Konsonántaguovddážat davvisámegiela suopmaniin

4.4.2.1. Studeanttaid suopmanduogážis

Davvisámegiella juohkása golmma váldosuopmanii: mearrasámegillii, Finnmárkku sámegillii ja Durdnosa sámegillii ja Suomas hupmet ainjuo guokte maŋibus namuhuvvon suopmana. Dáin váldosuopmaniin leat iežaset iešvuođat, omd.

fonologiijas, maid vuođul daid sáhttá sirret sierra suopmanin. Go girjegiella lea suopmaniid gaskasaš kompromissa, de girjegiela ja jietnadeami gaskavuohta molsašuddá suopmanis suopmanii. (Sammallahti 2006: 4.)

37

Ohcejoga gielddas hupmet eanemusat davvisámegielas Finnmárkku nuortasuopmanii gullevaš Deanu suopmaniid: Vuolle- ja Badje-Deanu suopmaniid. Dát suopmanat juohkásit vel unnit suopmaniidda daid fonologalaš erohusaid vuođul. (Sammallahti 1998: 14, 16.) Studeanttaid, geat leat oassálastán davvisámegiela eatnigiela studeantaiskosii Ohcejoga sámelogahagas, sáhttá navdit dávjjimustá hupmat Deanu suopmaniid. Eanodaga gielddas hupmet eanemustá davvisámegiela Finnmárkku oarjesuopmaniidda gullevaš Nuorta-Eanodaga ja Guovdageainnu suopmaniid ja Durdnosa sámegielas Suoma njárgga suopmana (Sammallahti 1998: 17, 19).

Ohcejoga ja Eanodaga logahagad studeanttat leat davvisámegiela suopmaniid dáfus oalle homogenalaš joavku, muhto Avvila logahagas lea veháš iežálágan dilli. Anára gielddas hupmet davvisámegielas sihke Oarje- ja Nuorta-Finnmárkku suopmaniid.

Danne Avvila logahagas oassálastet davvisámegiela eatnigiela studeantaiskosii dakkár studeanttat, geat sáhttet hupmat omd. Nuorta-Eanodaga suopmana ja Deanu suopmaniid. Avvila logahaga oahppit leat davvisámegiela suopmaniid dáfus heterogenalaš joavku.

Ohcejoga, Eanodaga ja Anára gielddain sáhttet hupmat maiddái iežá suopmaniid go maid lean ovdalis namuhan, omd. fárrema dihte dehe oahppiid vánhemat sáhttiba hupmat sierra suopmaniid. Dán dutkamuša dáfus ii leat goittotge dárbbašlaš diehtit buot studeanttaid suopmanduogážiid, muhto diehtit makkár suopmaniid studeanttat sáhttet ovddastit ja makkár erohusat studeanttaid hupman suopmaniin leat davvisámegiela girjegiela ektui.

Čuovvovaččat buvttán ovdan davvisámegiela suopmaniid, maid hupmet Suomas, nappo Deanu čázádaga, Nuorta-Eanodaga, Guovdageainnu ja Suoma njárgga suopmaniid, konsonántaguovddážiid guovddáš fonologalaš erohusaid davvisámegiela girjegiela ektui. Jus suopmaniid fonologalaš innovašuvnnat eai spiehkkas girjegielas, de guođán daid máinnaškeahttá.

38

4.4.2.2. Oarjesuopmaniid fonologalaš innovašuvnnat konsonántaguovddážis

Davvisámegiela oarjesuopmaniin konsonántaguovddážiidda váikkuhit muhtin fonologalaš innovašuvnnat, mat spiehkkasit davvisámegiela girjegielas. Innovašuvnnat eai guoskka vealttakeahttá buot oarjesuopmaniidda, muhto sáhttet leat beare muhtin oarjesuopmaniid innovašuvnnat. Girjegielas lea konsonántaguovddážis konsonánta, mii

váilu Oarje-Finnmárkku ja Durdnossámegiela suopmaniin. Dát konsonánta lea ŋ-konsonánta ja Oarje-Finnmárkku ja Durdnossámegiela suopmaniin lea jávkan ŋ/nj-opposišuvdna, omd. Guovdageainnus jietnaduvvojit sánit maŋis ja manjis ovtta ládje /ma·ńiis/. Neutralisašuvnna geažil /ŋ/ váilu dain suopmaniin ja fonetihkalaš [ŋ]-jietnadaga konsonántačohkiid álggus ferte analyseret /n/-fonema variántan, omd.

