M s4u n lu o v a v ä r f t a f t t f f if A o li
1 le m p e ä fe ä f * k u u t io n v ir k a m ie s
H aapam äellä rautatievirkailijana pitkän työuran tehnyt Ilmari Hei
nonen (1890-1966) oli uskom aton m onitaituri. Aikalaiset m uistavat hänet leppoisana boheem ina, joka kylläkin hoiti virkansa tunnollisesti, m utta m ieluiten kulki kirja kainalossa ja kertoi pihaan kertyneille lapsille kiehtovia tarinoita. Moni tunsi hänen innostuksensa valokuvaukseen, m useoalaan ja arkeologiaan, m utta harvem pi tiesi, että hän oli Helsingissä Ateneum issa koulutuksensa saanut kuvataiteilija, joka lisäksi harrasti m uuan m uassa runoutta, uskontofilo
sofiaa ja m ystiikkaa.
"Jo k aisen o n to te u te tta v a s is im p ä n s ä s a n e lu a . S en tä h d e n m in ä k in m a a la a n . A in a v u o d e s ta 1918 lä h tie n o le n k e h ittä n y t o m a a ty y liän i ja te k o ta p a a n i. M a a la te ssa v ä re illä k ä y tä n v a in v ärejä. T u rh a n a ik a is e lta t u n t u u p ik k u ta rk k u u s ja m a llin y le n a ik a i- n e n v iiv a sta v iiv a a n e s ittä m in e n . T aiteilija te m p a a v a in id e a n , h e ittä e n p o is k a ik e n s e k u n d a a r is e n ja m e rk ity k s e ttö m ä n . V asta sillo in tu le e e siin ta ite ilija n la a tu ”, k uvaili Ilm a ri H e in o n e n ta id e m a a la rin ty ö s k e n te ly ä ä n 1 9 4 0 -lu v u n lo p u lla .
V aikka ta ite ilija m a a la u k s is s a a n a s e tti v ä rin p ik k u ta rk a n e s ittä m is e n ed elle, h ä n p iir ro k s is s a a n ja v e is to k s is s a a n oli m y ö s ta rk a n viiv an , ry tm in ja m u o d o n ta ita ja . H e in o n e n
131
oli ta ita v a p iirtä jä , m ik ä oli e d e lly ty k se n ä jo p ä ä s e m is e lle o p in a h jo o n , n y k y istä T aide- y lio p is to n K u v a ta id e a k a te m ia a a ie m m in , eli 1848-1939 e d e ltä n e e s e e n S u o m e n T a id e y h d isty k se n p iiru s tu s k o u lu u n , jo k a to im i A te n e u m is s a . H e in o n e n oli lo iste lia s v ä rim a a la ri, m u t t a h ä n k ä y tti p iir tä jä n ta i
to ja a n m u u n m u a s s a p ie n o is m u o to k u v is s a se k ä lu e tte lo id e s s a a n k e rä ä m iä ä n m u s e o - e sin e itä .
H e lsin g istä K e sk i-S u o m e e n p a la ttu a a n H e in o n e n p iti n ä y tte ly jä m u u n m u a s s a Jyväskylässä. A in a k in kaksi tu n n e t t u a k u lttu u r ip e r s o o n a a ja k riitik k o a k iin n itti h ä n e e n h u o m io ta . R u n o ilija -ta id e m a a la ri H e ik k i A s u n ta k irjo itti 1953: "Ilm a ri H e i
n o n e n h e r ä ttä ä h u o m io ta e n s i k ä d e s s ä te k n iik a lla a n . — S y v em m ällä o n k u ite n k in
m y stik k o ja s a d u n k e rto ja , b a lla d ila u la ja k in . H ä n e n p ie n is s ä la k a n k iilto isissa tö is s ä ä n o n m o n u m e n ta a lis ta syvyyttä, jo k a p u h u u v a k u u tta v a n k a u n iis ti ih m is e s tä ja ta ite ili
ja s ta .”
L e h tim ie s ja kirjailija, FK K yösti S o r jo n e n k iitti H e in o s e n p e r e h ty m is tä v e siv ä rite k - n iik k a a n j a s e n te o r io ih in . "S o tien jä lk e e n v ä ri ir ta u tu i h ä n e lle s is ä is e n k e h ity k s e n tu lo k s e n a a iv a n its e n ä is e k s i a rv o k si ja h ä n ra k e n s i in fo rm a lis tis ia p ie n o is tö itä v e s iv ä re illä e n n e n k u in v a rs in a in e n in fo rm a lis m i (so v in n a ise n te k n iik a n ja m u o d o t h y lk ä ä v ä a b s tr a k tin ta ite e n s u u n ta /k ir jo itta ja n lisäys) oli m a a h a m m e u lk o a e d e n n y tk ä ä n .”
