Juho Kaasinen 268900
”KAIKKI VANHA PASKA KELPAA, KUN SE ON VINYYLI”
Vinyylilevybuumin representaatiot levyjä harrastavien keskuudessa
Pro gradu -tutkielma Itä-Suomen yliopisto Kulttuurintutkimus, erikoistumisalana
mediakulttuuri ja viestintä Marraskuu 2019
Tiedekunta
Filosofinen tiedekunta
Osasto
Humanistinen osasto Tekijät
Juho Arvid Kaasinen Työn nimi
”KAIKKI VANHA PASKA KELPAA, KUN SE ON VINYYLI” Vinyylilevybuumin representaatiot levyjä harrastavien keskuudessa Pääaine Työn laji Päivämäärä Sivumäärä
Kulttuurintutkimus, erikoistumisalana me- diakulttuuri ja viestintä
Pro gradu -tutkielma X 28.11.2019 81 + 11 sivua liitteinä Sivuainetutkielma
Kandidaatin tutkielma Aineopintojen tutkielma Tiivistelmä
Tämä tutkimus käsittelee 2010-luvun vinyylilevyjen suosion kasvua ja vinyylilevybuumia. Tavoitteena oli selvittää, miten vinyylilevyjen suosion kasvua ja siitä aiheutuneita vaikutuksia representoidaan suomalaisten vinyylilevyjä harrastavien ihmisten keskuudessa. Keskeisin tutkimusongelma on tiivistettävissä kysymykseen: Miten vinyylibuumia representoidaan vinyylilevyjä keräävien ja harrastavien ihmisten keskuudessa vuonna 2018? Muita tutkimuskysymyksiä olivat: Miten vinyylilevybuumin aiheuttamia sosiaalisia ja kulttuurillisia muutoksia, hyötyjä ja haittoja merkityksellistetään? Millaisia representaatioluokkia vinyylibuumiin liitetyistä merkityksistä rakentuu?
Tutkimuksen aineisto on kerätty tammikuussa 2018 nettikyselylomakkeella, jonka jaoin omalla seinällä Facebookissa, sekä Muusikoi- den.net ja Vinyylin vinguttajat -Facebook-ryhmissä. Kaiken kaikkiaan vastauksia kertyi 444 kappaletta. Kyselylomakkeen keskeisimmät kysymykset koskivat seuraavia aihepiirejä: Mitä mieltä vinyylilevyharrastajat ovat vinyylilevyjen suosion kasvusta 2010-luvulla? Mitä positii- visia ja negatiivisia vaikutuksia suosion kasvusta on ollut?
Tutkimuksen teoreettinen ja metodologinen pohja rakentuu representaation, sisällönanalyysin, teemoittelun ja lähiluvun hengessä. Laadul- linen tutkimus toimii yläkäsitteenä ja työvälineenä, jonka alle muut tutkimuksen työkalut menevät. Tutkimus on siis laadullista tutkimusta, mutta yhdistelen työhöni myös kvantitatiivisia menetelmiä. Laadullisen tutkimuksen alle sijoittuu laadullinen sisällönanalyysi, jonka yhtey- dessä teemoittelu sekä lähiluvun käytännöt toimivat analyysin työkaluna, kuin myös laadullisen sisällönanalyysin apuvälineenä.
Yhteensä vinyylilevyjen suosion kasvuun liitettäviä representaatioluokkia muodostui tutkimuksen tuloksena kuusi. Tutkimuksen perus- teella voidaan todeta, että vinyylibuumi representoituu harrastajien keskuudessa ensinnäkin aitouden kautta. Tie aitouteen käy monesti konkretian ja epäaitouden rakentuvan aidon kokemuksen kautta. Toinen luokka käsittää laadukkuuden, joka liittyy artefaktin fyysisyyteen ja sosiaalis-kulttuurillisiin ominaisuuksiin. Kolmas representaatioluokka on elitismi, johon liittyy vinyylilevyjen asema ainoana oikeana for- maattina. Neljäs luokka käsittää formaattikeskeisyyden, joka rakentuu hintakysymysten ja kulttuurillisen hyväksynnän teemojen kautta.
Viides representaatioluokka on huomiohuoraaminen, jossa olennaista on formaatin kulttuurillinen arvostus yli musiikillisen sisällön. Kuu- des representaatioluokka liittyy hipsteriyteen ja hifistelyyn, jossa kiinnitetään muun muassa erityistä huomiota levyjen laatuun. Toisaalta mukana on myös ajatus vinyylilevyistä hektistä digitalisoituvaa maailmaa tarpeellisesti hidastavana vastavoimana.
Avainsanat
vinyylilevy, harrastus, representaatio, sisällönanalyysi, laadullinen tutkimus, musiikkikulttuuri
UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND
Faculty
Philosophical Faculty
School
School of Humanities Author
Juho Arvid Kaasinen Title
”EVERYTHING THAT IS OLD AND SHITTY WILL DO WHEN IT’S VINYL” Representations of the vinyl boom among the vinyl hobbyists
Main subject Level Date Number of pages Cultural studies, specializing in Media Cul-
ture and Communication
Pro gradu -tutkielma X 28.11.2019 81 pages + 11 pages (appendixes) Sivuainetutkielma
Kandidaatin tutkielma Aineopintojen tutkielma Abstract
The vinyl revival of the 2010s and the rising popularity of vinyl albums was studied in this thesis. The aim of the study is to find out how the vinyl revival and the effects of the phenomenon are represented among Finns who collect and listen to vinyl albums. The most im- portant research question is this: How is the vinyl boom represented among the people who collect and have vinyl records as their hobby? Other research questions are the following: How are the social and cultural changes, advantages and disadvantages of the vinyl boom represented? What kind of groups of representations can be found from the meanings given to the vinyl boom?
The research data was collected by using a questionnaire that consisted of structured and semi-structured questions. The questionnaire was shared in the beginning of 2018 on my personal Facebook wall and in the following Facebook groups: Vinyylin vinguttajat and Muusikoiden.net. The research data includes 444 answers in total. The central questions in the questionnaire were the following: What are your thoughts about the rise in popularity of vinyl records during the 2010s? What have been the positive and negative effects of the rise in popularity of vinyl records? The theoretical and methodological basis in the thesis includes the concept of representation, content analysis, thematical analysis and close reading. The study is qualitative with some quantitative elements added to it. All the previously mentioned theoretical and methodological concepts work together in this context. Thematic analysis and close reading work as helpful tools that make the use of qualitative content analysis easier.
There were six themes of representation formed from the analysis. The first theme was authenticity. This is achieved by experiences of concreteness and unauthenticity. The second theme was quality, which is connected to the physicality and the socio-cultural qualities of the artefact. The third theme was elitism, which has to do with the experience where vinyl is seen as the one and only format that there is. The fourth theme was connected to the centrality of the format and its changing price ranges and cultural acceptance. The fifth theme has to do with the idea of being an attention whore through vinyl record boom, where the cultural qualities of the vinyl record are over- valued in comparison to the actual contents of records. The last theme included an idea of being a hipster and rigorous about vinyl rec- ords, especially about the physical quality of the records. Moreover, vinyl records were seen as a counterforce to the rapid digitalization in our social reality.
Keywords
vinyl record, records, leisure activity, representation, content analysis, qualitative research, music culture
SISÄLLYS
1 JOHDANTO ... 1
1.1 Tutkimuskysymykset ... 3
2 VINYYLILEVYHARRASTUS ... 4
2.1 Levyjen keräily ja harrastaminen ... 4
2.2 Vinyylilevyjen suosion historia ... 6
3 TEOREETTISET JA METODOLOGISET LÄHTÖKOHDAT ... 13
3.1 Aineisto ja sen keruu ... 13
3.2 Representaatio ... 16
3.3 Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi ... 23
3.4 Teemoittelu ja lähiluku ... 27
3.5 Etiikka ... 30
4 KOHTI REPRESENTAATIOLUOKKIA ... 32
4.1 Vastauksien tilastointi ja ryhmittely ... 33
4.2 Representaatioluokkien muodostaminen ... 35
5 LEVYJEN OMINAISUUDET ... 37
5.1 Aitous ... 37
5.2 Laadukkuus ... 45
6 FORMAATIN TÄRKEYS ... 51
6.1 Elitismi ... 51
6.2 Formaattikeskeisyys ... 53
7 SOSIAALISET VAIKUTUKSET ... 63
7.1 Huomiohuoraaminen ... 63
7.2 Hipsteriys ja hifistely ... 66
8 YHTEENVETO ... 71
LÄHDELUETTELO ... 77
LIITELUETTELO ... 81
LIITE 1: Kyselylomake
LIITE 2: Tutkimuksen esittelyteksti LIITE 3: Aineistoluettelo
LIITE 4: Tilastoluettelo
LIITE 5: Tietosuojan vaikutustenarviointi
1 JOHDANTO
Vinyylilevyjen myyntimäärät ovat kasvaneet 2010-luvun aikana melko säännöllisesti, kun katsoo kotimaan myyntitilastoja niiden osalta (tilasto 1.) Tilanne on samanlainen myös esi- merkiksi Yhdysvalloissa (tilasto 2.) Samalla kun vinyylilevyjen suosio on kasvanut margi- naalisesti, on CD-levyjen myynti kokenut melko jyrkän laskun. Esimerkiksi vuonna 2007 Suomessa myytiin vielä hieman päälle 6 miljoonaa CD-levyä, kun 10 vuotta myöhemmin lukema alitti ensimmäistä kertaa 2000-luvun aikana miljoonan myydyn CD-levyn rajan. Kun vinyylilevyjen suosion kasvu ei näytä laantuvan ainakaan 2010-luvun aikana, on mielestäni tärkeää tutkia sitä, millä tavalla vinyylilevyharrastuksen parissa olevat ihmiset merkityksel- listävät ja representoivat ilmiötä.
Kiinnostukseni aihetta kohtaan on kasvanut oman vinyylilevyharrastuksen kautta, joka alkoi vuoden 2016 aikana. Samalla olen alkanut kiinnittämään huomiota muun muassa siihen, kuinka vinyylilevybuumi on alkanut näkyä esimerkiksi aivan perinteisissä tavarataloissa ja myös levykauppojen valikoimassa. Esimerkiksi levysoittimia saattaa löytää nykyään tavara- talojen elektroniikkaosastolta, kun vaikkapa kymmenen vuotta sitten tilanne oli päinvastai- nen. Harvaan käyvien levykauppojen valikoima on muuttunut 2010-luvun aikana yhä enem- män vinyylilevypainotteisemmaksi. Käytettyjä levyjä etsitään yhä myyntiin, mutta paino- piste on siirtynyt hieman enemmän CD-levyistä vinyylilevyjen suuntaan. Toisaalta, esimer- kiksi käytettyjen CD-levyjen hintataso on nyt alhainen, aivan kuten vinyylilevyjen kohdalla oli 2000-luvun alkupuolella.
