Nro 41/06/1
Dnro ISY-2005-Y-246 Annettu julkipanon jälkeen
24.3.2006
HAKIJA Kotkan Satama Oy
ASIA Vesialueen täyttäminen Hietasen sataman eteläisellä alueella ja töidenaloittamislupa, Kotka.
HAKEMUS
Hakija on ympäristölupavirastoon 29.12.2005 toimittamassaan, 4.1.2006 täydennetys- sä hakemuksessa pyytänyt asiakohdassa sanottuun toimenpiteeseen lupaa ja töi- denaloittamislupaa.
Hankkeen tarkoituksena on laajentaa Hietasen satamaa. Laajennusalue tulee valmis- tuttuaan varastoalueeksi, jonka kautta kulkevan tavaran määrä jatkuvasti kasvaa.
Täyttöalue sijaitsee Hietasen sataman etelärannalla telakka-alueen ja laiturin H7 välil- lä asemakaavassa satama-alueeksi kaavoitetulla alueella. Satama-alueen hakija on vuokrannut Kotkan kaupungilta. Täyttö liittyy aikaisempaan vesioikeuden 29.12.1993 antaman päätöksen nro 99/93/1 perusteella suoritettuun täyttöön.
Täyttöä varten rakennetaan suojapenger päätypenkereenä ja pohjaan täyttönä. Pen- germateriaali on sekalouhetta, jonka raekoko on 0…1 000 mm. Louhetta penkereen ytimeen tarvitaan noin 120 000 m3. Penkereen merenpuoleinen luiska päällystetään kivilohkarein. Lohkareverhousta tarvitaan noin 2 500 m2. Maanpuoleiseen luiskaan asennetaan suodatinkangas, jotta täyttömateriaali ei pääse tunkeutumaan penkeree- seen.
Täyttö suoritetaan taustatäyttönä penkereen ja rannan väliselle alueelle. Täytössä on tarkoitus käyttää Kotkan Kantasataman välilaiturin edustalta ympäristölupaviraston 8.12.2003 antaman päätöksen nro 85/03/1 perusteella ruopattavia pehmeitä massoja noin 32 000 m3. Ruoppausmassojen päälle suoritetaan täyttö merihiekalla, jota tarvi- taan noin 248 000 m3. Lisäksi täyttöalueen päälle tehdään rakennekerrokset.
Täyttöön käytettävän ruoppaussedimentin laatua on tutkittu vuonna 2003. Tulosten mukaan sedimentti on läjityksen kannalta pilaantunutta, eikä sen vapaa läjittäminen mereen olisi mahdollista. Sedimentissä havaittiin ympäristöministeriön 19.5.2004 an- taman Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen tason 2 (pilaantunut) ylittäviä pitoi- suuksia elohopean, lyijyn, naftaleenin ja tributyylitinan osalta ja tasojen 1 (haitaton) ja 2 väliselle alueelle sijoittuivat mm. dioksiini, furaani, kadmium, kupari, sinkki, mine- raaliöljy, fenantreeni ja fluorantreeni.
Täyttöalueella vedenalaiset pintakerrostumat ovat muodostuneet Kymijoen tuomasta maa-aineksesta. Ylimpänä on erittäin vesipitoista ainesta, lähinnä liejua. Liejun alla on savea tavallisesti muutaman metrin paksuinen kerros. Näiden alla on erilaisia hienoja hiekka- tai silttikerroksia, joiden kerrosrajat eivät ole helposti erotettavissa. Pohjamo- reenin päällä on paikoitellen erotettavissa karkeampia hiekka- ja sorakerroksia. Mo- reenin pinta on suunnittelualueella syvällä, alueen eteläosassa tason -20 m alapuolella.
Hakemuksen mukaan hankkeesta ei aiheudu haittaa kalastukselle, merenkululle, muul- le ympäristön hyödylliselle käytölle tai viihtyvyydelle. Läjitysalue ei myöskään ole harvinaisten, herkkien tai uhanalaisten lajien elinpaikka. Työnaikaisia vaikutuksia me- reen tarkkaillaan hakemukseen liitetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti.