H e in o n e n oli ta ita v a p u u n v e is tä jä , ja h ä n k ä y tti m y ö s m a a la u s p o h jin a v a ik k a p a 132
t u o h ta ta i to u k k ie n s y ö m ä ä p u u t a h y ö d y n tä e n n iid e n lu o n ta is e t m u o d o t ja värit.
E te n k in 1 9 6 0 -lu v u lla H e in o n e n m a a la s i p a k s u lla ö ljyvärillä v a h v a tu n n e lm a is ia tö itä , jo tk a u s e in k ä sitte liv ä t d r a m a a ttis e s ti lu o n to a ja ih m is e lä m ä n ta p a h tu m ia sek ä o m a lta a ja lta e ttä R a a m a tu n h is to ria s ta . N ä is tä tö is tä h e ija s tu u se k ä in te n s iiv in e n s u h d e k r is tin u s k o o n e ttä v ie h ty m y s n iin a n tiik in a ja n k u in s u o m a la is e e n k in k a n s a n - ta r u s to o n .
Laajan perheen ja taideystävien keskellä
Yrjö Ilm a ri H e in o n e n sy n ty i tu o llo in K e u ru u s e e n k u u lu n e e s s a K o lh o ssa r a k e n n u s m e s ta r i Heikki Heinosen ja Emma o.s.
Dohnan s e its e m ä s tä la p s e s ta v iid e n te n ä . S isa ru k sista Saima, Selma ja Väinö s y n ty iv ä t L o im aalla, Niilo ja Ilmari K o lh o ssa ja n u o r im m a t Laila ja Vilho H a a p a m ä e llä , m is s ä H eikki H e in o n e n to im i r a ta m e s ta r in a
134
e lä m ä n s ä lo p p u u n a sti. H ä n e n ta r m o n s a ra u ta tie k y lä n h y v äk si m u u n m u a s s a y h te is k o u lu -, ta lo u s - j a to n ttia s io is s a m u is te ta a n y h ä . L a p s e t k u lu ttiv a t y h te is k o u lu n p e n k kejä, ty tö t y lio p p ila ik si a sti. L a p sista m u is te ta a n e te n k in Selma Cajanus H a a p a m ä e n Y h te isk o u lu n le g e n d a a r is e n a k u v a ta ite e n o p e tta ja n a . M yös S a im a oli o p e tta ja , j a sis k o n lu o a s u m a a n r a u h o ittu n u t V äinö ta a s seik k ailija ja so tu ri. N iilo j a V ilho k u o liv at n u o rin a , k a u p p a k o u lu n k ä y n y t L aila oli a v io ssa m a ju ri Albin Järvisen k a n ssa . Ilm a ri p e s ta u tu i r a u ta te ille jo n u o re n a , m u tta v e to ta ite e s e e n v ei h ä n e t H e lsin k iin . T u o lta a ja lta lie n e v ä t m o n e t y s tä v y y s s u h te e t ta id e - ja k irja llis u u s p iire ih in . Y stäviä ja H a a p a m ä e llä k ä v ijö itä o liv a t m u u n m u a s s a k u v a n v e is tä jä Hannes Autere, kirjailija- k u v a ta ite ilija Heikki Asunta, ru n o ilija Einari Vuorela ja h ä n e n k irja ilija p u o liso n sa Laura Soinne, tu le v a ta ite ilija p ro fe s s o ri Lauri Santtu k u v a n v e is tä jä y s tä v ä n s ä Matti Hauptin k a n s s a se k ä h a n k a s a lm e la in e n la h ja k a s v a lo k u v a a ja Arvi I. Matilainen.
