PÄÄTÖS
Nro 62/05/1
Dnro ISY-2004-Y-195 Annettu julkipanon jälkeen
30.6.2005
LUVAN HAKIJA
Vapo Oy
PL 22
40101 JYVÄSKYLÄ
ASIA Isonevan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Kivijärvi
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Hakemus koskee Isonevan 42 ha:n tuotannossa olevan alueen ympäristölupaa. Isoneva sijaitsee Kivijärven kunnan Heinolahden kylässä noin 12 km Kivijärven kirkonkylästä luoteeseen kiinteistöllä Isoneva RN:o 1:205.
ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN
Hakemus on saapunut ympäristölupavirastoon 27.10.2004 ja sitä on täydennetty 13.12.2004.
Hakemus käsitellään ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 §:n mukaisena ympäristölupa- hakemuksena. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turve- tuotanto ja siihen liittyvä ojitus edellyttävät ympäristölupaa, jos tuotantoalue on yli 10 ha.
Keski-Suomen ympäristökeskus on päätöksellään 6.3.2002 velvoittanut ympäristönsuoje- lulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 7 §:n nojalla toiminnanharjoittajan hake- maan Isonevan turvetuotannolle ympäristölupaa 31.12.2004 mennessä.
Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin kohdan 5 c) no- jalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA MUUT ASIAKIRJAT
Toiminnalla ei ole aikaisempaa vesi- tai ympäristölupaa.
Keski-Suomen vesi- ja ympäristöpiiri on 12.11.1993 antanut lausunnon Vapo Oy:lle sen tekemästä vesien suojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä annetun asetuksen mukai- sesta Isonevan turvetuotantoaluetta koskevasta ilmoituksesta.
Tuotantoalue on hakijan omistuksessa. Laskuojien 1 ja 2 käytöstä hakijalla on sopimuk- set maanomistajien kanssa.
ISONEVAN JA SEN LÄHIALUEIDEN KAAVOITUSTILANNE
Ympäristöministeriön 2.8.1999 vahvistamassa Keski-Suomen seutukaavassa Isonevan alue on varattu turvetuotantoalueeksi (EO/tu-460). Isonevan länsipuolella noin 500 met- rin etäisyydellä on maa-aineksen ottoon soveltuva Uudenpuronharjun alue ja kaakkois- puolella noin 0,5 km:n etäisyydellä luokkaan III kuuluva Autioharjun pohjavesialue.
Noin 2,2 km luoteeseen sijaitsee Sikoharjun alue, jolla on virkistyskäyttö- ja ympäristö- arvoja.
YMPÄRISTÖOLOSUHTEET
Lähialueen maankäyttö
Isonevan ympäristö on pääasiassa ojitettua suota ja metsää. Kaakkoispuolella on pelto- alueita. Lähin asuinrakennus, kämppä, sijaitsee noin 250 metriä länteen tuotantoalueesta.
Lähimmät kaksi ympärivuotista asuinrakennusta sijaitsevat 600 – 700 metrin etäisyydel- lä. Niiden ja tuotantoalueen välinen maasto on osin peltoa. Lähin vesistö on tuotantoalu- eesta noin 200 metriä itä-kaakkoon sijaitseva Pieni Pirttijärvi, jonka rannalla ei ole asu- tusta ja johon ei johdeta kuivatusvesiä.
Vesistö Isonevan tuotantoalue sijaitsee Viitasaaren reitin Kivijärvi-Vuosjärven alueeseen kuulu- valla Leukunjoen valuma-alueella (14.448). Kuivatusvedet johdetaan kahta laskuojaa pitkin Iso Pirttijärveen: laskuojan 1 vedet Kusipuron ja Kangaspuron kautta ja laskuojan 2 vedet suoraan Iso Pirttijärveen. Iso Pirttijärvestä vedet johdetaan Pirttijokea, Haarajo- kea ja Leukunjokea pitkin Kivijärven Leukunlahteen. Keskivirtaama Pirttijärven luusuas- sa on 0,14 m3/s ja Leukunjoessa laskussa Kivijärven Leukunlahteen 0,96 m3/s. Tuotanto- alueen kuivatusvesien johtamiskohdan alapuolella lähimmät rantakiinteistöt sijaitsevat Leukunjoen alajuoksulla ja Leukunlahden rannoilla.
Valuma-aluetietoja:
Valuma-alue Pinta-ala, km2
Tuotantoalan osuus, %
Matka tuotanto- alueelta, km Laskuojat 1 ja 2 laskussa Iso Pirttijärveen 4,0 10 0,7
Iso Pirttijärven luusua 15,2 3 1,2
Leukunjoki laskussa Leukunlahteen (valuma-alue 14.448)
101,5 0,4 9,0
Veden laatu
Isonevan turvetuotantoalueen yläpuolella sijaitsevan Kangaslamminjoen vesi on humus- pitoista ja erityisesti sulamisvesien aikana melko hapanta. Vuosina 1995 – 2001 veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin 16 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 510 µg/l.
Ympäristöhallinnossa käytössä olevan veden käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on tyydyttävä.
Iso Pirttijärvi on rehevä ja ruskeavetinen. Veden rautapitoisuus on melko korkea. Vuosi- na 1994 – 2004 veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin 39 µg/l ja kokonais- typpipitoisuus 750 µg/l. Vesi on ajoittain sameaa ja sen kiintoainepitoisuus korkea. Käyt- tökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on hakijan arvion mukaan tyydyttävän ja välttävän rajalla.
Leukunjoen vesi on ruskeaa, rehevää ja ajoittain melko hapanta. Vuosina 1993 – 2001 veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin 40 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus
706 µg/l. Myös sameutta esiintyy ajoittain. Käyttökelpoisuusluokituksen perusteella ve- den laatu on hakijan arvion mukaan välttävä.
Kivijärven Leukunlahdessa vesi on kohtalaisen ruskeaa ja melko ravinteikasta. Vuosina 1991 – 2003 pintaveden kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin 30 µg/l ja koko- naistyppipitoisuus 600 µg/l. Levien runsautta ilmentävät klorofylliarvot kuvaavat kohta- laista rehevöitymistä. Alusvedessä on todettu selkeää hapenkulumista, erityisesti loppu- kesästä. Käyttökelpoisuusluokituksen mukaan lahden veden laatu on tyydyttävä.
Kalasto ja kalastus
Hakija on selvittänyt vaikutusalueen kalasto- ja kalastustietoja Heinolahden osakaskun- nalta. Iso Pirttijärven ja Leukunjoen kalastuksellinen merkitys on pieni, ja niissä kalaste- taan ainoastaan satunnaisesti. Leukunlahden kalastuksellinen merkitys on keskinkertai- nen. Osakaskunnan alueella Kivijärvessä kalastaa noin 800 henkilöä. Tärkeimmät saalis- kalat ovat muikku, hauki, ahven, siika ja kuha. Osakaskunta istuttaa alueelle vuosittain kuhaa 2 000 kpl. Rapukannat ovat romahtaneet rapuruton seurauksena, eikä alueella ra- vusteta.
Vesistön tila on koettu tyydyttäväksi. Alueella esiintyy pohjan liettymistä ja pyydysten limoittumista. Kasvillisuuden runsastumista ei ole havaittu, eikä kalojen maussa ole ollut huomauttamista.
Muut lähialueen ympäristöolosuhteet
Alle viiden kilometrin etäisyydellä tuotantoalueesta sijaitsee kolme luokiteltua pohja- vesialuetta, joista lähin, luokkaan III kuuluva Autioharju, noin 0,5 km:n etäisyydellä.
