190 T y ö l ä i s n a i n e n
m y ö tä tu n to a ja sääliä ja a n ta a siv eellisiä o p e tu k s ia . Se on siis h y ö d y llistä lu k em ista.
T ä m ä k e rto m u k se m m e M ari jo u tu i e lä m ä n k ä ä n te e s e e n jä t
tä e s s ä ä n ty ö p aik k a n sa ja lä h tie s s ä ä n tö ih in Ia k o n alaise lle ty ö m aalle. E p ä ile m ä ttä h ä n tiesi ja tu n s i sisim m ä ss ä ä n , e ttä se ei o llu t o ikein teh ty . M u tta h ä n lu u lta v a s ti tu n s i its e n s ä heik o k si, kovin riip p u v ak si, jo n k a to im e e n tu lo voi m illoin ta h a n s a lo p p u a.
N äki y m p ä rillä ä n m a h ta v a t ty ö n a n ta ja t, jo tk a v o iv at h ä n e n to i
m e e n tu lo s ta a n p itä ä h u o len , v o iv at te h d ä sen m elk o ise n hyväksi ta i h u o n o k si, jo s v a a n tah to v a t. T u o lla is te n su o s io n tav o ttele- m in e n o n v iek o ttelev a a . E p ä ile m ä ttä h ä n sillä h etk e llä , jo llo in p ä ä tö k s e n s ä tek i, tu n s i k ipua rin n a s s a a n ja h ä p e ä n tu n n e tta . M u tta h ä n u sk o i ta lo u d e llis e n to im e e n tu lo n s a o lev a n n y t tu rv a tu n . K un h än o n u h r a u tu n u t, n iin silloin o n n o itte n m ah ta v ie n v altiaitte n v e lv o llis u u s h u o le h tia h ä n e s tä erik o ise sti, a n ta a h ä n e lle se lla isia e tu ja , jo ita ei a n n e ta kelle tah a n sa .
H ä n p etty i, k u ten ta p a h tu u tu h a n s ille , jo tk a y m m ä rtä v ä t a s e m a n s a v äärin . Kapitalisteja ei sido työläisiinsä m uut siteet kuin rahan halu. H ä n e n teo llaa n k e n tie s n a u re ttiin jä le s tä p ä in ty ö n a n ta jie n k o n tto riss a ja s a n o ttiin , e ttä se oli se lla in e n h ö lm ö , jo ita k asv aa v aan tak a m aa n to rp is sa . H y v ä kalu n ä in lak o n aik an a.
M u tta sitte n ! P y h !
L o p p u n äy telm ä k u v a stu u jo k aise lle vallan se lv än ä . K un n a i
se lla o n nälkä, eikä o le ra h aa , eikä ru o k a a ; k u n h ä n hylkää la p s e n s a ja lä h te e sy n k k ään m e tsä ä n h e llu n ta ila u v a n ta i-ilta n a , jo llo in jo k a in e n tu n te e rin n a s s a a n k ev ää n v o im a a ja le p o p ä iv än ta rjo a m aa v irkeyttä, n iin silloin o n h ä n e n täy ty n y t k ä rsiä p a ljo n — s a n o m a tto m a n p aljo n .
30 yleinen raittiuskokous Lahdessa.
