STUDEANTTAID FEAILLAT NOMENIID KONSONÁNTAGUOVDDÁŽIIN JAGI 1995–2003
DAVVISÁMEGIELA EATNIGIELA STUDEANTAISKOSIIN
Sámegiela- ja kultuvrra pro gradu -dutkamuš Giellagas-instituhtta
Oulu universitehta Juovlamánus 2013
Piia Susanna Juuso
SISDOALLU
1. ÁLGGAHUS 4
1.1. Dutkanfáddá, -ulbmilat ja -metodat 4
1.2. Dutkanmateriála 7
2. SÁMEGIELA OAHPAHEAMIS SUOMA SKUVLLAIN 10
2.1. Sámegiela skuvlahistorjjás 10
2.2. Davvisámegiella eatnigiellan-ávnnas logahagas 11
2.3. Studeanttaid gielladuogážis 13
2.3.1. Eatnigiela, nuppi giela ja vierrogiela meroštallamis 13
2.3.2. Eatnigiela oččodeamis 15
2.3.3. Studeanttaid giellageavaheamis 16
3. DAVVISÁMEGIELA ORTOGRAFIIJAS 18
3.1. Girjegiela ulbmilis 18
3.2. Girjegiela norpmain 20
3.3. Davvisámegiela ortografiija historjjás 21
4. DUTKAMUŠA TEOREHTALAŠ DUOGÁŠ 23
4.1. Feailadutkama historjjás 23
4.2. Feailla meroštallamis ja dutkamis 27
4.3. Eatnigielat oahppiid feaillaid dutkamis 30
4.3.1. Davvisámegielat oahppiid giela dutkamis 30
4.3.2. Suomagielat oahppiid giela dutkamis 32
4.4. Konsonántaguovddáš ja davvisámegiela suopmanat Suomas 34
4.4.1. Konsonántaguovddáš 34
4.4.2. Konsonántaguovddážat davvisámegiela suopmaniin 36
4.4.2.1. Studeanttaid suopmanduogážis 36
4.4.2.2. Oarjesuopmaniid fonologalaš innovašuvnnat 38 konsonántaguovddážis
4.4.2.3. Nuortasuopmaniid fonologalaš innovašuvnnat 40 konsonántaguovddážis
5. KONSONÁNTAGUOVDDÁŽIID JUOHKIN JA DUTKANMETODA 42
5.1. Konsonántaguovddážiid juohkin 42
5.1.1. Grafemalaččat váttes konsonántaguovddážat 44 5.1.1.1. Kvantitatiivvalaš dássemolsašuddan 44
5.1.1.2. Kvalitatiivvalaš dássemolsašuddan 47
5.1.2. Grafemalaččat álkes konsonántaguovddážat 48 5.1.2.1. Kvantitatiivvalaš dássemolsašuddan 48 5.1.2.2. Kvalitatiivvalaš dássemolsašuddan 51
5.2. Dutkanmetoda 53
6. NOMENIID FEAILLAT KONSONÁNTAGUOVDDÁŽIIN 57
6.1. Bohtosiin almmolaččat 57
6.2. Dássemolsašuddanfeaillat 62
6.2.1. Grafemalaš dássemolsašuddanfeaillat 66
6.2.1.1. Konsonántačoahkit 66
6.2.1.1.1. Ovttageardánahttin 68 6.2.1.1.2. Suopmaninterfereansa 71 6.2.1.1.3. Boasttoanalysa 74
6.2.1.1.4. Boasttoanalogiija 75
6.2.1.2. Klusiila- ja affrikáhtagemináhtat 77 6.2.1.2.1. Boasttoanalysa 79
6.2.1.2.2. Ovttageardánahttin 80
6.2.1.2.3. Boasttoanalogiija 82
6.2.2. Kásusfeaillat 83
6.2.2.1. Konsonántaguovddážat, main kvalitatiivvalaš 85 dássemolsašuddan
6.2.2.2. Konsonántaguovddážat, main kvantitatiivvalaš 87 dássemolsašuddan
6.3. Konsonántaguovddáža hábmenfeaillat 89
6.3.1. Konsonántaguovddáža kvantitatiivvalaš feaillat 93 6.3.2. Konsonántaguovddáža kvalitatiivvalaš feaillat 96
6.4. Grafemafeaillat 100
6.4.1. Boasttoanalysa 101
6.4.1.1. Kvalitatiivvalaš feaillat 101
6.4.1.2. Kvantitatiivvalaš feaillat 103
6.4.2. Ovttageardánahttin 104
6.4.3. Suopmaninterfereansa 106
6.4.4. Sániid čállinhámiid sehkken 107
7. LOAHPAHUS 108
GÁLDUT 116
ČUVVOSAT
1. Studeantaiskosiid fáttát 2. Tearbmalistu
4 1. ÁLGGAHUS
1.1. Dutkanfáddá, -ulbmilat ja -metodat
Dutkkan iežan pro gradu -dutkamušas nomeniid konsonántaguovddážiin dahkkon čállinfeaillaid davvisámegiela eatnigiela studeantaiskosiin jagiin 1995–2003. Lean válljen dán fáttá danne go davvisámegiela riektačállin dagaha ollugiidda váttisvuođaid ja čállinfeaillaid. Váttisvuođat bohciidit ovdamearkka dihte das go dábálaččat sápmelaččat vázzet skuvllaid riikkaid váldogillii eaige oaččo olu oahpahusa iežaset eatnigillii. Akta dain posišuvnnain, mii hástala čálliid geat čállet sámás, lea konsonántaguovddáš. Konsonántaguovddáš lea sánis earret eará dat posišuvdna, mas dáhpáhuvvá dássemolsašuddan, omd. osku : oskku, guolli : guoli (Sammallahti 2006:
116). Dán dutkamušas háliidan guorahallat, man bures logahatoahppit, geat čállet davvisámegiela eatnigiellan studeantaiskosiin, hálddašit konsonántaguovddáža riektačállima. Guorahalan nomeniid konsonántaguovddážiin dahkkojuvvon feaillaid ja ráddjen dutkamušas eret vearbbaid ja partihkkaliid. Nomen lea oktasaš namahus substantiivvaide, adjektiivvaide, pronomenaide ja numerálaide. Dán dutkamušas vástidan čuovvovaš golmma gažaldahkii:
1. Makkár feaillaid studeanttat dahket nomeniid konsonántaguovddážiin?
2. Man ollu studeanttat feilejit nomeniid konsonántaguovddážiin?
3. Makkár čilgehusat nomeniid konsonántaguovddážiin dahkkojuvvon feaillaide leat?
Mu dutkamuš lea deskriptiivvalaš. Kvalitatiivvalaš dutkanmetodain govvidan konsonántaguovddážiid feaillaid luonddu ja iešvuođaid. Kvantitatiivvalaš dutkanmetodain buvttán ovdan man ollu studeanttat feilejit konsonántaguovddážiin ja maiguin konsonántaguovddážiiguin studeanttat feilejit eanemusat. Barggu teorehtalaš vuođđun lea feailaanalysa, mainna dábálaččat dutket vierrogielat oahppiid feaillaid.
Mun heivehalan teoriija eatnigielat oahppiid čállinfeaillaid dutkamii, danne go feailaanalysa addá buriid bargoneavvuid feaillaid identifiseremii, govvideapmái, kategoriseremii ja čilgemii (Sajavaara 1980: 213; 1999: 116–117).
Feaillaid govvideami ja čilgema dáfus dutkamušas lea dehálaš ovdanbuktit, makkár feaillaid studeanttat dahket ja danne attánnai ollu ovdamearkkaid studeanttaid dahkan
5
feaillain. Ovdamearkkaid cealkagat leat dan hámis, mot studeanttat leat daid čállán.
Lean nummarastán ovdamearkkaid ja merken čáhppadet bustávaiguin dan boastto hámi, mas lea sáhka. Ovdamearkacealkaga loahpas lea bustávva ja nummar, mat muitalit man logahagas studeanta lea čállán studeantan ja guđemuš studeanta feailla lea dahkan.
Ovdamearkkas 1 lea cealkka, mas studeanta lea feilen riektačállimis. Boastto hámi, sápmelažžain, lean merken čáhppadet ivnniin. A-bustávva ovdamearkka loahpas muitala ahte studeanta lea čállán Avvila logahagas ja nummar 34 muitala, guđemuš studeanta feailla lea dahkan.
(1) Nuorra sápmelažžain stuorra oassi ii huma sámegiela – – (A 34)
Studeanttat leat nummarastojuvvon gaskkal 1–45 ja A-bustávva dárkkuha Avvila logahaga, E Eanodaga logahaga, O Ohcejoga sámelogahaga ja I iežá logahagaid, nappo sámi ruovttuguovllu1 olggobealde čállán studeanttaid. Vai studeanttaid anonymitehta seailu, in muital guđe jagiid studeanttat leat čállán studeantaiskosiid dehege galle studeantta guhtege logahagas leat jahkásaččat čállán studeantan.
Mu dutkamuššii gullet nomenat, maid konsonántaguovddážiin leat riektačállinfeaillat, mat rihkkot girjegiela sohppojuvvon njuolggadusaid (ovdamearka 2), nomenat, main leat morfologalaš feaillat (ovdamearkkat 3–4) ja syntávssalaš feaillat (ovdamearkkat 5–
6). Nomen, man konsonántaguovddáš lea čállojuvvon riekta, ii gula mu dutkamuššii, omd. miehcci, baikkis, olmmoša. Mun čieŋun dán dutkamušas beare konsonánta- guovddáža feaillaide, inge olles sáni hábmenváttisvuođaide, dego ovdamearkkas olmmoša, mas studeanta lea eahpelihkostuvvan ovttaidlogu genetiiva-akkusatiivva olbmo-hámi hábmemis.
(2) – – ovddes iskkosiid gážaldagaid – – (O 24)
(3) Fiermmis sáhttá maid oastit dávviriid ja sáddet poastta.(A 18) (4) – – sii leat ilolašat – – (E 25)
(5) Dat lea maid stuorra fitnodagaid gilvvu.(A 37) (6) – – ožžon veháš ruhta – – (A 37)
1 Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddat ja Soađegili gieldda davimus oassi (Laki saamelaiskäräjistä 1995:
Luku 1 § 4).