TIEDOKSIANTO
Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 §:n mukaisesti annettu kuuluttamalla tiedoksi.
Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet tuli toimittaa ympäristölupavirastolle viimeis- tään 15.2.2006.
MUISTUTUKSET
1. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on lausunut, että alue kuuluu Kymijoen saastu- neiden sedimenttien vaikutusalueeseen. Lupahakemuksessa on selvitys dioksiinien ja furaanien aiheuttamista riskeistä. Riskinarviota tulee täydentää myös orgaanisten ti- nayhdisteiden aiheuttamien riskien arvioinnilla. Ruopattavat massat sisältävät saastu- neen maan ohjearvot ylittäviä määriä haitta-aineita, joten ne on luokiteltu pilaantu- neeksi maa- ja kiviainesjätteeksi. Ruoppausmassojen läjitys on tehtävä läjitysalueelle, jolla on oltava ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. (Liitteenä 5, oleva ympäristölupa ei kata tätä aluetta).
Pilaantuneiden sedimenttien läjitysalueen ympäristölupa käsitellään ympäristönsuoje- lulain 6 luvun 39 §:n mukaisessa yhteiskäsittelyssä käsiteltävänä olevan vesitalousasi- an kanssa. Ympäristönsuojelulain 39 § määrää saman toiminnan ympäristöluvan ja vesitalousluvan yhteiskäsittelystä eli lupien käsittelystä yhdessä ja ratkaisemisesta sa- malla päätöksellä. Yhdessä on määrätty käsiteltäväksi vesien pilaantumista koskeva ympäristölupahakemus sekä samaa toimintaa koskeva vesilain mukainen lupahake- mus.
Täyttötavalla, jossa massat ajetaan alkuvaiheessa proomulla penkereeseen jätetystä aukosta täyttöalueelle, ei voida taata ettei pilaantunutta kiintoainetta kulkeudu takaisin mereen. Ruopattava massa sisältää haitallisina aineina sekä dioksiineja ja furaaneja et- tä orgaanisia tinayhdisteitä. Tämän vuoksi varsinainen ruoppaus, massan siirto ja si- joittaminen tulee tehdä siten, että kaikissa työvaiheissa massojen leviäminen ympäris- töön rajoitetaan mahdollisimman vähäiseksi.
Penkereestä tulee tehdä aukoton ja täyttö tulee tehdä suljetulle alueelle saastuneen sedimentin osalta. Ruoppaus on tehtävä kahmarikauhalla proomuun tai muuten niin, että ruoppauksen, kuljetuksen ja läjityksen ympäristövaikutukset saadaan mahdolli- simman pieneksi. Proomusta tyhjennys tulee tehdä joko pumppaamalla tai kahmarilla niin, että saastunut sedimentti saadaan siirrettyä proomusta läjitykseen hallitusti. Saas- tunut jäte on suojattava suodatinkankaalla tai vastaavasti siten, että saastuneiden se- dimenttien sekoittuminen ylempiin rakennekerroksiin estyy.
Vesistön tarkkailu on tehtävä kattavasti suunnitelmassa olevan ohjelman mukaan. Li- säksi on seurattava täytön aika myös sedimentin mahdollista suotautumista penkereen läpi. Jos suotautumista esiintyy, on läjitysnopeutta hidastettava ja tarvittaessa käytet- tävä kemikaaleja laskeutumisen nopeuttamiseksi. Alueelle sijoitettavasta ruoppaus- massasta tulee ottaa työn aikana edustavat näytteet, jotta saadaan arvioitua läjitettävän sedimentin haitta-aineiden kokonaismäärät.
Luvan saajan on varmistettava ennen työhön ryhtymistä, että rakentamisen edellytyk- set ovat olemassa myös maankäyttö- ja rakennuslain suhteen. Suojapenger on tehtävä niin, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa vesistölle ja sen muulle käytöl- le. Läjitysalueen penkereessä käytettävän materiaalin on täytettävä puhtaalle maa- ja kiviainekselle asetetut laatuvaatimukset. Jos täytössä käytetään betonimurskaa tms. jä- temateriaalia, on niille haettava tarpeelliset ympäristönsuojelulain mukaiset luvat.
