• Ei tuloksia

Hervannan säteily näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Hervannan säteily näkymä"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

Tekniikan Waiheita 4/05

3

SISÄLLYS

Pääkirjoitus 3

Arvostelut

Poliisin laitehankintojen historiaa (Reijo 28

Valta)

Uutiset 32

Abstracts 34

Tampereen teknillisen yliopiston esi- 5

historiaa: Paikallinen aktiivisuus auttoi teknillisen korkeakouluopetuksen käyntiin

Mervi Kaarninen

Museot

Kantapuun kautta kokoelmiin: Museoiden 29

digitaaliset tietokannat (Vesa Anttila)

Tietotekniikan tutkimuslaitoksen 15

syntyvaiheet Tampereella Kimmo Antila

HERVANNAN SÄTEILY

Suomen yliopistoverkoston uudistamises- ta on keskusteltu viime aikoina vilkkaasti.

Yliopistojen yhdistämistä suuremmiksi yk- siköiksi on esitetty useasti tehokkuuden ja kilpailukyvyn lisäämisen hengessä. Suomen yliopistoverkoston laajentuminen alkoi ko- vin toisenlaisissa merkeissä 1960-luvulla.

Usko voimakkaaseen kasvuun ja asioihin vaikuttamiseen aluepoliittisen keinoin loivat yliopistokaupunkeja ja laajensivat teknillisen korkeakouluopetuksen ja tutkimuksen uusil- le maantieteellisille alueille. Oulun, Tampe- reen tai Jyväskylän menestys nykyisinä kas- vukeskuksina olisi tuskin ollut mahdollista ilman vahvaa korkeamman tason opetuksen ja tutkimuksen luomaa pohjaa ja sen synnyt- tämää laajaa teknisen alan osaajien joukkoa.

Tämän Tekniikan Waiheita -nume- ron keskiössä on Pohjoismaiden suurim- man sisämaakaupungin Tampereen ja sen teknillisen korkeakoulun (vuodesta 2003 Tampereen teknillinen yliopisto, TTY) his- toria. Tänä vuonna 40-vuotisjuhliaan viet- tävä TTY on profiloitunut alusta alkaen teollisuuden korkeakouluksi. Yrityksille on tarjottu tutkimus-, koulutus- ja konsultoin- tipalveluja ja toimintavoissa on aina pyritty löytämään uusia muotoja molempia osapuo- lia hyödyttävään yhteistyöhön. Vahva teolli- suusyhteistyö ei ole tarkoittanut tieteellisen tutkimustyön laiminlyöntiä, usein tilanne on ollut pikemminkin päinvastoin. Esimerkiksi Suomen Akatemian jo useasti tieteen huip- pututkimusyksikkönä palkitseman TTY:n signaalinkäsittelyn laitoksen perustutkimus on ollut pohjana mm. Nokian kanssa teh- dylle yritysyhteistyölle.

Dosentti Mervi Kaarninen tarkastelee artikkelissaan TTKK:n perustamiseen joh- tanutta kehitystä. Hän keskittyy erityisesti kaupungin ja yliopiston toimijoiden merki- tykseen uuden korkeakoulun hankkimisessa Tampereen Hervantaan. Luon itse lyhyen katsauksen TTKK:lle kaksikymmentä vuot-

Petteri Punakuonoa mekanisoimassa: 21

Joulupukki ja liikennevälineiden modernisaatio

Jaakko Suominen

(2)

4

Tekniikan Waiheita 4/05

Tekniikan Waiheita on Tekniikan Historian Seura THS ry:n kustantama aikakauslehti. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehden tilaushinta on 30 e/ vuosi.

Irtonumerohinta 7,50 e.

Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Pekka Niemi, pekka.niemi@fingrid.fi, puh. 0400 511346 tai 030 395 5260 tai seuran www-sivujen kautta (www.ths.fi).

Tekniikan Historian Seuran jäsenille lehti lähetetään jäsenetuna. Kestotilaus jatkuu ilman eri uudistusta tilauksen peruutukseen asti. Tilauksen voi peruuttaa ilmoittamalla asiasta toimitukselle. Toimitus myy lehden vanhoja irtokappaleita, mikäli niitä on jäljellä.

Toimitus- ja ilmoitusmateriaali sähköpostitse osoittee- seen tw.taitto@ths.fi. Normaalipostissa lähtettävän aineiston kohdalla ota yhteys toimitukseen (ks. toimituk- sen osoitteet s. 2). Lehti vastaanottaa julkaistavaksi kirjoi- tuksia teknologian historian eri aloilta. Numeron 1/2006 artikkelit on jo valittu; arvosteluita, raportteja, uutisia ym.

voi lähettää 31.1. asti. Aineiston jättö numeroon 2/2006 31. maaliskuuta.