6
Dutkamuša ulbmilin lea dutkat, man bures studeanttat hálddašit konsonántaguovddáža riektačállima ja danne ráddjejin dutkamuša olggobeallái dáhpáhusaid, mat eai laktás njuolga riektačállimii muhto iežá girjegiela norpmaid hálddašeapmái. Dakkárat leat omd. kongrueansahámit, mat eai dohkkehuvvo girjegielas, muhto mat leat dábálaš suopmaniešvuođat davvisámegiela muhtin suopmaniin. Ovdamearkan Deanu čázádaga suopmaniin buorre-attribuhtta ii soja oaivesáni mielde, muhto lea álo seamme hámis (ovdamearka 7) ja muhtin suopmaniidda lea sajáiduvvan njuolggadus, man mielde numerálat stuoribut go okta, leat nominatiivvas dalle go dat leat gihpus geardde- advearbbain (ovdamearka 8). Dákkár dáhpáhusat čájehit studeanttaid diehtemeahttunvuođa davvisámegiela girjegiela muhtin norpmaid hárrái eaige dakkáražžan muital man bures studeanta hálddaša konsonántaguovddáža riektačállima ja lean danne ráddjen daid dán dutkamuša olggobeallái.
(7) – – muhto son ii sáhte oahppat dan eará buorre ovdamearkkas. (O 6) (8) – – ožžon golbma geardde maŋŋálaga seamma evttohasa. (A 26)
Ráddjejin dutkamuša olggobeallái maiddái dakkár dáhpáhusaid, main studeanta lea čállán nomena boastto hápmái (ovdamearka 9), rekšuvdnafeaillaid (ovdamearka 10), internationála loatnasániid (ovdamearkkat 11–12), goallossániid (ovdamearkkat 13–14) ja dákkár nomeniid, mat ledje nu máŋgga ládje boastut ahte daid lei buoremus guođđit dutkamuša olggobeallái (ovdamearkkat 15–16).
(9) Gii hálidivččii leat funes, juos sáhttásii leat vejolašvuohta buoret bohtosiidde?
(A 41)
(10) Juos dan ádde ii boahtevuohta oro nu gáfat, eaige horrormuitalusat dihtoriid seahkaneamis boahtte dálvve nu dehálaččan. ( O 24)
(11) Ieš lean internet vuođul boahtan eanet kriihttalaččan earáge diehtogálvvuide.
(O 24)
(12) Televisiovnnas – – (O 22)
(13) Muhtumat máhttet geavahit dan vejolašvuođa, nuppiin lei ollu oarjjevaluhta.
(O 4)
(14) Dat mearridii gilvohallanáiggiid erenoamážit spáppačiekčama – – (E 36) (15) Fápmodagaid rusttetgilvu lassana – – (E 36)
(16) Odne elektronkuortat nugo bankke-ja stuora gávpaid ovdakuortat ovdasvideokamerain – – (O 4)
7
Kongrueansa- ja rekšuvdnafeaillaid ráddjejin eret danne go dat eai muital man bures studeanttat hálddašit konsonántaguovddáža riektačállima muhto baicce studeanttaid giellamáhtu váilevašvuođain obbalohkái. Internationála loatnasániid ja goallossániid riektačállinnjuolggadusat leat mohkkát eaige njuolggadusat leat vealttakeahttá beare bures sajáiduvvange čállinvuohkái ja danne ráddjejin daid eret. Áidna goallossániid, maid dohkkehin dutkamuššii, leat sázuin earuhuvvon goallossánit, main goallossáni vuosttas lahttu lea oanádus dehe doaba, omd. cd-skearru, jazz-joavku.
1.2. Dutkanmateriála
Mu dutkamuša dutkanmateriálan leat davvisámegiela eatnigiela studeantaiskosat, maid studeanttat čállet studeantadutkosa oktavuođas. Studeantaiskosat leat čállojuvvon jagiin 1995–2003 ja dál muitalan dan áigodaga eatnigiela studeantaiskosa ráhkadusas ja sisdoalus. Logahaga studeantadutkosa oppalaš ulbmiliin dan veardde ahte dan dárkkuhusassan lea čielggadit, leago oahppi oahppan logahagas dakkár dáidduid ja dieđuid, maid oahppoplánain gáibidit, leatgo oahppi jurdagat láddán logahaga ásahan ulbmiliid dássái ja makkár dásis oahppi oahppan ja oahppu leat. (Vuorio-Lehti 2006:
11, 13–14.) Logahaga dárkkuhussan lea čuvget oahppi ja ovddidit su studerenmáhtuid (Oahppoplána vuoduštusat 1994: 45, 47). Studeantadutkosa ráhkadussii gullet njeallje bákkolaš iskosa ja buohkaide bákkolaš iskkusin lea eatnigiela iskkus (Vuorio-Lehti 2006: 254). Davvisámegiela sáhtii vuosttas geardde čállit eatnigiellan studeantadutkosis jagis 1994 (Palismaa et al. 1997: 27).
Eatnigiela studeantaiskosa ulbmilin lea čielggadit, mot studeantta lea olahan daidda ulbmiliidda, maid logahat lea ásahan studeanttaide eatnigiela máhtu hárrái ja erenoamážit dan, man bures studeanta hálddaša čálalaš ovdanbuktima ja man bures son máhttá dulkot ja ipmirdit teavstta. Eatnigiela studeantaiskosis studeanta galgá čállit čállosa. Čállosa guhkkodat ii leat mearriduvvon, muhto studeanttas lea guhtta diimmu áigi čállit dan. Dán áiggis studeanttat čállet dábálaččat sullii njealji siidosaš čállosa.
(YTL 1991: 1, 3, 1995: 1, 3, 1999: 1, 3.) Studeantaiskosa fáttát leat máŋggabealagat ja sáhttet laktásit omd. oskkoldahkii, kultuvrii, historjái ja luonddudiehtagiidda.
Studeantaiskosa giella galgá leat čielggaš, njuovžil ja studeanta galgá hálddašit riektačállinnjuolggadusaid. (YTL 1991: 2, 4, 1995: 2, 4, 1999: 2, 4.)
8
Dalle go mu dutkanmateriála studeantaiskosat dahkkojuvvojedje, jagiin 1995–2003, eatnigiela studeantaiskosii gulle guokte iskkusgearddi, main studeanttat čálle ovtta čállosa hávil: Vuosttas iskosis studeanttat čálle čállosa, man čáledettiin sii fertejedje atnit ávkin lassemateriála2. Dát lassemateriálat sáhtte leat omd. oasit čáppagirjjálašvuođas ja áššeteavsttain, govat dehe tabeallat. Nuppi iskosis studeanttat čálle čállosa addojuvvon bajilčállaga3 vuođul, muhto studeanttat sáhtte hutkat válmmasin addojuvvon fáddái maiddái ieža bajilčállaga. (YTL 1991:1, 1995:1, 1999:1.)
Eatnigiela studeantaiskosiid árvvoštallamis válde jagiin 1995–2003 vuhtii studeantaiskosa ollislašvuođa, nappo mot studeanta lei gieđahallan fáttá ja man bures son lei bisson fáttás, makkár ráhkadus čállosis lei ja makkár lei studeantaiskosa čálalaš ovdanbuktin. (YTL 1991: 3, 1995: 2–3, 1999: 2–3.) Studeantaiskosiid árvvoštallan ovdána nu, ahte álggos logahaga eatnigiela oahpaheaddji árvvoštallá studeantaiskosiid ja vállje studeantaiskosiin dan, goappás studeanta lea su mielas lihkostuvvan buorebut.
Studeantalávdegotti válljen árvvoštalli árvvoštallá studeantta buoret studeantaiskosa ja addá das loahpalaš árvosáni, man vuođul studeanta oažžu eatnigiela studeantaiskosa árvosáni. Vaikko árvosáni čuokkesmearit rivdet jagis jahkái, dat bissot sullii seamme dásis. (YTL 1991: 1, 1995: 5, 7–8.)
Davvisámegiela eatnigiela studeantaiskosiin mun válljejin dutkamuššii mielde dan studeantaiskosa, mas studeanta oaččui alit čuokkismeari loahpalaš árvvoštallamis.
Dutkanmateriálii válden mielde beare dohkkehuvvon studeantaiskosiid.
Lohkansehkkehusa dihte in váldán ovtta studeantta iskosa mielde dutkamuššii (buot dutkamušas geavahuvvon tearpmaide gávdnojit čilgehusat tearbmalisttus, mii lea čuvvosis 2, omd. lohkansehkkehus). Njeallje studeantta oassálaste davvisámegiela eatnigiela studeantaiskosii guktii ja dáin dáhpáhusain válden mielde vuosttas oassálastingearddi alit čuokkismeari ožžon studeantaiskosa.
Mu dutkanmateriála čoggo oktiibuot 45 studeantaiskosis ja juohke studeanttas lea mielde okta iskkus. Oaneheamos studeantaiskosis ledje 177 sáni ja guhkimus iskosis 763 sáni. Gaskamearálaččat studeantaiskosiin ledje 437 sáni. Oktiibuot 45 studeantiskosa sátnemearri lei 19532 sáni. Studeantaiskosat leat sihke bajilčállaga
2 su. ainekirjoitelma
3 su. otsikkokirjoitelma
9
vuođul čállojuvvon čállosat ja lassemateriála vuođul čállojuvvon čállosat.
Studeantaiskosiid fáttát leat logahallojuvvon čuvvosis 1. Avvila logahagas dahke studeantaiskosa 12 studeantta, Ohcejoga sámelogahagas 24 studeantta, Eanodaga logahagas njeallje studeantta ja sámi ruovttuguovllu olggobealde vihtta studeantta.
Studeantaiskosiidda oassálaste 37 nieidda ja gávcci bártni. Lean ožžon studeantadutkkuslávdegottis lobi geavahit studeantaiskosiid dutkanmateriálan.
Studeantaiskosiid ožžon studeantadutkkuslávdegottis ja davvisámegiela árvvoštalliin.
Mu dutkanmateriála luondu lea ráddjen dan, mot sáhtán geavahit dan dán dutkamušas.
Ovdamearkka dihte makkárge veardádallan ii leat vejolaš danne go materiála lea čoggojuvvon máŋgga jagi siste ja juohke jagi leat čállán dušše moadde studeantta.
Studeanttaid unna mearri gokčá eret jahkásaš veardádallama dehe logahagaid gaskasaš veardádallama. Mu dutkanmateriála spiehkkasanai omd. suomagiela feailaanalyhtalaš pro gradu -dutkamušaid materiálain, danne go dain leat dábálaččat materiálan sullii 100 studeantaiskosa ja materiálat čoggojuvvojit ovtta jagi dehe veardideami dihte moatti jagi siste.