V iim e viikko on ollut oikea kokousten viikko Lahdessa, ei enem pää eikä vähem pää kuin 11 eri kokousta oli j ä r jestetty Lahteen. P orvarilliset kaukonäköisyydellä olivat h o m m anneet kaikenkarvaiset kokouksensa sam aan aikaan L ah
teen, jotta niiden avulla saatiin varm a varaväki »yleisen m ielipi
teen» tueksi raittiuskokouksessa. Sosialidem okratit ovat vä
hitellen ruvenneet vierom aan nykyisiä raittiusseuroja sen su u n n a n vuoksi m ikä siellä on ollu t vallalla. S uurlakon jälkeen, jolloin heräävä kansanvalta alkoi pelottaa, sai rait
tiusliikekin vapaam m an sävyn ja raittiuskokoukset olivat var
sin vilkkaat, m utta käyttäm ällä kaikkia keinoja, sovellutta
m alla kokoukset aikaan, jolloin työväestöllä ei ole m a h d o l
lisuutta päästä kiireim m än työkauden vuoksi kokoukseen, aikana, jolloin opettajisto, suom ettarelaisten varm in tuki, ke
rätään kaikenlaisten m uiden kokousten vaikutuksesta yhteen, ja kun sosialistien jo u k k o on yhä huvennut, on raittius- kokouksen sävy tullut yhä vanhoillisem m aksi. Äskeistä rait- tiuskokousta voisi m elkein kutsua herännäisten kokoukseksi, siksi u skonnollinen se oli. Yleisen kieltolain soveliaisuutta siellä jo epäiltiin, sanottiin sen tuottaneen p ah en n u sta A m e
rikassakin. Olisi m uka parem pi lu o p u a yleisen kieltolain vaatim uksesta ja siirtyä ajam aan kunnallista kietolakia. As- teettainen olisi parem pi. Tätä julkista ja selvää ohjelm aa ei vielä sentään hyväksytty, vaan toinen epäsuora, jossa kyllä vakuutetaan, että raittiuskansan tulee pitää tinkim ättö
m ästi kiinni eduskunnan hyväksym ässä kieltolaissa, m utta odoteltaessa sen valm istusta, olisi vanhoja paikattava, olisi vaadittava, ei yleistä kunnallista äänioikeutta, vaan erikoinen yleinen äänioikeus kuntalaisille päättää väkijuom a-asioista.
Täten itse asiassa jo tingitään kieltolain vaatim uksesta, ja ryhdytään vaatim aan kunnallista kieltolakia. T äm ä päätös toteaa sen, että raittiusväki ryhtyy ajam aan
kunnallista kieltolakia.
T äm ä päätös, jonka m erkityksen m e kyllä ym m ärräm m e, täytyy herättää esiin toisen kysym yksen, eikö nyt ole aika ryhtyä julkisuudessa pohtim aan kysym ystä, eikö sosialide- m okrateihin lukeutuvien raittiushenkilöiden ole syytä ry h tyä to im im aan yhdessä sosialidem okratisten puoluejärjes- töjen kanssa? E rota siitä joukosta, jo n k a päätarkoitus on tukea porvarillisia järjestöjä, nukuttaa kansaa pikku paran n uk
silla sivuuttaen pääasiat kauas tulevaisuuteen.
M.
— U sk o n n o lta y m m ä rry s se k o te ttu . E räs k ö y h ä n per- h u a e v a im o J ä m s ä s s ä tuli u sk o n n o llis e s ta a ja tte le m is e s ta ja »Ju
a n h a n sa n a n » lu k e m ise sta hullu k si. N iin p ä h ä n p eitti itsen sä v u o te e s e e n lu u lle n jo n k u n m in u u tin k u lu ttu a k u o lev a n sa . T ätä o n n e to n ta m ie len v ik aista p id e tä ä n n y t J ä m sä n vaiv aistalo lla.
— K ö y h ä n la p s e n h o ito a . M ä k itu p a laise n J. S u o m alaisen P a rik k a la s ta lap s i o li h iu k a n v a n h e m m a n la p s e n ja k o iran p e n n u n k a n s s a k o to n a. K o ira n p e n tu h y p p ä si k e h to o n ja re p i lasta ja ra ateli s e n siitin e lim iä , s y ö d e n to is e n kiv ek sen , to is e n kykene
m ä ttö m ä n la p s e n itk iessä.
— V iik o n k e s ä lo m a r a a ta jille — h a r v in a isu u s. H e lsin g in k u n n a n ty ö lä ise t o v a t n y t se n v a a d ittu a n s a s a a n e e t. Kyllä o n lyhyt. — K u n p a ty ö lä is e t k aikkialla e d e s se n k ä ä n v e rra n ym m ä rtä is iv ä t vaatia.
— K e n r a a lik u v e r n ö ö r i e p ä ile e r a ittiu s se u r o ja k in . Sa
m a n s u u n ta is ia tie to ja k u in ty ö v äe n y h d isty k sistä k y se llä än paraikaa ra ittiu s s e u ro is ta , y k sin p ä n iitte n jä s e n te n p u o lu e k a n ta a k in .
— V a ltio llis e s ii v a in o ttu ja . T o v eri Vera Ostroumoff kir
jo itta a e rä ä lle h elsin k iläise lle p u o lu e to v e rille o lo s ta a n Jak u tsk issa.