Isonevan ympäristössä ei ole kunnallista vesijohtoverkostoa, joten lähiasutuksilla käyttö- ja talousvesi otetaan tilakohtaisista kaivoista. Lähikaivojen veden riittävyydessä ei ole ol- lut ongelmia Vapo Oy:n tekemän kaivokyselyn perusteella. Hankealueen läheisyydessä ei ole arvokkaiksi luokiteltuja pienvesiä. Alle 3 km:n etäisyydellä ei sijaitse luonnonsuo- jelualueita.
Karttatarkastelun sekä maankäyttötietojen perusteella Leukunjoen valuma-alueella on melko vähän yksilöitävissä olevia vesistökuormittajia. Metsä- ja suo-ojituksia valuma- alueella on tehty runsaasti. Pellot sijaitsevat pääasiassa joen alajuoksulla ja niiltä tuleva kuormitus näkyy lähinnä Leukunlahdella.
TOIMINTA
Yleiskuvaus toiminnasta
Isonevalla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla. Isonevan valmis- telu turvetuotantoon on aloitettu vuonna 1978 ja tuotanto vuonna 1986. Tuotannon arvi- oidaan päättyvän vuonna 2012. Alkuperäisestä tuotantopinta-alasta on jo poistunut 35 ha.
Urakoitsijat tuottavat turpeen ja pitävät kentät kunnossa omilla maataloustraktoreillaan ja kaivukonekalustollaan. Urakoitsijat myös kuormaavat ja kuljettavat turpeen käyttäjille omalla kalustollaan. Isonevan suora työllisyysvaikutus on noin 3 htv.
Turpeen keskimaatuneisuus on 6,3 (H von Post). Turvelajina pinnalla on rahkaturve ja syvemmällä saraturve. Alueelta on tuotettu turvetta noin 372 000 m3. Tuotantokelpoista turvetta arvioidaan olevan jäljellä vielä noin 100 000 m3.
Tuotantoalueen vesienkäsittely
Vesienkäsittelymenetelmänä on laskeutusaltaat (5 kpl), sarkaoja-altaat ja päisteputkipi- dättimet. Laskeutusaltaissa on vettä padottava patorakenne ja pintapuomi. Hakija aikoo tehostaa vesienkäsittelyä 30,6 ha:n alalla kuudella virtaamansäätöpadolla.
Laskeutusaltaiden mitoitustiedot*:
Altaan nro
Valuma- alue
ha
Lietetila m3
Virtaama l/s
Pinta- kuorma m3/m2/h
Virtaus- nopeus
cm/s
Viipymä h
1** 41,9 168 126 0,6 1,0 2,0
2 4,7 19 14 0,8 0,3 1,1
4 7,1 28 21 0,7 0,4 1,2
5 3,5 14 10 0,3 0,1 3,1
6 3,3 13 10 0,4 0,2 1,9
*Tuotannosta poistuneet alueet mukana pinta-aloissa.
** Laskeutusaltaaseen nro 1 johdetaan lisäksi noin 3 ha:n alalta tuotantoalueen ulkopuolisia vesiä.
Hakijan mukaan tuotannon loppuvaiheessa tuotantoalueen vesiensuojelussa tulee ole- maan ongelmia, kun vesiensuojelurakenteiden ylläpidon edellyttämät kaivutyöt ja sarko- jen kuivatusojitus ulottuvat kivennäismaahan. Sarkaoja-altaiden kaivaminen kivennäis- maahan lisää eroosiota. Sarkaojien ja sarkaoja-altaiden jatkuva ja säännöllinen kunnossa- pito edellyttää kaivutyötä, joka aiheuttaa lisäkuormitusta. Hakija esittää, että tuotanto- kenttien mataloituessa sarkaoja-altaita ei kaiveta kivennäismaahan ja sarkaojia ei puhdis- teta joka vuosi.
Liikenne ja liikennejärjestelyt
Nykyinen keskimääräinen vuosituotanto on yhteensä noin 175 turverekallista. Toimitus- reitin varrella ei ole asuttuja kiinteistöjä ennen yleistä tietä.
Työmaan henkilöautoliikenne keskittyy touko – elokuun väliselle ajalle. Tuotantotoimin- nassa käytettävät vetokoneet (traktorit) tuodaan työmaalle keväällä ja viedään pois syk- syllä. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden, joten niitä siirrellään vain satunnaisesti. Kunnostus- ja ympäristönsuojelutoiminnassa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2 – 3 kertaa tuotantokauden aikana. Traktorit ja koneet kuljetetaan työmaalle samaa reittiä kuin turvetoimitukset.
Tuotannossa käytettävät aineet ja niiden varastointi
Tuotannossa käytettävät traktorit (2 – 3 kpl) kuluttavat tuotantokauden aikana kevyttä polttoöljyä yhteensä noin 19 000 litraa. Polttoaineet säilytetään irrallisissa ja siirrettävissä
farmarisäiliöissä työmaan varikkoalueella. Alueella säilytetään kerrallaan enintään 15 000 litraa polttoainetta. Voiteluöljyjä käytetään vuodessa yhteensä noin 130 litraa ja muita voiteluaineita noin 30 kg. Voiteluaineet säilytetään tukikohta-alueella niille vara- tuissa paikoissa.
Jätteet ja niiden käsittely
Urakoitsijat toimittavat jätteet tukikohdan jätekatokseen. Katoksessa on asianmukaiset säiliöt kaikille jätteille. Muovi, jota käytetään vuosittain noin 1 tonnia, kerätään kasoihin ja varastoidaan tuotantoalueelle. Muovi voidaan käyttää uusioraaka-aineena tai energian- tuotannon polttoaineena.
Tuotannossa vuosittain syntyvät jätteet, niiden määrät ja toimituspaikat:
Jätelaji Tunnus Määrä Toimituspaikka
Moottori-, vaihteisto- ja voiteluöljyt 13 02 08* 130 l Ekokem Oy Kiinteä öljyjäte 20 01 26* 30 kg Ekokem Oy Loisteputket ym. elohopeaa sisältävät jätteet 20 01 21* 0,2 kg Ekokem Oy Paristot ja akut 20 01 33* 6 kg Ekokem Oy
Metallit 20 01 40 85 kg Metallin keräykseen Sekajäte 20 03 01 1 m3 Lakeuden jätekeskus
* ongelmajätettä
Jälkikäyttö
Isonevalla on poistunut tuotannosta 35 ha, josta 7 ha on metsätalouskäytössä ja 28 ha toimii tukialueena. Tuotannosta poistuu alueita kaiken aikaa. Tuotanto päättyy kokonai- suudessaan arviolta vuonna 2012. Tuotannosta poistuneita alueita ei voida ojitusjärjeste- lyillä erottaa tuotannossa olevista alueista, joten poistuneiden alueiden vedet johdetaan edelleen vesiensuojelurakenteiden kautta.
Hakija ei vielä tiedä, mikä alueen jälkikäyttömuoto tuotannon päättymisen jälkeen tulee olemaan. Hakija laatii alueelle 3 – 5 vuotta ennen tuotantotoiminnan päättymistä jälki- käyttösuunnitelman, joka toimitetaan Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväk- si. Jälkikäyttösuunnitelmassa esitettäviä jälkihoitotoimenpiteitä voivat olla muun muassa
kuivatuksen parantaminen, sarkojen tasaus ja muotoilu sekä vesiensuojelurakenteiden hoito ja tarkkailu. Suunnitelmassa esitetään alueen todennäköiset jälkikäyttömuodot.
Paras käyttökelpoinen tekniikka
Isoneva on vanha käytössä oleva turvetuotantoalue. Vesienkäsittelyn tehostaminen pinta- valutuksella ei ole teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Lähialueella ei ole pintavalu- tukseen soveltuvaa kenttää, johon vedet voidaan johtaa painovoimaisesti. Hakijan mu- kaan vesiensuojelun tehostaminen virtaamansäädöllä on Isonevalla parasta käyttökelpois- ta tekniikkaa.
