Levynhamstraajat, kirppishinnat nousevat. Kaikenmaailman lp-autistit, jotka eivät muusta enää ymmärrä ja jotkut kuspäät, jotka dissaavat eri tyylejä dig-gailevia tai keräileviä ihmisiä.
V146, mies, 30–39v
Hifistelijäksi tai hipsteriksi leimautuminen nousee myös yhdeksi keskeiseksi representaa-tioryhmäksi vastausaineistostani. Tässä kohtaa hifistely on melko lähellä elitistisiä merki-tyksenantoja harrastuksesta, mutta liitän sen hipsteriyteen sillä erotuksella, että hipsteriyden representaatioissa vinyylilevyjen pitäminen ehdottomasti muita parempana formaattina ei ole niin keskeistä. Termeinä hifi ja hifistely pohjautuvat sanaan high fidelity, joka viittaa äänentoiston tarkkuuteen. Hifilaitteissa äänentoisto on kuitenkin lähtökohtaisesti suunniteltu niin, että käyttäjä voi itse muokata äänenlaatua haluamallaan tavalla. Yleensä käyttäjät ha-luavat viedä äänentoistoa pois mahdollisimman tarkasta äänentoistosta, esimerkiksi lisäten joitakin äänentaajuuden tasoja haluamallaan tavalla. (White & Louie 2005, 148.)
Hifistely viittaa tässä kontekstissa äänentoistoon kiinnitettyyn huomioon, ja sitä kautta hi-fistelyrepresentaatiot eroavatkin hipsterirepresentaatioista. On kuitenkin mielenkiintoista, että hifistely ja formaatin laatuun äänentoiston näkökulmasta kiinnitettävä tarkkuus maini-taan myös samassa yhteydessä hipsteriyden kanssa. Hipsterirepresentaatioon liittyy tässä kontekstissa sellaisia merkityksenantoja, joissa tämänlainen levyharrastaja ei välttämättä tiedä niin paljoa esimerkiksi äänentoistollisista asioista, kuin muiden harrastajien mielestä olisi tarpeellista. Lisäksi hifistelyyn voidaan liittää liiallisuuteen menevä tarkkuus levyjen
laadun ja hintojen suhteen esimerkiksi käytettyjä levyjä hankkiessa. Sekä hifistelyyn että hipsteriyteen on kuitenkin yhdistettävissä harrastuksen parissa tapahtuva toimijuus, joka nähdään kuitenkin sijaitsevan aiemmin mainitussa trendikuplassa. Tämän representaatiokä-sityksen voidaan nähdä vahvistuvan sitä mukaa, mitä pidempään vinyylilevyjen suosion kasvu jatkuu. Tämän myötä aihe kerää huomiota myös yhteiskunnallisesti, joka lisää kiin-nostusta muun muassa nuorempien musiikinkuluttajien parissa liittyä harrastuksen pariin.
Hipsteriyden ja hifistelyn representaatioissa osa harrastajista kokee hipsteriharrastajien li-sääntyvän määrän uhkana, kun taas osa reflektoi tilannetta siitä näkökulmasta, mitä muut ajattelevat harrastuneisuudesta. Hifistely ja hipsteriys voidaan nähdä tässä kohtaa muuta-masta eri näkökulmuuta-masta. Buumin haittavaikutuksia merkityksellistetään vinyylilevyjen suo-siosta aiheutuvan formaattierottelun kautta. Vinyylilevyt ovat siis alkaneet saada sen verran kulttuurillista huomiota, että osa harrastajista kokee tilanteen lähteneen osittain käsistä. Hi-fistelijöiden ja hipstereiden silmissä vinyylilevyt representoidaan ainoaksi oikeaksi musiik-kiformaatiksi. Vaikka vinyyliharrastajat liittävät intohimoisia merkityksiä juuri tähän for-maattiin, ei sen silti kaikkien mielestä tarvitse olla ainoa oikea formaatti. Ne, joita harras-tuksen parissa representoidaan hipstereiksi, saattavat siis tietää levyistä jonkin verran, mutta samalla tietoisuus ja arvostus muita yhä käyttökelpoisia formaatteja kohtaan voi muuttua häilyväksi.
