Feailadutkama pedagogalaš ákka mielde feailla luonddu ferte ipmirdit vai dan eret oažžumii gávdná systemáhtalaš vuogi (Corder 1981: 1). Feailla luonddu ipmirdeapmi lea guovddážis maiddái mu dutkamušas go guorahalan, manne studeanttat leat feilen nomeniid konsonántaguovddážiin. Lea dehálaš buktit ovdán áigeguovdilis ja anolaš dieđu, maiguin bastá čielggadit giela iešguđetlágan váttisvuođaid (Piirainen-March &
Huhta 2000: 69). Feailadutkama teorehtalaš ulbmila mielde feaillaid dutkan lea oassi oahppi giela dutkamis, mii bealistis lea dehálaš oassi vierrogiela oahppanproseassa ipmirdeamis (Corder 1981: 1). Feailadutkama, masa gullet kontrastiiva analysa, feailanalysa ja gaskagiela teoriijat, atnet ávkin dábálepmosit vierrogielagiid giela dutkamii (Sridhar 1981: 208), muhto dihto heivehallamiiguin daid sáhttá ávkašuhttit maiddái eatnigielagiid giela dutkamis. Dát golbma teoriija laktásit guhtet guoibmáseaset muhto sierranit teorehtalaš navdosiid, metodaid ja dutkanmateriála luonddu ja viidodaga hárrái ja danne addet iešguđetlágan fuomášumiid oahppi gielas. Daid deháleamos ulbmilin lea addit dieđu giela oahppamis.(Sridhar 1981: 208.)
Dál buvttán ovdan, mot kontrastiiva analysa, feailaanalysa ja gaskagiela teoriijaid sáhttá atnit ávkin eatnigielagiid giela dutkamis. Vaikko anán ávkin eanemusat feailaanalysa bargovugiid, de buvttán ovdan maiddái kontrastiiva analysa ja gaskagiela teoriijaid danin go dat leat lagaš oktavuođas feailaanalysain ja dat leat váikkuhan guhtet guoibmáseaset. Feailadutkama álggus lei anus kontrastiiva dutkamuš, man vuođđojurddan lea gielaid veardádallan (Häkkinen 1987: 13). Vierrogiela oahppama dutkamis dát gielat leat dábálaččat oahppi eatnigiella ja giella, man oahppi háliida oahppat, jovssusgiella (James 1998: 4). Eatnigiela ja jovssusgiela ráhkaduslaš veardádallamiin ohccojuvvojit sajit, gokko eatnigiela váikkuhus lea vejolaš ja gielaid veardádallamiin ožžot diehtit gielaid erohusaid ja ovttalágánvuođaid (Sajavaara 1999b:
110). Veardideami duogážis lea teoriija, man mielde giela oahpahalli ferte oahppat eatnigiela ja jovssusgiela gaskasaš erohusaid (Corder 1981: 35). Kontrastiiva analysa hypotesa vuolggasadjin lea dat, ahte gielalaš erohusaid sáhttá atnit ávkin oahppanváttisvuođaid einnosteamis (Larsen-Freeman & Long 1994: 53). Kontrastiiva analysa gievrras hypotesa mielde sáhttá einnostit vierrogiela oahppanváttisvuođaid,
24
feaillaid, giellaoahppama ja oahpahanmateriála lihkostuvvama (Gass & Selinker 1994:
60; Sajavaara 1999b: 107). Dalle go gielain leat ovttaláganvuođat, hubmojuvvo positiivvalaš sirdáseamis ja negatiivvalaš sirdáseamis, interfereanssas, lea sáhka dalle go gielat leat iežáláganat (Larsen-Freeman & Long 1994: 53).
Kontrastiiva analysa kritiserejedje feaillaid einnosteamis, danne go dan einnostan váttisvuođain máŋggat eai boahtán ollenge ovdan ohppiid olggosbuktojumiin go fas dakkár feaillat, maid eai lean oppa einnostange, gávdnojedje (Sridhar 1981: 218). Dáid lassin máŋggat kontrastiiva analysa einnostan váttisvuođain ledje juo dihtosis, eaige einnostusat lean dan dihte álo informatiivvalaččatge (James 1998: 4). Danne go kontrastiiva analysa gievrras hypotesa eahpelihkostuvai iežas barggus, de geahnohis hypotesii luohttigohte eanet. Kontrastiiva analysa geahnohis hypotesain analyserejedje oahppi duođalaš feaillaid ja daid geahččaledje čilget oahppi eatnigiela ja jovssusgiela gaskasaš erohusaiguin. Dán hypotesa kritiserejedje dan dihte go feaillaid čilgejedje beare eatnigiela interfereanssain go buot feaillaid ii oppa bastánge čilget dainna.