Työalueet on siistittävä sekä muotoiltava ja maisemoitava ympäristöön sopivaksi. Lu- van saajan on pidettävä täyttöalueet ja siihen kuuluvat rakenteet kunnossa. Kunnossa- pitotyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että niistä aiheutuu mahdollisimman vä- hän haittaa vesistölle ja sen muulle käytölle.
Töiden aloittamisesta ja valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti Kaakkois- Suomen ympäristökeskukselle.
Ympäristökeskus on katsonut, etteivät suunnitelman mukaiset täytöt ole laajuudeltaan ja vaikutukseltaan sellaisia, että ne loukkaisivat yleistä etua. Ympäristökeskus on esit- tänyt lupa-ajaksi enintään 5 vuotta ja puoltanut esittämillään huomautuksilla luvan myöntämistä ja töidenaloittamislupaa.
2. Kotkan kaupungin ympäristölautakunta on esittänyt hakemuksessa esitetyn lisäksi otettavaksi huomioon seuraavaa:
Kotkan Satama Oy on hakenut läjityksille vesilain mukaista lupaa. Mikäli toimenpi- teeltä edellytetään myös ympäristönsuojelulain mukaista lupaa, olisi ko. lupa tarkoi- tuksenmukaista käsitellä samassa yhteydessä ympäristönsuojelulain 39 §:n periaatteen mukaisesti.
Läjitettävät massat sisältävät pohjaan sedimentoituneita ympäristölle ja terveydelle haitallisia aineita, jotka ruoppauksen ja läjityksen seurauksena saattavat päästä leviä- mään sedimentistä hienoaineksen mukana takaisin ympäristöön, minkä vuoksi töiden toteutuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota leviämisriskin kannalta kriittisiin työ- vaiheisiin ja varautua myös työn aikana tarpeellisiin muutoksiin, tarvittaessa myös ruoppaustekniikkaan.
Hakemuksen mukaan läjityksen aikana pidetään penkereessä auki proomua varten aukko. Suunnitelmista ei tarkemmin käy ilmi esim. aukon sijainti eikä mahdollinen suojaustekniikka haitta-aineiden leviämisen estämiseksi. Jos aukko toteutetaan, tulee vesistötarkkailussa ottaa näytteitä aukon merenpuolelta läjitystöiden yhteydessä. Mi- käli kiintoaineen todetaan leviävän aukon kautta takaisin mereen, tulee hakijan ryhtyä toimenpiteisiin haitta-aineiden leviämisen estämiseksi sulkemalla aukko muulloin kuin proomun kulkiessa esim. suojaverhon tms. rakenteen avulla. Proomukuljetusten loputtua tulee aukko sulkea heti pysyvästi.
Luvassa on haittojen ja riskien vähentämiseksi todettu, että massat peitetään meri- hiekalla ja rakennekerroksilla. Vuonna 2003 ruoppauksille myönnetyssä luvassa ruop- paustyöt on edellytetty tehtäväksi 4 vuodessa lupapäätöksestä eli luvan mukaiset ruoppaukset tulee toteuttaa lähiaikoina. Toisaalta lupaa läjityksille haetaan nyt 10 vuodeksi. Riskien ja haittojen vähentämiseksi tulee läjitykset suorittaa yhtäjaksoisesti ja pilaantuneet massat peittää heti läjitystöiden loputtua.
Mikäli läjitysallas jää toistaiseksi avoimeksi, tulee huolehtia siitä, ettei pintakerroksis- sa ole korkeita haitta-ainepitoisuuksia. Tarvittaessa hienoaineksen laskeutumista tulee tehostaa. Alueella liikkuvien altistumisriskit tulee minimoida.