/maan’ka/ (máŋga). (Sammallahti 2006: 138.)

Davvisámegiela oarjesuopmaniin lea seilon konsonántaguovddážis golmma guhkkodaga opposišuvdna. Konsonántaguovddážis lea šaddan guhkkumiid ja oatnumiid bakte mohkkát go vuođđodavvisámegiela konsonántaguovddážis ja danne oarjesuopmaniin konsonántaguovddáža morfofonologalaš dássemolsašuddan lea rikkis.

(Sammallahti 2006: 115, 120; 1998: 47.)

Oarje-Finnmárkku suopmaniin konsonántaguovddáža guhkkumii ja oatnumii váikkuhit čuovvovaš fonologalaš innovašuvnnat. Nuorta-Eanodagas nuppi ceahki konsonántaguovddáš guhkku goalmmát ceahkkái dalle go x-ráiddu gievrras dási konsonántaguovddáš lea oanehis vokálaguovddáža (a, i,o, u) ja sokki álgovuolggalaš guhkes vokála (á, i, u) gaskkas. Dát innovašuvdna dáhpáhuvvá guovttestávvalsániid gemináhtain, omd. /pa·sˈsii/, mii ovddasta fonologalaččat sihke girjegiela bassi ja basˈsi hámiid, ja h-álgosaš konsonántačohkiin, dego /sto·h'puu/ (stohpu). (Sammallahti 2006:

123–124.)

Guovdageainnus, Nuorta-Eanodagas ja Suoma njárggas dáhpáhuvvá sekundára nuppi ceahki guhkkun, mii ii gahča oktii álgovuolggalaš gievrras dási goalmmát cehkiin (primára goalmmát ceahkki). Konsonántaguovddáš guhkku go vokálaguovddážis lea oanehis vokálaguovddáš (a, i, o,u) dehe diftoŋga uo, ie ja sokkis álgovuolggalaš guhkes vokála (á, i, u). Guhkkun dáhpáhuvvá gemináhtain (omd. /pp, tt/), omd. /lo·t'taaš/

(lottaš), klusiila ja homorgána nasálačohkiin (omd. /pm, tn/) ja dakkár geahnohis dási

39

konsonántačohkiin, main álgolađas lea čujolaš konsonánta /v, đ, j, l, r/. (Sammallahti 2006: 124–125.)

Guovdageainnus ja Nuorta-Eanodagas muhtin olbmuin oatnu goalmmát ceahkki nuppi ceahkkái /a·a/-vokálaguovddáža maŋis. Goalmmát ja nuppi ceahki neutralisašuvdna dáhpáhuvvá dalle go konsonántaguovddážin lea nasála-, frikatiiva- dehe likvidagemináhta (omd. /mm, vv, ss, ll/) dehe konsonántačoahkki, mii álgá sibilánttain dehe klusiillain (omd. /st, kt/). Neutralisašuvnnas ovdamearkan sátni /ka·asta/, mii ovddasta sihke gásta (ol.nom) ja gástta (ol.gen.akk.) hámiid. (Sammallahti 2006: 131–

132.) Muhtin Nuorta-Eanodaga hubmiingis fas lea erohus nuppi ja goalmmát ceahki konsonántaguovddážiid gaskkas jávkan dalle go dat lea konsonántačoahki dehe gemináhta álgolađđasa veagas, omd. /vv, ss, hk, sk. Dákkáris ovdamearkan sátni /pea·ssii/, mii vástida sihke ovttaidlogu nominatiivva ja genetiiva-akkusatiivva, beas’si : beassi. (Sammallahti 2006: 137.)

Oarjesuopmaniin leat maiddái kvalitatiivvalaš innovašuvnnat konsonántaguovddážis.