PÄÄSTÖT JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
Päästöt vesistöön
Isonevan kuivatusvesien määrä ja vesistökuormitus on ollut suurimmillaan 1980-luvulla, jolloin turvetuotanto on aloitettu. Nykyään tuotantoalueen vuosivalumat ovat arviolta hieman suurempia kuin maa-alueilla keskimäärin. Isonevan tuotantopinta-alojen supis- tuminen sekä vesiensuojelutason parantaminen vähentävät turvetuotannon vesistökuor- mitusta jatkossa.
Hakemuksessa Isonevan vesistöpäästöt ja –vaikutukset on arvioitu muiden Vapo Oy:n Länsi-Suomen yksikön alueen turvetuotantoalueiden kuormitustarkkailujen perusteella.
Isonevalla ei ole tehty kuormitus- tai virtaamamittauksia.
Vapo Oy:n Länsi-Suomen kuormitustarkkailusoiden keskimääräinen nettokuormitus:
Vuosi Kiintoaine g/ha/d
Kokonaistyppi g/ha/d
Kokonaisfosfori g/ha/d
2000-2003 48-132 12-23 0,5-0,7
Keskiarvo 81 17 0,5
Isonevan laskennallinen nettokuormitus vuonna 2004:
Tuotantoalue Tuotanto- ala, ha
Kiintoaine kg
Typpi kg
Fosfori kg Laskuoja 1 36,1 1066 228 7,1 Laskuoja 2 6,1 180 38 1,2 Yhteensä 42,2 1245 266 8,3
Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön
Isonevan kuivatusvesien vesistövaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin laskuojiin ja niiden alapuolisiin Iso Pirttijärveen, Pirttijokeen ja Haarajokeen. Leukunjoessa ja Leu- kunlahdessa vaikutukset ovat vähäisiä.
Arvio Isonevan aiheuttamista laskennallisista pitoisuuslisäyksistä keskivirtaama- tilanteessa:
Tarkastelupiste Kiintoaine mg/l
Typpi µg/l
Fosfori µg/l Pirttijärven luusua 0,32 68 2,1
Leukunjoki 0,05 10 0,3
Hakijan arvion mukaan Isonevan ainekuormitus muodostaa eri virtaamatilanteissa 1 – 25
% Iso Pirttijärven pitoisuusmuutoksista ja 0,5 – 6 % Leukunlahden pitoisuusmuutoksista.
Jatkossa turvetuotannon aiheuttamat vesistövaikutukset pienenevät vesiensuojelutason parantumisen ja vähenevän tuotantoalan takia.
Iso Pirttijärvi on matala, kasvillisuuden valtaama järvi, jossa ravinteita sitoutuu kasvilli- suuteen ja pohjasedimenttiin. Hakija on arvioinut, että pohjasedimenttiin sitoutuneita ra- vinteita todennäköisesti vapautuu lopputalvella happitilanteen huonontuessa.
Hakijan mukaan Isonevan turvetuotantoalueen kuivatusvedet eivät aiheuta alapuolisessa vesistössä huomattavaa ravinteisuuden tai humuspitoisuuden nousua, eivätkä ne siten muuta vesistön yleiskuvaa. Alapuolisen vesistön vettä ei käytetä talousvetenä, joten tur- vetuotanto ei vaikuta talousvesien käyttökelpoisuuteen. Turvetuotannon kuivatusvesien
kanssa samantyyppistä kuormitusta aiheuttavat myös erilaiset metsätaloustoimet sekä maatalous.
Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen
Leukunlahden kalataloudellinen merkitys on kohtalaisen suuri. Lahden kalakannat ovat viime vuosina voimistuneet, eikä siellä ole havaittu huomattavia kalastusta haittaavia ympäristömuutoksia.
Leukunlahti on jossain määrin rehevöitynyt. Turvetuotannon osuus Leukunlahden koko- naiskuormituksesta jää laskennallisesti vähäiseksi. Turvetuotannon kalastovaikutukset ovat samansuuntaisia kuin hajakuormituksen, erityisesti metsätalouden, aiheuttamat vai- kutukset.
Muut ympäristövaikutukset
Hakijan käsityksen mukaan Isonevan turvetuotantotoiminta ei jälkikäyttövaiheineen vaa- ranna tuotantoaluetta lähimpänä sijaitsevien pohjavesialueiden veden laatua ja antoisuut- ta. Myöskään lähikaivojen veden antoisuuteen tai laatuun ei toiminta vaikuta.
Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole yleisiä ulkoilu- tai virkistysalueita, joihin hankealueella voisi olla vaikutusta. Hanke ei enää tässä vaiheessa aiheuta muutoksia alu- een käyttöön metsästysmaana. Isoneva sijaitsee syrjässä liikenneväylistä, joten se ei näy ympäristöön. Tuotannosta poistuneiden kenttien jälkikäytön aiheuttamat muutokset mai- semakuvaan koetaan tavallisesti positiivisiksi. Isonevalla todennäköisimmät jälkikäyttö- muodot ovat ruokohelpin viljely ja metsätalous.
Pöly Energiaturpeen tuotannosta voi aiheutua näkyviä pölylaskeumia noin 500 metrin etäisyy- delle tuotantoalueesta. Silmälle näkymättömiä pienhiukkasia voi esiintyä valtioneuvoston asetuksen (711/2001) ohjearvoja vastaavina pitoisuuksina noin 1 000 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta.
Hakijan mukaan Isonevaa lähimpänä sijaitsevilla asuinrakennuksilla voi ajoittain esiintyä turvepölystä aiheutuvaa viihtyisyyshaittaa. Lähimpien asuinrakennusten ja tuotantoalu-
een välinen maasto on osin peltoa. Pölyäminen ei ole jatkuvaa. Haittaa voi esiintyä vain tuulen alapuolella ja silloinkin vain tuotantotoiminnan ollessa käynnissä.
Maatunut turve pölyää enemmän kuin vähän maatunut. Isonevalla turve on keskimaatu- nutta. Pölyn leviämistä tuotantoalueelta vähentää se, että tuotantoalue on osin metsien ympäröimä. Tuulen suunta ja voimakkuus huomioidaan tuotannon, lastauksen ja auma- uksen aikana. Isonevalla aumat on sijoitettu 500 – 900 metrin etäisyydelle asutuksesta, mikä vähentää aumauksesta ja lastauksesta aiheutuvia pölyhaittoja. Tuulen nopeuden ol- lessa yli 10 m/s turvetuotanto keskeytetään.
Melu Tuotantopäivinä melua voi aiheutua ympäri vuorokauden. Muulloin kuin tuotantoaikana melua aiheutuu toiminnasta satunnaisesti.
Tuotannon työvaiheista kentän kunnostustoimet voivat aiheuttaa melun ohjearvon ylit- tymisen asuinrakennuksilla, jos kunnostustöitä tehdään yhtäjaksoisesti asuinrakennusta lähimmän kentän kaakkoislaidalla. Kunnostustöitä ei ole tarpeen tehdä joka vuosi. Muis- ta työvaiheista aiheutuva melu jää alle ohjearvon. Jatkossa melupäästöt vähenevät tuotan- toalan supistuessa.
TARKKAILU
Isonevalla on tehty käyttötarkkailua, mutta ei kuormitus- tai vesistövaikutustarkkailua.
Hakija esittää, että käyttötarkkailu myös jatkossa toteutetaan Vapo Oy:n Länsi-Suomen yksikön käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailussa kirjataan kuormitukseen vaikuttavat tekijät, muun muassa tiedot ojituksista, tuotantotoiminnan ajoittumisesta, vesiensuojelurakenteiden toimivuudesta, laskeutusaltaiden tyhjentämises- tä ja sadannasta. Tarkkailun tekee hakija. Työmaalla on määritelty vastuuhenkilö, joka pitää kirjaa tarkkailusta. Kooste käyttöpäiväkirjoista toimitetaan vuosittain tarkkailua suorittavalle konsultille ja erikseen sovittaessa ympäristökeskukselle. Tarkkailujaksojen aikana päiväkirjat säilytetään nimettyjen, vastuullisten henkilöiden hallussa tai pysyvästi työmaalla.