Patopenkereen tulee olla mitoitukseltaan riittävä, jotta runsaiden sateiden, sulamis- vesien tms. kautta ei pääse tapahtumaan ylivuotoja. Merihiekkatäytön yhteydessä tu- lee varmistaa, ettei pilaantuneita sedimenttejä pääse puristumaan tai muutoin leviä- mään suoja-altaasta ympäristöön. Tilanne tulee varmistaa täytönaikaisella vesistötark- kailulla.
HAKIJAN SELITYS
Hakija on ympäristölupavirastoon 1.3.2006 toimittamassaan selityksessä esittänyt haitta-aineiden vesistöön leviämisen estämisestä, että läjitystä ei voida toteuttaa pumppaamalla, koska ruoppausmassa ei sovellu pumppaukseen. Teknisesti pump- paaminen olisi todennäköisesti mahdollista erikoiskalustolla, mutta tällöin pumppauk- sessa tarvittava vesimäärä olisi niin suuri, että käytettävissä oleva läjitysallastilavuus ei riittäisi. Kahmarilla penkereen yli siirrettäessä purkaminen edellyttäisi varsin pitkä- puomista konetta, jotta massan saisi kaivetuksi proomusta ja lasketuksi suoraan läji- tysaltaaseen. Lisäksi läjitysaltaaseen kertyviä ruoppausmassakasoja pitäisi käydä levit- tämässä. Ympäristöministeriön Ruoppaus- ja läjitysohjeen (2004) mukaan tulee hanke aina toteuttaa ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaisesti ja parasta käyttökel- poista tekniikkaa hyödyntäen. Edelleen ohjeen mukaan parasta käyttökelpoista tek- niikka arvioitaessa otetaan huomioon taloudelliset seikat ja kohtuullisuusperiaate. Ky- seisen läjityshankkeen tapauksessa penkereen tekemisen aukottomana ja täyttämisen täysin suljetulle alueelle aiheuttamat kustannukset eivät ole kohtuulliset. Insinööritoi- misto Pitkälä Oy on arvioinut, että kaivinkonepurku nostaa ruoppauksen kustannuksia noin 50 % proomun pohjasta tyhjentämiseen verrattuna.
Hakija on esittänyt, että läjitys toteutettaisiin selityksen liitteenä 2 olevan, näin kuulu- van tarkennetun suunnitelman mukaisesti:
"Täyttöallas eristetään merestä louhepenkereellä siten, että mahdolliset haitta-aineet eivät läjityksen yhteydessä pääse kulkeutumaan mereen tai laajemmalle alueelle. Pen- ger toteutetaan päätypenkereenä ja pohjaan täyttönä. Ruopattavat massat kuljetetaan läjitysalueelle joko luukku- tai palkoproomulla penkereeseen rakennettavan, 5m syvän ja suodatinkangasverholla suljettavan kulkuaukon kautta. Aukko toteutetaan vain pen- kereen yläosaan ja ainoastaan sen syvyisenä, että proomut juuri mahtuvat kulkemaan aukosta. Aukon ja suodatinkangasverhon sijoitus ja periaate on esitetty liitekuvissa.
Suodatinkangasverho on suljettuna kaiken muun ajan paitsi proomun kulkiessa aukos- ta läpi altaaseen ja tyhjennyksen jälkeen altaasta pois.
Läjitys tullaan suorittamaan niin, että varsinainen läjityspiste sijaitsee mahdollisim- man kaukana penkereen aukosta. Massat läjitetään läjitysaltaaseen tyhjentämällä proomun luukku tai palko. Läjitys suoritetaan taustatäyttönä penkereen ja rannan väli- selle alueelle. Läjitetty ruoppausmassa suojataan läjityksen jälkeen suodatinkankaalla.
Näin estetään pilaantuneiden sedimenttien sekoittuminen ylempiin rakennekerroksiin.
Proomun kuljetusaukko suljetaan pysyvästi proomukuljetusten loputtua.