Muhtimat Oarje-Finnmárkkus lasihit gievrras dási čujolaš konsonántta ja nasála čohkiide klusiilla, omd. /ča·lˈmii/ > /ča·lˈpmii/ (čalbmi). Máŋgasat goittotge jietnadit dákkár sániid ilmma goalmmát ceahki klusiilla haga. Nuorta-Eanodagas ja

Guovdageainnus leat čujolaš klusiillat luoddanan nasála ovddabealde, omd.

bm > /mˈpm/. Dákkáris ovdamearkan sátni gobmi /komˈpmi/. Suoma njárgga suopmaniin klusiila lea čuojohuvvan nasála ovddabealde ja rievdan guoggomasklusiilan, omd. /ko·ˀˈmii/, mii vástida ovttaidlogu nominatiivva ja genetiiva-akkusatiivva sánis gobmi. (Sammallahti 2006: 136–137.)

Oarjesuopmaniin lea máŋgga guovllus konsonántaguovddáža /ŧ/ rievdan vokálaid gaskkas /s/-sibilántan, omd. Nuorta-Eanodaga suopmanis /mu·ossaa/(muoŧŧá).

Máŋggain oarjesuopmaniin leat dáhpáhuvvan konsonánttaid neutralisašuvnnat, man dihte konsonánttat eai šat earuhuvvo guhtet guoimmisteaset. Muhtin Guovdageainnu ja Nuorta-Eanodaga suopmaniid hubmiin leat konsonántaguovddážat ddj : dj gahččan oktii žž : čč -konsonántaguovddážiiguin, omd. /vuo·čˈčiin/ (vuodjin) ja /ču·žˈžoh/ ((sii) čužžot). Suoma njárgga suopmaniid hubmiin lea c/č/dj -neutralisašuvdna go buot dát konsonánttat jietnaduvvojit affrikáhtan /ć/. Ovdamearkan dákkár neutralisašuvnnas sánit: /a·aćˈćaa/ (áddjá), /ka·ćˈćaa/ (gazza). Muhtin Suoma njárgga suopmaniid

40

hubmiin lea erohus sibilánttaid /š/ ja /s/ gaskkas jávkan, omd. /vu·ossah, ru·ossah/

((don) vuoššat, ruossat). Suoma njárgga suopmanis maiddái čujolaš ja čuojohis gemináhtaid gaskasaš erohus lea jávkan, omd. /ro·kˈkii: ro·kˈkiih/ (roggi : rokkit).

(Sammallahti 2006: 133, 135, 137, 139–140.)

4.4.2.3. Nuortasuopmaniid fonologalaš innovašuvnnat konsonántaguovddážis

Go Oarje-Finnmárkku suopmaniin lea mohkás konsonántaguovddáš, de Nuorta-Finnmárkku suopmaniin lea mohkkás vokálaguovddáš. Vokálaguovddáža fonologalaš innovašuvnnaide lea sivvan dat, ahte dihto dáhpáhusain Nuorta-Finnmárkku suopmaniin lea jávkan erohus konsonántaguovddáža nuppi ja goalmmát ceahki gaskkas, omd.

ovttaidlogu nominatiiva áhčči ja genetiiva-akkusatiiva áhči jietnaduvvojit ovtta ládje /ä·hčii/. Konsonántaguovddáža morfofonologalaš kvantitehta vuhtto goittotge vokálaguovddáža kvalitehtas ja kvantitehtas ja soggevokála kvantitehtas, omd.

vokálaguovddážis ovttaskasvokálaid guhkkumis, vokálagemináhtaid oatnumis ja diftoŋgaloktaneamis. Dát fonologalaš innovašuvnnat buhttejit konsonántaguovddáža nuppi ja goalmmát cehkiid opposišuvnna jávkama. (Sammallahti 2006: 120, 127, 129, 141.)