M a tila ise lla oli a te lje e e n s in H a a p a m ä e llä , s itte n H e lsin g issä . M a h d o llis e s ti m y ö s Kyösti Sorjonen k u u lu i tu tta v a p iiriin , sillä h ä n te k i k irja n y h d e s s ä A rvi I. M a tila ise n k a n s s a .H a a p a m ä e n ta ite ilijo is ta H e in o s e n lu o n a v iih ty iv ä t n iin ik ä ä n A te n e u m in ta id e k o u lu n k ä y n y t Paavo Airaksinen sek ä n u o r e n a k u o llu t r u n o ilija Kimmo Koski- maa, jo n k a lu p a a v a s ti a lk a n e e lle u ra lle H e in o s e n tu k i lie n e e o llu t ratk aisev a . Ilm a ri H e in o n e n a v io itu i 4 6 -v u o tia a n a kak si v u o s ik y m m e n tä n u o r e m m a n k o tita lo u s o p e tta ja Kerttu Tanskalan k a n ssa . Isä- I m m u n m a a la u s te lin e e n y m p ä rillä H a a p a m ä e n K e rttu la s s a h y ö ri s itte m m in n e ljä lasta , Heikki, Liisa (m y ö h . Halkka), Matti ja Eero. L a p se t o v a t s ä ily ttä n e e t is ä n s ä la a ja a ta id e - ja k irja llista tu o ta n to a se k ä v altav aa , m o n im u o to is ta k e rä ily p e rin tö ä . O sa n siitä H e in o n e n k e rä si j a lu e tte lo i H a a p a m ä e n m u s e o n p o h ja k si. E s in e itä ja tk o lu e tte lo i p a r h a illa a n H a a p a m ä e n Y h te isk o u lu n P e rin n e y h d isty s.
K a u n e u d e n - ja tie d o n ja n o a v a u tu i to im in n a s s a
Syntyjen syvien laulaja yksin / tun tija Vipusen, tun tija Styksin/ voi sinun sielusi syviin vesiin/ yltä ä ja nostaa sen h elm et esiin, ru n o ili Kimmo Koskimaa y s tä v ä n s ä 6 0 -v u o tisp ä iv ä k si. N iin o p p i- is ä n 10.000 n ite e n k irja s to s s a k u in s a u n a n lö y ly issäk in n u o r i ru n o ilija sai tie to a ta ite is ta , k irjalli
s u u d e s ta , u s k o n n o is ta , filo so fiasta, m y s tii
k a sta , h is to ria s ta , m a te m a tiik a s ta ...
P aitsi, e ttä h o iti r a u ta tie k irju r in ja p e r h e e n is ä n v irk a a n sa , H e in o n e n piirsi, m a a la s i ja v e isti se k ä luki ja k irjo itti ja tk u v a sti. Lisäksi h ä n v a lo k u v a si v a lta v a n m ä ä r ä n eri a ih e ita , etsi ja tu tk i k o tis e u tu n s a la p in ra u n io ita , löysi ja lä h e tti K a n s a llis m u s e o o n r u u h ia ja m u ita e s in e itä se k ä k e rä si k o tis e u tu e s in e is - tö ä ja k irja llista k o tis e u tu a in e is to a . Siksi o n y m m ä rre ttä v ä ä , e tte i H e in o n e n e h tin y t p itä ä m o n ta k a a n n ä y tte ly ä . T o isa a lta h ä n v a a tim a tto m a n a b o h e e m in a ei v ä littä n y t ju lk is u u d e s ta . H a rv o je n n ä y tte ly je n a rv o s te lu t o liv at k u ite n k in h y v in m y ö n te isiä . S a n a n ta ita ja n a H e in o n e n k irjo itti p a ljo n p o h d in to ja ja r u n o ja se k ä o h e is te k s tiä n ä y t- te ly m a a la u k s ia a n v a rte n . Syvä h a r ta u s j a ilo k u v a s tu v a t te k s tis tä m a a la u k s e e n Jo u lu y ö n kellot: Kukin m eistä tuntee Jouluyön suuren tapah tu m a n - Kristuksen syntym än om assa sydäm essään. B etlehem in kellot väräjävät, tem p peli kohoaa ylläm m e, sisäinen riemu nostaa sielu m m e pyhään korkeuteen. Tähti on pysäh tyn yt kohdallem m e, jou lu yön tähti.
Kristus on syn tyn yt meissä.
Lähteet:
Ilm ari H ein o sen k o k o elm at ja h ä n e n la ste n sa h a a sta tte lu t.
K ritiikit ovat reh to ri Tussi R ainion k o o ste esta Ilm ari H ein o sen m u isto n äy ttely y n 1967.
P äiv ä ä m ä ttö m iä Ilm ari H ein o sen kirjoituksia.
Orvokki Vääriskoski
K irjo itta ja o n H a a p a m ä e llä a s u v a to im itta ja ja k irja llis u u d e n tu tk ija , FM.
135