10
2. SÁMEGIELA OAHPAHEAMIS SUOMA SKUVLLAIN
2.1. Sámegiela skuvlahistorjjás
Suoma sápmelaččaid skuvlagielas lea digaštallojuvvon juo 1700-logu rájes ja dat lea joatkásan gitta dáid beivviid rádjái (Aikio-Puoskari 2001: 134–137). Davvisámegiella unnitlogu giellan ii leat dábálaš skuvlagiellan iige davvisámegiela sajádat skuvlagiellan leat goassege leamaš čielggas. Álggu rájes skuvlakultuvra lea hápmašuvvan vuolggasajiin, mat leat duvdán váldokultuvrra gielaid, kultuvrra ja kodaid (Keskitalo &
Määttä 2011: 24–25). 1700-logu Ruoŧŧa-Suomas sámiid oahpahedje riikka váldogillii, muhto sin skuvladili geahččaledje buoridit vuosttas geardde girku álbmotoahpahusa áigge. Anders Hellander, gii doaimmai Ohcejohkii ásahuvvon pedagogiija oahpaheaddjin ja Ohcejoga báhppan 1740-logus, lei vuosttas gii sárdnidii sámás ja ovddidii skuvllas sámegielat oahpahusa. (Aikio-Puoskari 2001b: 134; Lehtola 1996:
165–166.)
1800-logus skuvllaid rolla ja olbmo eatnigiela mearkkašupmi stuorui go 1860-logu álbmotskuvlaláhka dáhkidii skuvllaid Suoma Sápmái ja 1890-logu álbmotskuvlaásahus dáhkidii oahpahusa oahppiide sin iežaset eatnigillii. Sámegielat skuvlaoahppiide oahpahus sin iežaset gillii ollašuvai beare Vuovdaguoikka skuvllas 1900-logu vuosttas logijagiid áigge. Vuovdaguoikka skuvllas šattainai dehálaš sámegiela ja sámegielat oahpahusa ovddideaddji. (Aikio-Puoskari 2001b: 136; Kähkönen 1988: 280–281.) 1800-logus sámegiela dilis beroštuvve maiddái báhpat ja Suomas dat lei girkohearrá Jacob Fellman, gii sárdnidii sámegillii ja ovddidii sámegiela omd. girkogirjjiid buvttadeami bakte. Su leat gohčodan sámegielat álbmotoahpahusa deháleamos álggaheaddjin ja Suoma Sámi ”Agricolan”. (Itkonen 1948: 14; Kähkönen 1982: 263, 265.)
1700-logu beallemuttus šaddan katekehtaoahpahus lei sápmelaččaid guovddáš oahpahusmálle, mii nogai 1950-logus. Dása nogai maiddái sámi oahppiid sámegielat oahpahus. Jagi 1957 álbmotskuvlalága mielde sámegielat oahppit galge dárbbu ja vejolašvuođaid mielde oažžut oahpahusa iežaset eatnigillii, muhto geavatlaš dásis dát ii doaibman: oahpaheaddjit eai máhttán sámegiela iige lean oahppomateriála. Easka 1970- logus, sámi álbmotmorraneami áigge, sámegiela ja sámegielat oahpahus ovdánii.
11
Sámegiela oahpahusa ožžo dalle guđa skuvlla oahppit ovtta diimmu vahkus. Easka čakčat 1979 oahppit, geat álggahedje skuvlla Ohcejoga vuolledásis ja Anára Rivdolis, ledje vuosttažat, geat ožžo ollásit sámegielat oahpahusa olles vuolledási áigge. (Aikio- Puoskari 2001b: 142, 144–147; Lehtola 1996: 171; Komiteanmietintö 1971: 38.)
Sámegiella oahpahuvvui eatnigiela oahppoávnnasin vuođđoskuvllas 1980-logus, muhto dat šattai iehčanaš eatnigiela oahppoávnnasin vuođđoskuvllas easka jagis 1995. 1980- ja 1990-loguin sámegiela oahpahedje eatnigiellan, eaktodáhtolaš giellan ja válljenávnnasin Ohcejoga ja Eanodaga gielddaid buot skuvllain ja Anára gieldda vuolledásiin. Sámi ruovttuguovllu olggobealde sámegiela oahpahus álggahuvvui 1980-logu loahpas.
(Aikio-Puoskari 2001b: 152, 160, 190–191.)
Sámegiella šattai vuođđoskuvlla oahpahusgiellan 1980-logus. Sámegielat oahpahusa oaččui Ohcejoga gieldda buot vuolledásiin, Anára gieldda moatti vuolledásis ja Eanodagas sámegielat oahpahus álggii easka jagi 1999 rájes. Ohcejoga gieldda badjedásiin sámegielat oahpahusa leat ožžon 1989 rájes ja muhtin ávdnasiin logahagain 1993 rájes. (Aikio-Puoskari 2001b: 190–191, 198–199, 203.) Go lea sáhka sámegiela ja sámegielat oahpahusas, de orru nu, ahte dalle lea sáhka namalassii davvisámegiela ja davvisámegielat oahpahusas. Anárašgiela ja nuortalašgiela oahpahusas čáledettiin buktojuvvo dábálaččat ovdan ahte lea namalassii dáin sámegielain sáhka.
2.2. Davvisámegiella eatnigiellan-ávnnas logahagas
Ohcejoga sámelogahat ásahuvvui 1977 ja Eanodaga logahat 1979. Sámegiela oahpahišgohte eatnigiellan Ohcejoga logahagas 1991 rájes ja Eanodaga logahagas 1993 rájes. Logahagas sámegielas šattai iehcanaš eatnigiela oahppoávnnas jagis 1992.
Davvisámegiella čállojuvvui eatnigiellan vuosttas geardde studeantačállosiin Ohcejogas giđđat 1994. Oahppit, geat lohket sámegiela logahagas eatnigiellan, čállet dan studeantaiskosiin bákkolaš eatnigiela studeantaiskkusin. (Aikio-Puoskari 2001b: 159, 187, 205.)
1980-logu álggus ásahuvvui vuođđoskuvla- ja logahatláhka, mii gáidibii gielddaide oahpahanplána vai gielddaid skuvlaoahpahusa guovddáš sisdoallu livččii ovttalágan.
12
Vuosttas oahppoplána ilmmai jagis 1985 ja dan ulbmilin lei sihkkarastit, ahte skuvllaid sisdoallu gurssaid ja oahpahusa ektui lea ovttalágan. Dasa čohkkejedje oktasaš rávvagiid ja njuolggadusaid, maid galggai čuovvut oahpahettiin. Easka jagi 1994 oahppoplána vuođustusain sámegiella máinnašuvvui vuosttas geardde eatnigiela ávnnasin ja lei máinnašuvvon eatnigiela ávnnasin ovttas suoma- ja ruoŧagielain. (Aikio- Puoskari 2001b: 178, 183.)
Logahaga jagi 1994 oahppoplánas bukte vuosttas geardde ovdan sámegiela oahpahusa ulbmiliid dalle go dat oahpahuvvui eatnigiellan. Oahppoplánas meroštalle sámegiela gurssaid sisdoaluid ja ulbmiliid dalle go dat oahpahuvvui eatnigielagiidda. Sámegiela oahpahusa ulbmilat eatnigielagiidda ledje dat, ahte oahppi galgá viiddidit ja čiekŋudit vuođđoskuvllas álggahuvvon sámegiela oahppama ja ahte oahpuiguin galgá sihkkarastit sámegiela joatkkaoahpuid. Oahppoplánas namuhuvvo maiddái ahte oahppi galgá máhttit čállit ja hupmat buori standárda giela. (Oahppoplána vuođustusat 1994: 69–70.) Dat, ahte oahppi galgá máhtti hupmat buori standarda sámegiela, lea oba ártet danne go sámegielas ii oba leatge hubmojuvvon standárdagiella. Tearbma standárda ii maiddáige leat dađe dárkkibut meroštallojuvvon ja danne dat lei oahpaheaddjis gitta, mot dát doaba ipmirduvvui ja oahpahuvvui ja makkár gáibádusat oahppiide biddjojuvvojedje namalassii riektačállima hárrái.
Sámegiela oahpahedje eatnigiellan guđa bákkolaš ja moatti čiekŋudeaddji gurssa veardde. Vuosttas njealji gurssa áigge giella lei guovddážis muhto guovtti maŋemus gurssa áigge deattuhuvvui eanet girjjálašvuohta. Vuosttas gurssas nannejuvvui oahppi čálalaš ja njálmmálaš giellageavaheapmi (giella ja giellageavahandáiddut) ja nuppi gurssa áigge nannejuvvui oahppi máhttu hupmat ja čállit buori giela (gielladikšun). Iežá sámegiela eatnigiela gurssat ledje: giela ja girjjálašvuođa barggut, teavsttaid ráhkadusat, sámegiela ja girjjálašvuođa ovdáneapmi ja giella ja girjjálašvuohta váikkuheaddjin.
Čiekŋudeaddji gurssaid oktavuođas skuvllat ožžo ieža válljet, vudjogo oahppi njálmmálaš ja čálalaš ovdanbuktimii vai árktalaš guovllu álgoálbmogiid girjjálašvuhtii.
(Oahppoplána vuođustusat 1994: 69, 70; Opetushallitus 1994: 43–44.)
Go jagi 1994 logahaga oahppoplánas suomagiela eatnigiela ávdnasa meroštallamii geavahedje guhtta siiddu, de sámegiela eatnigiela ávdnasa meroštallamii geavahedje beare guokte siiddu (Opetushallitus 1994: 37–42, 43–44). Sámegiela eatnigiela
13
gurssaid sisdoalu eai meroštallan beare dárkilit, dušše mottiin cealkagiin ja danne leanai leamaš oalle ollu oahpaheaddjis gitta, makkár gurssaid sisdoallu lea leamaš. Gurssaid sisdoallu lea sáhttán leat oalle máŋggalágan logahagas logahahkii. Easka jagi 2003 oahppoplánas sámegiela eatnigiela ávdnasa sisdoalu meroštalle seamme vuđolaččat go suomagiela eatnigiela ávdnasa: gávcci siiddu veardde (Opetushallitus 2003: 74–79).
Vai sámegiela eatnigiela ávdnasa sisdoalu meroštallama geafivuođa ipmirda jagi 1994 logahaga oahppoplánas, de buvttán ovdan mot sámegiela eatnigiela ávdnasa gurssaid sisdoalut leat buktojuvvon ovdan jagi 2003 logahaga oahppoplánas ja makkár ulbmilat doppe ledje. Stuorimus erohusat girjegiela oahpaheami ektui leat dat ahte jagi 2003 oahppoplánas sámegiela riektačállimii ja giellagáhttemii giddejuvvui fuomášupmi juo vuosttas gurssa rájes ja oahppiid davvisámegiela čállingiela buorideapmi ja ovddideapmi biddjojuvvui oktan ulbmilin ja mihttun. Oahppis gáibiduvvui ahte sus galggai leat buorre čálalaš ja njálmmalaš giellamáhttu go son gearggai logahagas.