(Sridhar 1981: 218.)
Kontrastiiva analysa kritiserema dihte dan buvttadeaddjin dehe dievasmahttin jurddašuvvui feailaanalysa. Feailaanalysas eai lean teorehtalaš čuolmmat dego kontrastiiva analysas ja dat attii dieđu albma duođaštuvvon váttisvuođain ja basttii čilget máŋggalágan feaillaid. (James 1998: 5; Sridhar 1981: 222–223.) Árbevirolaš feailaanalysain čielggadedje, mat feaillat ja feailatiippat ledje geavadis buot dábálepmosat, makkárat dat ledje ja man ollu feaillain lei eatnigiela interfereansa (Häkkinen 1987: 8). Feailaanalysa govvidii feaillaid ja jugii daid luohkáide (Sridhar 1981:222).
Árbevirolaš feailaanalysa mielde feaillat hehttejedje ja dain galggai beassat errui (Sridhar 1981: 232). Go Corder (1967) válddii feaillaide ođđalágan geahččanguovllu ja buvttii ovdan jurdaga, man mielde feaila lei gielalaš ovdáneami dárbbašlaš oassi, de feailaanalysa lávkestii ovddos guvlui (Corder 1981: 10; Sridhar 1981: 224). Giela oahpahalli feaillaid atnigohte mearkan oahppama ovdáneamis ja feaillat duođaštedje dan, ahte oahppi anii gielaoahppamis ávkin soameslágan giellasystema. Go oahppi feilii, dalle giellasystema ja jovssusgiela systema gaskkas ledje erohusat. Oahppi geavahan giellasystema dihte feaillat ledje systemáhtalaččat ja daid vuođul lei vejolaš
25
vuohttit oahppi dan boddasaš giellamáhtu dási. Oahppi buvttadan hámit duođaštedje oahppi rivttes dehe boastto systemas. Feailaanalysa govvida oahppi gielalaš systema, gaskagiela ja veardidit dan jovssusgiela systemii. (Corder 1967: 166–167; 1973: 274;
Sridhar 1981: 225–226.)
Feailaanalysas dutke dušše oahppiid feaillaid ja dat, mot oahppit lihkostuvve giela oahppamis ja máhtte giela, bázii dutkkakeahttá. Dát kritiserejuvvui sakka danne go dutkit eai ožžon giela oahppamis ollislaš gova. Kritihka oaččui maiddái feaillaid čilgen danne go feilii lei váttis dehe juoba veadjemeahttun gávdnat dušše ovtta čilgehusa danne go feailla duogábealde ledje dábálaččat máŋggalágan čilgehusat. Feailaanalysa maiddái eahpelihkostuvai váldit vuhtii buot vierrogiela beliid, maiguin ohppiin sáhtte leat váttisvuođat. Jus oahppi diđii, ahte son oalle sihkkarit feile muhtin giellaoahpalaš ráhkadusa geavaheamis, son garvá dan geavaheami. Ná oahppis eai lean feaillat dakkár sajiin, gos dat livčče leamaš vuorddehahttit. (Larsen-Freeman & Long 1994: 61.)
Go feailaanalysa ja kontastiiva analysa gullaba veardideaddji gielladutkamii, de gaskagiella garvá veardideamis ja beare govvida oahppi giela (Corder 1973: 274; James 1998: 6). Corder (1967) geavahii oahppi gielalaš systemas namahusa sirdásan-kompetánsa, Nemser (1971) sullasaš systema ja Selinker (1972) gaskagiella.
Neutrálamus tearbman gaskagiella stáđásnuvai adnui. (Sridhar 1981: 227.) Gaskagiellateoriija geahččala čilget feaillaid, muhto váldá vuhtii eatnigiela, jovssusgiela ja gaskagiela interfereanssa ja bastá danin čilget feaillaid vuđolaččabut go kontrastiiva analysa ja feailaanalysa, mat ohcet feaillaide sivaid eatnigielas ja jovssusgielas (Ellis 1989: 51; Sridhar 1981: 232).