Hakija esittää, että kahtena vuonna luvan myöntämisen jälkeen touko-, kesä-, heinä- ja elokuussa selvitetään tuotantoalueelta purkautuvan veden laatu purkupisteistä laajan
kuormitusanalyysivalikoiman mukaan. Jatkuva kuormitustarkkailu on tarpeetonta, sillä tuotantoalue on pieni pinta-alaltaan ja sen aiheuttamat vesistövaikutukset ovat vähäisiä.
Hakija ei pidä jatkuvaa vesistötarkkailua tarpeellisena. Hakijan mukaan ei myöskään ole perusteita asettaa kalataloudellista eikä pölyn tai melun tarkkailuvelvoitetta.
TOIMINNAN RISKIT
Turvetta tuotetaan kesällä, mikä yhdessä työn luonteen kanssa aiheuttaa paloturvallisuus- riskin. Myös merkittävien patojen murtuminen, poikkeukselliset rankkasateet tai tulvat sekä polttoaineen käsittely voivat aiheuttaa vaaratilanteita.
Tulipaloriskin minimoimiseksi työmaalle laaditaan vuosittain palosuojelusuunnitelma.
Paloviranomaiset tarkastavat vuosittain työmaan palosuojeluvalmiuden. Työmaalle on nimetty hätätilanteiden hoitamisesta vastaava palo- ja pelastusorganisaatio. Henkilöstölle on annettu paloturvallisuus- ja ensiapukoulutusta. Työmailla on alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineitä. Isonevan tuotantoalueen toiminta vakuutetaan ympäristövahinkolain mukaisesti.
TOIMENPIDE- JA KORVAUSESITYS
Hakijan mukaan turvetuotannosta ei aiheudu alapuolisen vesistön rantakiinteistöjen ve- sistösidonnaiselle ja naapurikiinteistöjen muulle käytölle korvattavia haittoja. Tuotanto- toiminta ei myöskään aiheuta korvattavaa talousvesihaittaa. Hakija pitää laskuojat niiden hyvän toiminnan edellyttämässä kunnossa, eikä ojiin rajoittuvilla kiinteistöillä aiheudu vettymishaittoja. Hakijan mielestä ei ole myöskään perusteita kalataloudellisten korvaus- velvoitteiden asettamiselle.
HAKEMUKSEN KÄSITTELY
Hakemuksesta tiedottaminen
Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla 22.12.2004 – 24.1.2005 ympäristölupaviras- tossa ja Kivijärven kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Hakemusta koske- va ilmoitus on julkaistu 22.12.2004 Viiden kunnan sanomat -paikallislehdessä.
Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Keski-Suomen ympäristökeskukselta, Keski- Suomen TE-keskuksen kalatalousyksiköltä, Kivijärven kunnan ympäristön- ja terveyden- suojeluviranomaisilta ja Kivijärven kunnalta.
Lausunnot
1. Keski-Suomen ympäristökeskus toteaa luvan myöntämisestä ja lupaehdoista seuraavaa:
Hakemuksesta puuttuvat tiedot hankealueen läheisyydessä sijaitsevista Natura 2000 – verkoston kohteista, joista lähin sijaitsee noin 600 metrin päässä alueen luoteispuolella.
Hakemuksesta tulisi selvitä, onko hankkeen vaikutuksia Natura-kohteisiin arvioitu.
Ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan turvetuotantohankkeella ei todennäköisesti ole luonnonsuojelulain 65 §:n tarkoittamia merkittäviä vaikutuksia lähimpään Natura- alueeseen, mihin on syynä alueiden välinen etäisyys ja kuivatusvesien virtaussuunta.
Ympäristöhallinnon paikkatietojärjestelmissä ei ole muita sellaisia luonnonsuojelullisia tai maisemansuojelullisia seikkoja, jotka vaikuttaisivat ympäristöluvan käsittelyyn.
Isonevan kuormitusta ominaiskuormitusluvuilla arvioitaessa tulee käyttää pinta-alana 42 ha:n asemasta 60 ha:n pinta-alaa. Vielä vuonna 2001 tuotantokuntoinen pinta-ala oli 60 ha ja poistuneesta alasta vain 7 ha on jälkikäytössä. Näin laskien kokonaisfosforikuormi- tus vuonna 2004 oli 11,8 kg.
Suomen ympäristökeskuksen vesistökuormituksen arviointijärjestelmän (VEPS) vesistö- kuormitusarvion mukaan Leukunjoen valuma-alueen kokonaisfosforikuormitus on noin 731 kg/a, josta luonnonhuuhtouman osuus on noin 60 %. Ihmistoiminnasta aiheutuva ko-
konaisfosforikuormitus on 294 kg/a, josta maatalouden osuus on 54 %, haja-asutuksen 8,5 %, metsätalouden 31 %, laskeuman 2,3 % ja turvetuotannon (Isoneva) 4,0 %.
Hakijan esittämä arvio vaikutuksista alapuolisen vesistön veden laatuun on oikeansuun- tainen. Ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa Isonevan vesienkäsittelystä.
Turvetuotantoa tulee harjoittaa siten, että siitä aiheutuu asutukselle mahdollisimman vä- hän melu- ja pölyhaittoja. Ympäristökeskukselle ei ole tullut ilmoituksia Isonevan turve- tuotantoalueen aiheuttamista pöly- ja meluhaitoista.
Hakijan esittämää tarkkailua tulee täydentää seuraavasti:
-Päästötarkkailua tulee tehdä kahtena vuonna myös syyskuussa.
-Vesistötarkkailua tulee tehdä joka toinen vuosi Iso Pirttijärvessä (701311-339648) yh- teistarkkailuohjelman periaatteiden mukaisesti.
-Ympäristökeskuksen tulee voida tehdä tarkkailuihin tarpeelliseksi katsomansa muutok- set.
Hakijan esitys jälkikäyttö- ja hoitoasioista on asianmukainen. Jälkikäyttösuunnitelma tu- lee esittää lupaviranomaiselle eli Itä-Suomen ympäristölupavirastolle. Mikäli tuotanto jatkuu vuoden 2012 jälkeen yli 2 vuotta, tulee lupaehtojen tarkistamista koskeva hake- mus toimittaa ympäristölupavirastolle 30.9.2012 mennessä.
2. Keski-Suomen TE-keskus lausuu, että hakija tulee velvoittaa tarkkailemaan toimintansa vaikutuksia alueen kalastoon ja kalastukseen TE-keskuksen hyväksymän ohjelman mu- kaisesti. Turvetuotannosta ei aiheudu sellaista kalataloudellista haittaa, jonka kompen- soimiseksi tulisi määrätä kalatalousmaksu.
Kivijärven kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaan Leukunlahti on muuta Kivijärveä ruskeavetisempi ja runsasravinteinen, mitä voidaan pitää alkavan rehevöity- misen merkkinä. Leukunlahdella on merkitystä kalastuskohteena. Leukunjokea voidaan pitää Kivijärven taimenkantojen potentiaalisena lisääntymisalueena. Kalataloushallinnon istutusrekisterin mukaan jokeen on istutettu järvitaimenta vuosina 1991, 1994 ja 2001.
Purotaimenistutuksia on tehty ainakin vuonna 1988. Jokeen on istutettu myös jokirapua.
