YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO
Nro 15/2007/2
Dnro LSY-2003-Y-418
Helsinki Annettu julkipanon
jälkeen 13.4.2007
ASIA Naantalin sataman toimintaa koskeva ympäristönsuojelulain mukai- nen ympäristölupahakemus, Naantali
LUVAN HAKIJA Naantalin satamalaitos SATAMA JA SEN SIJAINTI
Naantalin Kantasatama sijaitsee Naantalinsalmen pohjoisrannalla Naantalin keskustan tuntumassa. Kantasataman itäosassa Neste Oil Oyj:n öljynjalostamon edustalla sijaitsevat öljysataman laiturialueet ja vesialue kuuluvat hallinnollisesti sataman alueeseen, mutta öljysa- taman toimintaa ei käsitellä tämän ympäristöluvan yhteydessä.
Satamaan kuuluva Luonnonmaan satama-alue sijaitsee noin 500 m etelään salmen vastakkaisella rannalla.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Pääosin kauppamerenkulun käyttöön tarkoitetun ja yli 1 350 tonnin vetoisille aluksille soveltuvan sataman tai lastaus- taikka purkulaitu- rin toimintaan on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin koh- dan 12 a) perusteella.
Lounais-Suomen ympäristökeskus on 8.9.2003 päätöksellään nro VPL 41 velvoittanut Naantalin sataman hakemaan toiminnalleen ympäristölupaa ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (113/2000) 7 §:n perusteella.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristölupavirasto on asiassa toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojelulain 31 §:n 1 momentin kohdan 1) ja 4 momentin sekä ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin kohdan 7 a) pe- rusteella.
HAKEMUKSEN VIREILLETULO
Hakemus on tullut ympäristölupavirastossa vireille 19.12.2003 ja sitä on täydennetty 29.10.2004.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat Satamalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa.
Satamassa toimivilla yrityksillä on ympäristölupia ja vesilain mukaisia lupia seuraavasti:
Kantasataman alue
- Finnfeeds Finland Oy, Naantalin tehdas
Länsi-Suomen vesioikeus, 31.12.1998 Nro 97/1998/4:
Lupa jäteveden johtamiseen Naantalin tehtailta mereen Naantalin kaupungissa
- Fortum Power and Heat Oy
Naantalin voimalaitoksen ympäristölupa. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto (nro 36/2004/2, 21.12.2004, KHO 27.12.2006, taltio 3576)
Länsi-Suomen vesioikeus 31.12.1998 Nro 96/1998/4:
Lupa voimalaitoksen jäähdytysveden ottamiseen Naan- talin kaupungissa
- Fingrid Oyj
Naantalin kivihiilivoimalaitoksen yhteydessä toimivan kaasuturbiinilaitoksen toiminta, Lounais-Suomen ympä- ristökeskus (nro 55 YLO, 5.8.2005)
- Naantalin kaupunki
Uuden Ro-Ro-laiturin rakentaminen Sahan alueella Naantalin satamassa sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Länsi-Suomen ym- päristölupavirasto (nro 28/2004/4, 26.3.2004)
Luonnonmaan alue - Material-Master Oy
Kierrätysmetallien lastaus ja varastointi Naantalin Va- paasatamassa Luonnonmaalla, Lounais-Suomen ympä- ristökeskus (nro 109 YLO, 19.12.2003).
Kaavoitus
Kantasataman satama-alueella on voimassa asemakaavat (Ak-189, vahvistettu 17.4.1990, Ak-122, vahvistettu 27.10.1983 ja Ak-27, vah- vistettu 9.9.1954).
Kantasataman pohjoispuoli (asemakaavat Ak-253, vahvistettu 3.8.1999 ja Ak-245, vahvistettu 7.3.1997) on kaavoissa merkitty teol- lisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi.
Kantasataman pohjoispuolelle on kaupunginvaltuusto 16.12.2002 hyväksynyt Humaliston osayleiskaavan, johon kuuluu myös satama- alueeseen kuuluva Saharannan alue, joka kaavassa on osoitettu sa- tama- ja venesatama-alueeksi. Naantalin kaupunginvaltuusto on 13.12.2004 hyväksynyt Humaliston I alueen asemakaavan muutok- sen, jossa on mm. kaavoitettu korttelit 6–11 sekä virkistys-, liikenne-, katu-, satama- ja vesialueita. Kaavan mukaisesti tulisi lähin asutus sijoittumaan 0,5 kilometrin etäisyydelle kantasatamasta. Korkein hal- linto-oikeus on 19.10.2006 antamallaan päätöksellä taltionumero 2770 kumonnut Naantalin kaupunginvaltuuston hyväksymän asema- kaavan muutoksen ja sitä koskevan Turun hallinto-oikeuden päätök- sen.
Luonnonmaan satama-alueella on voimassa oleva asemakaava (Ak- 93, vahvistettu 17.5.1979).
Luonnonmaan satama-alueen itäpuoli (Ak-243, vahvistettu 2.9.1996) on kaavassa merkitty asuinrakennusten korttelialueeksi. Toiminta tu- keutuu korjaustelakalta vuokrattujen laiturien käyttöön (kaavamerkin- tä T).
Kaupunginvaltuusto on 14.5.2001 hyväksynyt Naantalin sataman sa- tamajärjestyksen.
TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Satama
Kantasatama sijaitsee 4. kaupunginosassa, sen kortteleissa 2, 3 ja 4. Luonnonmaan satama sijaitsee 16. kaupunginosan korttelissa 3.
Asutus
Kantasatamaa lähin asutus sijaitsee koillisen suuntaan noin yhden kilometrin päässä ja Armonlaaksontien pohjoispuolella noin 1,5 km:n päässä. Mikäli Humaliston alueen osayleiskaavan mukainen asutus toteutuu, lähin asutus sijoittuu noin 0,5 km päähän Kantasatamasta.
Luonnonmaan satamaosaa lähin asutus sijaitsee sen luoteispuolella noin 0,5 km:n päässä.
Vesistön tila ja kalatalous
Satamaan kuuluu vesialue, joka etelässä rajoittuu linjaan Naulanno- kasta itään ja pohjoisessa linjaan Taimionlahti – Pirttiluoto – Hiippa – Jakoluoto – Kailo – Kultarannanlahti.
Naantalin sataman alueella ei ole ammattikalastajien pyyntipaikkoja.
Lähimmät pyyntipaikat sijaitsevat Viheriäisten aukolla sekä Askais- ten aukolla ja Luonnonmaan pohjoispuolella.
Maaperä ja pohjavesi
Satamat eivät sijaitse tärkeäksi luokitellulla, pohjaveden ottoon so- veltuvalla pohjavesialueella.
Suojeltavat kohteet
Turun Ruissalon Natura 2000 -alue (FI0200057), joka on sekä luon- todirektiivin mukainen SCI-alue että lintudirektiivin mukainen SPA- alue, sijaitsee lähimmillään noin 3,5 kilometrin etäisyydellä satamas- ta. Askaistenlahdella sijaitseva Oukkulanlahden Natura 2000 -alue (FI0200150), joka on lintudirektiivin mukainen SPA-alue, on lähim- millään noin 8 km:n etäisyydellä satamasta. Kantasataman pohjois- puolella sijaitseva Luolalanjärvi on paikallisesti merkittävä lintualue.
SATAMAN TOIMINTA
Yleiskuvaus toiminnasta
Naantalin sataman toiminta on alkanut 1940-luvulla.
Sataman kautta kulki v. 2001 kappaletavaraa 1,87 milj. tonnia, nes- tebulkkia 3,87 milj. tonnia ja muuta bulkkia 1,23 miljoonaa tonnia.
Satama on tavara- ja matkustajaliikennesatama. Satamassa on toi- minnallisesti kolme erillistä osaa:
Kantasatamassa sijaitsevat matkustajaterminaali, Ro-Ro-laiturit, hiili- ja viljalaiturit, Lo-Lo-laiturit, kivi- ja puutavaralaiturit sekä säiliölaiva- laituri.
Kantasataman itäosassa sijaitsevat Neste Oil Oyj:n öljynjalostamon sataman laiturit 1–3.
Luonnonmaan alueella sijaitsevat rehujen raaka-aineiden ja muiden irtotavaralastien purku ja lastaus. Lisäksi alueella käsitellään myös kappaletavaraa, mm. sahatavaraa.
Satama toimii kaikkina vuorokaudenaikoina ja viikonpäivinä.
Sataman tavaramäärät ja liikenne
Vuonna 2002 oli sataman kokonaisliikennemäärä 7,1 milj. tonnia (taulukko alla) ja sen arvioidaan kasvavan 8,1 milj. tonniin vuoteen 2010 mennessä. Matkustajaliikenteen arvioidaan kasvavan nykyi- sestä 10 000 matkustajaa/ a määrään 250 000 matkustajaa/ a.