Gaskagiella lea erenoamáš gielalaš systema, mii lea oahppi eatnigiela ja jovssusgiela gaskamuttus. Dat čoahkkana abstrákta gielalaš njuolggadusain, man bakte oahppi ipmirda ja buvttada vierrogiela. Dát giellaoahppa lea rabas systema, masa oahppi lasiha njuolggadusaid, sihkku boares njuolggadusaid eret ja ráhkada systema ođđasit. Oahppi gaskagiella muhttašuvvá nu guhká go oahppi oahppá ja dán gohčodit gaskagiela joatkun. (Corder 1973: 274; Ellis 2000: 33.) Oahppit eai leat diđolaččat dain proseassain (Corder 1981: 73). Oahppi gielalaš systema njuolggadusat ja systemáhtalašvuohta bohtet ovdan systemáhtalaš, njuolgguslaš ja mihtilmas feailan (Gass & Selinker 1994:
66; Sridhar 1981: 224).
26
Gaskagiela hubmi dohkkeha jovssusgiela norpmaid ja geahččala oahppat daid. Oahppi čielggada systemáhtalaččat jovssusgiela giellaoahpa ja struktuvrralaš iešvuođaid ja dáid dieđuid bakte šaddá oahppi persovnnalaš giellaoahppa, gaskagiella. Oahppi dárkkista iežas hypotehtalaš giellaoahpa vuostáváldima ja buvttadeami bakte. (Corder 1981: 68, 73.) Go jovssusgiela ja gaskagiela hámit sulastahttet nuppiid, dalle oahppi gaskagiella lea riekta. (Ellis 1989: 48). Jos oahppi ii gula giela mii vástida su gaskagiela, son oažžu negatiivvalaš máhcahaga (Larsen-Freeman & Long 1994: 82). Oahppi fuobmá, ahte su ráhkadan gaskagiela giellaoahppa lea boastut ja danne dárkkálnuhttá dehe divvu dan vástidit ođđa dieđu. Go giellaoahppa lea riekta, oahppi buvttadan materiála dohkkehuvvo iige vuostáváldin dagat reakšuvnnaid. (Corder 1981: 68, 73.) Go studeanta lea duhtavaš dan dássái, masa lea ollen jovssusgiela oahppamis, de lea sáhka fossiilašuvnnas (Ellis 1989: 48). Dalle studeanttas ii leat šat motivašuvdna dárkkálnuhttit dehe divvut dieđu, mii sus lea jovssusgielas, vaikko dat livččiinai boastut.
(Corder 1981:73–74.) Studeantta ovdáneapmi bisána ja gaskagillii báhcet dihto spiehkkaseaddji sárgosat (Ellis 1989: 48).
Iežan ovttagielat materiálas stuorimus oassái studeanttaide sáhttá jurddašit davvisámegiela eatnigiellan sin njálmmálaš giela, suopmana, man sii oččodedje vuosttažin. Moatti studeanttas orui vuhttome dat, ahte sii leat oahppan davvisámegiela vierrogiellan ja vierrogielagiid giellaoahppan lea iežálágan veardidettiin eatnigiela ja nuppi giela oahppamii (giellaoahppamis eanet kapihttalis 2.3.). Dán dutkamušas giellaoahppama tiipa vuhtto feaillaid šlájas, muhto in leat sirren studeanttaid feaillaid dan vuođul mot studeanttat leat oahppan giela, muhto namuhan dušše ahte dihto dáhpáhusain sáhttá vuohttit ahte studeanta orru oahppan giela vierrogiellan.
Dán dutkamušas studeantta jovssusgiellan sáhttá atnit davvisámegiela normerejuvvon girjegiela, man studeanta oahppá skuvllas ja man sáhttá jurddašit ovddastit dán dutkamušas vierrogiela saji. Normerejuvvon girjegiela oahpaheapmi lea skuvlaoahpahusa oktan guovddášulbmilin (Sajavaara P. 2000: 67). Danne go davvisámegiella lea unnitlogu giella, de skuvllain eai oahpat davvisámegiela girjegiela čállima nu ollu go omd. riikka váldogiela, suomagiela čállima. Dát sihkkarit váikkuha dasa, man bures studeanttat hálddašit davvisámegiela normerejuvvon girjegiela riektačállima. Dása lassin studeanttat ohppet maiddái suomagiela girjegiela čállinnjuolggadusaid davvisámegiela girjegiela lassin.
27
Kontrastiiva analysa mielde lean govvidan studeanttaid suopmaniid ja girjegiela iešvuođaid ja daid guovddáš erohusaid. Studeanttaid suopmaniid ja girjegiela erohusaid veardidettiin sáhtálii einnostit, mat áššit girjegiela hálddašeamis sáhttet dagahit oahppiide váttisvuođaid, muhto dat ii leat dán barggu ulbmil. Ulbmilin lea gaskagiela teoriija mielde govvidit studeantta giela ja feaillaid ja feailaanalysa ja gaskagiela teoriijaid vuođul čilget studeanttaid feaillaid.