Feailadutkama vuosttas lávkin lea feaillaid identifiseren. Dalle guovddáš ulbmilin lea dovdát iešguđetlágan feaillaid, omd. mat leat oahppi giellamáhtu vuođul šaddan feaillat ja mat leat ovdanbuktinfeaillat, mat leat šaddan oahppi čáledettiin dehe humadettiin (Sajavaara 1980: 213, 1999b: 116 ). Dutkiin, geat leat dutkan giela oahpahalliid feaillaid, leat leamaš feaillaid iešvuođain ja meroštallamiin máŋggalágan oaivilat.
Máŋgasat leat goittotge ovttaoaivilis das ahte feaillat leat goit guovtteláganat: dakkárat, maid lea dagahan oahppi giellamáhttu ja dakkárat, maid sivva lea čálalaš dehe njálmmálaš ovdanbuktimis. Corder lei vuosttas, gii buvttii ovdan boastto hámiid iešguđet luonddu. Corder earuhii boastto hámiid guhtet guoimmisteaset ja álggahii ságastallama feaillaid iešvuođain. (James 1998: 78.)
Corder earuha systemáhtalaš ja ii-systemáhtalaš feaillaid goabbát guoimmisteaskka.
Feailla Corder govvida systemáhtalažžan, njuolgguslažžan ja dakkárin, man oahppi ii máhte ieš divvut. (Corder 1967: 166–167.) Dán feailameroštallama dárkkálnuhttá omd.
James (1998: 78) fuomášumiin, ahte oahppi ii feile dáhtul iige su áigumuššan leat feilet.
Corder (1967: 166–167) mielde feailla sivva gávdno oahppi giellamáhtus, ja dán oaivila Johnson dárkkálnuhttá vel dainna ahte oahppi feile dalle go sus ii leat dárbbašlaš diehtu dehe sus lea boastto diehtu. Dákkár oahppis eai leat návccat geavahit riekta dieđu, mii sus lea. (Johnson 1988: 90.) Ellis (2000: 17) lasiha ahte feailla systemáhtalašvuhtii váikkuha dat, go oahppis ii leat doarvái diehtu iige son danne dieđe rivttes hámi. Oahppi máhttá divvut feailla easka go lea oahppan eanet boastto hámis (James 1998: 83).
Ii-systemáhtalaš feailla, meattáhusa, sivvan Corder (1967: 166–167) namuha oahppi olggosbuktojumi. Meattáhusa sivat gávdnojit ovdamearkka dihte oahppi muittus ja psyhkalaš dilis dego váibbasvuođas ja psykologalaš dilis dego vuoibmás dovdduin.
28
Cordera (1967: 166–167) lassin maiddái Ellis (2000: 17) oaivvilda, ahte vaikko oahppi meaddá, son gal hálddaša ja diehtá hámi, muhto ii máhte buvttadit dan. James dárkkálnuhttá vel ahte meattáhusa oahppi máhttá divvut ieš: oahppi jogo gávdná meattáhusa ieš dehe sutnje ferte čájehit dan. Meattáhusa duogáš lea guovttelágan:
oahppi atná hámi riektadin čáledettiin, muhto maŋŋel fuomáša hámi leat boastut, goas de divvu dan dehe oahppi fuomáša boastto hámi dalán čáledettiin ja seammás divvu dan. (James 1998: 78–79.)
James buktá feailla ja meattáhusa lassin ovdan vel nisttáhusa ja solesismma.
Nisttáhusaid giellaoahppi fuobmá jođánit ja daid lea álki divvut veahki haga, omd.
dalán humadettiin dehe čáledettiin. Solesismmat leat giellageavaheami meattáhusat, maid sivva sáhttá gávdnot diehtemeahttunvuođas. Dákkár hámiid oahpahit dábálaččat skuvllain. Dat leat muhtimin ruossut eatnigielagiid giellageavahemiin, muhto muhtumin sii oahpahallet njuolggadusaid vaikko dat leatge sin iežaset giellabealji vuostá. (James 1998: 83–84.)
Eatnigielat olbmo ja vierrogiela oahppi feaillat leat goappatláganat. Eatnigielat olmmoš máhttá gielas ráhkadusnjuolggadusaid ja go son feile, de sáhttá hupmat kodaid rihkkumis. Vierrogiela oahppi ii máhte jovssusgiela buot kodaid ja njuolggadusaid iige sáhte danne rihkkut daid. Danne leanai nu, ahte eatnigielat olbmoš meaddá ja vierrogiela oahppi feile. Eatnigielat olmmoš máhttá divvut iežas dahkan meattáhusaid, muhto vierrogiela oahppi ii máhte divvut iežas feaillaid. (Corder 1976: 261, 263–264.)