Vaikka vinyylilevyjen paluu musiikkiharrastajien suosioon on marginaalinen ilmiö, on se alkanut myös nousta osaksi valtavirtakulttuuria ja näkymään samalla laajemmin esimerkiksi eri musiikkimedioissa. Yhteiskunnallisen relevanssin takia onkin hyvä pohtia sitä, miten vi- nyylilevyjen suosion kasvu heijastuu harrastajien kokemuksiin. Tässä tapauksessa suosion kasvu ei ole pelkästään positiivinen ilmiö. Jo jonkin aikaa esimerkiksi somekeskusteluja seurattuani olen huomannut sen, että vinyylilevyjen paluusta ollaan kyllä innoissaan, mutta sekaan mahtuu myös toisenlaisiakin ääniä. Tämän takia onkin mielenkiintoista oman aineis- toni kautta tarkastella sitä, miten vinyylilevybuumia merkityksellistetään niin positiivisista kuin negatiivisistakin näkökulmista tarkkailtuna.
Tutkimukseni teoreettinen viitekehys rakentuu representaation käsitteen ja merkitysten kautta. Valitsin representaatiot ja merkitykset teoreettiseen viitekehykseeni siksi, että ensin- näkin representaatio liittyy olennaisesti kieleen (Webb 2009, 40). Representaatio on hyödyl- linen teoriapohja tutkimustani varten, koska representaatioiden avulla asioita, tässä tapauk- sessa vinyylilevybuumia, esitetään uudelleen aineistoni vastauksissa. Kysymys on myös yh- teiskunnallisesti ja kulttuurillisesti ajankohtaisesta tutkimusaiheesta, ja representaatioiden ajallisuus asettuu myös tällöin keskeiseen rooliin. (Prendergast 2000, 4–5). Kun tavoit- teenani on tarkastella sitä, kuinka vinyylilevyharrastajien vastauksissa merkityksellistetään ympäröivää maailmaa ja vinyylilevybuumia, ovat representaatiot ja merkitykset keskeisessä asemassa. Teoreettiseen viitekehykseen liittyy osittain myös aiempi tutkimus, sekä vinyyli- levyjen suosion historia, jonka haluan liittää tutkimukseen. Tämä auttaa esimerkiksi analyy- sin tulosten kontekstualisoinnissa, kun vinyylilevyjen historian muodostama ”tarina” on tie- dossa.
Tutkimukseni aineisto on kerätty tammikuussa 2018 Google Formsin kautta kyselylomak- keella. Aineistoni analyysi on laadullista tutkimusta, tarkemmin ottaen laadullista sisäl- lönanalyysiä. Laadullinen tutkimus antaa minulle mahdollisuuden päästä lähelle ihmisten kokemuksia, kun kyse on vinyylilevybuumista. Tutkijana minun tavoitteenani on omien tut- kimuskysymysten kautta paikantaa ilmiöstä esiin nousevia uusia teemoja, ja myös aiemmin esiin nousseiden teemojen uusia puolia. Vaikka laadullisessa tutkimuksessa mielenkiinnon kohteena on ihmisten omat kokemukset (Corbin & Strauss 2008, 13), myös tilastotiedoilla on oma roolinsa tutkimuksessani. Laadullinen sisällönanalyysi ja sen sovellettavuus tarjoaa minulle mahdollisuuden hyödyntää tätä metodologista työkalua monipuolisella tavalla tut- kimuksessani, mutta samalla tutkimustavan systemaattisuus huomioon ottaen (Krippendorf 2013, 28). Laadullisen sisällönanalyysin alle sijoittuu myös teemoittelu, joka toimii analyy- sini apuvälineenä. Yksinkertaisimmillaan teemoittelussa on kyse pelkistämisestä (Alasuutari 2011, 39). Teemoittelua analyysini apuvälineenä hyödyntämällä pystyn jaottelemaan, tee- moittelemaan ja pelkistämään vastauksia. Teemoittelun rinnalla hyödynnän tutkimukseni analyysissa myös lähiluvun menetelmiä. Näillä apuvälineillä aineistosta esiin nousevat mer- kitykset ja niiden kokonaisuudet näyttäytyvät helpommin ymmärrettävässä muodossa. Eri- laisista representaatiokokonaisuuksista muodostuvat aineistosta esiin nousevat representaa- tioluokat, jotka ovat olennaisinta tietoa tutkimukseni kannalta. Teemoittelua ja lähiluvun henkeä tutkimuksessa hyödyntäessä on olennaista vältellä sitaattilistaa, vaikkakin omassa
aineistossa onkin paljon myös lyhyitä vastauksia, jotka ovat kuitenkin olennaisia analyysin muodostumisen kannalta. Keskeistä ovatkin omat pohdinnat, joiden kautta tutkimuksesta syntyy mahdollisimman johdonmukainen kokonaisuus.
1.1 Tutkimuskysymykset
Tutkimuskysymykseni on ”Miten vinyylibuumia representoidaan vinyylilevyjä keräävien ja harrastavien ihmisten keskuudessa?” Apunani käytän seuraavanlaisia tarkentavia kysymyk- siä:
- Miten vinyylilevybuumin aiheuttamia sosiaalisia ja kulttuurillisia muutoksia, hyö- tyjä ja haittoja merkityksellistetään?
- Millaisia representaatioluokkia vinyylibuumiin liitetyistä merkityksistä rakentuu?
Mielenkiinnon kohteenani ei siis pelkästään ole saada selville sitä, millaisia merkityksiä esi- merkiksi vinyylilevyihin ja vinyylilevyharrastusta kohtaan muodostetaan, sillä tällaista tut- kimusta on esimerkiksi Suomessa jo tehty. Toisaalta, aiempi (vähäinen) Suomessa tehty tut- kimus on pääosin useamman vuoden takaa, joten myös vinyylejä kohtaan muodostetuista merkityksistä on ajankohtaista saada uutta tietoa. Tämänkaltaisissa representaatioissa olen- naista on peilata vastauksia harrastuksen parissa vallitsevaan nykytilanteeseen, jossa vinyy- lilevyjen suosion kasvu on tasaisessa nousussa. Suosion kasvusta johtuen harrastuksen pariin on myös viime vuosien aikana tullut Suomessakin uutta harrastajakuntaa. Tämä omalta osal- taan myös muovaa harrastukseen ja vinyylilevyihin liitettäviä merkityksiä.
2 VINYYLILEVYHARRASTUS
2.1 Levyjen keräily ja harrastaminen
Vinyylilevyistä, ja etenkin niiden keräilystä ja harrastamisesta on tehty aiemmin melko vä- hän tutkimusta. Jos aihepiiriä tarkennetaan nimenomaan 2010-luvun vinyylilevyjen uuteen suosion kasvuun, ovat tähän liittyvät tutkimukset ja teokset vielä melko vähissä. Keskeisiin ulkomaisiin tutkimuksiin ja julkaisuihin kuuluu ensinnäkin Roy Shukerin Wax Trash and Vinyl Treasures: Record Collecting as a Social Practice (2010). Teoksessa valotetaan levy- jen keräilyn historiaa, tämän lisäksi pohditaan levyjen keräilyn statusta eri aikoina, samalla huomioiden se infrastruktuuri, missä tätä toimintaa toteutetaan (Shuker 2010, 1). Sosiaali- sesta näkökulmasta katsottuna tutkimuksessa toistuvat kommentit, joissa vinyylilevyharras- tavista enemmistö koostuu miehistä. Toisaalta ne naiset, jotka harrastavat levyjen keräilyä tuntevat myös yleensä kuuluvansa vähemmistöön, kun taas miespuolisille kerääjille levyjen keräily on nähty toimivan maskuliinisuuden rakentajana. Levyjen keräily voi myös näyttäy- tyä julkisena osoituksena voimasta ja tiedon määrästä, mistä muodostuu tietynlaista kulttuu- rista pääomaa. (Shuker 2010, 34–35.) Tutkimuksessani muun muassa oman musiikillisen tiedon kautta kulttuurisen pääoman rakentaminen on esillä, mutta pääasiassa itse artefaktin, eikä niinkään sukupuolen kautta.
Levyjen keräilyä on aikaisemmissa tutkimuksissa määritelty suuren levykokoelman kautta, vaikka levyjen keräilijäksi voidaan identifioitua sitä ilmankin. Keskeisin tekijä levyjen ke- räilyssä liittyy levyhankintoja tehdessä toiminnan systemaattisuuteen. (Shuker 2012, 61.) Levyjen keräilijöistä tehtyä aiempaa tutkimusta on hyvä käydä läpi siksi, että he ovat kes- keinen osa vinyylibuumia. Samalla on kuitenkin tärkeää muistaa se, etteivät kaikki vastaa- jistani halunneet identifioida itseä keräilijöiksi, vaan musiikin kuuntelijoiksi. Levyjä keräi- levät ihmiset määritellään yleensä ensinnäkin sen suhteen, ettei heillä yleensä ole haluk- kuutta leimautua levyjen keräilijöiksi, sillä tähän käsitteeseen yhdistetään usein negatiivisia mielikuvia. Myös rakkaus ja intohimo itse musiikkia kohtaan liittyy vahvasti levyjä keräile- vien ihmisten ominaispiirteisiin. Levyjen keräily voidaan nähdä populaarimusiikin fando- min muotona, jossa korostuu asiaa kohtaan vihkiytyminen ja sitoutuneisuus. (Shuker 2010,
39–43.) Vinyylilevybuumin myötä leimautuminen pelkäksi levyjen keräilijäksi näyttää laan- tumisen merkkejä, mutta aineistostani käy ilmi muun muassa hipsterirepresentaatiot, joiden alle etenkin uudet vinyylilevyharrastajat monesti liitetään.
Richard Osbornen Vinyl: A History of the Analogue Record (2012) avaa vinyylilevyjen his- toriaa aina 1800-luvun lopulta 2000-luvun alkuun saakka. Tässä teoksessa kiinnitetään myös huomiota vinyylilevyjen suosion kasvuihin ja nousuihin eri aikoina. Lisäksi teoksessa poh- ditaan vinyylilevyjen merkityksiä kuuntelijoille ja keräilijöille ulkoisten tekijöiden kannalta.
