Kotitalousopetus maassamme

________________ T O V E R I T A R _ 193

K otitalousopetus m a a ssa m m e.

K

s a la in e n . K a ik k i yksityisiä. N e o v a t:

H elsingin K asvatusopillinen Talous- koulu ; ku rssi 3-lukukautinen, sisään pääsyvaati­

m u s: keskikoulu ja talouskurssi. Sitten seu­

raa R eitkallin puutarha- ja maatalouskoulu, ruanlaitonopetus vegetarinen (k asvisru o k aa ).

K ou lu valm istaa vähintään keskikoulun suoritta­

neista puutarhanhoidon opettajia. K u rssiaik a 1 vuosi ja 4 kuukautta, johon sisältyy pohjakurs- sina suoritettava kesäkurssi. Kansakoulun suorit­

taneet valm istuvat 1 v. ja 7 kk. kursseilla puutar­

hanhoidon neuvojiksi. K olm as opisto Högkullan kotitalousopettajasem inaari, on ruotsinkielinen.

K otitalousopistot, jo ita on 3, valm istavat etu­

päässä kotitalousneuvojia ja -o h jaajia yhdistysten ja kuntien palvelukseen. N iistä H aapaveden ja K an gasalan kotitalousopistot ovat yksityisiä. O ri­

mattilan kotitalousopiston om istaa valtio. S isään ­ pääsyvaatim us neuvojakursseille on kansakoulun ja kesäkurssin suoritus ja kestää kurssi 10 — 1 1 kk. P ääaine on puutarhanhoitoa, sen jälkeen ruo­

katalouden ja kodinhoidon opetus. Jo k a opistossa on sitäpaitsi lyhyitä kesäkursseja, kuten säilöön- panossa ja ruuanvalm istuksessa j.n.e.

Em äntäkoulut, joita 011 9, on tarkoitettu maa- laisemäntien valm istusta varten, kurssit joko

sui nopeasti kuluttajani järjestäytym isen aatteen.

M utta jo alkuvuosinaan oli liikkeen kestettävä suuriakin vaikeuksia. O suuskauppojen perusta­

misessa ei aina kiinnitetty kannatuksen saantiin ja pääom akysym ykseen tarpeellista huomiota.

H oidollisia puutteellisuuksia m yös ilmeni. H ei­

kolle taloudelliselle ja valistukselliselle pohjalle rakennetut yritykset epäonnistuivat. To v. 1904 lakkasi 8 pros. ja seuraavana vuonna 7.8 pros.

tomunneista osuuskaupoista. N e olivat vaikeita iskuja alkavalle liikkeelle.

O suuskauppaliikkeen oman aatteellisen voiman ohella ovat m yöskin suuret valtiolliset ja yhteis­

kunnalliset tapahtumat herättäneet kuluttajia ta­

loudelliseen yhteistyöhön. V :n 1905 suurlakko, joka mitä voimakkaammalla tavalla kohotti laa jo ­ jen kansanjoukkojen yhteiskunnallista tietoi1 suutta, vaikutti m yöskin osuuskauppaliikettä edis­

tävästi. Sen lietsoman innostuksen vallassa perus­

tettiin sitä seuraavina vuosina lukuisasti osuus­

kauppoja kaikkialle. M utta työ ei aina tullut kes­

tävää. Seuraukset siitti näkyivät taloudellisen pu­

lakauden tultua. V u o sin a 1909— 19 10 lakkautti joko varariko n johdosta tai muutoin toimintansa 7 .1— 8.4 pros. toim ivista osuuskaupoista. Seuraa-

kokovuotisia tai 5 kk. kestäviä. O hjelm a käsit­

tää ruokatalouden, kodinhoidon, puutarhan hoi­

don, k arjan - ja pienkarjanhoidon, sekä käsityöt, (kankaankudonta ja om pelu). Sitäpaitsi annetaan lyhyitä k u rsseja pien viljelijäin emännille y.m.

T yttö jen am m attikoulut, joita on 3, ovat tarkoi­

tetut valm istaviksi am m attikouluiksi. P ää sy v aa ti­

mus ylem m än kansak. oppijakso tai vastaavat tie­

dot. O ppiaika 2 vuotta. Opetus teoreettista ja käytännöllistä. A m m attikoulussa on liinavaate- osasto, pukuom peluosasto, ja talousosasto, joista oppilas saa itse valita minkä suorittaa. T yttö jen am m attikouluja on H elsingissä, P o rissa ja K y - mintehtaalla. Opetusmenetelmä näissä on, että en­

simmäisenä opetusvuonna oppilaat vuorottelevat toistensa osastoissa 7 viikkoisen ajan, kuten liina- vaateoppilaat talousostolla ja päinvastoin.

K aupu n kitalou skou luja on 7 ja on niiden tar­

koitus opastaa kaupunkilaiskotien hoitajia. K u r s ­ sit ovat 3 ja 6 kk.