Helposti leimataan hifistelijäksi/ hipsteriksi vaikka harrastus alkanut jo ennen varsinaista "buumia"
V209, mies, 20–29v
Toisaalta vinyylibuumin sosiaalisiin merkityssuhteisiin voidaan liittää hipsteriksi leimaan-tuminen, riippumatta siitä, kuinka kauan on viihtynyt harrastuksen parissa. Tässä kohtaa esille nousee myös se, että oletettava vinyylilevyhipsteri representoidaan vasta buumin ai-kana harrastuksen aloittaneeksi yksilöksi. Tämä leimatuksi tulemisen pelko kuvastaa vinyy-libuumin yhteiskunnallisia ja kulttuurillisia vaikutuksia. Jos vinyylilevyjen suosion kasvusta ei olisi syntynyt tällaista ilmiötä, välttyisivät uudetkin harrastajat ehkä suuremmalla toden-näköisyydellä leimaantumasta hifistelijäksi tai hipsteriksi. Näiden representaatioiden sisällä korostuvat myös vinyylibuumista negatiivishenkiset sosiaaliset ilmiöt, kuten ihmisryhmän leimaaminen tietyn harrastuspohjan kautta. Vinyylibuumi on siis helpottanut sekä harrastajia
että harrastuksen ulkopuolella olevia ihmisiä luokittelemaan vinyylilevyjä harrastavat ihmi-set hipsteriyden tai hifistelykategorian alle.
Samalla kun vinyylilevyjen suosion kasvun myötä harrastuksen parissa olevia on alettu ka-tegorisoimaan eri ryhmien ja tyylien alle, on myös hipsteri-ilmiö tuonut vinyylilevyjen pariin niille uusia käyttötarkoituksia. Hipsterikulttuurin parissa vinyylilevyjä ei pelkästään kuun-nella, vaan niitä voidaan hyödyntää vahvojen visuaalisten ominaisuuksien myötä myös si-sustuselementteinä. Myös yleensä melko kookkaat äänentoistolaitteet tarjoavat mahdollisuu-den liittää musiikki ja äänentoisto osaksi oman kodin sisustusta. Vastapainona uudet käyttö-tarkoitukset aiheuttavat osan harrastajien mielissä sen, että vinyylilevyharrastuksen parissa toimivien ryhmien ja niihin liitettävät merkitykset muuttuvat. Vinyylilevybuumi on myös vahvistanut eri ryhmistä rakentuvien representaatioiden häilymistä, jolloin selkeiden eronte-kojen muodostaminen pidempään harrastuksen parissa olleiden ja uusien harrastajien välille muuttuu haastavammaksi.
Suosio on pitkälle "hipsterikulttuurin" ansiota, ja kupla tulee puhkeamaan muutaman vuoden sisällä; kyseessä on kuitenkin ainoastaan trendi, jolla suuri osa haluaa erottua joukosta.
V136, mies, 20–29v
Etenkin hipsterirepresentaatioihin pyritään harrastajien toimesta liittämään ilmiön lyhytikäi-syyteen painottuvia merkityksiä. Vinyylibuumi representoidaan hipstereiden muodostaman hipsterikulttuurin ansiosta ohi menevänä ilmiönä. Samalla aiemmin ja pidempään harrastuk-sen parissa olevat pyritään repreharrastuk-sentoimaan niin, että heidän paremman kokemuspohjan avulla vinyylilevyharrastusta osataan myös arvostaa oikealla tavalla. Tätä ei kuitenkaan mer-kityksellistetä suoraan vastauksissa, vaikka tämänlaisia johtopäätöksiä pystyy aineistosta te-kemäänkin. Koska vinyylilevyjen suosio on vielä marginaalissa, perustellaan hipstereiden innokkuutta vinyylilevyjä kohtaan tätä kautta. Hipsteriys representoidaan tässä kontekstissa siis tapana erottua massoista, vaikka se ei kaikkien silmissä näyttäisikään aidolta intohimolta harrastusta kohtaan. Tämä hipsterirepresentaatioon liitettävissä oleva ominaisuus on myös lähellä huomiohuoraamisen representaatioita. Myös huomiohuoraamiseen liittyvissä repre-sentaatioissa joukosta erottuminen vinyylilevyn ja sen ympärille kehittyneen uuden buumin myötä on keskeistä. Hipsterirepresentaatioissa esillä on kuitenkin myös laajempi
kulttuuril-linen näkökulma. Hipsteriyttä merkityksellistetään laajempana, vinyyliharrastuksen ylittä-vänä sosiaalisena ilmiönä, joka on nyt alkanut myös leikkautua vinyylilevyharrastuksen pa-riin.