Kirjassa tullaan siihen lopputulokseen, että digitaalisten äänitiedostojen aikakaudella on tultu siihen tilanteeseen, missä digitaaliset musiikkitallenteet eivät tavallaan ole formaatteja ollenkaan. (Osborne 2012, 183–184.) Esimerkiksi digitaalisen median rajapinnattomuus ja sitä vastaan käytävät kamppailut vinyylilevyharrastuksen kautta ovat esillä aineistostani esille nousevissa representaatioissa. Digitaalisuudella viitataan monesti harrastajien parissa aineettomuuteen, kun taas vinyylilevyt tarjoavat harrastajalle sekä kulttuurillisesti että pel- kästään artefaktin tasolla monen tasoista tarttumapintaa. Vinyylilevyjen nykyinen suosion kasvu nähdään liittyvän siihen, että tällä formaatilla pystytään tekemään asioita, mihin muut formaatit eivät välttämättä pysty. Vinyylilevyjä on muun muassa helpompi brändätä ulkois- ten ominaisuuksien avulla, ja analogisten levyjen luonnolliselta tuntuva ikääntyminen auttaa lisäämään niiden ekslusiivisuutta digitaalisiin tallenteisiin verrattuna. Vinyylilevyt pystyvät myös tuottamaan erilaisia aistillisia kokemuksia kuuntelemisen lisäksi myös fyysisen kos- ketuksen (esimerkiksi soitinvälineet ja levyn sisäpussi) ja visuaalisten näköhavaintojen kautta (kansitaide, sisäpussi ja levyjen urat). (Osborne 2012, 184–185.)
Vinyylilevyjä käsitteleviin viimeisimpiin julkaisuihin kuuluu myös Dominik Bartmanskin ja Ian Woodwardin Vinyl: The Analogue Record in the Digital Age (2015). Kirjassa ei niin- kään keskitytä käymään läpi analogisten levyjen historiaa, vaan siinä tarkastellaan enem- mänkin nykytilannetta. Lähtökohtana ovat ne materialistisesti välittyneet kulttuurilliset mer- kitykset, joita vinyylilevyihin liitetään ja joihin vinyylilevyt ovat yhteydessä. Moniaistilli- suuden ja sensuaalisuuden näkökulmasta tarkasteltuna vinyylilevyt eivät ole pelkästään ää- nentuotannon välineitä, vaan niihin yhdistetään erilaisia aistillisia tuntemuksia, muita objek- teja (esim. soitinteknologia) ja ajatuksia. Tämä moniaistillisuus on yksi niistä keskeisistä asioista, minkä takia vinyylilevyt koetaan laadukkaiksi tuotteiksi sanan varsinaisessa merki- tyksessä. (Bartmanski & Woodward 2015, 9–10.) Myös 2010-luvun vinyylibuumin kannalta
olennaista on vinyylilevyistä kumpuavat kulttuuriset ja sosiaaliset merkitykset, jotka välit- tyvät artefaktin kautta. Esimerkiksi laatu ja laadukkuus ovat tuotannon kannalta yksi keskei- sistä teemoista vastausaineistoissani.
Viimeaikaisin vinyylilevyharrastukseen liittyvä Suomessa tehty tutkimus on Sebastian Schaumanin vuonna 2017 Turun yliopistossa julkaistu pro gradu The Revival of the Vinyl Record – A practise-theoretical approach. Tutkimus tarkastelee vinyylilevyjen uutta suo- siota etenkin kuluttajan näkökulmasta digitalisaation ja dematerialisaation vastavoimat huo- mioon ottaen. Tutkimuksessa nousi esille muun muassa se, että vinyylilevyihin ollaan val- miita panostamaan aikaa ja rahaa niihin liittyvien erilaisten käytäntöjen (vinyl practise) ta- kia. Tähän liittyi muun muassa luovuus ja itseilmaisu. Toinen 2010-luvulla vinyylilevyistä tehty suomalainen tutkimus on Konsta Kajanderin vuonna 2012 Jyväskylän yliopistossa jul- kaistu pro gradu Vinyylin Lämpö – Etnologinen tutkimus musiikinharrastamisesta ja vinyy- lilevyjen merkityksestä. Tässä tutkimuksessa esille nousivat vinyylilevyjen käytännöllisyy- teen, esteettisyyteen, musiikkidiskursseihin ja vinyylilevyihin liitettävien suhteiden merkitys harrastajille. Vinyylilevyjä onkin 2010-luvulla tutkittu usein siitä lähtökohdasta, jossa tark- kaillaan levyistä kuluttajille ja kuuntelijoille muodostuvia merkityksiä. Tarkemmin ottaen tutkimuksissa on tarkasteltu sitä, mitä positiivisia puolia vinyylilevyt tuovat ihmisten elä- mään. Näitä ovat esimerkiksi löytämisen ilo, itseilmaisu tai musiikilliset nautinnon koke- mukset. Itse vinyylilevyjen suosiosta aiheutuvien mahdollisten hyöty- ja haittavaikutusten huomiointi on kuitenkin jäänyt erittäin vähäiseksi aiemmissa tutkimuksissa. Yksi syy tähän voi yksinkertaisesti olla se, että vinyylibuumi ei vielä 2010-luvun vaihteessa ollut levinnyt esimerkiksi Suomessa niin näkyväksi ilmiöksi, mitä se 2010-luvun loppupuolella on. Kun jokin ilmiö kasvattaa suosiotaan, oli sitten kyse marginaalisesta ilmiöstä tai ei, niin yleensä sen sisälle alkaa ilmestyä asioita, jotka koetaan myös negatiiviseksi toimijoiden keskuu- dessa. Tämä on myös yksi niistä mielenkiintoisista asioista, mihin olen jo kyselylomakkeeni kysymysrunkoa miettiessä kiinnittänyt huomiota.
2.2 Vinyylilevyjen suosion historia
Vinyylilevyjen asema suosituimpana fyysisenä musiikkiformaattina kesti Yhdysvalloissa yli 50 vuoden ajan, kunnes kasetit ohittivat vinyylilevyt myyntitilastoissa vuonna 1983. Vuo- desta 1983 alkaen myös CD-levyt alkoivat kasvattaa suosiotaan tasaisesti, kunnes vuonna
1993 CD-levyistä tuli myydyin musiikkiformaatti. Kun vielä vuonna 1983 kaikista myy- dyistä formaateista 58,4 % oli vinyylilevyjä (vinyylisinglet mukaan lukien), vuonna 1993 sama osuus oli vain 1,7 %. (RIIA US Sales database). Vuonna 1993 tilanne oli muutenkin kääntynyt päälaelleen. 10 vuoden aikana CD-levyt olivat ohittaneet sekä vinyylilevyt että kasetit myyntitilastoissa. Vuonna 1993 CD-levyjen myynti (singlet mukaan lukien) kattoi 52,6 % kaikista myydyistä musiikkiformaateista. Kasetit pyristelivät vielä pitkään 1990-lu- vulle asti tyydyttävissä myyntimäärissä, sillä vuonna 1993 kasettien osuus myydyistä mu- siikkiformaateista oli peräti 34,5 %. Tämä voi johtua kasettien helppokäyttöisyydestä, edul- lisuudesta ja pienestä koosta.
Vaikka vinyylilevyjen suosio romahtikin Yhdysvalloissa 1990-luvulle tultaessa, säilyi nii- den marginaalissa ollut harrastajakunta harrastuksen parissa. Tämä oli nähtävissä etenkin nuorisokulttuureissa esimerkiksi elektronisen musiikin ja hip hopin saralla. Vaikka esimer- kiksi mediassa vinyylilevyt menettivät hetkeksi näkyvyyttään, säilyi formaatin arvostus esi- merkiksi musiikkiharrastajien keskuudessa. Bartmanski ja Woodward (2013, 22) pohjaavat artikkelissaan formaatin arvostuksen säilymisen kulttuurillisiin teksteihin ja kertomuksiin, sekä vinyylin materiaalisiin ominaisuuksiin. Näiden perusteella voidaan todeta, että vinyy- lilevyillä on tietynlaisia ”aurallisia” eli tunnelmaa luovia ominaisuuksia. Vinyylilevyjen coolius liittyy ensinnäkin siihen, että vinyylilevyihin voidaan liittää muihin formaatteihin verrattuna erilaisia, uniikkeja ja vastakkaisia kulttuurillisia konnotaatioita. Vinyyleillä on tällainen ominaisuus, koska niihin on liitettävissä merkityksellisiä, historiallisia sekä kult- tuurillisia representaatioita ja narratiiveja. Materiaalisesta näkökulmasta vinyylilevyt tarjoa- vat myös muihin formaatteihin verrattuna hieman erilaisia mahdollisuuksia sitoutua itse tuotteeseen ja esineeseen. (Bartmanski & Woodward 2013, 21-22.)
Vinyylilevyt säilyivät suosion heikkoina aikoina myös keskustelun aiheena esimerkiksi Yh- dysvalloissa. Jo vuonna 1983 New York Times julkaisi artikkelin otsikolla The Vinyl Record Era May Sing Its Swan Song, kun kasettien myynti ohitti vinyylilevyt. Vuoteen 1991 tulta- essa vinyylilevyjen kuolemaa julisti muun muassa Billboard otsikolla The LP’s Passage to Oblivion Nears. Kuitenkin 1990-luvun puolivälin jälkeen mediassakin alettiin suhtautua vi- nyylilevyihin eri tavalla. Esimerkiksi vuonna 1998 New York Times julkaisi artikkelin Fans Flock to Vinyl in the Era of CDs, joka enteili vinyylilevyjen arvostuksen paluuta. Tällainen ilmapiirin muutos on sinänsä erityistä, sillä vinyylilevyt säilyivät esimerkiksi Yhdysvalloissa mediassa keskustelun aiheena huolimatta niiden myynnin romahtamisesta. Vinyylilevyjen
vuosikymmeniä kestänyt elinkaari ja sitä kautta syntynyt tarina on ollut edellytyksenä sille, että vinyylilevyistä on voinut tulla arvostettuja tuotteita ja objekteja esimerkiksi musiikki- harrastajien silmissä. Mediassa vuosikymmenien ajan käyty keskustelu vinyylilevyistä on myös toiminut vinyylilevyjen uutta suosion kasvua legitimoivana voimana 2010-luvulle tul- taessa. (Breckenridge & Tsitsos 2017, 73). Lisäksi vinyylilevyjen pitkä historia on mieles- täni ollut edellytyksenä sille, että vinyylilevyjen pariin on ollut helpompi palata. Vinyylile- vyjen vuosikymmeniä kattava historia luo edellytyksiä perinteille, joihin uusien harrastajien ja kuuntelijoiden on myös helppo tarttua. Tätä kautta pystytään luomaan uutta kulttuurillista perinnettä vinyylilevyjen suhteen, jolloin kyseiseen kulttuuriseen objektiin liittyvä narratiivi saa jatkoa.