Purettu Artikkeli Määrä (t)
Neste Raakaöliv 2 393 217
Neste 90%, Kantasatama 10% Öljytuotteet 365 933
Luonnonmaa Elintarvikeöljvt 42 055
Neste 93%, Kantasatama 7% Kemikaalit 46 828
Kantasatama Hiili 548 869
Kantasatama Viljat 147 590
Kantasatama Ölivkasvin siemenet 118 706
Luonnonmaa Rehut 31 873
Kantasatama Kivi ia kivennäiset 127 840
Kantasatama Kierrätysmateriaalit 2 367
Kantasatama Sekalaiset 19 192
Kantasatama Suurvksikköliikenne 969 385
Yhteensä 4 813 855 Lastattu
Neste Öljytuotteet 1 067 828
Luonnonmaa Muut nesteet 2 302
Luonnonmaa 68%, Kantasatama 32% Saha ja puuraaka-aineet 10 119
Kantasatama Viljat 167 622
Kantasatama Kivi ia kivennäiset 27 315
Kantasatama Kierrätysmateriaalit 84 408
Luonnonmaa Sekalaiset 6 114
Kantasatama Suurvksikköliikenne 974 305
Yhteensä 2 340 013
Kokonaisliikenne Aluksia 2 093
Brutto 32 062 650
Netto 10 627 162
Purettu 4 813 855
Lastattu 2 340 013
Purettu ja lastattu Yhteensä 7 153 868
Taulukossa on mukana Neste Oil Oyj:n raakaöljy- ja öljytuoteliiken- ne.
Kuljetettavat vaaralliset aineet ovat aluksissa valmiiksi pakattuina yksikköinä, varsinaista tavaraa ei satamassa käsitellä eikä varas- toida. Pakkaukset on merkitty liikenneministeriön asetuksen 666/1998 ja Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) vaarallisten aineiden kuljetussäännöstön (IMDG-säännöstön) mukaisesti. Sään- nöstössä vaaralliset aineet on jaettu 9 luokkaan, joiden mukaan kuljetettavaksi jätetyt kollit ja pakkaukset merkitään. Naantalin sa- tamassa pelastustoimista ja vaarallisista aineista aiheutuvien on- nettomuuksien torjunnasta vastaa Naantalin kaupungin pelastuslai- tos. Naantalin sataman kautta kulkeneiden vaarallisten aineiden määrät v. 2000 ja 2002 ilmenevät seuraavasta taulukosta.
Luokka Määrä tonneina
v. 2000 v. 2002 1 Räjähteet 65 20
2 Kaasut 1 790 3 066
3 Palavat nesteet 23 391 14 950 4 Palavat aineet 6 781 4 703 5 Hapettavat aineet 15 570 13 458
6 Myrkyt 13 010 8 330
7 Radioaktiiviset aineet - - 8 Syövyttävät aineet 15 539 14 615
9 Muut 14 034 10 739
Yhteensä 90 181 69 882
Finnlink Oy ja m/s Fjärdvägen toimittavat rekoissa kuljetettavista vaarallisista aineista ilmoitukset Naantalin tullille, satamalaitokselle sekä Pärnäisten meripelastuskeskukselle.
Luokiteltuja aineita sisältäviä suuryksiköitä ei säilytetä satama- alueella, vaan ne kuljetetaan edelleen aikataulun mukaisessa laut- taliikenteessä.
Aluskäyntejä oli vuonna 2002 2 093 kpl.
Sataman kasvupotentiaalin arvioidaan olevan kappaletavaraliiken- teessä, jolloin raskaan liikenteen määrän arvioidaan kasvavan noin 5
% vuodessa. Sataman kokonaistavaraliikenteen ennustetaan kasva- van 8,1 miljoonaan tonniin vuoteen 2010 mennessä.
Sataman tavarankuljetukset tapahtuvat pääasiassa autokuljetuksina.
Kantasataman sisääntuloliikenne tapahtuu Järveläntien (1 650 autoa vuorokaudessa tammikuussa 2002) ja Satamatien (739 autoa vuo- rokaudessa tammikuussa 2002) kautta. Ulossuuntautuva liikenne purkaantuu pääosin Järveläntien kautta kantatielle 40.
Raideliikenteen määrä on vähäistä ja se koostuu pääasiassa Ex- xonMobil Oy:n sekä Suomen Viljava Oy:n liikenteestä. Varastohallis- sa n:o 1 on mahdollisuus junavaunulastien purkuun.
Sataman rakenteet ja varustus Kantasatama
Kantasatamassa on yhdeksän laituria tavara- ja matkustajaliikentee- seen sekä kolme laituria Neste Oil Oyj:n tarpeita varten (laiturit 1, 2 ja 3). Laiturien 1, 2 ja 3 satamatoiminta ei kuulu tähän hakemuk- seen.
Laitureilla 15–17 (hiili- ja viljalaiturit) päätoimintana on irtolastin käsit- tely. Hiili- ja viljalastien purun sekä lastauksen ohella laitureilla käsi- tellään muitakin irtolasteja. Alueella on kolme varastoa.
Laitureilla 16–17 (ns. Viljalaituri) puretaan ja lastataan viljaa suljetus- sa järjestelmässä. Imu-/purkuputkistot (2 kpl) lasketaan laivaan ja vil- ja kuljetetaan suljettua hihnaa pitkin Suomen Viljava Oy:n varastoi- hin satama-alueen ulkopuolelle. Yritys omistaa laitteistot ja vastaa niiden huollosta. Laituri 16:n kohdalla on monitoimihalli. Laituri 17:n kohdalla on satamalaitoksen vuokrattava bulk-halli.
Laitureilla 18 ja 20 (Ro-Ro-alue) liikennöivät Finnlink Oy:n ja Lill- gaard -yhtiön Fjärdvägen -alus.
Laiturista 22 puretaan tankkilaivoista raaka-aineita voiteluöljytehtaal- le. Vuonna 2002 tuotiin raaka-aineita 23 000 tonnia. Laiturista on suora putkiyhteys satama-alueen välittömässä läheisyydessä sijait- sevalle ExxonMobil Oy:n voiteluöljytehtaalle.
Laitureita 23–24 (ns. Kivilaituri) käyttävät Lo-Lo-alukset. Lastaus ja purku tapahtuu lift-on – lift-off –menetelmällä laivan tai laiturilla ole- vien siirrettävien autonostureiden avulla. Laitureilla puretaan myös tankkilaivoista melassia, sen jatkojalosteita sekä muita kasvisperäi- siä raaka-aineita. Laiturialueella on siirrettävä purkausputkisto. Pur- kauslinja lähtee läheiselle Finnfeeds Oy:n laitokselle laiturilta 24. Lai- tos valmistaa sokerijuurikaspohjaisista liuoksista betaiinia.
Laiturilla 24 Stevena Oy lastaa ja purkaa lisäksi kappaletavaraa (mm. tarvekivi, sahatavara, teräs) ja muuta irtotavaraa (rehuraaka-
Laituri Pääasiallinen toiminta Purku- ja lastauslaitteet Laiturit 15-17
(hiili- ja viljalaiturit)
Hiili- ja viljalastien purku Hiililaiturilla on kaksi nostu- ria, joista toisella on suljettu kahmari sekä osittain umpi- nainen hihnakuljetin.
Viljalaituri: Imu- ja purku- putkistot (2 kpl) laivassa ja sieltä/sinne suljettu hihna Laiturit 18 ja 20 Ro-Ro aluetta varten
Matkustajaterminaali
Rampit lastausta ja purkua varten
Laituri 22 Tankkilaivojen purku Putkiyhteys ExxonMobil Oy:n voiteluöljytehtaalle.
Laiturit 23-24 (ns. Kivilaituri)
Lo-Lo-alusten lastaus ja purku Tankkilaivojen kasvisperäisten aineiden purku
Siirrettävät autonosturit Siirrettävä purkausputkisto Laiturit 26-27
(Ro-Ro-laituri)
Ro-Ro-liikenteen lastaus ja purku
Lastivaunut Laiturit 1, 2 ja 3 Neste Oil Oyj:n tarpeita varten
aineet, suola, sementti ja vilja). Lastaus ja purku tehdään aliura- koitsijoiden autonostureilla. Lastin siirrossa käytetään kauhakuor- maajia.
Laitureilla 25–26 (Ro-Ro-laituri) harjoitetaan Ro-Ro-liikennettä, ts.
alusten lastaus ja purku tapahtuvat kumipyöräliikenteenä ja lastivau- nujen avulla. Laiturikenttä on kokonaisuudessaan Finnlink Oy:n käy- tössä.
Kantasataman yleisvalaistus on toteutettu valonheittimillä, joita on 12 kpl.
Luonnonmaan satama-alue
Laituripaikat 30 ja 31 on Naantalin satamalaitos vuokrannut Turun Korjaustelakka Oy:ltä. Laitureilla tapahtuu rehujen raaka-aineiden ja muiden irtotavaralastien purku ja lastaus. Lisäksi alueella käsitellään myös kappaletavaraa (esim. sahatavaraa).
Alueen lastaus- ja purkaustoiminnasta noin 40 % hoitaa Stevena Oy.
Lastaus ja purku tapahtuu autonostureilla ja muilla työkoneilla. Alu- eella tapahtuu myös kasviöljyjen ja kalaöljyjen purkausta siirtoputkis- toa myöten säiliöihin.
Satama-alueiden yleisvalaistus on toteutettu valonheittimillä, joita Luonnonmaan satamaosassa on 6 kpl.
Lastien käsittely ja varastointi satamassa Kantasatama
Avovarastoissa käsiteltäviä materiaaleja ovat koksi, kumirouhe, te- räsromu, maisemakivet ja kuona. Laivattavia tuotteita voidaan avo- varastoida käytännössä vain laitureiden 23-24 välittömässä lähei- syydessä.