TE-keskuksen tekemien koekalastusten mukaan Leukunjoki toimii vastakuoriutuneiden taimenien ja niiden pienpoikasten kasvualueena, jolta poikaset vaeltavat smoltteina Kivi- järveen kasvamaan. Tällaiset vesialueet ovat tärkeitä maakunnan taimenkantojen elvyt- tämistyössä, jota varten Keski-Suomen TE-keskus on vuonna 2003 rahoittanut kolmivuo- tisen kehittämishankkeen. Turvetuotannon kuormituksen vähentäminen palvelisi siten kalataloudellisten tavoitteiden toteuttamista.
3. Kivijärven kunta sekä kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomainen lausuvat, et- tä lupa turvetuotannon jatkamiseen voidaan myöntää hakemusasiakirjojen mukaisesti, kun huomioidaan seuraavat lisäykset:
Lupaehtojen valvontaan ja tarkkailuun tulee laatia suunnitelma, jotta laskeutusaltaiden lietteenpoistoa ja virtaamaa säätelevien patojen kuntoa seurataan riittävästi ja jotta tar- peelliset kunnostustoimet tehdään välittömästi. Leukunjoen ja Leukunlahden veden laa- dun tarkkailusta on määrättävä tarkkailuohjelmassa. Tarkkailua on tehtävä vähintään kaksi kertaa vuodessa. Jyrsinturpeen nosto tulee tehdä parhaimmalla nykyaikaisella ka- lustolla, jotta turvepölyn haittavaikutukset vähenisivät. Tuotannosta poistuvat alueet tuli- si mahdollisuuksien mukaan erottaa varsinaisesta tuotantoalueesta erillisiin laskuojiin, jotta niiltä tuleva vesi ei rasittaisi tuotantoalueen vesiensuojelurakenteita tarpeettomasti.
Muistutukset
1. AA ja BB (Koivuaho RN:o 7:56 ja Ranta-Kaarre RN:o 7:57) vastustavat luvan myöntä- mistä. Heidän omistamansa tilat sijaitsevat Leukunlahden rannalla. Leukunlahti on ollut jo aikaisemminkin ajoittain saastunut ja uimakelvoton. Syyksi on epäilty turvetuotantoa, jota hakemuksessa vähätellään. Hakemuksessa esitetty vesiensuojelumenetelmä on täysin riittämätön estämään vesistön saastumisen.
2. Kivijärven osakaskunta vastustaa luvan myöntämistä. Osakaskunta on käyttänyt voima- varoja Leukunlahden veden laadun parantamiseen ja kalakantojen runsastumiseen. Leu- kunlahden veden laatu on heikentynyt oleellisesti ja kalakannat ovat romahtaneet kolmen viime vuoden aikana. Leukunlahdessa ei ole voinut uida syyskesällä ilman ihon huuhte- lua. Veden laadun huononeminen on aiheutunut sinne vuosien kuluessa kerääntyneestä
humusaineesta. Leukunlahden pohja pitäisi tutkia ja veden laadun huononemisen syyt tu- lisi selvittää. Vahingon aiheuttaja pitäisi velvoittaa korvauksiin.
Hakija ei ole pyytänyt veden laadusta ja kalastuksesta lausuntoa Kivijärven osakaskun- nalta. Lausunto olisi pitänyt pyytää myös Kivijärven osakaskunnalta, sillä Iso Pirttijärvi, Pirttijoki, Haarajoki, Leukunjoki ja 75 % Leukunlahdesta kuuluvat Kivijärven osakas- kunnalle.
Isonevan turvetuotanto on lopuillaan. Sarkaojat ovat moreenissa, ja siksi sarkaoja-altaat eivät pysy auki, lisäksi altaat ovat matalia. Ojissa on puutteelliset saostusaltaat ja päiste- putkien päissä vain puuritilät, joten kaikki hieno turve kulkeutuu vesien mukana las- kuojiin. Allastilavuudet eivät riitä voimakkaiden sateiden ja tulvien aikaan ja turveaines kulkeutuu Leukunlahteen nopeasti. Sihtiputket ja sulkukaivot puuttuvat kokonaan. Isone- van vesiensuojelu ei ole ajan tasalla
Jos lupa myönnetään, tulee kuivatusvedet käsitellä pintavalutuskentällä ja veden laatua on tarkkailtava Leukunjoesta ja Leukunlahdesta. Veden laadun tulokset on toimitettava osakaskunnalle. Vapo Oy on määrättävä korvaamaan osakaskunnalle aiheutuneet vahin- got, muun muassa kalatalousvahinko.
3. CC (Kaunola RN:o 40:0 ja Salmenranta RN:o 30:2) ilmoittaa, että Leukunlahden veden laatu on huonontunut huomattavasti viimeisten 4 – 5 vuoden aikana. Uimisen jälkeen on käytävä suihkussa, koska ihoon jää liukas, tumma kerros. Myös Leukunjoessa on sama ongelma. Tulisi tutkia, mistä vedenlaadun huonontuminen aiheutuu, ja mahdollinen aihe- uttaja tulisi velvoittaa korvauksiin. Yleinen mielipide on, että järveen tulee jostain hu- musta.
4. Heinolahden kalastuskunta edellyttää, että hakija velvoitetaan käyttämään päästöjen syn- tymisen ehkäisemisessä nykyaikaisia ja ajanmukaisia menetelmiä. Puhdistusjärjestelmät on kunnostettava ja uudistettava asianmukaisesti, minkä jälkeen viranomaisen on tarkis- tettava ne. Vesienkäsittelyrakenteet on tarkistettava ja kunnostettava myös toiminnan ai- kana riittävä usein.
Puolueettoman asiantuntijan tulee selvittää hakijan kustannuksella Leukunlahden veden laatu ennen toiminnan jatkamista ja toiminnan aikana. Tutkimuksia on tehtävä ympäri- vuotisesti. Tutkimukset ovat tarpeen veden laadun muutosten selvittämiseksi.
Isonevan vesistöpäästöt eivät ole vähäisiä kalataloudelliselta kannalta tarkasteltuna, vaan haitasta aiheutuu korvausperuste. Vapo Oy on määrättävä ympäristöluvassa korvaamaan kalastolle aiheutuneet haitat täysimääräisenä kalastuskunnalle.
Mikäli edellä mainittuja seikkoja ei oteta huomioon, ei lupaa tule myöntää.
5. Kivijärven kalastusalue lausuu, että hakija tulisi velvoittaa selvittämään ulkopuolista ta- hoa käyttäen turvetuotannosta aiheutuva kuormitus ja sen aiheuttamat vesistövaikutukset ennen luvan myöntämistä. Selvityksen perusteella tulee määrätä istutusvelvoite tai kala- talousmaksu, mikäli hakija ei pysty vähentämään haittaa kohtuudella vesiensuojelukei- noilla. Humus ja kiintoaine haittaavat muun muassa kalan ja ravun elinolosuhteita ja li- sääntymistä.
Hakijan tulee selvittää turvetuotannon vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen vähintään viiden vuoden välein. Turvetuotannon kuormitusta tulee tarkkailla, ominaiskuormituslu- vuilla tehty kuormitusarvio ei ole riittävä. Vesistövaikutuksia tulee seurata vuosittain ai- nakin Leukunjoessa ja Kivijärven Leukunlahdessa. Keski-Suomen ympäristökeskuksen tulee valvoa selvityksiä ja mittauksia. Seurantaa varten tulee laatia tarkkailuohjelma.
Laskeutusaltaita pitää hoitaa, tarkkailla ja tyhjentää riittävän usein. Laskeutusaltaat eivät saa päästää tulva-aikoina suuria määriä humusta ja kiintoainesta alapuoliseen vesistöön.
Alueelle tulee rakentaa pintavalutuskenttä. Kentän ja virtaamansäätöpatojen toimintaa on seurattava. Turvetuotannosta aiheutuvien haittojen minimoimiseksi tulee käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
Leukunjokisuistolle on asennettava vedenilmastuslaite.