(Opetushallitus 2003: 45, 47.) Jagi 1994 logahaga oahppoplánas riektačállin deattuhuvvui dušše guovtti gurssa áigge eaige oahppoplánas oba čilgege, makkár riektačállináššiid oahppiide galggalii oahpahit. Jagi 1994 logahaga oahppoplánas čállojuvvo maiddái sámegiela standárda giela oahpaheamis, mii lea doaban oalle viiddis. (Oahppoplána vuođustusat 1994: 69–70.) Jagi 2003 oahppoplánas standárda giella-doaba lea jávkán ja oahppoplánas buktet ovdan sámegiela girjegiela, hupmangiela ja suopmaniid oahpaheami (Opetushallitus 2003: 47).
2.3. Studeanttaid gielladuogážis
2.3.1. Eatnigiela, nuppi giela ja vierrogiela meroštallamis
Studeanttat, geat leat oassálastán davvisámegiela eatnigiela studeantaiskosii, leat oahppan dan jogo eatnigiellan, nubbin giellan dehe vierrogiellan. Eatnigiela ovttageardánis meroštallama mielde olbmo eatnigiella lea dat giella man son oahppá go lea vuorrováikkuhusas lagasbirrasa olbmuiguin seammás go bajásšaddá dan sosiála- ja kulturbirrasii, mii lea su birra (Sajavaara 1999a: 73.) Skutnabb-Kangas (1981: 22–23) mielde olbmo eatnigiela meroštallan ii leat ná ovttageardán, ja olbmo eatnigiela sáhttá
14
meroštallat máŋgga ládje ja iešguđetlágan meroštallamat sáhttet addit iešguđetlágan vástádusaid dasa, mii olbmo eatnigiella lea.
Skutnabb-Kangas buktá ovdan giela hálddašanmeroštallama, man mielde olbmo eatnigiella lea dat giella, man son hálddaša buoremusat. Giela geavahanmeroštallama mielde olbmo eatnigiella lea dat giella, man olmmoš geavaha eanemustá. (Skutnabb- Kangas 1981: 22.) Dát meroštallamat leat problemáhtalaččat unnitlogu olbmuid eatnigiela meroštallamis. Unnitlogu giela hubmi lea dávjá máŋggagielat, danne go servodat doaibmá riikka váldogielain ja unnitlogu giela hubmi ferte hálddašit iežas giela lassin riikka váldogiela vai birge servodagas (Skutnabb-Kangas 1988: 55; Pietikäinen et al. 2011: 67). Palismaa et al. (1997: 60) mielde unnitlogu gielaid, dego sámegielaid, geavahit eahpevirggálaš birrasis, dego ruovttus ja olbmáiguin, ja virggálaš ja formála oktavuođain, skuvllain ja eiseválddiiguin, geavahit riikka váldogiela. Dáid sivaid geažil omd. Suomas orru sápmelaš sáhttá hálddašit suomagiela buorebut danne go dat lea leamaš su skuvlagiellan ja kultuvrralaš sivaid geažil sáhttá geavahit suomagiela eanet go sámegiela muhto suomagiella ii goittotge váldde eatnigiela, sámegiela, saji ja leat su eatnigiella (Skutnabb-Kangas 1988: 49). Skutnabb-Kangas mielde olbmo eatnigiela lea buoremus árvvoštallat dan vuođul masa olmmoš ieš identifisere iežas ja man son lea oahppan vuosttamužžan. Go olmmoš identifisere iežas dihto gillii, dalle olmmoš čatnasa dihto kultuvrii, norpmaide ja árvvuide. (Skutnabb-Kangas 1988: 34–35, 38.)
Measta buot sápmelaččat leat guovttegielagat ja máhttet sámegiela lassin riikka váldogiela (Aikio-Puoskari 2001a: 164). Guovttegielat olmmoš máhttá ja hálddaša guokte giela. Gielaid oahppanáiggiin earuhuvvo, leatgo guovttegielat olbmos guokte eatnigiela vai leago goabbá nu gielain nubbin giellan. McLaughlin mielas eatnigielain dehege vuosttas gielain lea sáhka dalle go mánná oahppá daid vuollel golmmajahkásažžan. Jos mánná oahppá giela boarráseabbon go golmma jahkásažžan, de lea sáhka nuppi gielas. (McLaughling 1984: 73.) Skutnabb-Kangas mielde eatnigiela ja nuppi giela oahppamis leat sullalasvuođat muhto daid gaskkas leat maiddái erohusat.
Son buktá ovdan ahte olbmo guovtte- ja máŋggagielatvuođa sáhttá meroštallat seamme vugiiguin go olbmo eatnigielaidnai. (Skutnabb-Kangas 1988: 48, 63, 67.)
Nuppi giela ja vierrogiela meroštallan ii maiddáige leat álki ja daid meroštallamis leat guokte oaivila. Vuosttas oaivila mielde nubbin giellan adnojuvvojit buot gielat, mat leat
15
ohppojuvvon vuosttas giela maŋŋel ja nuppi oaivila mielde nuppi giela lea vejolaš gullat olbmo iežas eallinbirrasis ja vierrogiela fas ii (Sajavaara 1999a: 75). Skutnabb-Kangas mielde vierrogielaid oahppamii dárbbaša skuvlaoahpu go nuppi giela olmmoš sáhttá oahppat iežas eallinbirrasis. Ilmmá skuvlaoahpahusa haga olbmos ii livčče vejolašvuohta oahppat vierrogiela, go fas nuppi giela oahppanbirasin doaibmá olbmo eallinbiras. (Skutnabb-Kangas 1988: 114.)
Go lea sáhka lunddolaš giellaoahppamis, dalle hubmojuvvo oččodeamis ja oahppamis lea sáhka dalle go giellaoahppan stivrejuvvo omd. skuvllas. Giellaoahppama tiipa, dat, mot olmmoš oahppá giela, váikkuha dasa, man bures son hálddaša dan (Sajavaara 1999a: 73, 76.) Sajavaara (1999a: 76) mielde olbmot orrot oahppame giela álkibut lunddolaš giellageavahanbirrasis go skuvlaluohkás. Skutnabb-Kangas (1988: 112) oaivvilda, ahte go olmmoš oahppá vierrogiela skuvllas, de skuvlla bargun lea addit oahppái gielalaš fállosa ja vejolašvuođa rievdadit fállosa oččodeapmin.
2.3.2. Eatnigiela oččodeamis
Eatnigiela oččodeapmi orru álgime juo ovdal máná riegádeami dalán go vuoiŋŋamaččat ja gullu leat doarvái čálgan (Toivainen 1999: 140.) Olbmos lea kognitiivvalaš vuogádat, mii sisttisdoallá giela ávdnasiid ja man bakte olmmoš oččoda eatnigielas (Sajavaara 1999a: 81). Ovdalgo mánná lea dadjan vuosttas sánisge, de máná aktiivvalaš giellaovdáneapmi lea joatkašuvvan guhkit áiggi. Mánná jietnadallagoahtá go geahččala áddestallat iežas eatnigiela. (Skutnabb-Kangas 1988: 42.) Mánná oččoda eatnigielas hápme- ja cealkkaráhkadusaid jo njealji jahkásažžan, muhto olmmoš oahppá olles eallima áigge iešguđetlágan gulahallanoktavuođain giela geavaheami ja sátneráju. Guđa jagi maŋŋel mánná ii oahpa šat mange giela seamme ládje go eatnigiela. (Sajavaara 1999a: 73, 82.)
Go olmmoš oahppá giela, de son oahppá maiddái dan norpmaid. Buot gielain leat norpmat, maiddái suopmaniin, hupmangielas ja girjegielas. Norpmat leat njuolggadusat, maid giellageavaheapmi čuovvu ja norpmat rivdet jámma ja leat dynámalaččat. Juohke eatnigielat olbmos lea iežas siskkáldas giellaoahppa, man vuođul son geavaha giela. Son ii leat diđolaš dan siskkáldas giellaoahpas ja norpmaide ii diđolaččat giddejuvvo
16
fuomášupmi ovdal go soames rihkku daid. (Leino 1989: 25; Sajavaara 1990: 195;
Rintala 1992: 48.)
Stuorimus oassi giellanorpmain ohppojuvvo dieđekeahttá ja dat šaddet lunddolaččat giellageavaheaddji giellanávcca oassin (Leino 1989: 25; Sajavaara 1990: 195). Gielain leat norpmat, maid gohčodit lunddolaš dehege duođalaš norbman ja dat šaddet giellageavaheami bakte. Jos gielas ii leat girjjálaš kultuvra iige norpmaid kodifiseren, dalle norpmaid gohčodit implisihtalažžan. Dalle giellaservodaga lahttu čuovvu norpmaid humadettiin ja heiveha daid dulkodettiin nuppi olbmo hállama. (Rintala 1992:
48.) Eatnigiela hubmit leat máŋggaláganat, eaige sii álo leat ovttaoaivilis, mii lea dohkkehahtti gielas ja mii ii (Sajavaara & Takala 2000: 168).
2.3.3. Studeanttaid giellageavaheamis
Guovttegielat olbmot, dego sápmelaččat, geavahit eatnigielaideaset dábálaččat iešguđet birrasis ja daid geavaheapmi ii leat ovttalágan (Skutnabb-Kangas 1988: 37, 48).
Servodat bágge olbmo geavahit iežá go su eatnigiela, go gielas eai leat doarvái vuoigatvuođat ja dan ii sáhte geavahit omd. skuvllain ja almmolaš bálvalusain (Skutnabb-Kangas 1989: 7). Ná giellaservodat mearrida, man giela olmmoš ferte geavahit, iige unnitlogu olmmoš sáhte geavahit iežas giela nu viidát go háliidivččii (Pietikäinen et al. 2011: 69, 83). Dákkár dáhpáhusas nuppi giela, dán dáhpáhusas sámegiela, geavahanbiras báhcá gáržžibun go nuppi, riikka váldogiela, geavahanbiras.
Juos sosiálalaš oktavuohta lea vel giellageavaheddjiid gaskkas gárži ja ovttageardán, nugo bearrašiin sáhttá leat, dát duvdá ovttageardánis giellageavaheami danne go árgabeaivvi gielladárbbuide lea doarvái oalle rájálašnai giellamáhttu. Dán dihte giela geavaheapmi máŋggalágan dilálašvuođain lea dehálaš. (Sajavaara 1999a: 74–75.)