Yksiköimättömiä kappaletavaraeriä laivataan ja puretaan satunnai- sesti. Eniten ympäristössä näkyy raakapuun käsittelystä syntyvä kuorijäte.
Luonnonmaan satamaosa
Purettava tai lastattava lasti
Käsittelytoiminnan kuvaus Varastointi
Irtotavara (mm.
rehujen raaka- aineet)
Puretaan kahmarikauhalla laivan viereen suppiloon, josta edelleen autolla varastoon
Katettu
Kappaletavara (mm. sahatavara)
Katettu Metalliromu Kauhakuormaaja, "basketti" Avovarasto
Purettava tai lastattava lasti
Käsittelytoiminnan kuvaus Varastointi
Hiili Puretaan kahmareilla suppiloihin, joista se siirtyy osittain umpinaisilla hihnakuljet- timilla voimalan hiilikentälle. Hiililaiturilla nro 15 on kaksi nosturia, joista toisella on suljettu kahmari.
Voimalan hiilikenttä
Suuryksiköt Rekat ajavat ramppeja pitkin ja vetomes- tarit liikuttelevat irtoperiä. Lauttaliikenteen yhteydessä.
---
Vilja Siirto siiloista laivoihin tapahtuu katettua kuljetinta pitkin. Pudotuskorkeus alukses- sa riippuu sen koosta.
Purkaus tapahtuu pneumaattisesti.
Kuljetetaan suljettua hihnaa pitkin
Siilot
Suomen Viljava Oy:n varastot satama- alueen ulkopuolella Rehujauheet ja
-leikkeet
Purku kahmarilla lastaussuppiloon, josta edelleen kuorma-auton lavalle Sementti Suljettu järjestelmä. Laivat puhaltavat
sementin putkiston kautta siiloihin
Varasto satama- alueen ulkopuolella Kappaletavara
(mm. tarvekivi, sahatavara, teräs)
Autonosturi, siirrossa käytetään kauha- kuormaajia
Varasto 3 (peitekaarihalli)
Suola, sooda Varasto 2
Melassi, sen jatko- jalosteet sekä muut kasvisperäiset raaka-aineet
Purkauputkisto laiturilta 24 Finnfeeds Oy:n tehtaalle
Finnfeeds Oy
Voiteluöljytehtaan raaka-aineet
Putkiyhteys voiteluöljytehtaalle (ExxonMobil Oy)
Tehdas satama- alueen ulkopuolella
Luonnonmaan satamassa on avovarastoinnille varattu tilaa satama- alueen rakentamattomalle koilliskulmalle.
Vaarallisten aineiden ja polttoaineiden varastointi Vaarallisia aineita ei varastoida satamassa.
Kantasatamassa sijaitsee kaksi polttoaineiden jakelupistettä (2 x 5 000 l, suojaamattomia) ja Luonnonmaan satamaosassa yksi suo- javaipallinen jakelupiste (6 000 l) ja yksi suojaamaton jakelupiste (3 000 l).
Vesihuolto ja viemäröinti
Naantalin satama saa käyttövetensä kaupungin verkosta. Vuonna 2002 käytetyn veden määrä oli noin 27 000 m3, josta aluksiin toimi- tettiin 26 000 m3.
Sataman jätevedet toimitetaan Naantalin kaupungin jätevesiverk- koon. Liittymissopimus on tehty 28.8.1987.
Ajoneuvoliikenteen kenttäalueiden kaivot on varustettu sakkapesillä (> 600 mm). Sadevesikaivojen sakkapesät tyhjennetään säännölli- sesti noin 2–3 kertaa vuodessa.
Satama-alueelta auratut lumet toimitetaan erillisille lumenkaatopai- koille. Lisäksi satama-alueen saha-alueen osaa käytetään tilapäise- nä puhtaan lumen läjitysalueena.
Poltto- ja voiteluaineiden käyttö
Seuraavassa taulukossa on arvio vuorokautisesta keskikulutuksesta Kantasatamassa.
*)Bulk-Iastin siirto sisältää siirrot: alus-varasto ja varastokuljetusväline. Siirtoon käytetään pyöräkuormaajia ja ajoneuvonostureita.
Polttoaineen keskimääräinen vuorokausikulutus Luonnonmaan sata- massa ilmenee seuraavasta taulukosta:
Laite Käyttövoima Yksikköä/vrk Kulutus Kulutus yht.
käytössä l/yksikkö/vrk l/vrk
Alukset (linialiikenne) Raskas pö 4 1 500 6 000
Alukset (linjaliikenne) Kevyt pö 1 7 000 7 000 Alukset (ulkomaanliik.) Raskas pö 0,85 1 000 850 Alukset (ulkomaanliik. Kevyt pö 0,85 2 000 1 700
Ro-Ro-Iiikenteen ajo- Diesel 650 4 2 600
neuvot
Bulk-Iastin* siirto Diesel 5 120 600
Bulk-Iastin kulietus Diesel 100 4 400
Juna Kevyt pö 1,5 30 45
Lämpökeskukset -
*) Bulk-Iastin siirto sisältää siirrot: alus-varasto ja varasto-kuljetusväline. Siirtoon käytetään pyöräkuormaajia ja ajoneuvonostureita.
Energian käyttö
Naantalin sataman terminaali kuuluu kaukolämpöverkkoon. Vuonna 2002 sataman käyttämän energian (lämpö ja sähkö) määrä oli noin 1 600 MWh.
Lisäksi vuonna 2002 myytiin aluksiin sähköä 1 525 kWh. Maasähkö on kytkettävissä vain pienaluksiin (mm. hinaajat).
SATAMAN AIHEUTTAMA YMPÄRISTÖKUORMITUS JA -VAIKUTUKSET Jätevedet sekä päästöt vesiin ja viemäriin
Kantasatama
Hulevesien määrä on noin 55 000 m3/a.
Irtolastien (hiili, vilja, rehu, suola ym.) käsittelyssä syntyy pölyä, josta osa kulkeutuu laitureiden sadevesiviemäreihin, veteen ja laitureiden reuna-alueilta myös suoraan mereen. Hiiltä lukuun ottamatta määrät ovat kuitenkin pieniä. Sadevesikaivojen sulkemisella irtokansin irto- lastin käsittelyn aikana on vähennetty olennaisesti lastijäämien kul- keutumista hulevesien mukana mereen. Satamanpitäjän otettua alu- eiden puhtaanapidon omalle vastuulleen lastijäämien keräily laitureil- ta tapahtuu verraten nopeasti alusten tultua puretuiksi/lastatuiksi.
Laituri 22 (Exxon/Mobil) on varustettu reunakorotuksella, jolloin mahdollinen öljyvuoto keräytyy altaaseen, josta se on poistettavissa.
Aluksen ympärille asennetaan aina öljypuomi rajoittamaan mahdol- lista öljyvuodon leviämistä.
Muut päästöt Kantasataman satama-altaaseen Ruumien pesuvedet
Alukset saavat harvoin paluulasteja Naantalista, joten ruumien pesu- tarvetta on hyvin vähän. Satamajärjestys kieltää jätteiden pump- paamiseen mereen.
Laite Käyttövoima Yksikköä/vrk
/vrk
Kulutus Kulutus yht.
käytössä l /yksikkö/vrk l /vrk
Alukset (ulkomaanliik.) Raskas pö. 0,17 1 000 170 Bulk-Iastin* siirto Diesel 2 120 240 Bulk-Iastin kuljetus Diesel 80 3 240
Lumen sulamisvedet
Satama-alueelta auratut lumet toimitetaan yleensä erillisille lumen- kaatopaikoille. Lisäksi satama-alueen saha-aluetta käytetään talviai- kaan tilapäisenä puhtaan lumen kaatopaikkana, jossa sulamisvedet imeytyvät maaperään tai valuvat pintavaluntana mereen.
Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitoksen lauhdevesikanava pur- kaa lauhdeveden satama-altaaseen. Ko. vedet vähentävät jäänmuo- dostusta satama-altaassa.
Luonnonmaan satama-alue
Hulevesien määrä on noin 46 000 m3/a.
Alueella ei ole öljynerotuskaivoja.
Naantalinsalmen tila
Naantalinsalmen ja satama-alueen merialueen yleinen käyttökelpoi- suus luokiteltiin vuonna 2001 tyydyttäväksi/ hyväksi. Vuonna 2002 pintakerroksista otetuissa näytteissä oli havaittavissa pitoisuusvaih- teluita (etenkin ravinteet, bakteerit, sameus), joihin vaikuttaa valu- mavesien suuri määrä. Syvänteessä, etenkin Kuparivuoren edustal- la, happitilanne pohjan lähellä on viime vuosina ollut erittäin huono, mihin ovat vaikuttaneet poikkeuksellisen lämpimät kesät ja pitkään jatkunut veden kerrostuneisuus.
Päästöt ilmaan
Koko sataman laivaliikenteen päästöt v. 2004 ilmenevät seuraavasta taulukosta:
Päästölähde CO t/a
HC t/a
NOx
t/a
Hiukkaset t/a
CO2
t/a
SO2
t/a
Satamassa käynti, pääkoneet
1,70 0,42 13,3 0,33 546 1,45
Satamassa käynti, apukoneet
0,64 0,25 8,7 0,19 392 1,09
Laiturissa seisonta 5,02 1,98 68,5 1,47 3 070 8,54 Yhteensä 7,36 2,65 90,5 1,99 4 010 11,1
Sataman autoliikenteen NOx-päästöt olivat vuonna 2001 60 t/a.