S a n o o k a rk o ite ttu je n e lä m ä n o le v a n v aik eaa sillä p ie n e llä »eläk
keellä» m in k ä v altio m ak s aa . U s e in o n se 5 ru p la a k u u s s a , h ä
n e llä 15 ru p la a — m ik ä ra v in to a in e id e n o le s s a kalliita tie tä ä p u u te tta . A n s io ta o n v aik ea s a a d a , kaikki ju lk in e n to im in ta o n kiel
letty ä, jo sk a a n ei k a rk o te tu t tä s tä p a ljo n välitä. M yö sk in paljon kärsii siitä, e tte i saa k irja llisu u tta vaik k ap a o lisik in aik aa lukem i
seen .
N eiti Warfolomejeff päästettiin vapaaksi to is s a m a a n a n ta in a ja ilm o tettiin h ä n e lle tä llö in e ttä h ä n oli sy y tö n . H ä n sa a p u i ju n a lla klo 1 k esk iv iik k o a v a ste n yö llä L a p p e e n ra n ta a n . H ä n on terv e , m u tta heik k o . K oko v a n k ila ssa o lo a ik a n s a o n h ä n e n sal
littu o m illa v a ro illaa n o s ta a its ellee n ru o k a a m ie le n s ä m ukaan.
Hanna Kärkinen o n T e rijo e n n u o ris o -o s a s to n p u h e e n jo h ta ja n a sa a n u t h a a s te e n s a a p u a t. k. 15 p. alk a n eisiin T e rijo e n k esäk äräjiin v a s ta a m a a n » to tte le m a tto m u u d e s ta n o u d a tta m a a n p o liisiv iran o m a is te n m ää räy k s iä v iettäm ällä ju lk ise n h u vin v a sto in kieltoa», k u ten v irallisen h a a s te e n s a n a m u o to kuului. S yytös jo h tu u siitä, että m ain ittu o s a s to ei s u o s tu n u t p o liisin v a a tim u k s e s ta p o is ta m a a n ilta m a o h je lm a s ta a n n ä y te lm ä ä »R y ö stetty k au n o ta r» .
J u h a n n u s .
T ä n ä ilta n a o n J u h a n n u s ja k u m m u lla k o k o t p alaa.
T ä n ä ilta n a itk en yk sik sein m ä k o h ta lo a n i salaa.
N y t h e illä o n ju h la in ju h la n sa p u n a ru s k o n s a a u rin k o a n ta a.
V ain m u lle tu u li silm ih in ilo tu lie n s a u h u n k an taa.
T ä n ä ilta n a o n n iin h a ik e a a . . . tä n ä ilta n a ta h d o n s u a . . . T ä n ä ilta n a ta h to is in syliisi m ä k o k o n a a n u n h o ttu a , M ä a u tu u te h e n v a ip u isin , jo s s a n o is it: — m in äk in lem m in ! T ä n ä ilta n a ra k a s ta n sin u a, jo s k u in k a m u u te n em m in .
— J a illalla tan ssisit k a n ssa n i tu le n y m p ärillä tu o lla.
T ä n ä ilta n a v ielä ta h to is it m in u n k a n ssa n i le m m e s tä ku o lla.
A in’ Elisabeth Pennanen.
N a i s t e m m e toimi ntaa .
— H e ls in g in t.-y:n n a is o s a s t o n k u u k a u s ik o k o u k s e s s a t. k.
11 p :n ä jä te ttiin h u v ito im ik u n n a n te h tä v äk si to im ia h u v e ja ja k esä- ju h lia so s.-d e m . N a isliito n p u o lu e o p is to ra h a s to n k a rtu ttam is ek s i.
K e sk u s te ltiin la s te n kasvatuksesta, jo n k a v a ik e u s tu n n u s te ttiin . L asten e rilais iin ta ip u m u k siin to iv o ttiin k a sv a tu k s e s s a h u o lta p a n ta v a n se k ä siih en , e ttä e rilu o n to is e t la p s e t v a a tiv a t eri k o h telu n . Jo k u p u o lsi ru u m iillista k u ritu s ta . T o is e t sitä v a stu s tiv a t se kun
