4.3.1. Davvisámegielat oahppiid giela dutkamis
Davvisámegielat logahatoahppiid giela eai leat beare sakka dutkan, vaikko máŋggat dutkamušat gal leat dahkkon davvisámegielat mánáid ja nuoraid giellageavaheamis (gč.
omd. Taipale 2012, Länsman & Tervaniemi 2012, Alaraudanjoki & Kurki-Joensuu 2002, Guttorm 1987). Davvisámegielat skuvlaoahppiid gielas leat dahkkojuvvon moadde dutkamuša. Mikael Svonni Ubmis lea dutkan sápmelaš skuvlamánáid davvisámegiela máhtu nákkosgirjjistis (1993). Son čielggadii makkár davvisámegiela giellamáhttu lea oahppiin, geain lea davvisámegiella vuosttas giellan ja geain fas ruoŧagiella vuosttas giellan. Dutkamušas dutke earret eará oahppiid giellaoahpalaš kompetánssa ja sátneráju. Dutkamušas ledje mielde 15 sámegiela oahppi, geat ledje dutkamuša álggus 4–6 skuvlaluohkáin. Dutkanmateriálan ledje oahppiid gielalaš olggosbuktojumit omd. njálmmálaš jearahallamat, maid lassin dutkamušas válde vuhtii oahppiid oaiviliid iežaset giellamáhtus, njealji sámi oahpaheaddji árvalusaid ohppiid giellamáhtus ja dieđuid oahppiid gielalaš duogážiin ja gielladiliin. (Svonni 1993: 65–66, 69.)
Svonni dutkamušas čielggai, ahte oahppiin, geaid eatnigiellan lei ruoŧagiella, ledje váttisvuođat hálddašit buot davvisámegiela dássemolsašuddandáhpáhusaid go fas davvisámegiela eatnigiellan oahppan oahppiin eai dákkár váttisvuođat lean. Oahppit, geain ledje váttisvuođat dássemolsašuddamiiguin, hálddašedje buorebut
31
kvantitatiivvalaš dássemolsašuddama go kvalitatiivvalaš dássemolsašuddama, ja eanemusat váttisvuođaid dagahedje sánit, main lei sihke kvantitatiivvalaš ja kvalitatiivvalaš dássemolsašuddan. (Svonni 1993: 126, 179.)
Maaren Palismaa (2005) čuovui iežas pro gradu -dutkamušas Svonni luottaid ja guorahalai davvisámegielat guđát luohkkálaččaid giellamáhtu. Palismaa dutkkai, man bures oahppit hálddašit bárrastávvalvearbbaid preseansa- ja preterihttahámiid ja konditionála persovdna- ja lohkogehčosiid. Dutkanmateriálan sus ledje guđat luohkkálaš sámi mánáid njálmmálaš ja čálalaš jearahallamat. Dutkamušas ledje mielde 13 davvisámegielat oahppi Norgga bealde ja 10 oahppi Suoma bealde. Suoma beale oahppit hálddašedje buoremusat bárrastávvalvearbbaid preseanssa, preterihta ja konditionála ovttaidlogu gehčosiid, go fas guvttiid- ja máŋggaidlogu gehčosat dagahedje eanet váttisvuođaid. (Palismaa 2005: 1–2, 44, 59, 68.)
Vuosttas dutkamuš, mii čieŋui logahatoahppiid giellamáhttui ja addá viiddes gova logahatoahppiid gielas, lea Outi Länsmana pro gradu -dutkamuš (2008). Länsman guorahalai feailaanalysa vehkiin davvisámegiela vierisgiellan -studeantaiskosa čállosiin studeanttaid feaillaid. Son dutkkai, makkár feaillaid studeanttat dahke, man ollu ja makkár sivat feaillaide ledje gávdnamis. Länsmana dutkamuša materiálan ledje 99 čállosa, main gávdnojedje oktiibuot 4526 feailla. Feaillat juohkásedje syntávssalaš feaillaide (26%), ortográfalaš feaillaide (26 %), morfologalaš feaillaide (20 %), leksikála feaillaide (18 %) ja morfofonologalaš feaillaide (10 %).
Dássemolsašuddanfeaillat gulle morfofonologalaš feaillaide. Länsmana mielde nomenhámiid dássemolsašuddanfeaillat ledje dábáleappot go vearbahámiid dássemolsašuddanfeaillat ja studeanttat čálle eanet gievrras dási go geahnohis dási.
Dása sivvan Länsman árvalii ovttageardánahttima. Obalohkái vierrogiellan davvisámegiela čállán logahatoahppiid feaillaid sivvan Länsman namuha interfereanssa, generaliserema, ovttageardánahttima, boastto analogiija ja gulahallanstrategiija.
(Länsman 2008: 53, 144, 146–147.)
32 4.3.2. Suomagielat oahppiid giela dutkamis
Go davvisámegielas eai leat dutkan nu ollu eatnigielat oahppiid feaillaid ja lea dahkkon beare okta feailaanalyhtalaš dutkamuš, de lean guorahallan dutkamušaid, mat leat dahkkojuvvon suomagiela eatnigielagiid feaillain. Suomagiela bealde Selma Aejmelaeus lei vuosttas gii anii feailaanalysa ávkin dutkat suomagiela eatnigielagiid giela 1970-logu álggus. Nákkosgirjjistis (1972) son dutkkai feaillaid suomagiela eatnigielagiid studeantaiskosiin. Son jugii studeantaiskosiidda merkojuvvon feaillaid luohkáide ja čielggadii, man ollu studeantaiskosiin ledje iešguđetlágan feaillat.