Haitta-alueen välittömään läheisyyteen on tehty kalaistutuksia TE-keskuksen istutusre- kisterin mukaan. Leukunlahden kuhakanta on heikentynyt ja siikasaalis romahtanut vii- meisen kolmen vuoden aikana. Reheviä vesiä suosiva lahnakanta on vahva.
HAKIJAN SELITYS
Hakija on 18.2.2005 toimittanut ympäristölupavirastoon selityksen lausuntoihin ja muis- tutuksiin.
Keski-Suomen ympäristökeskuksen lausunnon osalta hakija toteaa, että Isonevan kuormi- tusosuus Leukunjoen valuma-alueen kokonaiskuormituksesta on 1,6 %.
Jälkikäyttö tarkoittaa turvetuotannon päättymisen jälkeistä uutta maankäyttötapaa, jonka luvanvaraisuus on oma erillinen asiansa. Tuotannon, myös tuotantolohkoittain, päättymi- sen yhteydessä tehtävät toimenpiteet ovat jälkihoitoa. On tarkoituksenmukaista, että suunnitelma toimitetaan tarkistettavaksi ja hyväksyttäväksi alueelliselle ympäristökes- kukselle, eikä ympäristölupavirastolle, ennen suunnitelmassa tarkoitettujen toimenpitei- den suorittamista.
Keski-Suomen TE-keskuksen lausunnon osalta hakijalla ei ole huomautettavaa.
Kivijärven kunnan sekä ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisen lausunnon osalta hakija ilmoittaa, että laskeutusaltaiden tyhjentämisestä ilmoitetaan ennalta kunnan ympä- ristönsuojeluviranomaiselle. Vesistövaikutukset Leukunjokeen ja Leukunlahteen ovat vähäiset, joten tarkkailun ulottaminen sinne ei ole perusteltua. Asiaan liittyen hakija viit- taa ympäristökeskuksen lausuntoon. Muilta osin hakija katsoo esitysten tulevan huomioi- duksi suunnitelman mukaisessa toiminnassa.
AA:n ja BB:n sekä CC:n muistutusten johdosta hakija lausuu, että Keski-Suomen ympä- ristökeskus valvontaviranomaisena on todennut, että Isonevan vesistövaikutukset Leu- kunjokeen ja Leukunlahteen ovat vähäiset ja että hakijan esittämä suunnitelma vesienkä- sittelyn tehostamisesta on riittävä. Hakija katsoo, että muistuttajien luvan hylkäämistä ja vesiensuojelun tehostamista hakemuksessa esitetystä koskevat vaatimukset on hylättävä aiheettomina. Muussa tapauksessa 1.1.2004 voimaan tulleet saatavien vanhentumista koskevat säännökset on otettava huomioon.
Kivijärven osakaskunnan luvan hylkäämistä koskeva vaatimus on hylättävä aiheettoma- na. Vesienkäsittelyn tehostamisen, tarkkailun lisäämisen ja kalataloudelle aiheutuneiden haittojen korvaamisen osalta hakija viittaa Keski-Suomen ympäristökeskuksen ja TE- keskuksen lausunnoissa esitettyyn. Korvausvaatimukset on hylättävä aiheettomina.
Muussa tapauksessa 1.1.2004 voimaan tulleet saatavien vanhentumista koskevat sään- nökset on otettava huomioon.
Heinolahden kalastuskunnan (osakaskunnan) muistutuksen osalta hakija lausuu, että puhdistusjärjestelmien rakentamisesta ja kunnossapidosta tullaan antamaan määräykset lupapäätöksessä. Muilta osin hakija viittaa Kivijärven osakaskunnan muistutuksen joh- dosta lausumaansa.
Kivijärven kalastusalueen muistutuksen johdosta hakija lausuu, että hakemuksessa ja sen täydennyksessä on esitetty riittävät tiedot hankkeesta ja sen ympäristövaikutuksista. Ve- sienkäsittelyn tehostamisen, ympäristövaikutusten vaikutusalueen ja tarkkailun osalta ha- kija viittaa Keski-Suomen ympäristökeskuksen lausunnossa esitettyyn ja muiden muistu- tusten johdosta lausumaansa.
Hakija toteaa, että Keski-Suomen ympäristökeskuksen ja Keski-Suomen TE-keskuksen hyväksymien vaikutustarkkailujen avulla saadaan tietoja alapuolisen vesistön veden laa- dusta sekä kalastosta ja kalastuksesta ja hankkeen mahdollisista vaikutuksista. Tiedot ovat myös muistuttajan käytettävissä kalatalouden kehittämiseen.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU
Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoon Kivijärven kunnan Heinolahden kylässä sijaitsevalla Isonevan 42 hehtaarin tuotannossa olevalla alu- eella.
Ympäristölupavirasto katsoo, että kun toimitaan tämän päätöksen mukaisesti, ei vesien johtamisesta aiheudu hyvitettäviä edunmenetyksiä. Ennakoimattomien vahinkojen varal- le annetaan lupamääräys 13.
Toiminnassa on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä.
LUPAMÄÄRÄYKSET
Vesiensuojelurakenteet ja vesien johtaminen
1. Tuotantoalueen kuivatusvedet on johdettava hakemuksen liitteen 2.4 mukaisesti viiden laskeutusaltaan kautta laskuojiin 1 ja 2. Tuotantoalueelle on rakennettava kuusi virtaa- mansäätöpatoa ympäristölupavirastoon 13.12.2004 toimitetun hakemuksen täydennyksen liitteen 1 mukaisesti. Kuivatusvedet on johdettava vesiensuojelurakenteiden kautta kai- kissa olosuhteissa ja myös muulloin kuin varsinaisena tuotantoaikana. Tuotantoa on har- joitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pie- net.
Kaikkien sarkaojien päässä on oltava lietesyvennys ja päisteputki, joka on varustettu te- hokkuudeltaan sihtiputkeen verrattavissa olevalla lietteenpidättimellä. Laskeutusaltaat on varustettava pintapuomilla ja niiden poistopäässä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Laskeutusaltaiden välittömään läheisyyteen on varattava alueet altaista poistettavalle lietteelle siten, ettei liete pääse vesistöön. Laskeutusaltaiden mitoituksen on oltava vähintään turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (ympäristömi- nisteriö 19.9.2003) mukainen.
Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohi.
Auma-alueiden ja ojien väliin on jätettävä suojavyöhykkeet, jotta turvetta ei joudu ojiin lastausten yhteydessä.
Vesienkäsittelyrakenteiden on oltava tämän päätöksen mukaisia vuoden 2006 tuotanto- kauden alkuun mennessä. Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Kivijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tulee varata mahdollisuus tarkastaa rakenteet ja niiden toimivuus ennen niiden käyttöönottoa.
Luvansaajan on ilmoitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle tuotantoalueen vesien- suojelusta ja vesien suojelurakenteiden kunnosta ja toimivuudesta huolehtivan henkilön nimi- ja yhteystiedot.
2. Mahdolliset kaivutyöt on tehtävä vähävetisenä aikana. Kaivumassat on tasattava ja muotoiltava ympäristöön sopiviksi ja on huolehdittava, että massat eivät pääse valumaan ojiin tai altaisiin.
3. Laskeutusaltaat ja sarkaoja-altaat sekä reuna- ja kokoojaojat on tyhjennettävä lietteestä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä. Kenttien ojastojen lietteen kertymistä on seurattava ja ojastot on tarvittaessa puhdistettava.
Laskeutusaltaiden, ojastojen ja lietesyvennysten kunto on tarkastettava säännöllisesti ja mahdolliset puutteet on korjattava välittömästi. Myös muut vesistökuormitusta vähentä- vät rakenteet on pidettävä kunnossa. Mikäli laskeutusaltaiden seinämissä todetaan niiden toimintaa haittaavia sortumia, seinämät on stabiloitava esimerkiksi kiveämällä tai allas on siirrettävä uuteen kestävämpään paikkaan. Sortuvat ojaluiskat on korjattava mahdolli- simman pian.
4. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa tehdä Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymäl- lä tavalla sellaisia muutoksia, jotka eivät heikennä niiden tehoa ja joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yksityiseen tai yleiseen etuun.
Päästöt ilmaan ja melu
5. Tuotanto, turpeen varastointi ja lastaus on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalu- eelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Toiminnassa on käytettävä mahdollisimman vähän melua aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Tuulen suunnan seurantaan on oltava tuulipussi.
Laite- ja työmenetelmävalinnoin sekä töiden ajoituksella on huolehdittava siitä että, tur- vetuotannon aiheuttama melu ei lähimpien asuttujen kiinteistöjen alueella ylitä klo 7.00 – 22.00 A-painotettua ekvivalenttitason (LAeq) arvoa 55 dB eikä klo 22.00 – 7.00 arvoa 50
dB. Kenttien kunnostustyöt on kielletty asutusta lähimmällä lohkolla klo 22 – 7 välisenä aikana.
Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava niin, että kuorma ei voi pölytä häirit- sevästi.
Polttoaineet ja öljyt
6. Toiminnassa käytettävien aineiden (mm. polttoaineet, voiteluaineet, hydrauliikkaöljyt ja jäähdytinnesteet) varastointi ja käsittely on järjestettävä niin, ettei niitä pääse maahan tai ojiin ja edelleen vesistöön. Koneiden huolto- ja tankkauspaikkojen on sijaittava tiivis- pohjaisella alustalla. Vuodot maaperään on estettävä.
Jätteet 7. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Erilaista käsittelyä ja hyödyntämistä edellyttävät jätteet on lajiteltava ja pidettävä toisistaan eril- lään. Jätteet on varastoitava tiivispohjaisella alustalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ympäristölle tai roskaantumista. Toiminnassa syntyvät jätteet on toimitettava hyötykäyt- töön tai käsiteltäviksi tavanomaisen jätteen tai ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan hyötykäyttöön materiaalina. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenee niiden määrä, laatu, alkuperä sekä toimitusaika ja -paikka.
Häiriö- ja poikkeustilanteet
8. Luvan saajan on pidettävä ajan tasalla häiriö- ja poikkeustilanteiden aikaista toiminta- suunnitelmaa. Toimintavalmiutta erityistilanteiden varalta on pidettävä yllä.
Häiriö- ja poikkeustilanteissa luvan saajan on ryhdyttävä välittömästi tehokkaisiin toi- menpiteisiin toiminnan ennallistamiseksi, vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistu- misen estämiseksi. Merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava Keski- Suomen ympäristökeskukselle ja Kivijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Öljyvuotojen varalta on oltava käytössä imeytysainetta ja säilytyspaikka öljyyntyneelle maa-ainekselle.
Toiminnan tarkkailu
9. Toiminnan käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu on toteutettava Vapo Oy:n Länsi- Suomen yksikön toimialueen käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuohjelmassa esitettyjen pe- riaatteiden mukaisesti.
Luvan saajan on pidettävä toiminnasta käyttöpäiväkirjaa, johon on merkittävä tuotanto- kausittain tiedot tuotannosta ja vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapidosta sekä muista tarkkailuohjelmassa tarkemmin mainituista seikoista, joilla on merkitystä toiminnan pääs- töjen kannalta.
Päästötarkkailua on tehtävä kahtena vuonna huhti-toukokuussa, kesäkuussa, heinäkuussa, elokuussa ja syyskuussa. Huhti-toukokuun näyte on pyrittävä ottamaan kevättulvan ai- kaan. Ensimmäisen kerran näytteet on otettava luvan lainvoimaiseksi tuloa seuraavana tuotantovuonna ja seuraavan kerran vuonna 2009. Analyysit on tehtävä laajan kuormitus- analyysivalikoiman mukaisesti. Näytteenoton yhteydessä on mitattava virtaama.
Vesistövaikutuksia on tarkkailtava joka toinen vuosi maalis-huhtikuussa ja heinä- elokuussa Iso Pirttijärvestä pisteestä 701311-339648 Vapo Oy:n Länsi-Suomen yksikön toimialueen käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuohjelman mukaisesti. Vesistötarkkailua on täydennettävä vuonna 2008 tehtävällä selvityksellä Iso Pirttijärven sedimenttiin kertyneis- tä eloperäisistä lietteistä. Selvityksen perusteella on esitettävä arvio siitä, voiko turvetuo- tannon seurauksena järven pohjaan mahdollisesti kertynyt liete vaikuttaa heikentävästi järven ja sen alapuolisen vesistön veden laatuun.
Uusittu tarkkailuohjelma on toimitettava hyväksyttäväksi Keski-Suomen ympäristökes- kukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.
10. Vaikutuksia alapuolisen vesistön kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava Keski- Suomen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma on toimitettava TE- keskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.
11. Keski-Suomen ympäristökeskus voi muuttaa käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkai- luohjelmaa ja Keski-Suomen TE-keskus kalataloustarkkailuohjelmaa tarpeelliseksi kat- somallaan tavalla.
Tarkkailutulosten raportointi
12. Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailun vuosiraportit, Iso Pirttijärven sedimenttitutki- muksen tulokset ja arvio sekä kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle, Keski-Suomen TE-keskukselle, sekä Kivijärven kunnan ympäris- tönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa.
Ennakoimattoman vahingon korvaaminen
13. Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita ei nyt ole enna- koitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta ympäristönsuojelulain 72 §:n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella.
LUVAN VOIMASSAOLO JA TOIMINNAN LOPETTAMINEN
Luvan voimassaolo
Lupa on voimassa 31.12.2012 saakka.
Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa lu- van.
Toiminnan lopettaminen
Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä.
Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Keski-Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvi- peitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muusta syys- tä ole enää tarpeen.
Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Keski-Suomen ympäristökeskuksel- le. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Vesienkäsittelyrakenteet on kuitenkin pidettävä kunnossa niin kauan, kunnes ympäristökeskus on todennut, että niiden kunnossapito ei enää ole tarpeen.
Keski-Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, jälkihoi- toon ja niiden tarkkailuihin liittyviä tarkentavia määräyksiä.
ASETUKSEN NOUDATTAMINEN
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poik- keavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta noudatettava ym- päristönsuojelulain 56 §:n mukaisesti.
RATKAISUN PERUSTELUT
Luvan myöntämisen edellytykset
Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja lupamääräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla an- nettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen no- jalla on säädetty.
Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti turvetuotannosta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pi- laantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan mukainen toiminta ei ole ristiriidassa aluetta koskevien kaavamääräysten kanssa.
Isonevalla vesienkäsittelymenetelmänä on laskeutusaltaat ja nyt rakennettavaksi määrätyt virtaamansäätöpadot. Tuotannon loppuvaiheessa nostetaan hyvin maatunutta turvetta, josta aiheutuvat päästöt ovat suurempia kuin vähemmän maatuneesta turpeesta. Vesien- käsittelyrakenteiden kunnossapito on hankalampaa tuotannon loppuvaiheessa kuin alku- vaiheessa. Isonevalla turvetuotanto päättyy 2010-luvun alkupuolella, eikä vesienkäsitte- lyn tehostaminen määrättyä laajemmin ole tarkoituksenmukaista. Lupa annetaan vesistö- kuormituksen ajallisen keston rajaamiseksi määräaikaisena vuoden 2012 loppuun asti.