Ehkä digitaalisen alituiseen muuttuvan maailman keskellä ihmisillä on kaipuu vanhoihin hyviin aikoihin ja vinyylilevyt omalta osaltaan edustavat sitä.
V315, nainen, 30–39v
Myös hipsterirepresentaatiot ovat yhteydessä digitalisoituvan yhteiskunnan kanssa. Hipste-riyden representaatioiden ilmenemiseen voi siis etsiä syitä juuri vanhan, ”hitaamman” tek-nologian ja uuden digitektek-nologian vastakkainasettelusta. Digitaalinen nykymaailma koetaan paljon nopeammin muuttuvana mitä aikakausi ennen esimerkiksi suoratoistopalveluita. Vas-tauksissa representoitu hipsterikulttuuri on siis liitettävissä vanhoja, paremmaksi koettuja aikoja kaipaavaksi ryhmäksi. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että kaikki entinen olisi hy-vää, mutta vinyylilevyjen kaltaiset artefaktit sisältävät kuitenkin sellaisia ominaisuuksia, jotka saavat vinyyliharrastajat arvostamaan eri formaattien välisiä eroja. Hipsterikulttuurin sulautuminen osaksi vinyyliharrastajien sosiaalista todellisuutta ei siis ole pelkästään nega-tiivinen, uhkaksi koettu ilmiö. Hipsterikulttuurin myötä arvostus vanhempaa teknologiaa kohtaan vahvistuu, joka mahdollistaa esimerkiksi toimivien laitteiden ja käyttökelpoisten artefaktien kierrätyksen.
Samalla kun arvostus vanhempaa teknologiaa ja formaattia kohtaan on kasvanut, on mark-kinoille tullut myös digitaalista teknologiaa hyödyntäviä levysoittimia. Esimerkiksi USB-soittimet näyttäytyvät hifistelyn näkökulmasta mahdollisuutena laajentaa vinyylilevykoke-musta tuleville sukupolville. Hifistely- ja hipsterirepresentaatioihin liittyy siis käsitys ympä-rillä olevasta muuttuvasta maailmasta, jota vastaan voi ja tuleekin kamppailla, mutta jonkin-lainen muutos on aina vääjäämätöntä. USB-soittimien kaltainen tekniikka näyttäytyy kui-tenkin vastauksissa sopivasti uuden ja vanhan teknologian välimaastossa olevana vaihtoeh-tona, josta saatavat hyödyt edesauttavat vinyylilevyjen kulttuurillisen arvostuksen jatku-mista. Formaatin arvostuksen säilyvyyden lisäksi myynnin säilyvyyden näkökulma antaa jatkossakin marginaalisia mahdollisuuksia työllistyä levymyynnin kautta, oli kyse sitten ar-tisteista tai levykauppiaista.
Hyvä vaan ku hipsterit ja muut hifistelijät rupes ostaa levyjä. Nykyään repres-sataan sen vuoksi todella hyviä ja harvinaisia julkaisuja. Kun vanhat klassikot menee kaupaksi jää rahaa myös harvinaisempien julkaisujen tekemiseen. Tren-dejä menee ja tulee, vinyylilevyjen suosio kestää.