Vinyylilevyihin yhdistetyt merkitykset ovat myös saaneet kulttuurillisen historian myötä uu- sia tasoja. Vinyylilevyt liittyvät vahvasti materiaaliseen maailmaan ja sen esineiden käyttö- tapoihin. 1990-luvulla ja sitä ennen vinyylilevyt koettiin enemmän kulutustuotteina, kuin esimerkiksi esineinä, jotka voisivat tulevaisuudessa kasvattaa arvoaan. Vinyylilevyihin lii- tetään yhä pelkästään musiikin kuuntelun näkökulmaan liittyviä merkityksiä. Mielenkiin- toista on kuitenkin se, miten vinyylilevyjen aiempien merkityksien yhteyteen on etenkin 2010-luvulla syntynyt uusia merkityksiä. Merkitykset syntyvät intersubjektiivisuuden kautta (Lehtonen 1998, 18). Merkityksien materiaalinen ulottuvuus on myös vahvasti esillä, kun puhutaan vinyylilevyjen suosion kasvusta. Esimerkiksi Facebookin muutamat vinyylilevy- harrastukseen liittyvät ryhmät toimivat mainioina alustoina muun muassa omien kokemus- ten ja mielipiteiden jakamisessa harrastuksen parissa olevien kesken. Sosiaalisen median ryhmät ja eri alustat mahdollistavat intersubjektiivisuuden toteuttamisen muun muassa teks- tuaalisin ja kuvallisin tavoin. Materiaalisesta esineestä, tässä tapauksessa vinyylilevyistä, voidaan siis esimerkiksi ottaa kuvia ja ilmentää sitä kautta levyihin liitettäviä merkityksiä.
Merkityksiin ja niiden intersubjektiivisuuteen liittyy myös se, etteivät ne ole aina samoja kaikille ihmisille (Lehtonen 1998, 18). Tästä näkökulmasta vinyylilevyjen suosion kasvua ja itse formaattiin yhdistettäviä merkityksiä on mielenkiintoista havainnoida. Kulutustuot- teiden suosion kasvu, oli se sitten marginaalista tai ei, luo yleensä edellytyksiä sille, että kasvaneeseen kysyntään aletaan vastata suurentamalla tarjontaa tai nostamalla hintoja. Tämä on ollut jo jonkin aikaa nähtävissä vinyylilevymarkkinoilla. Miten esimerkiksi tämä näkyy vastausaineistoissani ja miten sitä merkityksellistetään, on yksi tutkimukseni keskeisistä ai- heista.
Vuonna 2000 CD-levyjä myytiin Yhdysvalloissa noin 500 kertaa enemmän mitä vinyylile- vyjä (singlejulkaisut mukaan lukien) (Breckenridge & Tsitsos 2017, 72). Vuonna 2017 CD- levyjä myytiin enää hieman päälle viisi kertaa enemmän mitä vinyylilevyjä. Samalla hyvä huomioida se, ettei kyse ole pelkästään CD-levyjen räjähdysmäisestä suosion laskusta, sillä vinyylilevyjä myydään vuosi vuodelta enemmän. Samalla myös eri suoratoistopalveluiden käyttö musiikin parissa on lisääntynyt. Kuten Breckenridge ja Tsitsos (2017, 72) toteavat, uusien vinyylilevyjen hintataso on nykyään 20-30 euron luokkaa, kun taas esimerkiksi Spo- tify Premiumin saa käyttöön kymmenen euron kuukausimaksulla. Eri älylaitteisiin taipuva suoratoistopalvelu on kätevämpi tapa kuunnella ja kuluttaa musiikkia, kuin tilaa vievät ja monta kertaa kalliimmat vinyylilevyt. Hintojen edullisuuden tai formaatin kätevyyden kautta vinyylilevyjen suosion kasvua ei siis voida selittää. Kannettavat soittimet ja älylaitteet teke- vät kuunneltavasta musiikista ikään kuin kutistettua musiikkia (Chow 1993, 161–164). Kan- nettavien soittimien lisääntymisen ja vakioitumisen myötä vinyylilevyjen suosion kasvu näyttäytyy tavallaan digitalisaation vastavoimana. Digitaalista, tiivistettyä ja supistettua mu- siikkia ei koeta enää niin usein yhtä lämpimäksi kuin vinyylilevyltä kuunneltu musiikki.
Myös kaikki kuunteluun liittyvät aktiviteetit sekä itse teokseen keskittyminen ja rauhoittu- minen nousevat usein esille vinyylilevyharrastajien keskuudessa. Lisäksi fyysisenä tuotteena vinyylilevyjen suosion kasvu mahdollistaa myös tiettyjen levykauppojen säilymisen, joka voi olla myös levyharrastajien sosiaalisia yhteisöjä vahvistava tekijä. Myös lukuisat levy- messut ja levymyyntitapahtumat kokoavat näitä samanhenkisiä ihmisiä yhteen.
0 20000 40000 60000 80000 100000 120000
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Vinyylilevyjen myyntimäärät, Suomi
Tilasto 1. Vinyylilevyjen myyntimäärät Suomessa vuosina 2008–2018 (Musiikintuot- tajat IFPI).
Tilasto 2. Vinyylilevyjen myyntimäärät Yhdysvalloissa vuosina 2008–2018 (RIIA US Sales database).
Kuten aiemmista tilastoista näkee, etenkin Yhdysvalloissa vinyylilevyjen myyntimäärät ovat olleet tasaisessa kasvussa vuodesta 2007 asti tarkasteltuna. Suomessa vinyylilevyjä on myyty edellisvuoteen verrattuna vähemmän vain vuosina 2012 ja 2015, mutta tästäkin huo- limatta kasvu on jatkunut melko tasaisena. Molemmista taulukoista puuttuvat vaikeasti mi- tattavissa olevat käytettyjen vinyylilevyjen myyntimäärät. Esimerkiksi nettikaupoista ja kirpputoreilta ostetaan myös paljon vinyylilevyjä, kuten vastausaineistoistanikin ilmenee.
Vinyylilevybuumin voidaan kuitenkin nähdä käynnistyneen jo 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Jo 2000-luvun alussa etenkin suurimmat levykaupat alkoivat myydä ra- joitettuja painoksia suurimpien artistien uutuuslevyistä. Lisäksi suuret jälleenmyyjät kuten Best Buy ja Amazon alkoivat ottaa enenevissä määrin vinyylilevyjä takaisin valikoimiinsa.
Viimeisimpänä tekijänä on nähty nuoret asiakkaat, jotka ovat alkaneet pitää vinyylilevyjen tarjoamaa sointia ja ääntä ensisijaisena verrattuna CD-levyihin ja muihin digitaalisiin for- maatteihin. (Shuker 2010, 61–62.)
0 2 4 6 8 10 12 14 16 18
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Vinyylilevyjen myyntimäärät (miljoonaa kpl), USA
Tilasto 3. CD-levyjen myyntimäärät Suomessa vuosina 2008–2018 (Musiikintuottajat IFPI).
Tilasto 4. CD-levyjen myyntimäärät Yhdysvalloissa vuosina 2008–2018 (RIIA US sa- les database).
Yllä olevat taulukot osoittavat CD-levyjen suosion jyrkän laskun. Suomessa syvin notkah- dus tapahtui vuosien 2013 ja 2014 aikana. Kun vuonna 2014 CD-levyjä myytiin hieman päälle 2,5 miljoonaa kappaletta, oli myynti vuonna 2016 enää hieman päälle 1,1 miljoonaa.
Yhdysvalloissa CD-levyjen myyntimäärät ovat myös laskeneet tasaisesti vuosi vuodelta.
Kun vuonna 2008 myyntimäärät ylittivät vielä 350 miljoonan rajan, mentiin vuonna 2017
0 1000000 2000000 3000000 4000000 5000000 6000000 7000000
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
CD-levyjen myyntimäärät, Suomi
0 50 100 150 200 250 300 350 400
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
CD-levyjen myyntimäärät (miljoonaa kpl), USA
ensimmäistä kertaa 100 miljoonan myydyn levyn rajan alle. Vuoden 2018 tulos (52 miljoo- naa CD-levyä) oli Yhdysvalloissa 40,7 % huonompi, mitä vuotta aikaisempi. Etenkään Yh- dysvalloissa CD-levyjen romahdusmainen suosion lasku ei näytä siis vielä laantuvan. Sama trendi on havaittavissa Suomessakin.
Vinyylilevyjen marginaalinen mutta samalla tasainen suosion kasvu on tärkeä ottaa esille tutkimusaiheeni yhteiskunnallisen kontekstualisoinnin ja relevanssin kannalta. Vinyylilevyt näyttäytyvät aineistossani muun muassa digitaalisen aikakauden ja palveluiden rinnalle muodostuneena vastavoimana. Vanhalta pintapuolisesti näyttäytyvä artifekti on alkanut saada muun muassa suoratoistopalveluiden aikakautena uudenlaisia merkityksiä esimerkiksi arkea digiajan hektisyydeltä sopivasti hidastavana tekijänä. Samalla kun CD-levyjen suosio on romahtanut ja vinyylilevyt ovat löytäneet oman yleisönsä, yleistyy suoratoistopalveluiden käyttö digitaalisen median aikakautena. Vielä vuoden 2015 alkupuolella esimerkiksi Spoti- fylla oli 18 miljoonaa tilaajaa maailmanlaajuisesti mitattuna, kun vuoden 2019 alussa sama lukema oli 100 miljoonaa. Spotifyn tilaajamäärien kasvu on myös ollut viimeisten vuosien aikana säännöllistä. (Statista.) Suoratoistopalveluiden ja vinyylilevyjen rinnakkain tapah- tuva tasainen suosion kasvu kertoo mielenkiintoisesta kulttuurillisesta tilanteesta. Samalla kun musiikkia halutaan kuunnella ja kokea mahdollisimman helposti ja nopeasti, liitetään toisaalta vinyylilevyihin muun muassa nostalgian kautta erilaisia arvokkuuden ominaisuuk- sia. Tältäkin kannalta pohdittuna vinyylilevyjen suosion kasvun tarkempi tarkastelu on ai- heellista.
3 TEOREETTISET JA METODOLOGISET LÄHTÖKOHDAT
3.1 Aineisto ja sen keruu
Keräsin aineistoni tutkimustani varten nettikyselylomakkeen avulla. Hyödynsin tähän Google Formsia, jonka avulla kyselylomakkeen tekeminen, editoiminen ja jakaminen onnis- tuivat sujuvasti. Aloitin kyselylomakkeeni ensimmäisen osion taustakysymyksillä. Tässä osiossa kysyin esimerkiksi vastaajien ikää, asuinpaikkakuntaa, sukupuolta ja myös sitä, mistä he löysivät kyselyn. Tein tämän ratkaisun siksi, että taustakysymykset ovat melko helppo aloitus kyselylomakkeelle, ja lisäksi taustakysymyksien avulla voidaan esimerkiksi selvittää sukupuolen tai iän suhdetta joihinkin muihin ominaisuuksiin tai kyselylomakkeen vastausosioon (Valli 2010, 104). Taustakysymyksien jälkeen lomakkeessa oli toinen osio, joka liittyi vinyylilevyihin harrastuksena. Tässä kysyttiin mm. sitä, mikä tekee vinyylile- vyistä erityisen hyvän harrastus-/keräilykohteen. Kolmas osio kyselystä liittyi enemmän vi- nyylilevyjen suosion kasvuun 2010-luvulla, jonka myötä kysyin mm. ihmisten mielipiteitä siihen, mitä hyötyjä ja haittoja he kokevat tästä ilmiöstä johtuvan. Neljäs osio oli lomakkeen päättävä osuus, jossa jokainen vastaaja pystyi vielä vapaasti kommentoimaan mitä tahansa liittyen vinyylilevyihin. (liite 1.)