Kuokkaruoppaajalla tehtävässä ruoppauksessa syntyvät massat ovat kiinteässä muo- dossa. Näin ollen massojen laskeutuminen läjityksessä tulee olemaan nopeaa, eivätkä ruoppausmassojen sisältämät haitta-aineet juurikaan pääse leviämään ympäröivälle merialueelle. Imuruoppauksessa, jossa massat sisältävät huomattavasti enemmän nes- tettä ja laskeutuvat siksi hitaammin, käytetään usein laskeuttamista nopeuttavia kemi- kaaleja. Myös kyseisen läjityshankeen tapauksessa voidaan käyttää kemikaaleja, mi- käli massojen laskeutuminen ei tapahdu riittävän nopeasti haitta-aineiden leviämisen estämiseksi.
Louhepenger tehdään puhtaalle maa- ja kiviainekselle asetetut laatuvaatimukset täyt- tävistä louheista ja murskeista. Penkereen merenpuolen luiska päällystetään kivilohka- rein ja sen maanpuolen luiskaan asennetaan suodatinkangas, jotta altaaseen täytettävä materiaali ei pääse tunkeutumaan penkereeseen. Vaikka kiintoaine suspendoituu läji- tyksen aikana, se ei näin pääse kulkeutumaan pengerrakenteiden läpi.
Sekä pintarakenteen että penkereen kuntoa ja eristävyyttä tullaan jatkuvasti tarkkaile- maan.
Kuvattujen suojatoimenpiteiden ansiosta läjitysmassat tai niiden sisältämät haitta- aineet eivät pääse leviämään läjitysaltaan ulkopuolelle, eikä vesialueen pilaantumista tapahdu."
Hakija on täydentänyt arvioita läjityshankkeen riskeistä orgaanisten tinayhdisteiden osalta seuraavalla selostuksella:
"Läjitettävässä ruoppausmassassa on orgaanisista tinayhdisteistä todettu tributyyliti- naa (TBT).
TBT:stä yleisesti:
Laivojen ja veneiden pohjamaaleissa on vuosikymmeniä käytetty tinayhdisteitä estä- mään pieneliöiden kiinnittyminen alusten pohjaan. Meriliikenteen ja satamatoiminto- jen alueilla onkin havaittu pohjasedimentissä kohonneita orgaanisten tinayhdisteiden (mm. TBT ja TPhT) pitoisuuksia, joiden myrkyllisyys on todettu vasta vuosia niiden käytön aloittamisen jälkeen. Maalien käyttö on jo osittain kielletty ja käytön täyskielto astuu voimaan 2008. Orgaaniset tinayhdisteet ovat erityisen myrkyllisiä meren pohja- eliöstölle aiheuttaen mm. hormonaalisia häiriöitä. Yhdisteet eivät kuitenkaan ole voi- makkaasti kertyviä vaan erittyvät pois melko nopeasti esim. kaloista ja linnuista. Tä- män hetkisen tiedon perusteella edes saastuneimmilla TBT- ja TPhT –alueilla ei ole syytä vähentää kalan syöntiä. TBT ei juuri esiinny vedessä liukoisessa muodossa vaan leviää käytännössä vain kiintoaineeseen sitoutuneena. Aine kiinnittyy hiukkasiin ja laskeutuu niiden mukana pohjaan sitoutuen tehokkaasti orgaaniseen ja epäorgaaniseen ainekseen päätyen pohjan sedimentteihin.
Joen virtauksen kuljettaman kiintoaineksen lisäksi meriveden syys- ja täyskiertojen aikaan, kun vesimassa on pinnalta pohjaan saman lämpöistä, lähtee osa pintasedimen- tistä normaalisti liikkeelle, jolloin myös sedimenttiin sitoutuneet haitta-aineet kulkeu- tuvat veden mukana. Myös alukset voivat aiheuttaa potkuvirroillaan TBT –pitoisen pintasedimentin irtoamista ja sekoittumista veteen.
TBT:n aiheuttamien riskien hallinta kyseisessä läjityshankkeessa
Läjityksen aikana liukenevien haitta-aineiden (mm. TBT) pitoisuudet läjitysaltaan si- säpuolisessa vedessä voivat nousta. Penkereellä ja suojaverholla eristettyyn täyttöal- taaseen sijoittaminen rajoittaa eliöstön altistumista, mutta samalla myös TBT:n ha- joaminen hidastuu.