Spiránta /ǥ/ lea anus dušše davvisámegiela nuortasuopmaniin, muhto lea eanáš dáhpáhusain doppe maid jávkán ja dan sadjái lea báhcán dušše stávvalrádji, (Sammallahti 2006: 8), omd. /puo· ǥan>puo·.an/ (ol. nom. boagan). Vuođđosámegiela

*jj-gemináhta lea rievdan Finnmárkku suopmaniin guomáiduvvan gemináhtaklusiilan /d'ˈd'/ ja Suoma njárgga suopmanis gemináhtaaffrikáhtan /ćˈć/. Ovdamearkka dihte vuođđosámgegiela *a·aj(j(jaa lea rievdan Nuorta-Eanodaga suopmanis hápmái /a·ad'ˈd'aa/ ja Suoma njárggas hápmái /a·aćˈćaa/ (Sammallahti 2006: 133.)

Deanu čázádaga (Vuolle-Deanu, Badje-Deanu, Kárášjoga ja Anárjoga) suopmaniin guhkkodaterohus boares nuppi ja goalmmát ceahki gaskkas lea jávkán dakkár dáhpáhusain, main dat lea konsonántaguovddáža álgolađđasa veagas. Dakkárat leat buot gemináhtakonsonánttat ja eanas guovlluin dakkár konsonántačoahkit, mat álget čuojohis konsonánttain omd. /h, t, s/. Ovdamearkka dihte ovttaidlogu nominatiiva ja genetiiva-akkusatiiva sániin rohkki ja gobmi jietnaduvvojit ovtta ládje iige konsonántaguovddážis

41

gullo goalmmát ja nuppi ceahki erohus /ro·hkii/, /ko·pmii/. Nasálaid ovddabealde váilu maiddái čujolaš ja čuojohis klusiillaid erohus. (Sammallahti 2006: 127–128, 136.)

Konsonántaguovddáža goalmmát ja nuppi ceahki neutralisašuvdna dagaha Deanu suopmaniid hubmiide váttisvuođaid diehtit, goappá ceahkis konsonántaguovddáža galgá čállit, goalmmát vai nuppi ceahkis. Sániin, main konsonántačoahki loahppaoassi lea guhkkon vuođđodavvisámegielas nu, ahte erohus gievrras ja geahnohis dási gaskkas lea seilon loahppaoasi erohusa veagas, de gullo erohus goalmmát ja nuppi ceahki gaskkas, ovdamearkka dihte čalbmi-sáni sojaheamis /čâ·lmii : câ·lmmii/ (čalbmi : čalmmi).

(Sammallahti 2006: 128–129.)

Davvisámegiela nuortasuopmaniin leat maiddái kvalitatiivvalaš innovašuvnnat. Nuorta-Finnmárkku suopmaniin leat vokálaid gaskkas girjegiela b ja g vásttan /v/ ja /ǥ/~/./, omd. /râ·âvaas/ (rabas), /jo·oǥaas ~ jo·o.aas/ (jogas). Máŋgga olbmos stávvalráji sadjái lea sokki ovdavokálaid ovddabealde lasihuvvon konsonánta /j/ ja maŋŋevokálaid ovddabealde /v/, ovdamearkka dihte sániin duogáš /tu·ojääš/ ja jogat /jo·ovaah/.

(Sammallahti 2006: 136, 138.) Nuorta-Finnmárkku fonemaid /ǥ/(~/./) ja /k/ vásttan lea grafema g, ovdamearkka dihte sániin /čo·oaas/ ~ /čoo·ǥaas/ (čogas) ja /e·ekää/ (egá, eahki). Nuorta-Finnmárkku fonema /v/ vásttan leat davvisámegiela girjegielas guokte grafema: v ja b, ovdamearkka dihte /ra·ava/ (rava) ja /râ·âvaas/ (rabas). (Sammallahti 2006: 143.) Muhtimin Deanu čázádaga suopmaniid hubmiin lea konsonántaguovddáža j-assimilašuvdna: geahnohis dási konsonántačoahkit ill ja inn guomáiduvvet /l΄l΄/ ja /ńń/ -gemináhtan, nappo konsonántaguovddážis gullo j-lágan jietnadeapmi, omd. namas Niillas /ni·l΄l΄aas ~ ni·l΄l΄ääs/. (Sammallahti 2006: 138.)

42