Kaiken kaikkiaan kysymyksiä oli 20, joista laajempia kysymyksiä oli 13. Loput olivat ly- hyitä vastauksia vaativia tai monivalintoja sisältäviä kysymyksiä. Lomakkeen pituudeksi tuli vastauksineen noin neljä sivua, mikä oli riittävä mitta, etenkin kun ottaa huomioon sen, kuinka intohimoisesti suurin osa vinyylejä harrastavista ja keräilevistä ihmisistä suhtautuvat tähän ilmiöön. Tätä kautta ajattelin kohderyhmääni, kun tein kyselylomaketta, sillä odotin saavani vastausaineistooni melko laajojakin vastauksia. En kuitenkaan tarkoituksella halun- nut venyttää lomakkeen pituutta liian pitkäksi, sillä tunnetusti vastausmotivaatio hiipuu lop- pua kohden, etenkin jos kyseessä on pidempi kyselylomake (Valli 2010, 105). Jaoin kysely- lomakkeeni perjantaina 5.1.2018 sekä omalla Facebook-seinälläni, että Muusikoiden.net ja Vinyylin vinguttajat –Facebook-ryhmissä. Muusikoiden.netin Facebook-ryhmä on pääosin kyseisen internetsivuston käyttäjille suunnattu ryhmä, jonka aiheet vaihtelevat musiikin soit- tamisesta aina kuluttamiseen ja kuunteluun asti. Ryhmän jäsenmäärä oli tammikuussa 2018 hieman alle 19 5000 jäsentä, jonka takia valitsin tämän yhdeksi kyselylomakkeeni jakopai- koista.
Sosiaalisen median käyttäminen aineistonkeruussa on hyödyllistä, koska sosiaalisessa me- diassa merkittävä osa yhteisöistä ja yksittäisistä ihmisistä jakaa päivittäin sisältöjä ja vies- tejä. Sosiaalisessa mediassa yhdistyvät viimeaikaisin teknologia, eri käyttäjien välinen vuo- rovaikutus ja sisällöt, joita käyttäjät tuottavat. Kun esimerkiksi tiettyä Facebook-ryhmää hyödynnetään tutkimuksen teon näkökulmasta, aineistot syntyvät silloin tilassa, jossa on useita samasta aihepiiristä kiinnostuneita ihmisiä. Tällöin sopivia vastaajia esimerkiksi ky- selylomakkeelle ei tarvitse alkaa etsiä erikseen, ja aineistonkeruu helpottuu tältä osin. (Valli
& Perkkilä 2015, 116.) Esimerkiksi Vinyylin vinguttajat Facebook -ryhmässä etenkin oman sisällön tuottaminen, yleensä omista laitteista tai levyistä kuvia ottamalla, on korostunut sitä mukaa kun ryhmän jäsenmäärä on kasvanut. Vinyylin vinguttajat on toiminut Facebookissa jo vuodesta 2008 asti, ja ryhmän kävijämäärä on etenkin viime vuosien aikana kasvanut ta- saisesti, mikä omalta osaltaan kuvastaa vinyylilevyjen harrastamisen määrän kasvua. Ryh- män jäsenmäärä ylittikin tammikuussa 2018 ensimmäisen kerran 10 000 käyttäjän määrän.
Kuulun itsekin näihin viime vuosina ryhmään liittyneisiin henkilöihin, sillä olen ollut ryh- män jäsenenä vuoden 2018 alkuun mennessä noin vuoden ajan. Ryhmän käyttäjäkunta on aktiivista, ja keskustelujen ja julkaisujen aihepiirit ovat keskittyneet nimenomaan vinyylile- vyjen keräilyyn ja harrastamiseen. Seuraavassa lainaus ryhmän ylläpidon laatimista sään- nöistä sen käyttäjille (julkaistu 13. toukokuuta 2017):
Ryhmä musiikin ystäville, joille vinyylilevy kansitaiteineen on pyhä koko- naisuus. Levyt ovat aarteitamme ja niiden omistaminen, hypistely ja levylauta- selle asettaminen on ylpeytemme.
Tekniikka ja laitteisto kuuluvat myös osana ryhmämme kiinnnostuksen aihei- siin. Myynti, osto, kysymykset ja kyselyt ovat osa ryhmän toimintaa, eivät erik- seen kiellettyjä asioita
Asiallinen ja rakentava keskustelu aiheesta on ryhmän lähtökohta, muista tämä myös postatessasi ryhmään, ei provosoivia ja loukkaavia tai aiheeseen kuulu- mattomia kuvia, linkkejä tai kommentteja.
Jos jokin tietty aihe kiinnostaa niin käytä hakutoimintoa, sen avulla säästät aikaa ja kyselyjä.
Kuten ryhmänkin säännöistä näkyy, vinyylilevyihin kohdistetaan suuria tunteita ja niiden arvokkuus tunnistetaan selkeästi. Levyjen vertaaminen aarteisiin kuvastaa niitä tunnesiteitä,
mitä ihmisillä on vinyylilevyjä kohtaan. Niiden kanssa toimiminen (esim. levyjen puhdista- minen, kunnostaminen), kuunteleminen ja keräily ovat kaikki keskeinen osa harrastusta, ku- ten jo Vinyylin vinguttajat –ryhmän sääntöjen ensimmäisistä kappaleista käy ilmi. Valitsin aiemmin mainitut kanavat tutkimuslomakkeen jakoa varten siksi, että uskoin saavani etenkin kahdesta Facebook-ryhmästä vastauksia laaja-alaisesti sellaisilta ihmisiltä, jotka ovat asiasta kiinnostuneita. Päädyin käyttämään kyselylomaketta aineistonkeruukeinona siksi, että se on kätevä tapa kerätä laajojakin aineistoja nopealla aikataululla. Alkuperäisenä ideana oli pitää kyselylomaketta auki vastauksille vähintään kahden viikon ajan julkaisupäivästä eteenpäin, mutta etenkin Vinyylin vinguttajat –Facebook-ryhmän aktiivisuuden takia kyselyyn kertyi jo noin 24 tunnin aikana yli 400 vastausta. Lopulta kun 24 tuntia kyselylomakkeen julkai- suhetkestä tuli täyteen, päätin sulkea sen. Tämä johtui siitä, että tässä vaiheessa vastauksia läpi käydessä niistä alkoi löytyä tarpeeksi toistoa, mikä kertoi siitä, että aineiston saturaatio- piste oli saavutettu.
Lopulliseksi vastausmääräksi tuli 444 kappaletta ja 83,3 % vastauksista tuli nimenomaan Vinyylin vinguttajat –ryhmästä. Ryhmän käyttäjien edustama osuus vastauksissa tuli pie- nenä yllätyksenä, vaikka osasinkin odottaa, että suurin osa vastauksista tulisi tästä ryhmästä.
Tämä on mielestäni positiivinen asia, sillä kyseinen ryhmä on keskittynyt pelkästään vinyy- lilevyjen keräilyyn ja niiden harrastamiseen liittyvään toimintaan. Muusikoiden.netin Face- book-ryhmän keskusteluaiheet vaihtelevat laaja-alaisesti musiikin saralla painottuen musii- kin soittamiseen. Tätä kautta saan varmasti parasta vastaustietoa aiheeseen liittyen juuri niiltä henkilöiltä, jotka edustavat 2010-luvun vinyylibuumin keskiötä. Toisaalta Muusikoi- den.netin ja oman Facebook-seinäni kautta tulleiden vastauksien edustama osuus laajentaa vastauksien monipuolisuutta, mikä on myös positiivinen asia.
Kyselylomakkeen ensimmäisissä kysymyksissä tiedusteltiin vinyylilevyharrastajien ikää ja sukupuolta. Keskiverto vinyyliharrastajaa on yleensä pidetty nuorena aikuisena tai tästä van- hempana. Suurin osa aiemmissa tutkimuksissa esiin nousevista vastauksista käsittelee ni- menomaan miespuolisten harrastajien kokemuksia vinyylilevyistä. Esimerkiksi Sebastian Schauman nostaa esille pro gradussaan, että eri levykauppojen asiakaskunnan sukupuolija- kaumaan vaikuttaa myytävät musiikkigenret. Toisaalta, Schaumaninkin tutkimuksessa mai- nitaan, että suurin osa harrastajista on miehiä. (Schauman 2017, 33.) Lisäksi, Konsta Kajan- derin pro gradussa Vinyylin lämpö kaikki kahdeksan haastateltavaa harrastajaa olivat miehiä (Kajander 2012). Vinyyliharrastajien suhteellisen selkeä sukupuolijakauma näkyy minunkin
vastausaineistossani. 443 vastanneesta 411 eli 93 % vastaajaa oli miehiä, kun loput 31 vas- taajaa eli 7 % oli naisia.
Tilasto 5. Vinyyliharrastajien ikäjakauma vuonna 2018.
Suurin osa kyselyyn vastaajista jakautuu ikänsä puolesta 40-49 vuotiaisiin, joita oli 34 % kysymykseen vastanneista 443 vastaajan joukosta. Tässä ryhmässä osa on todennäköisesti sellaisia harrastajia, jotka ovat jo 1980-luvulla saaneet ensimakua levyharrastuksesta fyysis- ten mediaformaattien kautta. Tämän jälkeen korostuu 50-59 -vuotiaiden vastaajien ikä- luokka, jonka osuus oli 21,4 %. Tämä pääasiassa 1960-luvulla syntyneiden sukupolvi on päässyt viimeisenä sukupolvena kokemaan vinyylilevyt ennen CD-levyjen läpimurtoa 80- luvun lopulla. Tämä sukupolvi on myös tottunut kuluttamaan musiikkinsa fyysisessä muo- dossa, toisin kuin esimerkiksi 1990-luvulla syntyneet. Alle 30-vuotiaiden osuus vastaajista on 16,9 %. Alle viidesosa kyselyyn vastanneista harrastajista voidaan siis luokitella nuoriin sekä nuoriin aikuisiin. Tässä ryhmässä on todennäköisesti eniten sellaisia vastaajia, jotka ovat aloittaneet vinyylilevyharrastuksen 2010-luvun aikana, joko ennen buumin todellista läpilyöntiä tai sen aikana.