Lähin Natura 2000 -alue, Salamajärvi FI1001013, sijaitsee lähimmillään noin 600 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta, joten turvetuotanto ei aiheuta alueella häiritsevää melu- tai pölyhaittaa. Tuotantoalueen kuivatusvesiä ei lasketa Natura-alueen suuntaan. Hanke ei si- ten yksinään tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa todennäköisesti merkittävästi hei- kennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi Salamajärven alue on sisällytetty Natu- ra 2000 –verkostoon. Siten luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen vaikutusten arviointi ei ole tarpeen.
Lupamääräysten perustelut
Päästöjen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi annettavat lupamääräykset perustuvat parhaa- seen käyttökelpoiseen tekniikkaan ja käytäntöön turvetuotannossa Isonevan olosuhteissa.
Vesienkäsittelyrakenteiden kunnostamista, altaiden tyhjentämistä ja ojien puhdistamista koskevat määräykset on annettu, koska turvetuotannosta aiheutuvaa ympäristökuormitus- ta voidaan vähentää ottamalla ympäristönsuojeluasiat riittävästi huomioon toiminnassa.
Melu- ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi on annettu lupamääräys, sillä lähiasutuksen ja tuo- tantoalueen välinen maasto on osin peltoa.
Häiriötilanteisiin varautuminen ja niiden syiden selvittäminen on tärkeää haittojen ennal- taehkäisyn kannalta. Poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle, joka voi antaa asiantuntija-apua poikkeustilanteen korjaamiseksi sekä poikkeustilanteesta johtuvien haitallisten ympäristövaikutusten estämiseksi ja vähentämiseksi.
Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumi- sen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys mm. polttoaineiden varastoinnista.
Jätteen haltijaa koskevat jätelain 6 §:n mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jäte- huollon järjestämisestä. Jätteistä annettu lupamääräys koskee näitä velvollisuuksia.
Toiminnan harjoittajan on ympäristönsuojelulain 5 §:n mukaan oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista, -riskeistä ja vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Tarkkai- lu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten ja ennakoimattomien vahinko- jen varalta.
Alueen jälkihoidon suunnitelmallisuus on tarpeen vesiensuojelun järjestämiseksi. Käy- töstä poistuneiden alueiden kuormitus ei lopu välittömästi tuotannon loppuessa, vaan alenee asteittain. Siksi myös käytöstä poistuneiden alueiden vedet on johdettava vesien- käsittelyrakenteiden kautta.
VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA VAATIMUKSIIN
Keski-Suomen ympäristökeskuksen vaatimukset melu- ja pölyhaittojen ehkäisemisestä, sekä toiminnan tarkkailusta on otettu huomioon lupamääräyksissä 5, 9 ja 11. Toiminnan lopettamista koskevista toimenpiteistä on määrätty jo tässä päätöksessä ja siten erillisen jälkihoitoa koskevan suunnitelman hyväksyttäväksi esittäminen ei ole tarpeen.
Keski-Suomen TE-keskuksen vaatimus kalasto- ja kalastusvaikutusten tarkkailusta on otettu huomioon lupamääräyksessä 10.
Kivijärven kunnan ja kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisen vaatimus vesienkäsittelyrakenteiden kunnon seurantasuunnitelmasta on otettu huomioon toiminnan käyttötarkkailua koskevassa lupamääräyksessä 9 ja pölyhaittojen vähentämistä koskeva vaatimus lupamääräyksessä 5. Tuotannosta poistuneiden alueiden vesistökuormitus ei lo- pu välittömästi tuotannon päättyessä, vaan alenee asteittain, siksi myös käytöstä poistu- neiden alueiden vedet on johdettava riittävän kauan vesiensuojelurakenteiden kautta.
Leukunjoen ja Leukunlahden kuormituksen ja niiden tarkkailun tarpeen osalta ympäristö- lupavirasto viittaa jäljempänä muistuttajien vaatimusten johdosta lausumaansa.
Muistutuksissa esitetyt vaatimukset vesienkäsittelyrakenteista sekä niiden säännöllisestä tarkastamisesta, kunnossapidosta ja puhdistuksesta on otettu huomioon lupamääräyksissä 1 ja 3 näkyvällä tavalla. Vesienkäsittelyrakenteita lisätään aiemmasta, jonka jälkeen tä- män päätöksen mukainen vesienkäsittely on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen Isonevan olosuhteissa.
Vaatimukset toiminnan käyttö- ja päästötarkkailusta sekä tarkkailuohjelman laatimisesta on otettu huomioon lupamääräyksessä 9 ja vaatimukset kalasto- ja kalastusvaikutusten tarkkailusta lupamääräyksessä 10. Tarkkailutulosten toimittamisesta on annettu lupamää- räys 12.
Turvetuotannon kuormituksen osuus Leukunjoen ja Leukunlahden kokonaiskuormituk- sesta on niin vähäinen, että ei ole todennäköistä, että turvetuotanto vaikuttaisi niiden ve- den laatuun. Turvetuotannon vesistövaikutusalueen laajuuden varmistamiseksi on annettu lupamääräys 9, jonka mukaan luvan saajan on tehtävä Iso Pirttijärven sedimenttiselvitys ja arvioitava sedimenttiin mahdollisesti kertyneen turvetuotannosta peräisin olevan liet- teen vaikutukset alapuolisen veden laatuun. Leukunjoen tai Leukunlahden veden laadun tarkkaileminen ei ole tarpeen. Luvan saajaa ei myöskään voida velvoittaa ilmastamaan Leukunlahtea tai selvittämään lupamääräystä 9 laajemmin Leukunlahden veden laadun heikkenemisen syitä.
Ympäristölupavirasto katsoo, ettei turvetuotannon kuivatusvesistä yksinään ole aiheutu- nut Leukunjoen tai Leukunlahden pilaantumista eikä kalastolle korvattavaa vahinkoa, ja siksi vaatimukset jo aiheutuneiden haittojen korvaamisesta hylätään. Kuivatusvesien joh- tamisesta ei ennalta arvioiden myöskään jatkossa aiheudu korvattavaa vahinkoa. Enna- koimattomien vahinkojen varalta on annettu lupamääräys 13.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki 41 §, 42 §, 43 §, 45 §, 46 §, 52 §, 55 §, 56 §, 62 §, 71 §, 72 § ja 90 §
Ympäristönsuojeluasetus 19 §, 30 § ja 37 § Jätelaki 4 §, 6 §, 12 §, 15 §, 51 § ja 52 §
KÄSITTELYMAKSU
Päätöksestä peritään käsittelymaksu 2 940 euroa (turvetuotantoalue 30 – 300 ha).
Ympäristönsuojelulain 105 § (86/2000).
Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003).
PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Ympäristönsuojelulain 54 §:n ja ympäristönsuojeluasetuksen 23 §:n mukaisesti päätös toimitetaan luvan saajalle, Keski-Suomen ympäristökeskukselle, Keski-Suomen TE- keskukselle, Kivijärven kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille, Kivijär- ven kunnalle ja Suomen ympäristökeskukselle.
Päätöksen antamisesta ilmoitetaan lisäksi niille, joille on annettu hakemuksesta erikseen tieto.
Tieto päätöksestä julkaistaan Viiden kunnan sanomat -paikallislehdessä.
MUUTOKSENHAKU
Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasias- ta.
Valitusaika päättyy maanantaina 1.8.2005.
Muutosta tähän päätökseen saa hakea
1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea,
2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta- alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät,
3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät,
4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja
5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
Valitusosoitus liitteenä.
Määräaika ja valitusmenettely
Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen an- tamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä.
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 1.8.2005 ennen virka-ajan päättymistä.
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio
Puhelin: (017) 243 511 Telekopio: (017) 243 665
Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi
Virka-aika: klo 8.00 - 16.15
Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla.
Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päätty- mistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toi- mitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Valituskirjelmän sisältö
Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähkö- postiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.
Valituskirjelmään on liitettävä
- ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle
- valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta.
Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 80 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräis- sä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteis- ta perittävistä maksuista annetussa laissa.