Lehti ottaa arvosteltavaksi alalta kirjoitettuja julkaisuja, painotuotteita ja näyttelykäsikirjoituksia. Lehti ei palauta pyytämättä lähetettyjä tekstinäytteitä tai valokuvia.

Valokuvien käsittelystä pyydetään sopimaan erikseen päätoimittajan kanssa.

Artikkelien sisällöstä ja niissä esiintyvistä mielipiteistä ja kuvien julkaisuoikeudesta vastaa kirjoittaja. Yksityis- kohtaiset kirjoitus- ja toimitusohjeet löytyvät Tekniikan Historian Seuran kotisivuilta

http://www.ths.fi/kirjohjeet.htm .

ta sitten perustetun Tietotekniikan tutki- muslaitoksen (vuodesta 1994 alkaen Digi- taalisen median instituutti) perustamiseen ja sen alkuaikojen kehitykseen. TTL/DMI on osoitus uudenlaisesta tavasta tehdä tutkimus- ta ja välittää TTY:llä tehtävän tutkimustyön vaikutusta laajemmalle alueelle, yhteiskun- taan ja yrityksiin. Tutkimuksen yhteistyö- verkostot ovat aina olleet kansainvälisiä, mutta viimeisten vuosikymmenten aikana kansainvälisyyden merkitys on entisestään korostunut. Enää Hervannassa sijaitsevan TTY:n vaikutus ei ulotu yksinomaan Tam- pereelle tai Pirkanmaalle, vaan sen säteily ulottuu tutkijoiden ja innovaatioiden kautta aina toiselle puolelle maapalloa.

Joulukevennyksenä tarjoamme toisen- laisen näkökulman globalisaatioon, tie- donvälityksen ja liikennevälineiden muu- tokseen. Professori Jaakko Suominen kertoo artikkelissaan Joulupukin muuttu- vista kulkuvälineistä. Joulunumeromme on tällä kertaa hieman normaalia kapoisempi, mutta sivumäärä on tarkoitus hilata reilusti laajemmaksi koko ensi vuodeksi. Olemme tänäkin vuonna saavuttaneet tavoitteemme pitää lehden keskimääräinen sivumäärä yli 60 sivun. Tuloksena on ollut kaikkiaan 268 sivua tekniikan historiallisia vaiheita. Ajan- kohtaisuus, uusien näkökulmien esittely ja yhteistyö yli tiederajojen ovat olleet ohje- nuorana lehden tekemisessä. Vuoden 2006 alussa tulemme julkaisemaan jo painamista odottavan laajan teemanumeron naisista ja teknologiasta.

Vuoden viimeisen numeron myötä halu- an kiittää lukijoita, lehden kirjoittajia, toimi- tusta ja kaikkia yhteistyökumppaneita neljä vuotta kestäneestä antoisasta päätoimitta- jakaudesta. Harrastuksena tehty lehtityö on usein vienyt aikaa perheeltä. Kiitos kärsiväl- lisyydestä Mirkalle, Annalle ja Mikolle!

Kimmo Antila

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Katastrofitilanteessa toiminta voidaan jakaa karkeasti kahteen vaiheeseen: 1) välittömään apuun, joka keskittyy toimintaan heti katastrofin ilmaantuessa ja on lyhytaikaista, 2)

(Rakennusteollisuus RT 2017b) Muiden rakennusten ryhmään kuuluvat muun muassa liike- ja toimistorakennukset, vapaa-ajan rakennukset ja julkiset palvelurakennukset. Näiden

Tampereen teknillisen yliopiston, Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun oma-aloitteinen ja vapaaehtoinen Tampere3- kehittämisprosessi on oivallinen alusta

Jorma Mäntylä, yliassistentti, Tampereen yliopisto Kaarle Nordenstreng, professori, Tampereen yliopisto Pentti Raittila, tutkija, Tampereen yliopisto. Voitto Ruohonen, YM,

Teknillisen korkeakoulun kirjastoon, Slavicaan, Suomen Akatemian kirjas- toon, Tampereen yliopiston kirjastoon.. ja Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkis- toon, sitten

Vuosina 1983–2011 Haarala toimi kirjaston johtajana Tampereen teknil- lisessä korkeakoulussa (ttkk, vuodesta 2003 Tampereen teknillinen yliopisto).. Hänen

Marko Aho, Tampereen yliopisto Marko Jouste, Tampereen yliopisto Kaarina Kilpiö, Helsingin yliopisto Vesa Kurkela, Tampereen yliopisto Larisa Leisiö, Tampereen yliopisto

40 vuotta sitten, syksyllä 1965, aloitti Tampereella toimintansa Teknillisen Korkeakoulun sivukorkea- koulu, joka pian itsenäistyi Tampereen Teknilliseksi Korkeakouluksi (vuoden