Aejmelaeus kategoriserii feaillaid riektačállin-, sátneoahpalaš, cealkkaoahpalaš, stiila- ja áššefeaillaide. (Aejmelaeus 1972: 27, 29.)
Julkunena (1991) ja Pehkonena (1993) dutkamušat čuvvo Aejmelaeusa (1972) dutkamuša luottaid. Goappeš dutkit leaba geavahan ávkin Aejmelaeusa feailaluohkkájuogu, vai beassaba veardidit iežaska dutkamuša bohtosiid Aejmelaeusa dutkamuša bohtosiidda. Pehkonena dutkamuš earrána nuppiin dutkamušain das, go son atná feailan sihke studeantačállosiidda juo merkojuvvon feaillaid ja dan lassin maiddái feaillaid, mat leat báhcán čállosiidda merkekeahttá. (Pehkonen 1991: 6.) Mu dutkamuš earrána dáin dutkamušain das, ahte mun lean atnán konsonántaguovddáža feailan buot girjegiela vuosttasaš hámiid, inge leat beroštan studeantaiskosiidda dahkkojuvvon sensoriid ja oahpaheaddjiid mearkumiin maidege. Jos konsonántaguovddáža hámit leat rihkkon girjegiela njuolggadusaid, de lean dohkkehan daid dutkamuššii mielde vaikko oktage ii leat merkon daid feailan.
Aejmelaeus (1972) ja Julkunen (1991) dutkkaiga iežaska dutkamušain badjel 800 studeantaiskosa giela ja Pehkonen (1993) iežas pro gradu -dutkamušas badjel 100 studeantaiskosa (Aejmelaeus 1972: 26; Julkunen 1991: 32; Pehkonen 1993: 5).
Buohkaid dutkamušat ledje viiddes govvádusat ohppiid gielain. Mun čieŋun iežan dutkamušas beare konsonántaguovddážiidda dahkkojuvvon feaillaide ja dutkanmateriálan leat 45 studeantaiskosa.
Ovdalis máinnašuvvon dutkamušain leat atnán ávkin fenomenologalaš-deskriptiivvalaš feailaanalysa, muhto Miettunen (1992) geavahii iežas pro gradu -dutkamušas fenomenologalaš-deskriptiivvalaš vuogi lassin maiddái funktionálalaš-etiologalaš
33
luohkkájuogu. Miettunen jugii feaillaid viđa váldojovkui dan mielde, mii dagahii feailla: fuollameahttunvuođafeaillat, hállangielas boahtán feaillat, ráhkadusa hámuhan- ja proseassafeaillat, riektačállinnorpmaid heajos hálddašeamis šaddan feaillat ja iežá sivain šaddan feaillat. Miettunena guorahallan sivat vuođđuduvve navdosiidda danin go feaillaid duođalaš sivaid gávdnan lei váttis. Feailla siva dulkomii ledje álo máŋga molssaeavttu ja feaillaid sáhtii dan dihte bidjat máŋgga iežá feailajovkui. (Miettunen 1992: 5–6.)
Iežan dutkamušas anán ávkin fenomenologalaš-deskriptiivvalaš luohkkájuogu, danin go dat lea čielggas iige vuođđuduva psykologalaš teoriijaide. Dat ii maiddáige vuođulduva nu ollu árvalusaide ja navdosiidda dego funktionálaš-etiologalaš kategoriseren, omd.
fuollameahttunvuođafeaillaid lea váttis duođaštit bohciidan juste oahppi fuollameahttunvuođas. Fenomenologalaš-deskriptiivvalaš luohkkájuogu heajos beallin lea dat, ahte iešguđetlágan feaillat biddjojuvvojit seamme kategoriijai. (Aejmelaeus 1972: 27; Ruoppila et al. 1969: 7.)
Muhtin feailaanalyhtalaš dutkamušain atne ávkin veardádallama, mii ii leat mu dutkamušas vejolaš dutkanmateriála vátna meari dihte. Matkaniemi (1992) veardádalai logahaga vuosttas- ja goalmmát -luohkkálaččaid čállosiid feaillaid ja hedjodagaid goabbát guoibmáseaskka ja Rintanen (2000) beaivelogahatohppiid ja eahketlogahatohppiid studeantačállosiid feailameriid ja -šlájaid nuppiide. Piippo (1993:
1, 3 ) válddii iežas pro gradu -dutkamuša vuolggasadjin giellagáhttema ja meroštalai feailla dakkárin, mii rihkko giellagáhttema norpmaid dehege stáđásmuvvan njuolggadusaid. Isokääntä (1998: 1–2) fas dutkkai ohppiid feaillaid lassin dan, man bures oahppit máhtte divvut iežaset čállinfeaillaid, go ožžo dasa vejolašvuođa. Buot dáin dutkamušain leat dutkan čállosiid buot feaillaid.
Maŋemus áiggiid suomagiela eatnigielagiid gielaid dutkamis leat čiekŋugoahtán dihto áššiid dutkamii ja dákkár dutkamušaid leaba dahkan earret eará Petäjäjärvi (2011), gii dutkkai goallossániid ja Järvenpää (2009), gii dutkkai riektačállima. Mihtilmas goappes dutkamušaide lea dat, ahte dutkamušaide eai leat čoggojuvvon beare boastto hámit, muhto maiddái riekta čállojuvvon hámit. Mu dutkamušas leat mielde beare konsonántaguovddážiid boastto hámit danne go dutkanmateriála livčče viidon beare sakka jos livččen čoaggán mielde maiddái riekta čállojuvvon konsonántaguovddážiid.
34