3.2 Representaatio
Jo ennen tutkimukseni aineiston keruuta olin melko varma siitä, että representaation käsite voisi olla lähellä tutkimukseni aihepiiriä. Tämä johtuu siitä, että tarkastelen niitä merkityk-
2,90%
14%
19,90%
34%
21,40%
7,70%
0,00%
5,00%
10,00%
15,00%
20,00%
25,00%
30,00%
35,00%
40,00%
Alle 20v 20-29v 30-39v 40-49v 50-59v 60v tai yli
Vastaajien ikäjakauma (443 vastausta)
siä, joita vinyylilevyjen harrastajat liittävät vinyylilevyihin, sekä etenkin vinyylilevybuu- mista aiheutuviin ja johtuviin ilmiöihin. Representaation käsite on keskeinen silloin, kun tutkitaan ihmisten tuottamia merkityksiä tietystä asiasta, tässä tapauksessa vinyylilevyistä ja vinyylilevybuumista (Hall & Evans & Nixon 2013, 1). Representaation semanttinen merki- tys voidaan jakaa kahteen osaan. Yksi käsitys liittyy siihen, että representaatio tarkoittaa uudelleen esittämistä, jonka avulla jokin asia voidaan tuoda läsnäolevaksi spatiaalisesti tai ajallisesti. Ajallisuus tarkoittaa tässä tapauksessa jotakin tiettyä hetkeä, jossa representaatio tapahtuu. Toinen esittämiseen ja representaatioon liitettävä merkitys on tilanne, jossa jokin asia ikään kuin korvaa tai paikkaa poissaolevan asian. (Prendergast 2000, 4–5.) Esimerkiksi Suomen kielen sana ”vinyylilevy” assosioidaan yleensä musiikkiformaattiin ja musiikkile- vyyn, jolta voidaan toistaa musiikkia. Näin ollen jokin asia, tässä tapauksessa musiikintois- toformaatti, tehdään läsnä olevaksi.
Representaatio liittyy vahvasti myös kieleen. Representaation ja kielen suhde voidaan nähdä kolmiosaisena, kuten Webb (2009, 40) myös nostaa esille. Kaikki lähtee siitä, että kieli toi- mii representaationaalisesti merkkien avulla. Tästä käytännön esimerkkeinä ovat muun mu- assa kieli, musiikki ja kuvat. Näiden avulla asioita ja konsepteja tuodaan läsnä olevaksi, jotta niihin voidaan liittää merkityksiä. Tämän lisäksi kieli toimii myös ikään kuin viittauskeinona johonkin. Samalla voi todeta, että kieli auttaa myös ohjaamaan ja viittaamaan ihmisiä tiet- tyihin asioihin. Ilman kieltä ihmisten olisi siis vaikea viestiä esimerkiksi heidän mielenkiin- tonsa ja intohimon kohteistaan. Lisäksi representaatiolla voi viitata edustamiseen, kuvaami- seen ja esittämiseen. Se voi myös tarkoittaa esimerkiksi merkittyjä, havainnollistettuja tai epäsuorasti, välineellisesti ilmennettyjä kohteita. (Knuuttila & Lehtinen 2010, 10.) Tutki- mukseni keskiössä ovat ne esitykset ja kuvaukset, joiden avulla vinyylilevyharrastuksesta luodaan merkityksiä.
Representaation käsitteeseen liittyy kaksi systeemiä. Ensimmäiseen kuuluvat erilaiset asiat, esineet ja tapahtumat, jotka pystytään liittämään käsittämiimme konsepteihin tai mentaali- siin representaatioihin asioista. Ihmiset muodostavat omakohtaisia merkityksiä henkilökoh- taisten konseptien ja mielikuvien avulla. Toinen representaatioon liittyvä systeemi liittyy kieleen. Ilman jaettua kieltä emme pysty muodostamaan merkityksiä eri asioista, eikä jaetun mielessä olevan konseptikartan hyödyntäminen onnistu. Kun mielessämme olevia konsep- teja käytetään, hyödynnetään erilaisia merkkejä. Merkit edustavat konsepteja ja eri konsep- tien välisiä suhteita, joista muodostuvat ne systeemit, joilla ymmärrämme kulttuurimme.
Kun erilaiset asiat, konseptit ja merkit yhdistyvät, muodostuu sitä kautta erilaisia represen- taatioita. (Hall 1997, 17–19.) Representaatiot voivat myös viitata tilanteeseen, kulttuuriin ja myös yhteiskunnassa tapahtuviin asioihin ja prosesseihin. Vinyylilevyjen suosion kasvu vahvasti digitaaliseen mediaan ja esimerkiksi suoratoistopalveluihin luottavassa musiikkite- ollisuudessa on mielenkiintoinen ilmiö. Vaikka vinyylilevyjen harrastajamäärät ovat margi- naalissa, voi ilmiö silti heijastaa laajemmin yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia tai proses- seja. Esimerkiksi aineistostani esiin nousevat hipsterirepresentaatiot viittaavat siihen, kuinka vinyylilevyharrastajia merkityksellistetään eri tavoin samalla, kun vinyylilevyjen suosio muuttuu.
Omaa tutkimustani lähimpänä oleva lähestymistapa ottaa huomioon kielen sosiaalisen luon- teen. Tässä konstruktiivisessa lähestymistavassa kielen käyttäjät muodostavat erilaisten kon- septien ja merkkien avulla tarkoituksia kohteesta. Konseptit ja merkit ovat tässä represen- taatiosysteemin keskeisiä osia, joilla representaatiot muodostetaan. Todellista maailmaa ja sen olemassaoloa ei kielen sosiaalisen luonteen huomioivassa teoriassa kielletä, mutta oleel- lista on, että se ei itsessään ilmaise merkityksiä. Merkitykset muodostetaan eri systeemien avulla, tässä tapauksessa kielellisiä systeemejä hyödyntäen. Ihmiset ja yksilöt käyttävät so- siaalisesti näitä representaatiosysteemejä, jolla ympäröivää maailmaa tehdään merkityksel- liseksi. (Hall 1997, 25.) On siis hyvä muistaa, että representoiminen toimii lähtökohtaisesti niin, että kielen avulla jostakin asiasta muodostetaan uusi esitys. Representoitavana olevasta asiasta voidaan myös muodostaa sellaisia representaatioita, joiden avulla representoitava näyttäytyy eri tavalla. Kaiken kaikkiaan ympäröivästä maailmasta syntyvät merkitykset ja niiden esiin nostaminen on yksi keskeisistä asioista tutkimuksessani.
Aiemmin mainittu konstruktiivinen representaatiokäsitys on lähellä tutkimustani, sillä tark- kailen vinyylilevyjen harrastajien ja keräilijöiden muodostamia merkityksiä, kun aiheena on 2010-luvun vinyylilevybuumi. En voi olettaa, että kyselyn vastaukset heijastaisivat suora- naisesti todellisuutta, eikä vastausten intentionaalisuudenkaan tarkastelu olisi kovin hedel- mällistä tässä tutkimuksessa. Sen sijaan on hedelmällistä pohtia niitä seikkoja, millä eri ta- voin vinyylilevyjä harrastavat ihmiset rakentavat merkityksiä muun muassa vinyylilevyistä, soitinteknologiasta ja muusta vastaavasta harrastukseen liittyvästä. Lisäksi on hyvä muistaa, että representaatiot, tarkoitukset ja todellisuus eivät yksinkertaisesti vain ole jossakin val- miina odottamassa tulkitsijaa. Niiden takana on aina jonkinlaiset toimijat ja tekijät, joiden kautta esimerkiksi tarkoituksia muodostetaan. Representaatiot eivät pelkästään tee ihmisten
luomia yhteyksiä ja suhteita asioiden välillä näkyväksi, vaan representaation avulla nämä asiat muodostuvat samalla todeksi (Webb 2009, 10). Tämä on yksi representaatioteorian vahvuuksista tutkimukseni kannalta. Sen avulla voidaan tutkia niitä tapoja, miten ihmiset rakentavat maailmankuvaa, tekevät asioita todellisiksi ja kuinka he itse ovat osallisena heitä ympäröivässä maailmassa sekä kulttuurissa.
Merkitykset toimivat ikään kuin dialogina. Kun esimerkiksi ääniä, eleitä tai sanoja tarkas- tellaan representaation näkökulmasta, niiden olemassaolo ja sitä mitä ne ovat ei itsessään ole teorialle merkityksellistä. Sen sijaan olennaista representaatioiden kannalta on se, mitä näillä elementeillä tehdään. Dialogin kautta ymmärrettävä representaatiokäsitys liittyy siis edusta- miseen ja tulkitsemiseen. Siihen, kuinka sosiaaliseen ympäristöömme liittyviä asioita voi- daan edustaa esimerkiksi kielen tai äänien avulla. Toisaalta representaatioiden avulla voi- daan myös tulkita ympäröivää sosiaalista todellisuuttamme. Tämän lisäksi representaatioissa voidaan nähdä olevan kyse tiedon ja ideoiden järjestämisestä. (Webb 2009, 10–11.) Aiem- min mainittu liittyy esimerkiksi jaettuihin mielen konseptikarttoihin ja siihen, mitä tietoa esimerkiksi vinyylilevyistä kullakin kyselyyni vastanneella ihmisellä on. Tietoon ja ideoihin liittyy mielestäni myös kokemusperäinen tieto. Tämä on varsin keskeistä, kun puhutaan ar- tefaktista, jonka yhtenä toimintatarkoituksena on välittää erilaisia tunnetiloja ja kokemuksia käyttäjälleen.
Omilla jaetuilla kulttuurisilla koodeilla ihmiset pystyvät luomaan omia merkityksiä esimer- kiksi vinyylilevyistä ja niihin liittyvästä suosion kasvusta. Representaatioiden avulla merki- tyksistä muodostuva dialogi pysyy yllä. Ne myös muuttuvat ajasta ja paikasta riippuen. Tut- kimuksessani on esillä myös kulttuurihistoriallinen tausta, sillä aihepiirin keskiössä vuosi- kymmeniä vanha musiikkiformaatti ja teknologia mihin yhdistetään yhä intohimoisia mer- kityksiä harrastajien parissa. Tämän myötä voi huomata, että jaetuilla konseptikartoilla ja kulttuurisilla koodeilla on tapana myös muovautua ajan myötä. Tässä kontekstissa kaikki lähtee siis kielestä. Ilman kieltä ei synny merkityksiä ja merkityksellistämistä. Vinyylilevy- harrastajat ovat lähestulkoon aina tekemisissä myös levyillä olevan musiikin kanssa. Musii- kin kautta pyritään viestimään kuuntelijalle äänin ja sanoituksin erilaisia tunnetiloja ja mie- likuvia. Tätä kautta musiikki toimii ikään kuin kieli. Lisäksi vinyylilevyjen sisällölliset sekä ulkoiset ominaisuudet auttavat harrastajia muodostamaan omanlaisia merkittyjä ja merki- tyksellisiä kokonaisuuksia.