Kantasatama
Viljan ja sementin lastauksen ja purkamisen pölypäästöt ovat vähäi- siä, koska niiden lastaus- ja purku tapahtuu suljetussa järjestelmäs- sä. Viljan lastaus- ja purkutapahtumien pölypäästöistä aiheutuu vil- jalle ominaista hajua.
Luonnonmaan alue
Luonnonmaan alueella (laituripaikat 30 ja 31) tapahtuva kalajauho- ja rehujen käsittely aiheuttaa sää- ja tuuliolosuhteiden mukaan vaih- televia tilapäisiä hajuhaittoja ympäristöön.
Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutukset
Ilmatieteen laitoksen tekemien hiukkasmittausten mukaan jaksolla 19.6.2002–30.6.2003 hengitettävien hiukkasten (PM10) korkein pitoi- suus mitattiin elokuussa 2002 satama-alueen mittauspisteessä N1.
Pitoisuus oli 133 % ohjearvosta. Muiden kuukausien osalta pitoisuu- det olivat selvästi alle hengitettäville hiukkasille (PM10) annetun vuo- rokausipitoisuuden ohjearvon 70 µg/m3 . Mittauspiste N2 sijaitsee satama-alueen länsireunalla ja mittauspiste N3 sataman pohjoispuo- lella radan varressa. Tulokset ilmenevät seuraavasta taulukosta:
PM10 -pitoisuus
(µg/m3) N1 N2 N3 N
keskusta 2002
Heinäkuu 53 42 31 25
Elokuu 91 54 51 50
Syyskuu 41 33 33 27
Lokakuu 32 23 16 37
Marraskuu 62 26 25 41
Joulukuu 40 29 - 21
2003
Tammikuu 47 33 - 27
Helmikuu 56 48 - 28
Maaliskuu 75 54 51 62
Huhtikuu 48 32 25 34
Toukokuu 49 30 21 25
Kesäkuu 58 32 16 13
Humaliston osayleiskaavan yhteydessä tehdyn ilmanlaatuselvityksen mukaan Humaliston kaava-alueen suurimmaksi typpidioksidipitoi- suuden vuorokausikeskiarvoksi saatiin vuonna 2001 42 g/m3 ja rik- kidioksin 11 g/m3. Alueen nykyiset ja arvioidut rikkidioksidi- ja typ- pidioksiditoisuudet alittavat Suomessa voimassa olevat terveyspe- rusteiset ilmanlaadun ohjearvot.
Melu ja tärinä
Kantasatama
Lastinkäsittelyn ohella melua syntyy satama-alueen Ro-Ro- liikenteestä, perävaunujen käsittelystä vetomestarilla, alusten pää- ja apukoneista sekä talviaikaisesta jäänmurrosta. Linjalaivojen aikatau- lut vaihtelevat jossain määrin. Ensimmäinen saapuu aamulla kello 6 jälkeen ja viimeiset lähtevät hieman ennen puolta yötä kaikkina vii- konpäivinä.
Hakemukseen sisältyy ympäristömeluselvitys (Suomen Akustiikka- keskus Oy 25.2.2002). Päiväaikaan (klo 07–22) sataman melun ek- vivalenttitason 55 dB:n käyrä rajoittuu pääosin sataman maa- alueelle ulottuen Viljatien etelä- ja länsipuolella satama-alueen ulko- puolelle ja vesialueella lähelle Luonnonmaan rantaa. Yömelun (klo 22–7) ekvivalenttitason 50 dB:n käyrä hieman satama-alueen ulko- puolelle Viljatien eteläpuolella sekä vesialueen suuntaan laitureista noin 200 m. Mikäli romunkäsittelyä suoritetaan Kantasatamassa, ulottuu yöajan 50 dB:n käyrä ulottuu maa-alueella pohjoiseen noin 1 km:n päähän ja etelässä Luonnonmaalle noin 500 m. Romunkäsitte- lyä Kantasatamassa harjoittaneen Material-Master Oy:n ympäristö- lupa on ollut voimassa 31.12.2002 saakka.
Luonnonmaan satama-alue
Vaikutusalueella ei ole häiriintyviä kohteita.
Päästöt maaperään ja pohjaveteen
Normaalitoiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjave- teen. Lastaus- ja purkutoiminta tapahtuu kestopäällystetyillä alueilla.
Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Jätepisteet ja vastaanottolaitteet
Jätekeräyspisteisiin kerätään sekä aluksien että satamassa syntyvät jätteet. Satama-alueella ei käsitellä eikä varastoida jätteitä. Kantasa- tamassa jätteen keräyspisteitä on yhteensä 7 paikassa. Laiturialu- eella 15 on jätekatos, jossa on useampia jäteastioita, muuten kerä- yspisteissä on yksittäisiä astioita.
Sekajätteelle on Kantasataman alueella kolme keräyspistettä, erityis- jätteelle (ruokajäte) ja paperijätteelle kaksi keräyspistettä sekä puu- jätteelle, metallille ja lasille yksi keräyspiste. Ongelmajätteet kerä- tään erilliseen lukittavaan ongelmajätekonttiin, jossa niitä varastoi- daan kunnes erän koko on tyhjennyksen kannalta taloudellisesti jär- kevän kokoinen.
Luonnonmaan satama-alueella on yksi keräyspiste, jossa on astiat erityisjätteelle ja sekajätteelle. Sataman jäteastiat ilmenevät seuraa- vasta taulukosta:
Jätelaji Astian koko Sijainti
Sekaiäte Puhto Luonnonmaa
Sekaiäte Puhto Kantasatama
Sekaiäte Puhto Kantasatama, jätekatos
Sekaiäte Etulastaussäiliö Kantasatama
Eritvisiäte (ruoka) 240 I Luonnonmaa
Eritvisiäte 240 I Kantasatama
Eritvisiäte 240 I Kantasatama, jätekatos
Paperi 600 I Kantasatama
Paperi 600 I Kantasatama, jätekatos
Pahvi 600 I Kantasatama
Pahvi 600 I Kantasatama, jätekatos
Metalli 600 I Kantasatama, jätekatos
Lasi 600 I Kantasatama, jätekatos
Puujäte Puhto Kantasatama
Ongelmajätekontti Kantasatama
Ongelmajätekontissa on astiat jäteöljylle, akuille, kiinteille öljyisille jätteille, lääkkeille, kiinteälle maalijätteelle, paristoille sekä loisteput- kille. Oy Ekokem Ab vastaa kontin tyhjennyksestä. Kontissa on päi- väkirja, johon merkitään konttiin tuodut jätelajit, jätteen toimittanut alus, päivämäärä sekä vastaanottajan kuittaus.
Jätteen vastaanotto- ja keräysmenettely
Alusten on ilmoitettava jätteistään laiva-asia miehelle 24 h ennen sa- tamaan saapumista. Alusjäteilmoitus sisältää mm. tiedot aluksen sa- tamaan jätettävien öljyisten jätevesien sekä ongelmajätteiden mää- rästä. Laivan asiamies tilaa Oy Ekokem Ab:ltä satamalaitoksen lu- kuun vastaanottokaluston öljyille ja öljyisille vesille. Mikäli aluksella on lihajätettä (nisäkkäiden tai linnun lihaa, lihajättettä, luita ja näiden käärepapereita), ne toimitetaan erillisissä jätesäkeissä laiturialueella sijaitsevaan keräyspisteen. Alusten henkilökunta toimittaa jätteensä satama-alueella sijaitseviin jätepisteisiin.
Laiturialueella olevat jätteiden keräyspisteet tyhjennetään vähintään kerran viikossa tai muuten tarvittaessa. Tyhjennyksen ja jätteiden kuljetuksen hoitaa Lassila & Tikanoja Oyj. Sekajäte ja erityisjäte toi- mitetaan Isosuon kaatopaikalle Raisioon.
Linjaliikenteessä toimivilla Finnlines Oyj:n aluksilla sekä Rederi AB Lillgaardin Fjärdvägenillä on omat jätehuoltosopimuksensa, eikä Naantalin satama vastaa linjaliikenteen jätteistä.
Satama-alueella toimivat palveluyritykset huolehtivat itse jätteistään ja ovat toimittaneet jätehuoltosuunnitelmansa Naantalin ympäristövi- rastoon. Jätettä syntyy pääasiassa lastin varastoinnista, pakkaus- toiminnasta ja koneiden käytöstä.