Vahanne on kuvannut selvityksessään ympäristöystävällisiä toteutustapoja läjittämi- selle:
A. Massan nostaminen työlautalla olevalla kauharuoppaajalla proomusta vastaan- ottosiiloon, josta massa pumpataan pystysuoraa putkea pitkin lähelle läjitysalu- een pohjaa.
B. Massan nostaminen työlautalla olevalla kauharuoppaajalla proomusta suoraan pohjaan.
C. Massan pudottaminen tavanomaisesti suoraan pohjaan palkoproomusta. Läjitys palkoproomusta voidaan tehdä hallitusti, mikäli pohjaan asennetaan ennen läji- tystä esimerkiksi suodatinkangas tai hiekka- tai sorakerros. Suodatinkankaan asentaminen ei aina tule kysymykseen läjityskohteen laajuuden, voimakkaiden virtausten ja mahdollisen kaasun muodostuksen vuoksi. Myös läjitysaltaan päältä kulkeva laivaliikenne voi estää suodatinkankaiden asennuksen. Huolelli- nen työn suoritus voidaan varmistaa erityisjärjestelyin ja on-line monitoroinnin avulla.
Myös seuraavien hallintakeinojen avulla voidaan haitta-aineiden liukenemisesta ja kulkeutumisesta aiheutuvat riskit läjityksessä minimoida:
- erityispenkereen rakentaminen sijoitusalueen ja meren välille - pintarakenne ja rakenteen kunnon seuranta
- täytön mahdollisten painumien minimointi
- geotekstiilin sijoittaminen tasatun louhepenkereen sisäluiskaan
Nämä hallintakeinot ja TBT:n leviämisen estäminen sisältyvät liitteessä 2 esitettyihin läjitysmenetelmien kuvaukseen.
Lisäksi on huomattava, että TBT –pitoisen sedimentin ruoppaaminen ja läjittäminen merestä padottuun altaaseen poistaa vapaalta merialueelta merkittävän ympäristöhai- tan, jolloin merialueen tila paranee."
YMPÄRISTÖKESKUKSEN LISÄLAUSUNTO
Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on hakijan selityksen johdosta antamassaan lisä- lausunnossa katsonut edelleen, että penkereestä tulee tehdä aukoton ja täyttö tulee teh- dä suljetulle alueelle pilaantuneiden sedimenttien läjityksen ajaksi. Proomun kulku- aukkoa ei pysty sulkuverholla sulkemaan siten, että pilaantunutta sedimenttiä ei kul- keutuisi takaisin mereen proomun kulkemisen aikana, myrskyllä tai muun aukossa vir- tausta aiheuttavan syyn aikana.
Ruopattava sedimentti sisältää haitallisia aineita, sekä dioksiineja ja furaaneja että or- gaanisia tinayhdisteitä. Tämän vuoksi varsinainen ruoppaus, massan siirto ja sijoitta- minen tulee tehdä siten, että kaikissa työvaiheissa massojen leviäminen ympäristöön rajoitetaan mahdollisimman vähäiseksi. Proomusta tyhjennys tulee tehdä sellaisella tekniikalla ja niin, että saastunut sedimentti saadaan siirrettyä proomusta läjitykseen hallitusti. Työ on tehtävissä normaaleja yleisesti käytössä olevia työtekniikoita nou- dattaen.
Muilta osin ympäristökeskus on pitänyt hakijan selvitystä riittävänä.
Ympäristökeskus on lausunut, ettei se puolla hakijan esittämää läjityksen toteuttamista penkereeseen tehtävän aukon kautta, eikä siten esitetyllä tavalla toteutettuna töi- denaloittamislupaa.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU
Ympäristölupavirasto myöntää Kotkan Satama Oy:lle luvan vesialueen täyttämiseen Hietasen sataman eteläisellä alueella Kotkan kaupungissa.
Täyttö ilmenee ympäristölupavirastoon 4.1.2006 toimitetuista kartasta ja leikkauspii- rustuksesta.