Kun puhutaan merkityksellistämisprosesseista, on representaatio vahvasti yhteydessä yksi- lön identiteettiin sekä tietoisuuteen esimerkiksi merkityksellistämisen kohteena olevasta asi- asta (Hall 1997, 5). Esimerkiksi eri kulttuurilliset artefaktit eivät vain ole olemassa sosiaali- sessa todellisuudessamme, vaan niihin liitettäviä merkityksiä tuotetaan ja tämän kautta myös merkitykset muokkautuvat. Vinyylilevyjä ei nähdä 2010-luvun lopulla samanlaisina artefak- teina millaisina ne nähtiin vaikkapa 1980-luvulla. Silloin vakioidusta ääniteformaatista on nykypäivään tultaessa muovautunut artefakti, jolla on pitkän historiansa myötä vankka asema marginaalissa olevana ääniteformaattina. Suurin osa nykyään markkinoilla olevista vinyylilevyistä on 1990-luvun alussa tai sitä aiemmin julkaistuja levyjä. Viime vuosien ai- kana vinyylilevyjä on toki tullut markkinoille hieman tiuhempaan uusistakin julkaisuista, mutta useasti rajoitettuina painoksina. Tästä johtuen useimmat harrastajien omistamat levyt ovat käytettyjä, jolloin vinyylilevyssä on omaa ajan tuomaa kulumaa. Aiemmat omistajat ovat jättäneet siihen jälkensä. Myös tällaisilla tekijöillä voi olla vaikutusta siihen, miten vi- nyylilevyjä merkityksellistetään.
Representaatio voidaan nähdä kuuluvan osaksi viittä suurta kulttuurillista prosessia, joihin kuuluvat representaation lisäksi identiteetti, tuottaminen, kulutus sekä säätely. Kun tehdään kulttuurintutkimusta, yleensä tutkittava teksti tai artefakti läpäisee jonkin näistä prosessista.
(Du Gay 2013, xxx.) Representaatio liittyy tässä piirissä kulttuurillisten merkitysten synty- miseen. Representaatiot voivat voimia yhtenä välineenä, kun ihmiset vahvistavat ja muok- kaavat omia identiteettejään. Kun tutkimukseni keskiössä on kulttuurinen artefakti, eli vi- nyylilevy, ovat representaatiot jonkin verran yhteyksissä identiteetin lisäksi myös kulutuk- seen ja tuottamiseen. Ilman kulutuskulttuuria ja tuottamisen kulttuuria vinyylilevybuumia tuskin olisi olemassa. Kulttuurinen tuottaminen ei pelkästään liity tekniseen tuottamiseen, vaan esimerkiksi vinyylilevyjen kohdalla kulttuurista tuottamista voidaan katsoa myös siitä näkökulmasta, miten vinyylilevyt ikään kuin tuotetaan kulttuurillisesti. Tässä tärkeää on merkityksellisyys ja vinyylilevyihin liitetyt merkitykset, joita tuotetaan.
Vinyylilevyt ovat osa kulttuuriamme, mutta sen lisäksi niillä on myös oma kulttuurinsa. Ih- misillä on erilaisia merkityksiä vinyylilevyistä, mutta yksi yhteinen tekijä on kuitenkin se, että vinyylilevyt ovat ikään kuin ihmisten tiedossa. Tätä kautta vinyylilevyt ovat kulttuuril- lisia, sillä ne ovat merkityksellisiä esineitä. Vinyylilevyjen merkityksellisyys ja kulttuurilli- suus johtuvat siitä, että vinyylilevyihin on yhdistettävissä erilaisia sosiaalisia käytäntöjä.
Keskeisin on tietenkin musiikin kuuntelu, mutta esimerkiksi nykypäivänä omista vinyylile- vykokoelmista otetaan muun muassa tyyliteltyjä valokuvia ja niitä jaetaan esimerkiksi In- stagramissa. Vinyylilevyjen sosiaalinen profiili on siis hieman muuttunut, mutta se toisaalta myös edelleen vahvistaa tämän artefaktin kulttuurillisuutta. Meitä ympäröivän kulttuurin voi nähdä kahdesta eri näkökulmasta. Toisessa painottuvat kaikki ne tavat, joilla elämme elä- mää, ja toisessa tarkoitusten tuottaminen ja niiden kiertokulku. (Du Gay 2013, 6.) Jälkim- mäinen näkemys kulttuurista on lähempänä tutkimustani. Tarkemmin ottaen keskeistä on merkityksellistäminen nimenomaan kielen kautta. Tämä johtuu siitä, että kaikki sosiaaliset toiminnot, kuten esimerkiksi vinyylilevyjen harrastaminen, muodostuvat niihin luotujen merkitysten kautta.
Vinyylilevyt ovat siis jo itsessään kulttuurillisia ja merkityksiä sisältäviä artefakteja, mutta myös vinyylilevyharrastus ja siitä johtuva 2010-luvun vinyylilevybuumi ovat sosiaalisia toi- mintoja, jotka ovat syntyneet ja rakentuneet harrastajien luomien merkitysten kautta. Tässä kohtaa täytyy tarkentaa, ettei vinyylilevybuumi sinänsä ole sosiaalinen toiminto, vaan se voidaan nähdä sosiaalisen toiminnon (vinyylilevyharrastuksen) kautta muodostuneena il- miönä. Yksilöiden luomia merkityksiä voidaan tarkastella siitä näkökulmasta, miten artefak- teja tai muita asioita representoidaan. Representaatioita tai merkityksiä ei voida löytää suo- raan kohteesta, esimerkiksi vinyylilevyistä. Sen sijaan merkitykset ja sitä kautta myös rep- resentaatiot muodostuvat eri tapahtumista ja toiminnoista, mitä kulttuurillisesti tehdään.
Nämä ovat erilaisia kulttuurillisia käytäntöjä.
Ihmiset ovat keskeisessä asemassa, kun eri asioille tai ilmiöille tuotetaan merkityksiä. Vi- nyylilevyjen suosio on nähtävissä esimerkiksi myyntitilastoista, mutta noissa tilastoissa ei itsessään ole vielä minkäänlaisia merkityksiä. Niistä voidaan arvioida, että vinyylilevyjen ympärille on ehkä kehkeytynyt 2010-luvun aikana uudenlainen suosio ja sitä kautta myös uudenlaisia merkityksiä sekä representaatioita. Ihmiset kuitenkin luovat merkityksiä sekä vinyylilevyistä että kaikkeen siihen liittyvästä. Merkityksiä ja sitä kautta representaatioita voidaan myös rakentaa jonkin asian samanlaisuuden tai erilaisuuden kautta verrattuna muu- hun. Vinyylilevyjen tapauksessa erilaisuuden kautta luodut representaatiot ovat korostuneet etenkin 2010-luvulle tultaessa. Kun älylaitteet ovat suhteellisen nopeassa tahdissa mullista- neet teknologisen kulttuurillisen maailman missä me elämme, on ikään kuin vastavoimaksi muodostunut vanhojen, hieman yksinkertaisempien teknologioiden ihailu.
Lisäksi on hyvä muistaa, että vinyylilevyt ja niiden kuunteluun tarvittava laitteisto toimivat sekä lähteinä että kanavina merkityksen tuottamiselle kulttuurissamme. Sovellan tässä koh- taa Du Gayn (2013, 17) ajatuksia uusista teknologioista ja kulttuurillisesta tuotannosta vi- nyylilevyjen maailmaan. Esimerkiksi vinyylilevyt ovat itsessään kulttuurillisia merkityksiä sisältäviä objekteja. Toisaalta ne myös toimivat merkitysten välittäjinä musiikillisesti ja vi- suaalisesti, äänen ja kuvien avulla. Vinyylilevyt ja niiden toistamiseen käytettävä laitteisto siis ”medioi” eli välittää yleisölleen musiikillisia ja visuaalisia merkityksiä. Sosiaalisen me- dian läpimurron ja älylaitteiden kehittymisen myötä eri medioiden välityksellä saatavat ja muodostuvat merkitykset ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti. Sekä vinyylilevyjen suosion kasvu että siihen liitettävät merkitykset voidaan nähdä olevan ihmisten tuottamia. Tutkimuk- seni aineiston vastaukset muodostuvat myös pääasiassa sellaisten henkilöiden vastauksista, joiden mielessä olevat konseptit ovat melko lähellä toisiaan, kun puhutaan vinyylilevyistä.
Nämä konseptit ja käsitykset vinyylilevyistä näkyvät siinä, millaisia merkityksiä vastaajat luovat vinyylilevybuumista kielen avulla (Hall & Evans & Nixon 2013, 4).
Koska tutkimukseni on vahvasti yhteydessä esineisiin ja aineelliseen maailmaan (esim. le- vyt, kansikuvat, soittimet, kaiuttimet), on keskeistä tarkastella vastauksia siitä näkökulmasta, mitä merkityksiä aineelliseen maailmaan liitetään. Näiden merkitysten esille nostamisessa representaatioteoria toimii tärkeänä välineenä tutkimuksessani. Konstruktiivisesta represen- taatiokäsityksestä puhuttaessa on hyvä muistaa myös se, että merkityksiä eivät tuota pelkäs- tään kyselyyn vastanneet henkilöt, vaan myös minä tutkijana. Omassa tutkimuksessani rep- resentaation käsitettä on hyvä käyttää etenkin tarkkaillessa sitä, minkälaisia kohdetta mää- ritteleviä kuvauksia kyselyaineistoissa luodaan. Tässä tapauksessa kyselylomakkeeseen vas- tanneet toimijat ja heidän kokemuksensa tulevat läsnäoleviksi (Törrönen 2010, 285). Vinyy- lilevyjä keräileville ja harrastaville ihmisille tehdyssä kyselylomakkeessa vastaajat represen- toivat ja sitä kautta tekevät läsnä oleviksi esimerkiksi harrastukseen liittyvän ostokäyttäyty- misen, äänentoistoteknologian ja myös niitä affekteja, joita vinyylilevyihin liitetään.