Jätteen määrä
Seuraavassa taulukossa on esitetty Naantalin satamalaitoksen kaut- ta kuljetetut jätemäärät vuonna 2003. Laatuluokituksessa on käytetty ympäristöministeriön asetuksessa (1129/2001) yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta esitettyjä tunnuksia sekä jä- tenimikkeitä. Esimerkiksi öljynsekaisten vesien vastaanottoa varten Naantalin satamassa ei ole erillistä laitteistoa, vaan ne kerätään Oy Ekokem Ab:n toimesta aluksista suoraan tankkiautoihin. Satamalai- tos on kirjannut jätemääränsä ja niistä johtuvat kustannukset vuo- desta 2000 alkaen. Taulukossa ei ole mukana niiden linjaliikenteen alusten jätteitä, jotka ovat tehneet omat jätehuoltosopimuksensa jä- tehuoltoyritysten kanssa. Sataman kautta toimitettujen jätteiden määrät vuonna 2003 ilmenevät seuraavasta taulukosta:
Jätehuollon ohjeistus
Alusjätelain mukaan satamaan saapuvat alukset ovat velvoitettuja ilmoittamaan jätteidensä laadusta ja määrästä ennen satamaan saapumista. Laituriin saapuneelle laivalle toimitetaan ohjeet alueen jätehuollosta, kartta, johon jäteastiat on merkitty, sekä tarvittavat jä- tesäkit.
Satamaan tuleva alus tekee (tavallisesti asiamiehensä välityksellä) satamaviranomaiselle ennakkoon alusjäteilmoituksen, jossa esite-
Jätelaji Määrä Toimitus Tunnus Jätenimike
Sekajäte 25,0 t Isosuon
kaatopaikka 20 03 01 Sekalaiset yhdyskuntajätteet Teollisuusjäte (mm.
hiekoitushiekat ja lasti- jäämät)
81,1 t Isosuon
kaatopaikka 20 03 03 Katujen puhdistuksessa syntyvät jätteet
Jätepuu
(haketetaan) 60 m3 Teollisuuden
polttolaitokset 20 0138 Muu kuin nimikkeessä 20 01 37 mainittu puu
1,5 t 16 01 07 Öljynsuodattimet
16 06 01 Lyijyakut
16 06 02 Nikkelikadmiumakut
16 06 03 Elohopeaa sisältävät paristot 20 01 21 Loisteputket ja muut elohopeaa
sisältävät jätteet
Ongelmajätteet Ekokem
Maalit, painovärit, liimat ja hartsit, jotka sisältävät vaarallisia aineita, jne.
Öljyjäte ("sludge") 74,5 t Ekokem Öljynsekaiset vedet
(aluksista kerätyt) 48,4 t Ekokem 13 04 02 Satamien vastaanottolaitteistoihin kerätvt pilssivedet
Jäteöljy tynnyreissä 1,6 t Ekokem
tään perustiedot aluksesta, aikataulusta ja reitistä. Jätteistä ilmoite- taan öljyt (jäteöljy, pilssivesi, muu), kiinteät jätteet (ruokajätteet, muovi, muu), käsittelemätön käymälävesi, lastiin liittyvät jätteet, lasti- jäämät.
Jätteiden vastaanotto ja varastointi Ongelmajätteet
Satamalaitos vastaanottaa aluksilla syntyvät ongelmajätteet. Ongel- majätteet kerätään ongelmajätekonttiin. Ekokem Oy vastaa kontin tyhjentämisestä satamalaitokselta erillisen ilmoituksen saatuaan.
Aluksilla syntyviä ongelmajätteitä ovat mm. öljynsuodattimet, romu- akut, raskasmetalliparistot, loisteputket, ohenteet ja maalit.
Sekajäte
Kuivalla ja kiinteällä jätteellä tarkoitetaan lähinnä aluksissa syntyvää kotitalous- ja yhdyskuntajätettä. Lasi, paperi ja metalli eroteIlaan ja eri jätejakeet toimitetaan laitureilla oleviin keräyspisteisiin. Satama- laitos on tehnyt sopimuksen Lassila & Tikanoja Oyj:n kanssa näiden jätteiden osalta. Jätepuu kerätään talteen. Se toimitetaan edelleen haketettavaksi ja sieltä edelleen polttolaitoksiin. Satamaterminaalin jätehuolto hoidetaan kuten alusten jätehuoltokin.
Erityisjäte
Erityisjätteeksi luokitellaan EU:n ulkopuolelta saapuvien alusten mu- kanaan tuoma mm. nisäkkäiden ja lintujen raaka liha sekä raa'an li- han jätteet, lihan pakkausmuovit ja -kääreet. Alukset toimittavat eri- tyisjätteen erilliskeräykseen satamalaitureilla oleviin erityisjätesäiliöi- hin.
Sivutuoteasetuksen mukaiset jätteet otetaan talteen ja toimitetaan hävitettäväksi.
Öljynsekaisten vesien vastaanotto
Satamalaitos on tehnyt sopimuksen konehuoneperäisten öljyisten jä- tevesien vastaanotosta Oy Ekokem Ab:n kanssa. Jätteet ovat joko öljypitoisuudeltaan vahvempia ("sludgea") tai konehuoneen pilssive- siä. Mikäli alus haluaa jättää satamaan näitä jätteitä, se ilmoittaa asiasta (yleensä asiamiehensä välityksellä) suoraan Oy Ekokem Ab:lIe.
Saniteettivesien vastaanotto
Satamalaitos on tehnyt palvelusopimuksen Kuljetusliike Pajunen J&T Oy:n kanssa saniteettivesien vastaanotosta suoraan aluksilta ja edelleen kuljetuksesta kaupungin jätevesiverkkoon laskettavaksi.
Sopimuksen mukaan kuljetusliike ylläpitää läpi vuoden ympärivuoro-
kautisen valmiuden saniteettivesien vastaanottoon. Ilmoitus saniteet- tivesistä tulee tavallisesti laivan asiamieheltä, mutta alukset voivat tehdä ilmoituksen myös itsenäisesti tai joissain tilanteissa satamalai- toksen kautta.
PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA, ENERGIATEHOKKUUS JA YMPÄRISTÖJÄR- JESTELMÄ
Melu
Satamatoimintojen aiheuttamaan meluun voidaan vaikuttaa kalustoa ja laitteistoja (työkoneet, ajoneuvot, kuljettimet) uudistettaessa.
Päästöt ilmaan
Satamassa on toteutettu edellä kohdassa ”Sataman rakenteet ja va- rustus” esitetyt toimenpiteet (mm. suljettu kahmari, suljetut järjestel- mät).
Päästöt vesiin
Satamassa on toteutettu edellä kohdassa ”Jätevedet sekä päästöt vesiin ja viemäriin” esitetyt toimenpiteet.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskien arviointi
Vakavimmat riskit voivat aiheutua vaarallisten aineiden käsittelystä ja kuljetuksesta, vaikkakaan vaarallisia aineita kuljettavia yksiköitä ei lastata uudelleen tai käsitellä sataman alueella. Riskeinä ovat tulipa- lo, räjähdys (mm. pölyräjähdys, kaasuräjähdys), kaasuvuoto, kemi- kaalien leviäminen ja öljyvahinko. Pahin riski on säiliöautolle tapah- tuva kokonaisvahinko. Vaaratekijöinä ovat mm. lastaus- ja purkutoi- minta, laitteistoviat ja inhimilliset erehdykset (mm. yhteentörmäyk- set).
Toimet onnettomuuksien estämiseksi
Kantasatama kuuluu pelastuslaitoksen toimintavalmiudessa riskialu- eeseen I, mikä merkitsee pelastustoiminnan käynnistämistä kuuden minuutin sisällä hälytyksestä.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Toiminnan ja päästöjen tarkkailu
Satama-alueen melulähteitä (tavarankäsittely, ajoneuvo- ja työ- koneliikenne sekä kuljettimet) esitetään tarkkailtavaksi vuosittain vuoden 2002 meluselvityksen pohjalta. Mikäli toiminta muuttuu oleel- lisesti, tarkkailusuunnitelma päivitetään.
Vaikutustarkkailu
Meluselvitys esitetään suoritettavaksi vuosittain.
Satamista aiheutuvia hiukkaspäästöjä esitetään seurattavaksi Naan- talin keskustassa sijaitsevassa mittauspisteessä osana Turun seu- dun kaupunkikuntien ilmanlaadun yhteistarkkailua.
Vesistötarkkailu esitetään jatkossakin tapahtuvaksi Turun ympäris- tön merialueella tehtävien tarkkailututkimusten yhteydessä. Satama- alueella ja sen ympäristössä sijaitsee kolme mittauspistettä (280 Ajonpää, 285 Naantalin sahan edusta ja 290 Kuparivuori).
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
Hakemuksesta tiedottaminen
Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 §:n nojalla annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Naantalin kaupungissa 14.9. – 14.10.2005. Kuulutuksesta on lisäksi annettu tieto niille asi- anosaisille, joita asia erityisesti koskee.
Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Rannikkoseutu -nimisessä sanomalehdessä 9.9.2005.
Lausunnot
1) Lounais-Suomen ympäristökeskus katsoo, että Naantalin sa- taman laajennuksen naapuriin kaavoitetun uuden asuntoalueen huomioon ottaminen haittojen ehkäisyssä tulee aiheuttamaan on- gelmia alueen teollisille toiminnoille, mm. satamalle ja teolliset toi- minnat asutusalueelle. Vaikka normaalitilanteissa toiminnan ympä- ristöhaitat olisivat vähäiset, poikkeuksellisissa tilanteissa aiheutuu normaalia suurempia päästöjä ilmaan tai melua. Sen vuoksi alueen toimintojen riskien arviointiin ja hallintaan tulee kiinnittää eritystä huomiota.