Täyttöalueen eristämiseksi meriympäristöstä rakennetaan ennen täytön aloittamista puhtaasta sekalouheesta päätypenkereenä ja pohjaan täyttönä leikkauspiirustuksen mukainen suojapenger.
Täyttöön käytetään merihiekkaa ja lisäksi saadaan käyttää noin 32 000 m3 Kotkan Kantasataman edustan ruoppausmassoja. Ruoppausmassat kuljetetaan läjitykseen proomuilla ympäristölupaviraston päätöksessä 85/03/1 ruoppaustyölle varatussa mää- räajassa.
MÄÄRÄYKSET
1. Työt on tehtävä siten, että niistä aiheutuu vesialueelle ja sen käytölle mahdollisim- man vähän haittaa.
Mikäli täyttöön käytetään ruoppausmassoja, läjityksen on tältä osin tapahduttava halli- tusti kokonaan suojapenkerein suljetulle alueelle. Tällöin suojapenkereen sisäreunaan on asennettava suodatinkangas ja sedimentti on sen läjityksen tapahduttua viipymättä peitettävä suodatinkankaalla tai vastaavasti siten, että sen sekoittuminen ylempiin ker- roksiin estyy.
Mikäli työn aikana havaitaan sedimentin suotautumista suojapenkereen ulkopuolelle, on läjitystä hidastettava ja tarvittaessa käytettävä laskeutumista nopeuttavia kemikaa- leja.
2. Täyttöalue on pidettävä luvan edellyttämässä ja ympäristöön sopivassa kunnossa.
Kunnossapitotyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että niistä aiheutuu mahdolli- simman vähän haittaa vesialueelle ja sen käytölle.
3. Työnaikainen tarkkailu on tehtävä kattavasti suunnitelman liitteenä 8 olevan ohjel- man mukaisesti. Ruoppausmassoja käytettäessä on lisäksi täytön aikana seurattava se- dimentin mahdollista suotautumista penkereen ulkopuolelle. Täyttöön käytettävästä ruoppausmassasta on otettava työn aikana edustavat näytteet ja arvioitava niiden pe- rusteella läjitettävän sedimentin haitta-aineiden kokonaismäärät.
4. Jos tässä päätöksessä tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuu vahingollinen seuraus, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asi- anomainen viranomainen saattaa asian vesilain 2 luvun 27 §:n 2 momentissa säädetys- sä ajassa lupapäätöksen lainvoiman estämättä ympäristölupaviraston käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty.
5. Ennen työhön ryhtymistä on työn aloittamisen ajankohta sekä lupapäätöksen päi- vämäärä ja antaja ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Kotkan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
6. Työt on aloitettava 2 ja tehtävä 5 vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupaviras- tolle, Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Kotkan kaupungin ympäristönsuoje- luviranomaiselle 60 päivän kuluessa valmistumisajankohdasta.
PERUSTELUT
Asiassa on kysymys vesialueen täytöstä ja muun ohella ruoppausmassojen läjittämi- sestä aluksi vesialueena olevalle täyttöalueelle. Vesilain 1 luvun 19 §:n mukaan toi- menpiteeseen ei vesilain mukaisen luvan lisäksi tarvita ympäristölupaa. Vesilain 2 lu- vun 1a §:n mukaan lupa-asiaa käsiteltäessä on kuitenkin soveltuvin osin noudatettava, mitä ympäristönsuojelulain 41 – 44, 46, 55, 57 ja 58 §:ssä säädetään.
Täyttöön käytettäväksi tarkoitettu ruoppausmassa on pilaantunutta. Suunnitelman mu- kaisessa täytössä pilaantunut massa tulee työn valmistuttua asianmukaisesti ympäris- töstä eristetyksi. Sen sijaan työvaiheessa on vaara haitta-aineiden leviämisestä ympä- röivälle merialueelle. Hakijan esittämällä täyttömenetelmällä ruoppausmassan haitta- aineitten kulkeutumista suojapenkereen proomuaukon kautta mereen ei voida riittävän tehokkaasti estää. Massan sijoittamisesta hallitusti suljetulle alueelle ei kysymyksessä olevien aineiden haitallisuus huomioon ottaen voida katsoa aiheutuvan kohtuuttomia kustannuksia.
