoaine- ja ra- vinnekuormitusta tuotannon alkuaikaan verrattuna. Lisäksi ojat ja olemassa olevat sarkaoja-altaat ulottuvat tuotannon loppuvaiheessa kivennäismaahan, mikä voi lisätä kiintoainekuormitusta alapuoliseen vesistöön. Vesiensuojelun tehostaminen virtaa- mansäädöllä lupamääräyksen 1 mukaisesti on tarpeen alapuolisen vesistön kuormituk-
sen vähentämiseksi ja Sopenjärven virkistyskäyttökelpoisuuden heikentymisen estä- miseksi.
Vesiensuojelurakenteiden hoitoa sekä altaiden ja ojien tyhjentämistä koskevat määrä- ykset on annettu, koska näillä toimenpiteillä voidaan vähentää turvetuotannosta aiheu- tuvaa vesistökuormitusta.
Melu- ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi annetulla määräyksellä ehkäistään lähiasutuk- selle aiheutuvat kohtuuttomat melu- ja pölyhaitat.
Häiriötilanteisiin varautuminen ja niiden syiden selvittäminen on tärkeää haittojen ennaltaehkäisyn kannalta. Poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava valvontaviran- omaiselle, joka voi antaa asiantuntija-apua poikkeustilanteen korjaamiseksi sekä poik- keustilanteesta johtuvien haitallisten ympäristövaikutusten estämiseksi ja vähentämi- seksi. Vastuullisen henkilön yhteystiedot ovat tarpeen nopean tiedonkulun varmista- miseksi.
Jätteen haltijaa koskevat jätelain 6 §:n mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jä- tehuollon järjestämisestä. Jätteistä annettu lupamääräys koskee näitä velvollisuuksia.
Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaan- tumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys mm. polttoaineiden varastoinnista.
Toiminnan harjoittajan on ympäristönsuojelulain 5 §:n mukaan oltava selvillä toimin- nan ympäristövaikutuksista, -riskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdolli- suuksista. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten ja enna- koimattomien vahinkojen varalta.
Alueen jälkihoidon suunnitelmallisuus on tarpeen vesiensuojelun järjestämiseksi.
Käytöstä poistuneiden alueiden kuormitus ei lopu välittömästi tuotannon loppuessa, vaan alenee asteittain. Siksi myös käytöstä poistuneiden alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta.
Vastaus annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin
Pohjois-Savon ympäristökeskuksen esittämät vaatimukset on otettu huomioon lupa- määräyksissä näkyvällä tavalla. Ympäristölupavirasto katsoo, että lupapäätöksen mu- kaiset toiminnan lopettamista koskevat määräykset ovat riittävät estämään toiminnan päättymisen jälkeiset haitalliset ympäristövaikutukset ja että ympäristöluvassa ei voida antaa tarkempia tuotannon päättymisen jälkeistä alueen maankäyttöä koskevia määrä- yksiä.
Pohjois-Savon TE-keskuksen vaatimus parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytön vel- voittamisesta on otettu huomioon lupamääräyksissä ja niiden perusteluissa näkyvällä tavalla.
Varpaisjärven ympäristölautakunnan esittämät vaatimukset on otettu huomioon lu- pamääräyksissä näkyvällä tavalla. Ympäristölupavirasto katsoo, että jätteitä koskevan lupamääräyksen mukaisesti toimimalla jätteistä ei aiheudu ympäristö- tai terveyshait- taa.
AA:n ja BB:n vaatimus ojien kunnossapidosta on otettu huomioon lupamääräyksessä 3.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki 41 §, 42 §, 43 §, 44 §, 45 §, 46 §, 52 §, 55 §, 56 §, 62 §, 72 § ja 90 § Ympäristönsuojeluasetus 19 §, 30 § ja 37 §
Jätelaki 4 §, 6 §, 12 §, 15 §, 51 § ja 52 §
KÄSITTELYMAKSU
Päätöksestä peritään käsittelymaksu 2 940 euroa (turvetuotantoalue 30–300 ha).
Ympäristönsuojelulain 105 § (86/2000).
Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003).
PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Ympäristönsuojelulain 54 §:n ja ympäristönsuojeluasetuksen 23 §:n mukaisesti päätös toimitetaan luvan saajalle, Pohjois-Savon ympäristökeskukselle, Pohjois-Savon TE-keskukselle, Varpaisjärven kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille, Varpaisjärven kunnalle ja Suomen ympäristökeskukselle.
Päätöksen antamisesta ilmoitetaan lisäksi niille, joille on annettu hakemuksesta erik- seen tieto.
Tieto päätöksestä julkaistaan Varpaisjärven kunnassa ja Matti ja Liisa -nimisessä leh- dessä.
MUUTOKSENHAKU
Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasi- asta.
Muutosta tähän päätökseen saa hakea
1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea,
2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta- alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät,
3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutuk- set ilmenevät,
4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kun- nan ympäristönsuojeluviranomainen ja
5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
Valitusosoitus liitteenä.
Antero Iivanainen
Esko Vaskinen Satu Ahola
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Antero Iivanainen ja Esko Vaskinen sekä sivutoiminen ympäristöneuvos Satu Ahola (asian esittelijä).
SA/ph
Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 490 4981, 040 774 8087
Liite päätökseen 66/06/2
V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely
Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäi- västä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäi- syyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä.
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeis- tään 6.10.2006 ennen virka-ajan päättymistä.
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio
Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio
Puhelin: 020 490 120 Telekopio: 020 490 4999
Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi
Virka-aika: klo 8.00 - 16.15
Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Vali- tuskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköi- sesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka- ajan päättymistä.
Valituskirjelmän sisältö
Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus.
Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laati- jana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoi- te, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.
Valituskirjelmään on liitettävä
- ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle
- valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta.
Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeu- denkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.