Aikio-Puoskari (2001a: 164) mielde unnitlogu gielalaš ja kultuvrralaš ovddideami ferte doarjut vai olbmos šaddá albma ládje guovttegielat. Sámegiela geavaheapmi eiseválddiiguin humadettiin, sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid oktavuođas, mánáidgárddis, skuvllas ja girkobálvalusaid oktavuođas leat lávkkit sámegiela geavahanbirrasa viiddideapmái (Aikio-Puoskari 2001a: 62–64). Dat, makkár dilis riikka
17
váldogiella lea, váikkuha maiddái unnitlogu giela geavahanbirrasii, árvvoštussii ja geavahanvejolašvuođaide (Pietikäinen et al. 2011: 84).
Aikio-Puoskari juohká oahppiid, geat oassálastet sámegiela ja sámegielat oahpahussii sin kulturduogáža mielde golmma jovkui: Vuosttažin leat oahppit, geat hupmet sámegiela eatnigiellan ja geaidda sámegiela oahpahus addá alladását guovttegielatvuođa. Nuppi jovkui gullet oahppit, geaid váhnemat leat massán sámegiela, muhto geain goittotge lea sámi identitehta. Dákkár olbmot dábálaččat orrot Sámi ruovttuguovllu olggobealde. Dákkár váhnemiid mánát nannejit iežaset identitehta sámegiela oahppama bakte. Goalmmát jovkui gullet suopmelaš oahppit, geat orrot Sámi ruovttuguovllus ja geat leat beroštuvvan sámi kultuvrras ja gielas. (Aikio-Puoskari 1997: 95–96.)
Jagis 1997 Järvensivu ja Paksuniemi čađaheigga dutkamuša, mas veardideigga jagiin 1979–1987 Ohcejogas álggahan suoma- ja sámegiela oahppiid duođaštusaid árvosániid (Palismaa et al. 1997: 58). Dán dutkamuša (Palismaa et al 1997: 62) olis čielggai ahte logahaga oahppit sámástedje ruovttus, muhto hárve sámástedje iežaset olbmáiguin skuvllas ja astoáigges. Pietikäinen et al. (2011: 83) mielde dása sáhttá váikkuhit dat go unnitlogugielat nuorain eai leat iežas kultuvrras iežaset ahkásaš olbmát. Dutkamušas čielggainai, ahte oahppiid olbmát ledje eanemusat suomagielagat. Máná gielalaš ovdáneapmái lea goittotge dehálet bearraša geavahan giella go olbmáiguin geavahuvvon giella. (Palismaa et al.1997: 61–62.)
18 3. DAVVISÁMEGIELA ORTOGRAFIIJAS
3.1. Girjegiela ulbmilis
Giela guovddášulbmilin lea gulahallan ja dan dárkkuhussan lea sirdit jurdagiid ja dieđu olbmos nubbái. Gulahallama dáfus dihtolágan gielalaš ovttaláganvuohta lea dárbbašlaš;
gielain leat goittotge individuálalaš sárgosat ja dat molsašuddet guovlluid mielde, sosiálalaččat ja ámmátlaččat. Njálmmálaš ja čálalaš gulahallamis leat erohusat ja guktot gáibidit iešguđetlágan gielalaš norpmaid (Leino 1989: 25; Pynnönen 1996: 76–77.)
Njálmmálaš gulahallan lea dábálaččat spontána, dilálašvuhtii čadnon ja sisdoalu sáhttá dárkkistit, juos dat ii leat ipmirdahtti. Hupmangiella ii leat nu dárkilit ráddjejuvvon go girjegiella ja gulahaladettiin sisdoalu dulkomis leat ávkin konteaksta, seavástagat ja intonašuvdna. Girjegiela norpmat spiehkkasit hupmangiela norpmain go čállimis nonverbála gulahallan ii leat fárus. Čálalaš teavstta ferte ráhkadit dárkilit ja fuolalaččat vai lohkki ipmirda sisdoalu, vaikko ii dieđe maidege čállis iige čállindilálašvuođas.
(Bartsch 1987: 10, Leino 1989: 25; Pynnönen 1996: 77.)
Girjegielas leat golmmalágan ulbmilat: dat siskkáldasat ovttastahttá olbmuid ja earuha iežáin, duddjo oskkáldasvuođa iežas giela hárrái ja dagaha servodagaid ja ovttaskas olbmuid rámppasin ja ráhkada sidjiide iešgudnejahttima. Girjegiella lea dehálaš iešvuohta álbmotlaš iešdovddu nannemis ja unna servodagain, dego sápmelaččain, iežas giela nana sajádat nanne ovttaskas olbmo ja olles servodaga idehtitehta. Girjegiela gáhtten ja ovddidahttin muitala servodaga dásis ja dan hálus ovddidit kultuvrra. Giela diđolaš ovddideami dehálaš iešvuohtan lea dat, ahte dat buorida álbmotlaš iešdovddu.
Stuorimus motiivvat giela diđolaš gáhttemii gávdnojit skuvlaoahpahusas, medias, virgeáššiid dikšumis ja ekonomiija- ja kultureallimis danin go dáin áššiin ja dáid áššiid dikšumii dárbbašuvvo oktasaš giella. (Sajavaara P. 2000: 67, 83.)
Girjegiella geavahuvvo oktasaš gulahallanforuman ja čállima bakte dikšojuvvo almmolaš servodat- ja kultuvrralaš eallin ja kulturárbi sirdojuvvo čuovvovaš buolvvaide. Erenoamážit dán dihte čállingielas lea álbmotlaš autoritehta ja vuoibmi ráhkadit oktasašvuođa. Girjegiella árvvoštuvvo instituhtalaš doaimmaid dihte álbmotgiela prestisahápmin ja dat dahká álggu rájes maiddái iežas árbevieru ja lea lassin
19
oalle konservatiivvalaš ja rievdameahttun. Go giellaservodat sirdása čálalaš kultuvrii, dat oažžu standárdasaji ja girjegillii veardidettiin hupmangiella adnojuvvo heajubun ja vuolit árvvus. Suopmaniid ektui girjegiella stáđásmuvvan, neutrálan giellahápmin dásse suopmanerohusaid ja lea stuorit go áiggi ja báikki rájit. Girjegiella lea giela okta sosiálalaš suopmaniin, mii ovddasta virggálaš giela. (Sajavaara P. 1990: 199, 2000: 82–
83.)
Girjegiella galggalii leat erenoamážit morfologalaš hámi dáfus oktasaš ja stáđásmuvvan muhto seammás soddjil. Girjegiela norpmat vuođđuduvvet iežá girjegielaid málliide ja hupmangiela stáđásmuvvan geavahanvugiide. Girjegiela álgomuttus giellasystema gáhtten vuođđuduvvá norpmaid dahkamii ja gáhtten lea dábálaččat normatiivvalaš.
Riektačállimiin geahččaluvvo beassat giela oktasašvuhtii. Gielain, main stáhtus geahččaluvvo loktet, dego davvisámegielas, gáibiduvvo oalle ollu ráhkadusa ja riektačállima stáđásmuvvan ja standardiseren njuolggadusaid čohkkema dehege kodifiserema bakte. Normeren ja giellagáhtten čuhcet vuosttažettiin čálalaš gillii ja norpmaid oahpaheapmi ja gohcin gullet maid giela stivremii. (Sajavaara P. 2000: 67, 76–77, 81.)
Buorre girjegiella deavdá čuovvovaš mihttomeriid: dat lea nu ovttageardán go vejolaš, jietnadeapmi doarju girjegiela nu ollu go vejolaš muhto girjegiella ii goittotge oaččule čuovvut jietnadeami beare dárkilit danin go dat dagalii čállingiela mohkkábun. Giela jietnadatráhkadus mearrida ollu čállinvuogi hápmašuvvama, muhto ortografiija lea maiddái soahpamušášši. (Magga T. 1999: 15.) Girjegiella vuođđuduvvá máŋggaide sohppojuvvon norpmaide, omd. latiinnalaš bustávaid ja arábialaš nummariid geavaheapmái (Pynnönen 1996: 75).
Máŋggain gielain lea mohkkás jietnadatsystema ja dan ovddasteapmi ii leat álo vejolaš girjegielas. Girjegielas lea dalle ideála dilli, go hubmi bastá identifiseret buot jietnadagaid dihto bustávaide ja čáledettiin váldit málle jietnadeamis. Dákkár dilli lea omd. suomagiela hubmiin. Suomagiela girjegiela ii goittotge sáhte váldit mállen, danne go jietnadeapmi ja girjegiella vástidit goappat guoimmiska dábálaččat eanet abstrákta dásis. (Magga T. 1999: 15.)
20
Ole Henrik Magga buktá ovdan ahte juohke fonema galggalii merkejuvvot álo seamme mearkkain. Son buktá ovdan, ahte davvisámegiela ortografiija rihkku dán njuolggadusa omd. konsonántaguovddážis go guhkes ja oanehis gemináhtat čállojuvvojit ovtta ládje omd. sánis golli, mii ovddasta sihke ovttaidlogu nominatiivva ja genetiiva-akkusatiivva, ja sániin solju ja vielja (ol.gen.akk.), maid konsonántaguovddážat jietnaduvvojit goappát ládje, muhto čállojuvvojit goittotge ovttaládje. Davvisámegiela girjegielas konsonántaguovddážiid čállima mállen leat leamaš eanaš Oarje-Finnmárkku suopmanat.
(Magga O. H. 1985: 33, 59.)
3.2. Girjegiela norpmain
Girjegillii váldojuvvon norpmat leat duođalaš norpmat, maid leat čuvvon giellageavaheamis juo ovdalaččas ja mat leat váldojuvvon girjegiela atnui stáđásmuvvan geavada vuođul (Rintala 1992: 55). Stuorimus oassi girjegiela ráhkadusnorpmain váldojuvvojit hubmojuvvon gielas ja dalle sierra suopmaniid iešvuođat leat váldojuvvon vuhtii (Sajavaara P. 2000: 77). Duođalaš norpmaid lassin girjegielas leat maiddái sohppojuvvon norpmat (Pynnönen 1996: 75). Daid ferte sierra oahpahallat ja dat leage daid iešvuohta (Bartsch 1987: 178).
Kodifiseremin gohčoduvvo dat, go girjegiela čoggojuvvon norpmat ja njuolggadusat buktojuvvojit ovdan giellaoahpain, giellarávagirjjiin ja sátnegirjjiin (Koivusalo 1980:
25; Rintala 1992: 48). Beare girjegielas lea kodifikašuvdna ja dát kodifiserejuvvon norpmat leat giellageavaheami rávvagat. Kodifikašuvnnas leat dábálaččat golbma muttu: deskripšuvdnamuddu, bagadallanmuddu ja čađahanmuddu. Deskripšuvdna- muttus girjegiela norbma gávnnahuvvo. Bagadallanmuttus giellageavaheddjiid ávžžuhit geavahit norpmaid ja ná kodifikašuvdna plánejuvvo ja čađahuvvo. Čađahanmuttus ohcet vugiid, mot addojuvvon neavvagiid sáhttá čađahit ja čuvvojuvvo, mot kodifikašuvdna geavadis doaibmá. (Lehečkova 1987: 12–13.)