On myös hyvä pitää mielessä se, ettei aikomuksenani ole tutkimuksen kautta löytää univer- saaleja totuuksia vinyylilevybuumista. Tarkoituksena on havainnoida sitä, miten tutkimus- aineistoni vastauksissa vastanneet henkilöt merkityksellistävät vinyylilevyjä ja vinyylilevy- jen suosion kasvua nykyisessä ajassa ja paikassa. Yksinkertaistettuna ajatuksena on konst- ruoida kyselyaineistoni vastauksista merkityksiä vinyylilevyistä ja niiden suosion kasvun
vaikutuksista. Nämä vastaukset ovat ikään kuin se raakamateriaali, josta noita merkityksiä lähdetään havainnoimaan. Kun havainnointeja tehdään, on hyvä pitää mielessä se, että vi- nyyliharrastajien vastaukset ovat osa sosiaalista todellisuuttamme, mutta ne ovat myös ku- vauksia maailmasta. Representaatioteorian avulla ei siis tuoda esille todellisuutta, vaan se tehdään merkitykselliseksi. (Webb 2009, 30.) Tämä yksinkertaiselta näyttävä asia on käy- tännössä melko kompleksinen kokonaisuus, kun puhutaan nimenomaan ihmisten välisestä viestinnästä ja representaatioista.
3.3 Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi
Laadullinen tutkimus on keskeinen osa tapaa, jolla toteutan tutkimukseni. Tutkimuskysymys ohjaa vahvasti metodologisia valintoja, kun tutkimusta tehdään. Kun haluan tutkia niitä mer- kityksiä, joita vinyylilevyjä harrastavat ihmiset liittävät vinyylilevybuumin myötä kehkey- tyneisiin ilmiöihin, on laadullinen tutkimus olennainen osa tutkimustani. Laadullisen tutki- muksen ensimmäisenä hyötynä tutkijan näkökulmasta on sen laaja-alaisuus. Laadullista tut- kimusta voi hyödyntää ja soveltaa lähestulkoon millä tieteen alalla, ja etenkin kulttuurintut- kimuksessa. Hieman kärjistäen laadullista tutkimusta voi olla mikä tahansa muu tutkimus kuin numerolliset aineistot ja tilastot. Kulttuurintutkimusta ja merkitysten analysointia on kritisoitu siitä, että normaalista arjesta ei löydy mitään sellaista, mikä olisi tutkimuksellisesti symbolisesti tarpeeksi kiinnostavaa. Nojaan tämän suhteen Alasuutarin (2011, 59–60) näke- mykseen siitä, että kun laadullista tutkimusta tarkastellaan nimenomaan kulttuurintutkimuk- sellisesta näkökulmasta, täytyy muistaa, että esimerkiksi vinyylilevyjen sosiaalinen merkitys ei ole näiden olioiden ominaisuus. Sen sijaan todellisuus mitä vinyylilevyharrastajatkin ai- neistossani rakentavat, on sosiaalisesti konstruoitunutta. Tähän on päästy merkitystulkinto- jen ja tulkintoihin liittyvien sääntöjen kautta, jonka myötä arkielämään orientoidutaan.
Laadullisen tutkimuksen avulla pyrin pääsemään mahdollisimman lähelle vinyylilevyjä har- rastavien tai niiden kanssa tekemisissä olevien ihmisten kokemuksia aiheesta. Samalla kes- kityn myös siihen, millä tavoin kulttuurissamme luodaan merkityksiä juuri vinyylilevyistä sekä niiden suosion kasvusta. Tutkijana pyrin siis löytämään ja paikantamaan tähän ilmiöön liittyviä teemoja. Toki esimerkiksi aiemman tutkimuksen kautta itse vinyylilevyihin yhdis- tetyt kokemukset ja merkitykset ovat myös lähellä, mutta uutena näkökulmana toimii vinyy- lilevyn suosion kasvu ja siitä mahdollisesti johtuvat merkitykset. Laadullisessa tutkimuk- sessa mielenkiinnon kohteena ovat pääasiassa ihmiset, ja heistä uusien asioiden oppiminen.
(Corbin & Strauss 2008, 13.) Toisaalta ainakin omassa aineistossani myös raakastatistiikka ja tilastot ovat myös läsnä, sillä haluan tuoda analyysissäni esille muun muassa sen, minkä ikäisiä suomalaiset vinyylilevyjen harrastajat keskimäärin ovat tällä hetkellä. Myös vastaa- jien sukupuolijakauma on mielenkiinnon kohteena, vaikka tätä onkin jo aiemmin tutkittu etenkin ulkomailla.
Tutkijan omat subjektiiviset kokemukset ovat hyödynnettävissä, kun tehdään laadullista tut- kimusta. Joudun tutkimuksessani reflektoimaan jonkin verran myös omaa harrastustaus- taani, sillä olen itsekin harrastanut vinyylilevyjä nyt jo kolmen vuoden ajan. Samalla kuulun myös siihen sukupolveen, joka on löytänyt vinyylilevyt 2010-luvulla, vinyylilevyjen uudel- leentulemisen (vinyl revival) aikana. Laadullista tutkimusta tehtäessä on mahdollista hyö- dyntää sekä kvalitatiivista että kvantitatiivisia menetelmiä. Laadullisen tutkimuksen voi siis tulkita niin, ettei kvalitatiivisten ja kvantitatiivisten menetelmien tarvitse sulkea toisiaan pois. Aion tutkimuksessani toteuttaa tekstiaineiston ja tilastollisen analyysin yhteispeliä niin, että pyrin hyödyntämään tekstiaineistosta esiin nousevia havaintoja tilastollisen tiedon ja analyysiin rinnastettavina asioina. Tämän lisäksi laadullisen tutkimuksen etuihin kuuluu oman luovuuden hyödyntäminen. Laadullista tutkimusta tehtäessä tutkija kohtaa eri vai- heissa erilaisia ongelmia, joiden ratkaisemiseksi vaaditaan ongelmanratkaisukykyjä. Esi- merkiksi tutkimuskysymys voi muuttua matkan varrella, mutta tavoitteena on, että se täs- mentyy myös viimeistään matkan varrella. Luovuuden hyödyntämisen negatiivisena puo- lena voi olla se, että esimerkiksi teoreettinen viitekehys paisuu liian suureksi. Tässäkin vaa- ditaan ongelmanratkaisukykyä esimerkiksi rajausta hyödyntäen.
Laadullista tutkimusta tehtäessä on myös tärkeä huomioida omat kokemukset, etenkin sil- loin, jos tutkija jakaa samoja kulttuurillisia piirteitä vastaajien kesken. Vinyylilevyt ja mu- siikkiharrastus ovat se ”kulttuurinlaji”, josta tässä kohtaa on kyse. Tämä avaa minulle mah- dollisuuden peilata vastauksia myös oman vinyylilevyharrastuksen kautta. Toisaalta on kui- tenkin hyvä muistaa se, ettei tarkoitus ole tehdä tutkimusta pelkästään omien kokemuksien kautta tai omista kokemuksista. Oman kokemuspohjan hyödyntäminen laadullisessa tutki- muksessa on hyödyllistä niin, että omaa kokemusta pyritään käyttämään työkaluna, jonka avulla aineistosta voisi nousta esiin erilaisia merkityksiä.
Laadullisen tutkimuksen analyysitavat jakautuvat kahteen ryhmään. Ensimmäiseen kuuluvat muun muassa fenomenologinen sekä fenomenologis-hermeneuttinen analyysi, kuten myös
grounded teoria. Tällöin analyysiä ohjaa jokin teoreettinen valinta johon tutkimus ikään kuin sijoitetaan. Pyrin alun perin hyödyntämään tutkimuksessani grounded teoriaa, koska teorian aineistolähtöisyys vaikutti mielenkiintoiselta. Kun oma aineistoni koostuu lähes 500 vastaa- jan vastauksista yli kymmeneen avoimeen kysymykseen, ensivaikutelma grounded teorian hyödyntämisen suhteen oli hyvä. Lähdin hyödyntämään grounded teoriaa siitä näkökul- masta, että aineiston ilmisisällöt kuvaisivat informaatiota niiden ulkopuolella tapahtuvista ilmiöistä (Törrönen 2010, 285). Grounded teoria näyttäytyi minulle kuitenkin haasteellisena siksi, että mielestäni se on parhaiten hyödynnettävissä haastatteluaineistoissa, joissa esimer- kiksi muutamat vastaajat pääsevät kertomaan asioista laaja-alaisesti. GT:sta sisällönanalyy- siin siirtyminen kuvaa omalta osaltaan tutkimuksen teon prosessiluontoisuutta. Kyse on sa- malla myös ongelmanratkaisukykyjen hyödyntämisestä. Toisaalta sisällönanalyysiin GT:sta sovellettavia ominaisuuksia ovat muun muassa juuri avoin koodaus ja se, että aineistoa voi ja pitääkin lähestyä monta eri kertaa. Kuten Krippendorfkin (2013, 82) hyvin nostaa esille, sisällönanalyysissakin on lopulta kyse aineiston toistuvasta läpikäymisestä niin, että siitä al- kaa nousta esiin yleistettävissä olevia malleja. Tärkeää on eri analyysivaiheiden selkeä auki kirjoittaminen. Näin tutkimuksen toistettavuus säilyy mahdollisimman hyvänä.
Sisällöllinen ja temaattinen analyysi kuuluvat laadullisessa tutkimuksessa siihen ryhmään, jossa niihin on sovellettavissa useampia eri teoreettisia lähtökohtia. Tämä näyttäytyy sekä haasteena että mahdollisuutena. Haasteena siksi, että tutkijan roolissa on osattava päättää, mitkä teoreettiset lähtökohdat ovat lopulta tärkeitä kokonaisuuden kannalta. Toisaalta sovel- lettavuus luo mahdollisuuksia käyttää poikkeuksellisiakin teorioita kulttuurintutkimukselli- sesta näkökulmasta. Laadullista tutkimusta tehtäessä aineistonkeruu saattaa kestää pitkiäkin ajanjaksoja, mutta luotan omassa tutkimuksessani siihen, että yhden päivän aikana kerätyt lähes 500 vastausta 20 kysymystä sisältäneeseen kyselylomakkeeseen tarjoavat tarpeeksi kattavan kuvan aiheesta. Tällaista lyhyeltä ajanjaksolta kerättyä aineistoa voi myös pitää ikään kuin tilannekatsauksena tai ”pikakuvana” siitä tilanteesta, minkälaiseksi vinyylilevy- jen harrastajat kokevat harrastuksen luonteen 2010-luvun lopulla.
Mitä aineiston kokoon tulee, antaa laadullinen tutkimus tähänkin melko vapaan lähtötilan- teen. Laadullista tutkimusta tehtäessä aineiston koko ei yleensä ole yhteydessä siihen, kuinka hyvin tutkimus voisi onnistua. Toisaalta voidaan olettaa, että oma vastausaineistoni riittää hyvin tämänkaltaiseen tutkimukseen. Toisaalta aineiston rajaamisessa on kuitenkin oltava tarkkana ja seurattava tutkimuskysymystä ja –kysymyksiä. Eskola ja Suoranta (1998, 62)