Kantasataman kenttien ja ajoreittien laajennuksesta ja uuden laiturin rakentamisesta ja sitä käyttävistä laivoista ja laivaliikenteestä tulee liittää tiedot ympäristölupahakemukseen.
Mikäli suunniteltu uusi laivavuoro toteutuu, tulee tiedot sen toimin- nasta, mm. aluksen satamassaoloajoista, liittää hakemukseen. Vuo- ron vaikutus melupäästöön ja melutasoihin sekä päästöihin ja ilman- laatuun tulee selvittää.
Ilmansuojelu
Satamatoiminnasta peräisin olevien typenoksidipäästöjen oikeelli- suus tulee tarkistaa. Rikki- ja typpipäästön suhde ei näytä oikealta, vaikka laivoissa voidaankin vielä käyttää runsaasti rikkiä sisältävää polttoainetta. Ilmoitettu typenoksidipäästö vaikuttaa liian pieneltä.
Jos leviämismallilaskelmat perustuvat virheellisiin päästötietoihin, saattaa tuloksissa olla merkittävää virhettä.
Ilmansuojelumääräyksiä annettaessa tulee ottaa huomioon uusi Humaliston asunto-alue ja erityisesti hiukkasten ja pienhiukkasten pi- toisuudet.
Meluntorjunta
Sataman melua koskevia määräyksiä annettaessa tulee ottaa huo- mioon alueen muutkin melua aiheuttavat kohteet, mm. telakka.
Jätehuolto
Erityisjätteen keräily toimii muutoin hyvin, mutta koska jätettä tulee melko harvoin ja vähän, tulee säiliöt joko tyhjentää saman tien tai hoitaa jollakin muulla järjestelyllä ainakin lämpimänä vuodenaikana.
Erityisjäte saattaa sisältää vaarallisia tautimikrobeja, jonka vuoksi sen seisottaminen satama-alueella tulee minimoida. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriön tiedon mukaan ko. riskijätteen määrittelyyn saattaa tulla laajennusta, joten sen asianmukaisesta käsittelystä on tarpeen antaa määräys ympäristölupapäätöksessä.
Sadevedet
Koska teollisuussataman alueella käsitellään irtolastia, sitä joutuu kaivoihin, vaikka ne pyrittäisiinkin sulkemaan lastinkäsittelyn ajaksi.
Sen vuoksi on tarpeen kertaluonteisesti määrittää mereen johdetta- van sadeveden laatu lastauksen jälkeen tulleen sateen jälkeen.
Varastointi
Polttoainesäiliöt sijaitsevat niin lähellä merta, että niiden tulee olla joko kaksoisvaipallisia tai allastettuja siten, että esim. ylitäyttötilan- teessa pystytään estämään polttoaineen joutuminen mereen.
Ympäristöriskien arviointi
Ympäristöriskin arviointi on hakemuksessa puutteellinen. Sataman kautta kulkee vuodessa FinnLink Oy:n aluksilla noin 1 000 tonnia
myrkyllisiä tai erittäin myrkyllisiä aineita ja noin 10 000 tonnia palavia nesteitä tai aineita ja lisäksi Neste Oil Oyj:n aineet. Koska aineita ei käsitellä (esim. astioiteta) sataman alueella, ne ovat normaalitoimin- noissa vaarattomia, mutta niistä saattaa aiheutua huomattavaa ym- päristö- ja terveyshaittaa onnettomuustilanteessa esim. säiliön rik- koonnuttua. Tällaisten tapausten ja öljyvuotojen varalta hakijan tulee tehdä ympäristöriskin arviointi, joka sisältää riskien tunnistamisen eli kuvauksen niistä paikoista ja tapahtumista, joissa onnettomuus saat- taa sattua, kuvauksen sen seurauksista, todennäköisyydestä ja toi- menpiteistä, joilla tällaisia onnettomuuksia ehkäistään. Erittäin haital- lisen aineen vähäinenkin vuoto ilmaan, veteen tai maaperään voi ai- heuttaa pahoja ympäristö- ja terveysvaikutuksia.
Tarkkailu
Satamatoiminnan päästöjä ja niiden vaikutuksia ympäristöön tulee seurata samantapaisesti kuin teollisuudessakin tehdään. Hakemus ei sisällä päästöjen yksityiskohtaista tarkkailusuunnitelmaa, joka päätöksellä voitaisiin vahvistaa tarkkailuohjelmaksi, joten päätökses- sä on tarpeen sellainen määrätä. Tarkkailtavia haittoja ovat ainakin päästöt ilmaan ja veteen, vesien tila sekä melu.
Melupäästöä ja sen aiheuttamaa melutasoa häiriintyvissä kohteissa on tarpeen tarkkailla toiminnan muuttuessa, ehkä vuosittain, mikäli tarpeen.
Sataman ilmaan johdettavien päästöjen vaikutustarkkailu on tarkoi- tuksenmukaista tehdä osana Turun seudun ilmanlaadun seurantaa.
Ohjelmassa tulee kuitenkin ottaa huomioon päästöt satamajärjestyk- sen mukaisen alueen toiminnasta lähinnä laivaliikenteestä. Naantalin satamassa ei ole selkeitä pistemäistä happamoittavien päästöjen lähteitä, vaan päästö on pääasiassa hajapäästöluonteista.
Sataman ympäristölupaan tulee sisällyttää velvoite, jonka mukaan sataman on tarkkailtava toimintansa vaikutuksia merialueen tilaan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Erityi- sesti on kiinnitettävä huomio vaarallisten aineiden kulkeutumiseen (organotinayhdisteet) sataman välittömällä vaikutusalueella. Seuran- ta on tarkoituksenmukaista tehdä yhteistyönä alueen muiden toimi- joiden ja kuormittajien kanssa.
Luvassa tulee velvoittaa satama ilmoittamaan valvontaviranomaisille välittömästi muistakin akuuteista häiriötilanteista kuin öljyvahingois- ta, esim. vaarallisten aineiden vuototilanteista.
Muut määräykset
Koska sataman ympäristöluvan lupamääräysten noudattaminen riip- puu kaikista alueella toimivista yrityksistä, on erityisen tärkeää, että lupamääräykset saatetaan kunkin asianosaisen tietoon tarkoituk- senmukaisella tavalla.
2) Naantalin kaavoitus- ja ympäristölautakunta katsoo, että sa- tamatoimintaa voidaan harjoittaa hakemuksen mukaisesti täydennet- tynä lupamääräyksillä, joiden antamisessa tulee ottaa huomioon mm. seuraavaa:
Kiintoaineen ja ympäristölle vaarallisten aineiden pääsy mereen on minimoitava niin normaalitoiminnassa kuin poikkeustilanteissakin.
Laituri- ja lastinkäsittelyalueilta tulevat hulevedet on johdettava sa- devesiviemäreihin, jotka on varustettava niiden valuma-alueen koon mukaisesti mitoitetuilla hiekanerotuskaivoilla. Niillä alueilla, joilla kä- sitellään polttoaineita, öljyjä tai ympäristölle tai terveydelle vaarallisia aineita, hulevedet on johdettava öljynerotuskaivon kautta ja varustet- tava sulkukaivolla.
Hienojakoisen irtolastin pääsy mereen on estettävä. Pölyävä irtota- vara on mahdollisuuksien mukaan varastoitava katetuissa varastois- sa. Laiturialueet ja lastien käsittelyalueet on lastin käsittelyn jälkeen viipymättä puhdistettava mahdollisista lastijäämistä. Hienojakoinen lasti tulee peittää kuljetettaessa.
Satama-alueen siisteydestä on huolehdittava. Satama-alueelta pois- tettava lumi on läjitettävä sellaisiin paikkoihin, joista mahdolliset ros- kat ja epäpuhtaudet eivät pääse mereen eivätkä maaperään.
Polttoaineet, öljyt ja kemikaalit on varastoitava ja niitä on käsiteltävä siten, etteivät ne pääse leviämään ympäristöön ja ettei niistä aiheu- du pinta- tai pohjavesien eikä maaperän pilaantumisen vaaraa. Polt- toaine- ja öljysäiliöt on varustettava riittävin suoja-altain.
Laiturikenttien pintarakenteiden kunnosta on huolehdittava ja todetut vauriot korjattava mahdollisimman pian.
Satamatoimintojen aiheuttama melu ei saa ylittää rnelulle altistuvissa kohteissa melutasoa LAeq 55 dB päivällä (klo 7–22) eikä melutasoa LAeq 50 yöllä (klo 22–7).
Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää sataman jä- tehuoltosuunnitelmaa (päivätty 16.11.2004). Suunnitelma ja sivu- tuoteasetuksen soveltamiseksi laadittu menetelmätapakuvaus tulee kuitenkin saattaa asetuksen vaatimukset täyttäväksi kaikilta osin.
Suunnitelma tulee pitää ajan tasalla. Jätteiden määrästä, lajeista ja toimituspaikoista on pidettävä kirjaa ja raportoitava vuosittain.
Luonnonmaan satamaan tulee järjestää ongelmajätteen keräys.
Vahinkotilanteissa ympäristöön päässeet polttonesteet, kemikaalit tms. on kerättävä välittömästi talteen. Vahinko- ja onnettomuustilan- teiden varalle on sekä Kantasatamassa että Luonnonmaan sata- massa oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia ja öljyntorjunta- puomia. Öljyntorjuntapuomi on pystyttävä vetämään paikoilleen välit- tömästi.
Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittä- västi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, joten satamanpitä- jän tulee selvittää ainakin seuraavaa:
Satama-alueelta mereen johdettavan veden laatu on selvitettävä.
Kantasataman ja Luonnonmaan sataman varastointikentiltä sade- vesiviemärien kautta mereen johtavista viemärilinjoista mereen joh- dettavien vesien laatua (mm. öljy , kiintoainepitoisuus, sähkönjohta- vuus, pH) on selvitettävä kertaluonteisesti. Suunnitelma selvitykses- tä tulee toimittaa Lounais-Suomen ympäristökeskukselle hyväksyttä- väksi.
Kantasataman ja Luonnonmaan sataman toiminnasta aiheutuvaa melua on mitattava hakemuksessa esitetyn mukaisesti kerran vuo- dessa. Mittauksia koskeva suunnitelma on esitettävä Lounais- Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi.
Luonnonmaan sataman osalta tulee kartoittaa mahdolliset pilaantu- neet maat.
Luvan saajan on kartoitettava ympäristön pilaantumisen vaaraa ai- heuttavat häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet sekä laadittava nii- tä koskevat toimintaohjeet. Satamassa toimii useita toiminnanharjoit- tajia, joten ohjeissa tulee määritellä onnettomuustilanteita varten vastuut satama-alueella toimivien yritysten kesken.
Toiminnanharjoittajan tulisi osallistua Turun seudulla toteutettavaan ilmalaadun yhteistarkkailuun ja yhteisiin vaikutusselvityksiin. Tarkkai- lun toteuttamisesta ja yksityiskohdista sovitaan erikseen.
Päätöksessä tulee antaa määräykset myös kirjanpidosta ja rapor- toinnista. Selvitykset ja tarkkailujen tulokset sekä vuosiraportointi on toimitettava myös Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomai- selle.
Satamassa toimii myös ulkopuolisia urakoitsijoita, joten on tärkeää, että luvan saaja huolehtii siitä, että alueen kaikki toimijat ovat tietoi- sia luvan vaatimuksista ja noudattavat niitä.
Luvan hakijan tulee täydentää hakemusta liittämällä hakemus- asiakirjoihin ajan tasalla oleva kartta Luonnonmaan satama-alueen jätevesi- ja sadevesiviemäröinnistä.
3) Naantalin kansanterveystyön kuntayhtymä lausuu, että pölyn ym. kiintoaineen huuhtoutuminen sadevesien mukana mereen on estettävä irtolastin oikeilla käsittely- ja varastointimenetelmillä.
Sadevesiviemärit on varustettava kiintoaineen keräämiseen tarkoite- tuilla rakenteilla.
Melusta on tehtävä uudet selvitykset, jotka vastaavat satamatoimin- nan nykytilannetta. Satamatoiminnan ja/tai lähiasutuksen muuttues- sa on meluselvitykset aina päivitettävä.
Kaikissa jäteastioissa on oltava selkeät opasteet usealla kielellä, jot- ta käyttäjät tietävät, mitkä jätteet kuuluvat mihinkin säiliöön.
Satama-alueen vesistön tilaa on tarkkailtava ja satama-alueelta joh- dettavan veden laatu on selvitettävä.
Alusten saniteettivesien uudesta vastaanottojärjestelmästä ja raken- tamisen aikatauluista on annettava selvitys.
Ilmanlaatua on tarkkailtava säännöllisesti ja erityisesti, kun toimin- nassa tapahtuu muutoksia mm. liikennemäärien tai asutuksen oleel- lisesti muuttuessa.
Sataman tulee varautua riittävässä määrin öljyntorjuntaan maalla ja sataman vesialueella. Poikkeavista tilanteista, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa, on viipymättä ilmoitettava kunnan terveydensuojeluvi- ranomaiselle.
4) Naantalin kaupunki esittää lausuntonaan, että ympäristölupa ha- kemuksen mukaisesti myönnetään ja viittaa kaavoitus- ja ympäristö- lautakunnan esittämiin lupaehtoihin.
Muistutukset ja mielipiteet
Muistutuksia tai mielipiteitä ei ole esitetty.
Hakijan kuuleminen ja vastine
Hakija toteaa antamassaan vastineessa lausunnoista ja muistutuk- sista seuraavaa:
Melu
Alueen meluselvityksissä aiemmin yhtenä suurena melulähteenä esiintynyt romun käsittely Kantasataman alueella on loppunut.
Nykytilanteessa kokonaismelun (liikenne ja teollisuus) keskiäänitaso (LAeq) päiväaikaan jakaantuu karkeasti:
- satama-alueella keskiäänitaso on pääosin > 65 dB, vastaavan kes- kiäänitason alue ulottuu Armonlaakson tiealueelle saakka.
- pääosa satama-alueesta ja sen lähiympäristöstä kuuluu 60–65 dB:n keskiäänitason alueeseen.
Lounais-Suomen ympäristökeskuksen lausunto Kantasataman uusi satamanosa
Kantasataman uusi osa valmistuu vuoden 2006 alussa. Alueelle on rakennettu uusi 175 m pitkä Ro-Ro -laituri sekä siihen liittyvää kent- täaluetta noin 3,0 ha. Alueella tullaan harjoittamaan Ro-Ro - liikennettä eli alusten lastaus ja purku tapahtuu kumipyöräliikenteenä / lastivaunujen avulla.
Alueelle siirtyy nykyiseltä rekkakentältä ns. Ahvenanmaan liikenne, jolloin nykyinen kenttä saadaan kokonaisuudessaan Finnlink Oy:n käyttöön. Alueelle on tulossa lisäliikennettä, mutta sen tyyppi ja laa- juus eivät voida vielä tässä vaiheessa ole tiedossa.
Mahdolliset uudet melumittaukset on järkevää tehdä, kun alueen käyttö ja mm. alusliikenteen määrä ja laatu selviävät.
Uusi kenttäalue on asfaltoitu. Alue on valaistu ja varustettu sade- vesiviemärein. Alueen pohjoiskulmaan rakennetaan ns. valumakent- tä, joka varustetaan tarvittavin erotuskaivoin.
Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt uuden laiturin ra- kentamiseen vesilain mukaisen luvan (Nro 28/2004/4, 26.3.2004).
Uusi laivavuoro kantasatamasta
Finnlink Oy aloittaa uuden laivavuoron välillä Naantali-Kapellskär maaliskuun 2006 alusta. Laivan tuloaika nykyiselle Finnlinkin käyt- tämälle laiturille on iltaisin klo 23.00 ja lähtö Kapellskäriin klo 01.00.
Liikennöinti tapahtuu vastaavanlaisella aluskalustolla kuin muutkin Finnlinkin lähdöt. Liikenne on tavanomaista Ro-Ro- liikennettä, jonka meluvaikutukset on esitetty aiemmissa meluselvityksissä.
Kantasatamassa toimitaan jo nykyisin vuorokauden ympäri. Vuoron vaikutukset sataman melupäästöön sekä ilman laatuun ovat pienet.
Vaikutus ilmaan joutuviin päästöihin on otettu huomioon uusissa las- kelmissa.
Päästöt ilmaan
Hakemuksen täydennyksissä esitetyt alusten päästöt ilmaan ovat virheelliset. Uudet tarkistetut alusliikenteen päästölaskelmat on esi- tetty vastineen liitteenä.
Alueilla toimivien yritysten toimintojen riskiarviointi
Alueella toimivat yritykset ovat itse laatineet omasta toiminnastaan tarvittavat riskiarviot ja riskien hallintasuunnitelmat. Koko alueen kat- tava riskikartoitus ja riskien hallintasuunnitelma olisi tarkoituksenmu- kaista laatia lähivuosina jos myös alueen muut toimijat katsovat sen tarkoituksenmukaiseksi.
Kenttäalueiden sadevesien laatu
Kenttäalueiden sadevesien laatu voitaneen tutkia alueelta kerta- luonteisesti, esim. kerran vuodessa tai kun jonkin alueen käyttö oleellisesti muuttuu.
Polttoainesäiliöt/ sataman oma käyttö
Alueella sijaitsee kaksi ns. farmisäiliöitä, joilla on asianmukaiset lu- vat. Jos näihin lupiin liitetään uusia polttoaineiden varastointia kos- kevia määräyksiä, on säiliöt tarkoituksenmukaista varustaa altailla tai lopettaa lähinnä työkoneille ja sataman luotsiveneelle tarkoitettujen polttoaineiden varastointi satama-alueella kokonaan.
Sataman ympäristöriskien arviointi
Yhteisen ympäristöriskiarvion laatiminen onnettomuustilanteiden ja mm. mahdollisten öljyvahinkojen osalta on ilmeisesti mahdollista.
Tarkkailu
Lounais-Suomen ympäristökeskuksen esitys organotinayhdisteiden kulkeutumisen tutkimisen / seurannan osalta on kohtuuton.
Em. tarkkailuja joudutaan tekemään hankekohtaisesti mm. erilaisten ruoppaustoimenpiteiden yhteydessä. Tämän tyyppiset tarkkailut ja tutkimukset tulee sisällyttää hankekohtaisiin määräyksiin eikä varsi- naiseen sataman toiminnan ympäristölupaan.