Kodifikašuvdna dutká, meroštallá, nanne ja bagadallá norpmaid sátnegirjjiid ja giellaoahppagirjjiid bakte. Kodifikašuvdna lea stáhtalaš ja dan áigge go kodifikašuvdna lea vuoimmis, dat ii rievdda ja dainna ládje dat stáđásmuhttá ja stivre girjegiela norpma.
Kodifikašuvdna čuovvu norpmaid veháš maŋŋelis. Riektačállima ja morfologiija
21
kodifiserejit dárkilit, muhto sátneráju ja cealkkaoahpa kodifikašuvdna lea friddjaset.
(Lehečkova 1987: 12.) Girjegiela diđolaččat stáđásmuhttet, buoridit ja gáhttejit.
Skuvllain oahpahit girjegiela čálalaš hámi ja norpmaid, mat laktásit dasa. (Sajavaara P.
1990: 199, 2000: 82–83.)
3.3. Davvisámegiela ortografiija historjjás
Máŋggalágan čállinvuogit leat leamaš sámegielain anus nu guhká go sámegillii leat almmustuvvan girjjit ja čállosat. Mannan jahkečuđiid áigge stuorimus oassi sámi čállinvugiid lágideddjiin leat leamaš danmárkulaččat, dážat ja láddelaččat. Sii leat buktán sámegiela girjegillii iežaset girjegiela systema ja ovdanbuktán sámegiela seamma ládje go iežaset eatnigiela. (Magga T. 1999: 13.)
Sámegiella lea almmustuvvan čálalaš hámis vuosttas geardde juo 1500-logu beallemuttus ja 1600-logu mielde Ruoŧas almmustuvve vuosttas girjjit, mat ledje čállojuvvon lulli- ja ubmisámegielaid vuođul. Vuosttas girji, mas lei dássidis giella ja čállinvuohki, lei jagis 1638 prentejuvvon áppesgirji, mii lei čállojuvvon julevsámegiela mielde. 1700-logus šattai davvisámegiela čállinvuogi vuođđu ja jahkečuođi beallemuttus davvisámegillii almmustuvve giellaoahppagirji, sátnegirjjit ja oahppo- ja risttalašgirjjit. Juo 1700-logus lei čielggas, ahte girjegiela ráhkadeapmi lei hástaleaddji ja mohkkái ja dasa galggai bidjat návccaid. Ortográfalaš, grammatihkalaš ja leksikálalaš prinsihpain sohpe Upmi viđavahkkosaš giellakonfereanssain. (Solbakk 1997: 17, 22, 29–30.)
1800-logus sáhka girjegiela ráhkadeamis joatkašuvai go sámegielat čállosat almmustuvvagohte Danmárku-Norgga lassin maiddái Ruošša-Suomas. Ruošša-Suomas almmustuvvan girjegiella oaččui málle suomagiela čállinvuogis ja dakko bokte lei iežálágan go Danmárku-Norggas. Go gielladutkit dutkagohte sámegielaid 1800-logu áigge, dalle davvisámegiela čállinvuohkái válde atnui bustávaid đ, ŋ, ŧ, g ja z ja maŋŋeleappos vel bustávaid ž, č ja š. (Solbakk 1997: 43, 45, 63.)
1900-logus ráhkadedje davvisámegillii máŋggalágan čállinvugiid. Oslo universitehta professor Konrad Nielsen ráhkadii 1900-logu álggus hui dárkilis čállinvuogi, man
22
árvvoštalle leat dutkiide ávkkálet go dábálaš olbmuide (Solbakk 1997: 55). Tuomas Magga mielde Nielsena čállinvuogi orrot ráhkadan iežáid go sápmelaččaid várás ja dan dihte sámegiela girjegiella govvida jietnadeami nu dárkilit go dahká. Nielsena ortografiija jurddašuvvui leat liiggás váttis praktihkalaš geavaheapmái. Dan goittotge rámiidedje dan systemáhtalašvuođa ja dárkilvuođa dihte ja dat jurddašuvvui heivet bures dieđalaš ovdanbuktimii. (Magga T. 1995: 45–46, 1999: 16.)
Gitta 1900-logu beallemuddui Norggas lei anus Nielsena čállinvuohki ja Suomas geavahuvvui dutki Paavo Ravila ráhkadan čállinvuohki, mii lei ovttageardánet veršuvdna Nielsena čállinvuogis (Magga T. 2002: 123; Solbakk 1997: 64). Jahkečuođi beallemuttus Suomas váldojuvvui atnui Sámi čuvgehussearvvi čállinvuohki, mii lei Ravila čállinvuogi dárkilastojuvvon ja dievasmahttojuvvon veršuvdna. Seamme áigge Norggas ja Ruoŧas váldojuvvui atnui Bergsland ja Ruong čállinvuohki. (Solbakk 1997:
64–65.)
Davvisámegiela máŋggalágan čállinvugiid olis šattai sáhkan ráhkadit Davviriikkaide davvisámegiela oktasaš ortografiija. Čálalaš gulahallan šattai sámiid gaskkas olles áigge deháleabbon ja oktasaš čállinvugiin kultuvrralaš áššiid livčče álkit ovttastahttit.
Girjegiela argumenterejedje mearkkašit servodahkii ollu. Davvisámegiela oktasaš čállinvuogi olis čoahkkimaste 1970-logus. Dalle vuođđuduvvui giellalávdegoddi, mas ledje máŋgga guovllu sápmelaččat mielde. Erenoamáš lávdegottis lei dat, ahte vuosttas geardde sámit ledje iežá aktiivvalaččat mielde ráhkadeame ja dahkame sámi čállinvuogi. Ođđa čállinvuogi hámis digaštalle máŋggaid jagiid sámi áviissain ja čoahkkimiin, ja giellalávdegoddi ražai ollu oktasaš čállinvuogi ovdii. Sámekonfereansa dohkkehii davvisámegiela čállinvuogi jagis 1978. Buot Davviriikkat sirdásedje geavahit ođđa oktasaš čállinvuogi jagis 1979 rájes ja dat dohkkehuvvui ee. skuvlaatnui. (Magga T. 1999: 13, 2002: 123; Solbakk 1997: 67.)
23 4. DUTKAMUŠA TEOREHTALAŠ DUOGÁŠ
4.1. Feailadutkama historjjás
Feailadutkama pedagogalaš ákka mielde feailla luonddu ferte ipmirdit vai dan eret oažžumii gávdná systemáhtalaš vuogi (Corder 1981: 1). Feailla luonddu ipmirdeapmi lea guovddážis maiddái mu dutkamušas go guorahalan, manne studeanttat leat feilen nomeniid konsonántaguovddážiin. Lea dehálaš buktit ovdán áigeguovdilis ja anolaš dieđu, maiguin bastá čielggadit giela iešguđetlágan váttisvuođaid (Piirainen-March &
Huhta 2000: 69). Feailadutkama teorehtalaš ulbmila mielde feaillaid dutkan lea oassi oahppi giela dutkamis, mii bealistis lea dehálaš oassi vierrogiela oahppanproseassa ipmirdeamis (Corder 1981: 1). Feailadutkama, masa gullet kontrastiiva analysa, feailanalysa ja gaskagiela teoriijat, atnet ávkin dábálepmosit vierrogielagiid giela dutkamii (Sridhar 1981: 208), muhto dihto heivehallamiiguin daid sáhttá ávkašuhttit maiddái eatnigielagiid giela dutkamis. Dát golbma teoriija laktásit guhtet guoibmáseaset muhto sierranit teorehtalaš navdosiid, metodaid ja dutkanmateriála luonddu ja viidodaga hárrái ja danne addet iešguđetlágan fuomášumiid oahppi gielas. Daid deháleamos ulbmilin lea addit dieđu giela oahppamis.(Sridhar 1981: 208.)
Dál buvttán ovdan, mot kontrastiiva analysa, feailaanalysa ja gaskagiela teoriijaid sáhttá atnit ávkin eatnigielagiid giela dutkamis. Vaikko anán ávkin eanemusat feailaanalysa bargovugiid, de buvttán ovdan maiddái kontrastiiva analysa ja gaskagiela teoriijaid danin go dat leat lagaš oktavuođas feailaanalysain ja dat leat váikkuhan guhtet guoibmáseaset. Feailadutkama álggus lei anus kontrastiiva dutkamuš, man vuođđojurddan lea gielaid veardádallan (Häkkinen 1987: 13). Vierrogiela oahppama dutkamis dát gielat leat dábálaččat oahppi eatnigiella ja giella, man oahppi háliida oahppat, jovssusgiella (James 1998: 4). Eatnigiela ja jovssusgiela ráhkaduslaš veardádallamiin ohccojuvvojit sajit, gokko eatnigiela váikkuhus lea vejolaš ja gielaid veardádallamiin ožžot diehtit gielaid erohusaid ja ovttalágánvuođaid (Sajavaara 1999b:
110). Veardideami duogážis lea teoriija, man mielde giela oahpahalli ferte oahppat eatnigiela ja jovssusgiela gaskasaš erohusaid (Corder 1981: 35). Kontrastiiva analysa hypotesa vuolggasadjin lea dat, ahte gielalaš erohusaid sáhttá atnit ávkin oahppanváttisvuođaid einnosteamis (Larsen-Freeman & Long 1994: 53). Kontrastiiva analysa gievrras hypotesa mielde sáhttá einnostit vierrogiela oahppanváttisvuođaid,
24
feaillaid, giellaoahppama ja oahpahanmateriála lihkostuvvama (Gass & Selinker 1994:
60; Sajavaara 1999b: 107). Dalle go gielain leat ovttaláganvuođat, hubmojuvvo positiivvalaš sirdáseamis ja negatiivvalaš sirdáseamis, interfereanssas, lea sáhka dalle go gielat leat iežáláganat (Larsen-Freeman & Long 1994: 53).
Kontrastiiva analysa kritiserejedje feaillaid einnosteamis, danne go dan einnostan váttisvuođain máŋggat eai boahtán ollenge ovdan ohppiid olggosbuktojumiin go fas dakkár feaillat, maid eai lean oppa einnostange, gávdnojedje (Sridhar 1981: 218). Dáid lassin máŋggat kontrastiiva analysa einnostan váttisvuođain ledje juo dihtosis, eaige einnostusat lean dan dihte álo informatiivvalaččatge (James 1998: 4). Danne go kontrastiiva analysa gievrras hypotesa eahpelihkostuvai iežas barggus, de geahnohis hypotesii luohttigohte eanet. Kontrastiiva analysa geahnohis hypotesain analyserejedje oahppi duođalaš feaillaid ja daid geahččaledje čilget oahppi eatnigiela ja jovssusgiela gaskasaš erohusaiguin. Dán hypotesa kritiserejedje dan dihte go feaillaid čilgejedje beare eatnigiela interfereanssain go buot feaillaid ii oppa bastánge čilget dainna.