Satama- ja teollisuustoimintojen lisäalueiden saamiseksi tarpeellisesta hankkeesta tässä päätöksessä edellytetyllä tavalla toteutettuna ei aiheudu vesilain 2 luvun 5 §:ssä eikä ympäristönsuojelulain 42 §:ssä tarkoitettuja luvan myöntämiselle esteenä olevia seurauksia. Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muu- hun edunmenetykseen verrattuna huomattava.
Hankkeesta ei nyt arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavia edunmenetyksiä.
Ennalta arvaamattomien edunmenetysten varalta on annettu 4. määräys.
Tämä lupapäätös ei korvaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista lupaa. Tällaisen luvan tarpeellisuus toimenpiteen suorittajan on selvitettävä erikseen.
Vaatimukset on otettu huomioon määräyksistä ilmenevällä tavalla. Tässä asiassa ei ole kysymys ruoppausten suorittamisesta vesialueella, eikä tällä päätöksellä voida antaa ruoppausta koskevia määräyksiä.
SOVELLETUT LAINKOHDAT
Vesilain 2 luvun 1a §, 3 § ja 6 §:n 2 momentti
Ympäristönsuojelulain 41 §, 42 §, 43 § ja 46 §
TÖIDENALOITTAMISLUPA
Töiden kiireellistä aloittamista on pidettävä tärkeänä pitkäaikaiseen, hakemuksen pe- rustana olevaan rakentamissuunnitelmaan sisältyvän työn valmistamiseksi. Töiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan. Tämän vuoksi ympäristölupa- virasto vesilain 2 luvun 26 §:n nojalla oikeuttaa luvan saajan ryhtymään ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista hankkeen toteuttamista tarkoittaviin töihin ja työn suorittamiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin.
Luvan saajan on tällöin ennen töihin ryhtymistä annettava Etelä-Suomen lääninhalli- tuksen huostaan tämän hyväksymä 10 000 euron määräinen vakuus niiden vahinkojen, haittojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka lupapäätöksen kumoaminen tai lupaeh- tojen muuttaminen valituksen johdosta voi aiheuttaa. Vakuuden tulee olla voimassa siihen saakka, kun tämä päätös saa lainvoiman tai jos lupa kumotaan tai sen ehtoja muutetaan siihen saakka, kun mahdolliset vahingot, haitat tai kustannukset on korvat- tu.
KÄSITTELYMAKSU
Päätöksestä peritään käsittelymaksu 3 850 euroa (vesialueen täyttö yli 200 000 m3ktr).
Vesilain 21 luvun 9 § (muut. 88/2000).
Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003).
MUUTOKSENHAKU
Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasi- asta.
Muutosta tähän päätökseen saa hakea
1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea,
2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta- alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät,
3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutuk- set ilmenevät,
4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kun- nan ympäristönsuojeluviranomainen ja
5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
Valitusosoitus liitteenä.
Seppo Kemppainen
Seppo Kekäläinen Erkki Kaijalainen
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Seppo Kemppainen sekä Seppo Kekäläinen ja Erkki Kaijalainen. Asian on esitellyt ympäristöneuvos Kekäläi- nen.
SK/LN
Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 490 4953, 040 774 8065
Määräaika ja valitusmenettely
Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen anta- mispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauan- tai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraa- vana arkipäivänä.
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 24.4.2006 ennen virka-ajan päättymistä.
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio
Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio
Puhelin: 020 490 120 Telekopio: 020 490 4999
Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi
Virka-aika: klo 8.00 - 16.15
Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla.
Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Valituskirjelmän sisältö
Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y- tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähkö- postiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.
Valituskirjelmään on liitettävä
- ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle
- valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asia- miehen toimivallasta.
Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista pe- rittävistä maksuista annetussa laissa.