Satama-altaaseen vaikuttavat monet tekijät. Sataman toimintojen vaikutusten arvioiminen tässä tilanteessa on erittäin hankalaa, minkä vuoksi satama näkee järkevänä vaihtoehdon, jossa seurattaisiin säännöllisesti satama-alueelta tulevia sade-/hulevesien pitoisuuksia ja niiden arvioituja vaikutuksia vesistöön. Muilta osin, ruoppausten ym. osalta, vesistövaikutusten tutkiminen ja seuranta päätetään eril- listen päätösten ympäristölupaehdoissa.
Satama tulee jatkossa osallistumaan Turun seudulla tapahtuvaan yhteiseen alueelliseen ilmanlaatuselvitykseen.
Luonnonmaan sataman kartta
Vastineeseen on liitetty kartta Luonnonmaan sataman vesijohdoista ja viemäreistä.
Naantalin kaupungin kaavoitus- ja ympäristölautakunnan lausunto Hakija viittaa edellä lausumaansa.
Merkintä
Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 21.12.2004 päätöksellään nro 36/2004/2 myöntänyt Fortum Power and Heat Oy:n Naantalin voimalaitokselle ympäristöluvan. Korkein hallinto-oikeus on päätök- sellään (taltio 3576, 27.12.2006) muuttanut päätöksen lupamääräyk- sen 14 näin kuuluvaksi:
"14. Luvan saajan on tehtävä meluselvitys, jossa kartoitetaan katta- vasti toiminnan melupäästölähteet, tehdään taajuuskaistoittaiset me- lupäästömittaukset ja tarkastellaan melun leviämistä laskentamallilla ohjearvojen mukaisille melutasoille sekä maksimiäänitasoille. Me- luselvitys tulee tehdä mahdollisuuksien mukaan yhteisesti voimalai- toksen lähiympäristössä sijaisevien toimintojen (satamat, öljynjalos- tamo ja muut teollisuuslaitokset) kanssa. Selvitys on tehtävä vuoden 2007 loppuun mennessä ja se tulee toimittaa Lounais-Suomen ym- päristökeskukselle ja Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviran- omaiselle."
Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa on vireillä Neste Oil Oyj:n Naantalin öljynjalostamoa koskeva ympäristölupahakemus dnro LSY-2004-Y-362, johon sisältyy myös öljysataman toiminta.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu
Ympäristölupavirasto myöntää Naantalin satamalaitokselle ympäris- töluvan Naantalin sataman toimintaan. Satama käsittää Kantasata- man ja Luonnonmaan satama-alueet. Sataman toiminnallinen alue on esitetty liitteessä 1. Sataman toiminnassa on noudatettava seu- raavia määräyksiä:
Lupamääräykset
Päästöt vesiin ja viemäriin sekä maaperään
1. Laiturialueiden ja irtolastien käsittelyalueiden on oltava asfaltti- tai betonipintaisia. Pintarakenteiden kunnosta on huolehdittava ja tode- tut vauriot korjattava viipymättä.
Laituri- ja irtolastien käsittelyalueilta tulevat hulevedet on koottava kiintoaineen erotuskaivolla varustettuihin sadevesiviemäreihin.
Irtolastien purkamisen aikana purkamisalueella olevat sade- vesikaivot on suojattava matoilla tai pressuilla. Lastien purkamisen yhteydessä laiturille jäävä irtolastijäte on kerättävä talteen laiturilta viivytyksettä työn päätyttyä. Pölyävän irtolastijätteen ja muun pölyä- vän jätteen kerääminen satama-alueelta on suoritettava siten, ettei siitä aiheudu vältettävissä olevaa ympäristöhaittaa.
2. Kemikaalitrailerien pysäköinti on ohjattava niille osoitetuille alueille ja alueelta tulevat hulevedet on johdettava sulkuventtiilillä ja öljynerot- timella varustetun hiekanerotuskaivon kautta sadevesiviemäriin.
3. Työkoneiden pesu-, huolto- ja korjauspaikoilta tulevat hulevedet on johdettava öljynerotuskaivojen kautta.
4. Öljynerotuskaivot on tyhjennettävä tarvittaessa ja vähintään kaksi kertaa vuodessa. Hulevesiviemäreiden hiekanerotuskaivot on tyh- jennettävä tarvittaessa ja vähintään kaksi kertaa vuodessa keväällä ja loppukesällä.
Melu
5. Satamatoimintojen aiheuttama melutaso LAeq ei saa olemassa olevi- en asuinrakennusten tai rakennuspaikkojen ulko-oleskelualueilla ylit- tää päivällä klo 7.00–22.00 melutasoa 55 dB eikä yöllä klo 22.00–
7.00 melutasoa 50 dB.
Melutasoja määriteltäessä on tarvittaessa otettava huomioon vaiku- tusalueella mahdollisesti ilmenevä melun kapeakaistaisuus tai isku- maisuus valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisesti.
6. Luvan saajan on tehtävä meluselvitys, jossa kartoitetaan kattavasti toiminnan melupäästölähteet, tehdään taajuuskaistoittaiset melu- päästömittaukset ja tarkastellaan melun leviämistä laskentamallilla ohjearvojen mukaisille melutasoille sekä maksimiäänitasoille. Me- luselvitys tulee tehdä mahdollisuuksien mukaan yhteisesti sataman lähiympäristössä sijaisevien toimintojen (voimalaitos, öljynjalostamo, telakka ja muut teollisuuslaitokset) kanssa.
Selvityksen yhteydessä tulee sataman osalta tarkastella mahdolli- suuksia sataman toiminnasta aiheutuvan melutason alentamiseksi Humaliston yleiskaavan läntisillä AK-alueilla ja eteläisimmällä AK- alueella siten, että alueella alitetaan melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutasot. Selvityk- sessä on tarkasteltava eri toimenpiteitä ja niiden kustannuksia sekä mahdollisia toteuttamisaikatauluja.
Selvitys on tehtävä vuoden 2007 loppuun mennessä ja se tulee toi- mittaa Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle, Lounais-Suomen ym- päristökeskukselle ja Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviran- omaiselle. Selvityksen perusteella ympäristölupavirasto voi täsmen- tää tai täydentää tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä.
Päästöt ilmaan
7. Pölyävien irtolastien, kuten sementin, kivihiilen ja viljan käsittelyssä ja varastoinnissa on käytettävä mahdollisimman vähän pölyämistä aiheuttavia menetelmiä, kuten suljettua kuljetusjärjestelmää tai muu- ta tapaa, jolla pölyn leviämistä ehkäistään.
8. Sataman laitureissa olevissa aluksissa käytettävän polttoaineen rik- kipitoisuus saa olla 1.1.2010 alkaen enintään 0,1 painoprosenttia edellyttäen, että laivahenkilökunnalla on riittävästi aikaa toteuttaa tarvittava polttoaineen vaihto mahdollisimman pian aluksen laituriin saapumisen jälkeen ja mahdollisimman myöhään ennen lähtöä. Polt- toaineen vaihtoajankohta on merkittävä laivapäiväkirjaan. Rikkipitoi- suusvaatimuksia ei sovelleta aluksiin, joiden julkaistun aikataulun mukaisesti on määrä olla satamassa alle kaksi tuntia.
9. Vastaanotettaessa ja johdettaessa alusten jätevesiä alueen viemäri- verkkoon tulee huolehtia siitä, ettei toiminnasta aiheudu hajuhaittaa sataman ulkopuolelle.
Jätehuolto
Aluksista vastaanotettavat jätteet
10. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää sataman jä- tehuoltosuunnitelmaa (päivätty 20.5.2005). Jätehuoltosuunnitelma tai siihen liittyvät yksityiskohtaiset ohjeet tulee antaa laivoille myös englanninkielisenä.
Lisäksi on noudatettavia seuraavia määräyksiä:
Satamasta on ilmoitettava ympäristönsuojelun tietojärjestelmään, jos jätehuoltosuunnitelmaa muutetaan. Ilmoitus on tehtävä kuitenkin kolmen vuoden välein tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulon jäl- keen.
Aluksista peräisin olevan, EU:n ulkopuolelta tulevan ruokajätteen va- rastoinnissa ja käsittelyssä on noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1774/2002.
Sataman muu jätehuolto
11. Yhdyskuntajätteiden keräyksessä ja kuljetuksessa on noudatettava Naantalin kaupungissa noudatettavia yleisiä jätehuoltomääräyksiä.
Karkean ja keittiöjätteen keräyksen lisäksi on järjestettävä keräyspa- perin, -pahvin, -lasin ja -metallin keräys ja hyötykäyttökelpoiset jät- teet on toimitettava hyötykäyttöön.
Satamassa olevissa jätteiden keräyspaikoissa on oltava nähtävillä keräyspaikasta vastaavan yrityksen ja yhteyshenkilön yhteystiedot 12. Ongelmajätteille (mm. jäteöljy, kiinteät öljyiset jätteet, öljynerotus-
kaivon öljyiset jätteet, käytetyt loisteputket, akut ja raskasmetalleja sisältävät paristot, maali- ja liuotinjätteet) on oltava erillinen varastoti- la molemmissa satamaosissa (Kantasatama, Luonnonmaan sata- maosa). Ongelmajätteet on varastoitava tiiviillä alustalla katetussa ja lukittavassa tai valvotussa tilassa. Erilaisille ongelmajätteille on olta-