(Sridhar 1981: 218.)
Kontrastiiva analysa kritiserema dihte dan buvttadeaddjin dehe dievasmahttin jurddašuvvui feailaanalysa. Feailaanalysas eai lean teorehtalaš čuolmmat dego kontrastiiva analysas ja dat attii dieđu albma duođaštuvvon váttisvuođain ja basttii čilget máŋggalágan feaillaid. (James 1998: 5; Sridhar 1981: 222–223.) Árbevirolaš feailaanalysain čielggadedje, mat feaillat ja feailatiippat ledje geavadis buot dábálepmosat, makkárat dat ledje ja man ollu feaillain lei eatnigiela interfereansa (Häkkinen 1987: 8). Feailaanalysa govvidii feaillaid ja jugii daid luohkáide (Sridhar 1981:222).
Árbevirolaš feailaanalysa mielde feaillat hehttejedje ja dain galggai beassat errui (Sridhar 1981: 232). Go Corder (1967) válddii feaillaide ođđalágan geahččanguovllu ja buvttii ovdan jurdaga, man mielde feaila lei gielalaš ovdáneami dárbbašlaš oassi, de feailaanalysa lávkestii ovddos guvlui (Corder 1981: 10; Sridhar 1981: 224). Giela oahpahalli feaillaid atnigohte mearkan oahppama ovdáneamis ja feaillat duođaštedje dan, ahte oahppi anii gielaoahppamis ávkin soameslágan giellasystema. Go oahppi feilii, dalle giellasystema ja jovssusgiela systema gaskkas ledje erohusat. Oahppi geavahan giellasystema dihte feaillat ledje systemáhtalaččat ja daid vuođul lei vejolaš
25
vuohttit oahppi dan boddasaš giellamáhtu dási. Oahppi buvttadan hámit duođaštedje oahppi rivttes dehe boastto systemas. Feailaanalysa govvida oahppi gielalaš systema, gaskagiela ja veardidit dan jovssusgiela systemii. (Corder 1967: 166–167; 1973: 274;
Sridhar 1981: 225–226.)
Feailaanalysas dutke dušše oahppiid feaillaid ja dat, mot oahppit lihkostuvve giela oahppamis ja máhtte giela, bázii dutkkakeahttá. Dát kritiserejuvvui sakka danne go dutkit eai ožžon giela oahppamis ollislaš gova. Kritihka oaččui maiddái feaillaid čilgen danne go feilii lei váttis dehe juoba veadjemeahttun gávdnat dušše ovtta čilgehusa danne go feailla duogábealde ledje dábálaččat máŋggalágan čilgehusat. Feailaanalysa maiddái eahpelihkostuvai váldit vuhtii buot vierrogiela beliid, maiguin ohppiin sáhtte leat váttisvuođat. Jus oahppi diđii, ahte son oalle sihkkarit feile muhtin giellaoahpalaš ráhkadusa geavaheamis, son garvá dan geavaheami. Ná oahppis eai lean feaillat dakkár sajiin, gos dat livčče leamaš vuorddehahttit. (Larsen-Freeman & Long 1994: 61.)
Go feailaanalysa ja kontastiiva analysa gullaba veardideaddji gielladutkamii, de gaskagiella garvá veardideamis ja beare govvida oahppi giela (Corder 1973: 274; James 1998: 6). Corder (1967) geavahii oahppi gielalaš systemas namahusa sirdásan- kompetánsa, Nemser (1971) sullasaš systema ja Selinker (1972) gaskagiella.
Neutrálamus tearbman gaskagiella stáđásnuvai adnui. (Sridhar 1981: 227.) Gaskagiellateoriija geahččala čilget feaillaid, muhto váldá vuhtii eatnigiela, jovssusgiela ja gaskagiela interfereanssa ja bastá danin čilget feaillaid vuđolaččabut go kontrastiiva analysa ja feailaanalysa, mat ohcet feaillaide sivaid eatnigielas ja jovssusgielas (Ellis 1989: 51; Sridhar 1981: 232).
Gaskagiella lea erenoamáš gielalaš systema, mii lea oahppi eatnigiela ja jovssusgiela gaskamuttus. Dat čoahkkana abstrákta gielalaš njuolggadusain, man bakte oahppi ipmirda ja buvttada vierrogiela. Dát giellaoahppa lea rabas systema, masa oahppi lasiha njuolggadusaid, sihkku boares njuolggadusaid eret ja ráhkada systema ođđasit. Oahppi gaskagiella muhttašuvvá nu guhká go oahppi oahppá ja dán gohčodit gaskagiela joatkun. (Corder 1973: 274; Ellis 2000: 33.) Oahppit eai leat diđolaččat dain proseassain (Corder 1981: 73). Oahppi gielalaš systema njuolggadusat ja systemáhtalašvuohta bohtet ovdan systemáhtalaš, njuolgguslaš ja mihtilmas feailan (Gass & Selinker 1994:
66; Sridhar 1981: 224).
26
Gaskagiela hubmi dohkkeha jovssusgiela norpmaid ja geahččala oahppat daid. Oahppi čielggada systemáhtalaččat jovssusgiela giellaoahpa ja struktuvrralaš iešvuođaid ja dáid dieđuid bakte šaddá oahppi persovnnalaš giellaoahppa, gaskagiella. Oahppi dárkkista iežas hypotehtalaš giellaoahpa vuostáváldima ja buvttadeami bakte. (Corder 1981: 68, 73.) Go jovssusgiela ja gaskagiela hámit sulastahttet nuppiid, dalle oahppi gaskagiella lea riekta. (Ellis 1989: 48). Jos oahppi ii gula giela mii vástida su gaskagiela, son oažžu negatiivvalaš máhcahaga (Larsen-Freeman & Long 1994: 82). Oahppi fuobmá, ahte su ráhkadan gaskagiela giellaoahppa lea boastut ja danne dárkkálnuhttá dehe divvu dan vástidit ođđa dieđu. Go giellaoahppa lea riekta, oahppi buvttadan materiála dohkkehuvvo iige vuostáváldin dagat reakšuvnnaid. (Corder 1981: 68, 73.) Go studeanta lea duhtavaš dan dássái, masa lea ollen jovssusgiela oahppamis, de lea sáhka fossiilašuvnnas (Ellis 1989: 48). Dalle studeanttas ii leat šat motivašuvdna dárkkálnuhttit dehe divvut dieđu, mii sus lea jovssusgielas, vaikko dat livččiinai boastut.
(Corder 1981:73–74.) Studeantta ovdáneapmi bisána ja gaskagillii báhcet dihto spiehkkaseaddji sárgosat (Ellis 1989: 48).
Iežan ovttagielat materiálas stuorimus oassái studeanttaide sáhttá jurddašit davvisámegiela eatnigiellan sin njálmmálaš giela, suopmana, man sii oččodedje vuosttažin. Moatti studeanttas orui vuhttome dat, ahte sii leat oahppan davvisámegiela vierrogiellan ja vierrogielagiid giellaoahppan lea iežálágan veardidettiin eatnigiela ja nuppi giela oahppamii (giellaoahppamis eanet kapihttalis 2.3.). Dán dutkamušas giellaoahppama tiipa vuhtto feaillaid šlájas, muhto in leat sirren studeanttaid feaillaid dan vuođul mot studeanttat leat oahppan giela, muhto namuhan dušše ahte dihto dáhpáhusain sáhttá vuohttit ahte studeanta orru oahppan giela vierrogiellan.
Dán dutkamušas studeantta jovssusgiellan sáhttá atnit davvisámegiela normerejuvvon girjegiela, man studeanta oahppá skuvllas ja man sáhttá jurddašit ovddastit dán dutkamušas vierrogiela saji. Normerejuvvon girjegiela oahpaheapmi lea skuvlaoahpahusa oktan guovddášulbmilin (Sajavaara P. 2000: 67). Danne go davvisámegiella lea unnitlogu giella, de skuvllain eai oahpat davvisámegiela girjegiela čállima nu ollu go omd. riikka váldogiela, suomagiela čállima. Dát sihkkarit váikkuha dasa, man bures studeanttat hálddašit davvisámegiela normerejuvvon girjegiela riektačállima. Dása lassin studeanttat ohppet maiddái suomagiela girjegiela čállinnjuolggadusaid davvisámegiela girjegiela lassin.
27
Kontrastiiva analysa mielde lean govvidan studeanttaid suopmaniid ja girjegiela iešvuođaid ja daid guovddáš erohusaid. Studeanttaid suopmaniid ja girjegiela erohusaid veardidettiin sáhtálii einnostit, mat áššit girjegiela hálddašeamis sáhttet dagahit oahppiide váttisvuođaid, muhto dat ii leat dán barggu ulbmil. Ulbmilin lea gaskagiela teoriija mielde govvidit studeantta giela ja feaillaid ja feailaanalysa ja gaskagiela teoriijaid vuođul čilget studeanttaid feaillaid.
4.2. Feailla meroštallamis ja dutkamis
Feailadutkama vuosttas lávkin lea feaillaid identifiseren. Dalle guovddáš ulbmilin lea dovdát iešguđetlágan feaillaid, omd. mat leat oahppi giellamáhtu vuođul šaddan feaillat ja mat leat ovdanbuktinfeaillat, mat leat šaddan oahppi čáledettiin dehe humadettiin (Sajavaara 1980: 213, 1999b: 116 ). Dutkiin, geat leat dutkan giela oahpahalliid feaillaid, leat leamaš feaillaid iešvuođain ja meroštallamiin máŋggalágan oaivilat.
Máŋgasat leat goittotge ovttaoaivilis das ahte feaillat leat goit guovtteláganat: dakkárat, maid lea dagahan oahppi giellamáhttu ja dakkárat, maid sivva lea čálalaš dehe njálmmálaš ovdanbuktimis. Corder lei vuosttas, gii buvttii ovdan boastto hámiid iešguđet luonddu. Corder earuhii boastto hámiid guhtet guoimmisteaset ja álggahii ságastallama feaillaid iešvuođain. (James 1998: 78.)
Corder earuha systemáhtalaš ja ii-systemáhtalaš feaillaid goabbát guoimmisteaskka.
Feailla Corder govvida systemáhtalažžan, njuolgguslažžan ja dakkárin, man oahppi ii máhte ieš divvut. (Corder 1967: 166–167.) Dán feailameroštallama dárkkálnuhttá omd.