Unnitlogu eatnigielahubmi dili ii goittotge sáhte buohtastahttit váldogiela eatnigielahubmi dillái. Unnitlogu eatnigielahubmi ii vealttakeahttá oaččo doarvái máŋggabealat fállosa buori eatnigiellamáhtu oččodeapmái ja danne giellamáhtu dássi ja maiddái oahppi máhttu gielas lea iežá dásis ja iežálágan go váldogielaid eatnigielahubmiin, geat bastet geavahit giela máŋggalágan dilálašvuođain. Danne gohčodan, Cordera fuomášumis fuolakeahttá, buot davvisámegiela eatnigiela studeantaiskosiin gávdnan konsonántaguovddáža boastto hámiid feailan. Dutkamuša ulbmilin ii leat gávnnahit boastto hámiid systemáhtalašvuođa, inge danne juoge boastto hámiid feaillaide, meattáhusaide, nisttáhusaide inge solesismmaide. Earuhan feaillaid ovdanbuktinfeaillaide ja giellamáhtu váilevašvuođa vuođul dahkkon feaillaide ja gohčodan buot konsonántaguovddáža boastto hámiid feailan.
29
Feaillaid identifiserema maŋŋel, feaillat govviduvvojit heivvolaš giellaoahppamálliin (Sajavaara 1999b: 116). Govvideami dárkkuhussan lea gávdnat feaillaid, mat leat ovttaláganat ja mat eai leat. Giellaoahppamálle, mii govvideamis geavahuvvo, galgá leat ovdánan ja dárkil, danne go feaillat ieža sáhttet leat mohkkát. Giellaoahppa ferte leat gokčevaš, ovttageardán, čielggas ja álki. Dát danne, go dieđu geavahit ávkin dutkiid lassin maiddái oahpaheaddjit ja oahppit. Govvideami golbma ulbmila leat: nammadit feaillaid, vai buohkat dihtet, mas lea sáhka, ráhkadit kategoriijaid, nappo bidjat ovttalágan feaillaid ovtta sadjái ja rehkenastit feaillaid meari. (James 1998: 95–97.) Mun geavahan feaillaid govvideamis árbevirolaš giellaoahpa, omd. Karl Nickela Samisk grammatikk (1994). Govvidan feaillaid árbevirolaš giellaoahpa mielde danne go studeanttaide oahpahit dan skuvllain ja logahagain ja sii ohppet davvisámegiela riektačállima dan bakte. Dat lea maiddái oahpaheaddjiide ja oahppiide oahpes giellaoahppa.
Govvideami maŋŋel meattáhusat juhkkojuvvojit luohkáide giellagovvideami sierra dásiide. Meattáhusat kategorisejuvvojit dihto luohkáide, ovdamearkka dihte fonologiijái, morfologiijái, syntaksii jna. Luohkáide juohkin ii álo soaitte lihkostuvvat dievaslaččat. (Sajavaara 1980: 213; 1999b: 116.) Dán dutkamušas feaillat juohkásit riektačállinfeaillaide ja syntávssalaš ja morfologalaš feaillaide. Syntávssalaš feaillaid lean namuhan kásusfeailan ja morfologalaš feaillaid hábmenfeailan.
Go feaillat leat juhkkojuvvon luohkáide, dan maŋŋel čielggaduvvojit feaillaid sivat (Sajavaara 1999b: 116). Juohke ovttaskas feilii lea váttis guorahallat siva ja daidda sáhttet váikkuhit maiddái máŋggat sivat oktanaga (Edge 1990: 7–8). Vierrogielat oahppiid feaillaide gávdnojit dábálaččat golmmalágan sivat. Gielaidgaskasaš feaillas oahppi eatnigiella lea váikkuhan feilii ja gielasiskkáldas feaillas jovssusgiela systema dagaha feailla. Goalmmádin leat oahpahusa dagahan feaillat. (James 1998; 179, 184, 189; Sajavaara 1999b: 116.) Oahpahusa dagahan feaillaid lea váddáseamos fuobmát ja beare dán feailatiippa sáhttá garvit (Corder 1979: 131). James (1998: 187) lea lasihan dán golmma joavkku lassin vel gulahallanstrategiijalaš feaillaid, mat šaddet go vierrogiela oahppi geahččala gulahallat jovssusgillii.
Danne go oahpahusa dagahan feaillaid lea veadjemeahttun duođaštit ja identifiseret, de in guorahala dakkár feaillaid dán barggus obanassiige. Mu ovttagielat materiálii eai
30
maiddáige heive gulahallanstrategiijalaš sivat, vaikko moadde studeantta leatge oahppan davvisámegiela vierrogiellan. Mu dutkanmateriála feaillaide sáhttá vuohttit gielaidgaskasaš ja gielasiskkáldas sivaid. Jos studeantta eatnigiellan jurddaša studeantta suopmana ja jovssusgiellan davvisámegiela girjegiela, de studeantta suopmaniešvuođat sáhttet dagahit riektačállinfeaillaid. Maiddái dain studeanttain, geain suomagiela lea nannoset giella go davvisámegiella, soaitá vuhttot suomagiela váikkuhus. Ná sáhttet vuhttot gielaidgaskasaš sivat. Gielasiskkáldas feaillaid sáhttá vuohttit danne go girjegiela norpmat ja njuolggadusat sáhttet dagahit studeanttaide čállinfeaillaid.
Feailaanalysa maŋimus muddun lea feaillaid árvvoštallan, man lean ráddjen dán dutkamuša olggobeallái.