K otitalouskoulut eli kesäkurssit, joiden tarkoi­

tus on antaa etupäässä puutarhanhoidon opetusta kotitarvetta varten, seuraavat sitten jä rje s ty k ­ sessä. V iim e aikoina on ilmennyt pyrkim ystä ot­

taa kurssien ohjelm aan m yöskin ruokatalouden opastusta. K otitaloudellisissa oppilaitoksissa ope­

tetaan paitsi ruuan valm istusta ja puutarhan hoi­

toa, m yöskin terveysoppia, pienten lasten hoitoa,

vina vuosina osuuskauppojen asem a kuitenkin varm istui, ja häviöt vähenivät.

M yöskin sodan vaikutuksesta liittyi suuria ku­

luttaja joukko ja osuuskauppani jäseniksi ja kan­

nattajiksi. hakien siitä tu rvaa yksityisliikem aail- m assa valtaan kohonnutta keinottelua ja huijausta vastaan. Ta erittäin suuri mielenkiinto, jota osuuskauppaliikkeessä käydyt ryhm ätaistelut herättivät kaikkialla m aassa, toi suuren joukon jäsen iä osuuskauppoihin. M utta sam alla alkoivat taistelun haitallisetkin vaikutukset näkyä. V a n ­ hoilliset alkoivat perustaa n.s. „hajoitusosuus- kau pp oja” niille paikkakunnille, jo illa eivät saa­

neet osuuskaupan johtoa käsiinsä.

O suuskauppaliikkeem m e oli jo puolentoista vuosikym m enen kuluessa kehittynyt suurisuuntai­

seksi, voim akkaaksi, tehtävästään tietoiseksi kan­

sanliikkeeksi. Sen haarat ulottuivat laajalle m aan eri osiin ja suuret palkkatyöväen ja m aataviljele- vän väestön joukot olivat liittyneet sen jä r je s ty ­ neiksi kannattajiksi. Liik k een taloudellinen toi­

minta edistyi voim akkaasti. S e oli eri kansanryh­

mien yhteisten ponnistusten kaunis, yhä nopeam­

paa edistym istä lupaava tulos.

O lavi P uro.

luonnontietoa, kem iaa, kirjanpitoa ja asioim iskir­

joitusta, laskentoa, kansantaloutta ja yhteiskunta­

oppia.

Talouskoulut ovat joko yksityisten tai yhdis­

tysten ylläpitäm iä, saaden valtiolta avustuksen.

Valtion kotitalousopisto on suunnittelun alaisena.

M iten h ajan aista ja alkuperäistä koko talous- opetuksen jä rje ste ly meillä vielä on, selviää siitä, että osa talouskouluista kuuluu K aup pa- ja teolli- suushallitukselle, osa K ouluhallitukselle, osa M aa- taloushallitukselle, t.s. miten on alussa sattunut joutum aan.

Y lläm ain itut koulut palvelevat pääasiassa yh ­ teiskunnan varakkaam pia väestökerroksia. K a n ­ sakouluissa annettava talousopetus on vasta alulla.

V arsin aisissa kansakouluissa annettanee talous- opetusta kahdessa, jatkoluokilla viidessä ja semi­

naarien yhteydessä olevilla jatkoluokilla n eljässä koulussa.

P aitsi vakituisia talouskouluja ja k u rsseja pitä­

vät m aakunnalliset kesku sjärjestö t ja M arttaseu- rat kotitalous- ja puutarhaneuvojia palvelukses­

saan, saaden niille valtion avustuksen. A lussa näm ä neuvojat olivat yksinom aan m ainittujen seurojen jäsenten palveluksessa, opastivat ja hoi­

tivat heidän puutarhojensa kuntoonpanoa. Nyt on neuvonta hieman yleistynyt. Työläispiireissä katsellaan yksityisten jä rje stö je n n eu vojia kuiten­

kin jonkunlaisella epäluulolla, joten niiden vaiku­

tus työläiskotien palveluksessa on pienestä m erki­

tyksestä. Sen sijaan on kunnallinen kotitalous- neuvonta siellä m issä sitä on saatu aikaan, osoit­

tautunut hyödylliseksi. Tam pereella on kunta avustanut kotitalousneuvontaa vuodesta 1908 al­

kaen ja nyt on Tam pereella kaksi vakituista kun­

nan palkkaam aa kotitalousneuvojaa, jo tk a kesällä opastavat laitakaupunkien asukkaille kasvitarhan hoitoa, ja talvella pitävät lyhyitä kodinhoidon- ja ruuanvalm istuskursseja. T am pereella on kunta asettanut kunnallisen kotitalousvaliokunnan, joka jä rje stä ä ja valvoo kotitalousneuvojan työn.

U seilla m aalaiskunnilla on kunnallisia koti- talousneuvojia palveluksessaan.

AI. S.

N ain en on niinkuin m ieskin tuleva h yö dylliseksi ja tasa-arvoiseksi yhteiskunnan jäsen eksi, j hän on kuten m ieskin saava täysin kehittää ruu m iillisia ja henkisiä taipum uksiaan ja täyttäis- : sään velvollisuu ksiaan v o i hän vaatia oikeuksiaan. Vapaana ja miehen vertaisena on hän tur- •

vassa arvottom ia tarjouksia vastaan. A u g u s t B e b e l . •