James (1998: 78) fuomášumiin, ahte oahppi ii feile dáhtul iige su áigumuššan leat feilet.
Corder (1967: 166–167) mielde feailla sivva gávdno oahppi giellamáhtus, ja dán oaivila Johnson dárkkálnuhttá vel dainna ahte oahppi feile dalle go sus ii leat dárbbašlaš diehtu dehe sus lea boastto diehtu. Dákkár oahppis eai leat návccat geavahit riekta dieđu, mii sus lea. (Johnson 1988: 90.) Ellis (2000: 17) lasiha ahte feailla systemáhtalašvuhtii váikkuha dat, go oahppis ii leat doarvái diehtu iige son danne dieđe rivttes hámi. Oahppi máhttá divvut feailla easka go lea oahppan eanet boastto hámis (James 1998: 83).
Ii-systemáhtalaš feailla, meattáhusa, sivvan Corder (1967: 166–167) namuha oahppi olggosbuktojumi. Meattáhusa sivat gávdnojit ovdamearkka dihte oahppi muittus ja psyhkalaš dilis dego váibbasvuođas ja psykologalaš dilis dego vuoibmás dovdduin.
28
Cordera (1967: 166–167) lassin maiddái Ellis (2000: 17) oaivvilda, ahte vaikko oahppi meaddá, son gal hálddaša ja diehtá hámi, muhto ii máhte buvttadit dan. James dárkkálnuhttá vel ahte meattáhusa oahppi máhttá divvut ieš: oahppi jogo gávdná meattáhusa ieš dehe sutnje ferte čájehit dan. Meattáhusa duogáš lea guovttelágan:
oahppi atná hámi riektadin čáledettiin, muhto maŋŋel fuomáša hámi leat boastut, goas de divvu dan dehe oahppi fuomáša boastto hámi dalán čáledettiin ja seammás divvu dan. (James 1998: 78–79.)
James buktá feailla ja meattáhusa lassin ovdan vel nisttáhusa ja solesismma.
Nisttáhusaid giellaoahppi fuobmá jođánit ja daid lea álki divvut veahki haga, omd.
dalán humadettiin dehe čáledettiin. Solesismmat leat giellageavaheami meattáhusat, maid sivva sáhttá gávdnot diehtemeahttunvuođas. Dákkár hámiid oahpahit dábálaččat skuvllain. Dat leat muhtimin ruossut eatnigielagiid giellageavahemiin, muhto muhtumin sii oahpahallet njuolggadusaid vaikko dat leatge sin iežaset giellabealji vuostá. (James 1998: 83–84.)
Eatnigielat olbmo ja vierrogiela oahppi feaillat leat goappatláganat. Eatnigielat olmmoš máhttá gielas ráhkadusnjuolggadusaid ja go son feile, de sáhttá hupmat kodaid rihkkumis. Vierrogiela oahppi ii máhte jovssusgiela buot kodaid ja njuolggadusaid iige sáhte danne rihkkut daid. Danne leanai nu, ahte eatnigielat olbmoš meaddá ja vierrogiela oahppi feile. Eatnigielat olmmoš máhttá divvut iežas dahkan meattáhusaid, muhto vierrogiela oahppi ii máhte divvut iežas feaillaid. (Corder 1976: 261, 263–264.)
Unnitlogu eatnigielahubmi dili ii goittotge sáhte buohtastahttit váldogiela eatnigielahubmi dillái. Unnitlogu eatnigielahubmi ii vealttakeahttá oaččo doarvái máŋggabealat fállosa buori eatnigiellamáhtu oččodeapmái ja danne giellamáhtu dássi ja maiddái oahppi máhttu gielas lea iežá dásis ja iežálágan go váldogielaid eatnigielahubmiin, geat bastet geavahit giela máŋggalágan dilálašvuođain. Danne gohčodan, Cordera fuomášumis fuolakeahttá, buot davvisámegiela eatnigiela studeantaiskosiin gávdnan konsonántaguovddáža boastto hámiid feailan. Dutkamuša ulbmilin ii leat gávnnahit boastto hámiid systemáhtalašvuođa, inge danne juoge boastto hámiid feaillaide, meattáhusaide, nisttáhusaide inge solesismmaide. Earuhan feaillaid ovdanbuktinfeaillaide ja giellamáhtu váilevašvuođa vuođul dahkkon feaillaide ja gohčodan buot konsonántaguovddáža boastto hámiid feailan.
29
Feaillaid identifiserema maŋŋel, feaillat govviduvvojit heivvolaš giellaoahppamálliin (Sajavaara 1999b: 116). Govvideami dárkkuhussan lea gávdnat feaillaid, mat leat ovttaláganat ja mat eai leat. Giellaoahppamálle, mii govvideamis geavahuvvo, galgá leat ovdánan ja dárkil, danne go feaillat ieža sáhttet leat mohkkát. Giellaoahppa ferte leat gokčevaš, ovttageardán, čielggas ja álki. Dát danne, go dieđu geavahit ávkin dutkiid lassin maiddái oahpaheaddjit ja oahppit. Govvideami golbma ulbmila leat: nammadit feaillaid, vai buohkat dihtet, mas lea sáhka, ráhkadit kategoriijaid, nappo bidjat ovttalágan feaillaid ovtta sadjái ja rehkenastit feaillaid meari. (James 1998: 95–97.) Mun geavahan feaillaid govvideamis árbevirolaš giellaoahpa, omd. Karl Nickela Samisk grammatikk (1994). Govvidan feaillaid árbevirolaš giellaoahpa mielde danne go studeanttaide oahpahit dan skuvllain ja logahagain ja sii ohppet davvisámegiela riektačállima dan bakte. Dat lea maiddái oahpaheaddjiide ja oahppiide oahpes giellaoahppa.
Govvideami maŋŋel meattáhusat juhkkojuvvojit luohkáide giellagovvideami sierra dásiide. Meattáhusat kategorisejuvvojit dihto luohkáide, ovdamearkka dihte fonologiijái, morfologiijái, syntaksii jna. Luohkáide juohkin ii álo soaitte lihkostuvvat dievaslaččat. (Sajavaara 1980: 213; 1999b: 116.) Dán dutkamušas feaillat juohkásit riektačállinfeaillaide ja syntávssalaš ja morfologalaš feaillaide. Syntávssalaš feaillaid lean namuhan kásusfeailan ja morfologalaš feaillaid hábmenfeailan.
Go feaillat leat juhkkojuvvon luohkáide, dan maŋŋel čielggaduvvojit feaillaid sivat (Sajavaara 1999b: 116). Juohke ovttaskas feilii lea váttis guorahallat siva ja daidda sáhttet váikkuhit maiddái máŋggat sivat oktanaga (Edge 1990: 7–8). Vierrogielat oahppiid feaillaide gávdnojit dábálaččat golmmalágan sivat. Gielaidgaskasaš feaillas oahppi eatnigiella lea váikkuhan feilii ja gielasiskkáldas feaillas jovssusgiela systema dagaha feailla. Goalmmádin leat oahpahusa dagahan feaillat. (James 1998; 179, 184, 189; Sajavaara 1999b: 116.) Oahpahusa dagahan feaillaid lea váddáseamos fuobmát ja beare dán feailatiippa sáhttá garvit (Corder 1979: 131). James (1998: 187) lea lasihan dán golmma joavkku lassin vel gulahallanstrategiijalaš feaillaid, mat šaddet go vierrogiela oahppi geahččala gulahallat jovssusgillii.
Danne go oahpahusa dagahan feaillaid lea veadjemeahttun duođaštit ja identifiseret, de in guorahala dakkár feaillaid dán barggus obanassiige. Mu ovttagielat materiálii eai
30
maiddáige heive gulahallanstrategiijalaš sivat, vaikko moadde studeantta leatge oahppan davvisámegiela vierrogiellan. Mu dutkanmateriála feaillaide sáhttá vuohttit gielaidgaskasaš ja gielasiskkáldas sivaid. Jos studeantta eatnigiellan jurddaša studeantta suopmana ja jovssusgiellan davvisámegiela girjegiela, de studeantta suopmaniešvuođat sáhttet dagahit riektačállinfeaillaid. Maiddái dain studeanttain, geain suomagiela lea nannoset giella go davvisámegiella, soaitá vuhttot suomagiela váikkuhus. Ná sáhttet vuhttot gielaidgaskasaš sivat. Gielasiskkáldas feaillaid sáhttá vuohttit danne go girjegiela norpmat ja njuolggadusat sáhttet dagahit studeanttaide čállinfeaillaid.
Feailaanalysa maŋimus muddun lea feaillaid árvvoštallan, man lean ráddjen dán dutkamuša olggobeallái.
4.3. Eatnigielat oahppiid feaillaid dutkamis
4.3.1. Davvisámegielat oahppiid giela dutkamis
Davvisámegielat logahatoahppiid giela eai leat beare sakka dutkan, vaikko máŋggat dutkamušat gal leat dahkkon davvisámegielat mánáid ja nuoraid giellageavaheamis (gč.
omd. Taipale 2012, Länsman & Tervaniemi 2012, Alaraudanjoki & Kurki-Joensuu 2002, Guttorm 1987). Davvisámegielat skuvlaoahppiid gielas leat dahkkojuvvon moadde dutkamuša. Mikael Svonni Ubmis lea dutkan sápmelaš skuvlamánáid davvisámegiela máhtu nákkosgirjjistis (1993). Son čielggadii makkár davvisámegiela giellamáhttu lea oahppiin, geain lea davvisámegiella vuosttas giellan ja geain fas ruoŧagiella vuosttas giellan. Dutkamušas dutke earret eará oahppiid giellaoahpalaš kompetánssa ja sátneráju. Dutkamušas ledje mielde 15 sámegiela oahppi, geat ledje dutkamuša álggus 4–6 skuvlaluohkáin. Dutkanmateriálan ledje oahppiid gielalaš olggosbuktojumit omd. njálmmálaš jearahallamat, maid lassin dutkamušas válde vuhtii oahppiid oaiviliid iežaset giellamáhtus, njealji sámi oahpaheaddji árvalusaid ohppiid giellamáhtus ja dieđuid oahppiid gielalaš duogážiin ja gielladiliin. (Svonni 1993: 65–66, 69.)
Svonni dutkamušas čielggai, ahte oahppiin, geaid eatnigiellan lei ruoŧagiella, ledje váttisvuođat hálddašit buot davvisámegiela dássemolsašuddandáhpáhusaid go fas davvisámegiela eatnigiellan oahppan oahppiin eai dákkár váttisvuođat lean. Oahppit, geain ledje váttisvuođat dássemolsašuddamiiguin, hálddašedje buorebut