V193, mies, 30–39v
Lopuksi täytyy todeta, ettei hipsterirepresentaatioita muodosteta pelkästään negatiivisista tu-lokulmista katsottuna. Jo aiemmin mainittu hitaamman yhteiskunnan kamppailu nopeaa di-gitaalista yhteiskuntaa vastaan on yksi niistä ominaisuuksista, joka saa hipsteriyden repre-sentaatiot näyttäytymään hyvässä valossa tämän luokan sisällä. Oleellista on myös se, että vaikka hipstereiden astuminen vinyylilevyharrastuksen pariin voidaan kokea epävarmana tekijänä, on hipstereiden toiminnalla kuitenkin tulevaisuutta vahvistava voima. Vinyylilevy-harrastajat pystyvät merkityksellistämään ilmiötä omista hyötynäkökulmista katsottuna. Se, että harrastuksen pariin tulee mukaan nuorempi sukupolvi, mahdollistaa representaatioissa sen, että harrastajat pääsevät käsiksi jatkossakin uusiin ja aiempaa monipuolisempiin vinyy-lijulkaisuihin. Toisaalta myös vinyylilevyjen myyminen helpottuu, kun markkinoilla on enemmän potentiaalisia ostajia.
Kaiken kaikkiaan hipsterirepresentaatioissa tähän ryhmään kuuluvat levyharrastajat koetaan harrastuksen sisällä liikkuvana massana, jolla on tietynlaista voimaa esimerkiksi vinyylile-vyjen julkaisutahdin ja hinta-laatusuhteen kannalta ajateltuna. Tässä kohtaa ei voida myös-kään välttyä siltä johtopäätökseltä, jossa vinyylilevyhipsterit koetaan myös massana, josta suuren osan kiinnostus harrastusta kohtaan voi hiipua tulevaisuudessa. Pidempään harras-tuksen parissa toimineiden silmissä hipsterit ovat osa digitalisaationkin vastavoimaksi ke-hittynyttä trendiä, jossa vanhaa, edelleen käyttökelpoista artefaktia arvostetaan. Vinyylile-vyharrastajalle olennaista on kuitenkin julkaisuiden laadukkuuden säilyvyys jatkossakin, vaikka hintojen nousu herättääkin vastauksissa ristiriitaisia ajatuksia.
8 YHTEENVETO
Olen tutkimuksessani lähestynyt 2010-luvun vinyylilevybuumia siitä näkökulmasta, jossa tavoitteenani oli selvittää, miten vinyylilevybuumia representoidaan vinyylilevyjä harrasta-vien ihmisten keskuudessa 2010-luvun lopulla. Tämän pääkysymyksen alla minun tavoit-teenani oli selvittää, millaiseksi vinyylilevyjen suosion kasvusta johtuvat hyödyt ja haittate-kijät koetaan, millaisia merkityksiä vinyylilevyihin yhdistetään suosion kasvun aikana, sekä miten vinyylilevybuumin aiheuttamia sosiaalisia ja kulttuurillisia muutoksia merkityksellis-tetään. Kuten jo keskeisestä tutkimuskysymyksestä käy ilmi, lähestyin näitä kysymyksiä rep-resentaation käsitteen avulla. Tärkeää oli siis tarkkailla sitä, miten vinyylilevyharrastajat pu-huvat aiemmin mainituista aiheista. Olen itse keräillyt ja harrastanut vinyylilevyjä vuodesta 2016 alkaen, eli jo muutaman vuoden ajan. Tämän myötä minulla oli jo joitakin ennakko-odotuksia tutkimukseni suhteen, mutta toisaalta tutkimusta tehdessä pääsin syvemmin kä-siksi aiheenani olevaan ilmiöön. Analyysin edetessä minulle ilmeni uusia puolia aiheesta, kuten myös vastauksia siihen, miksi vinyylilevyt ovat esillä musiikkiharrastajien puheessa juuri tällä hetkellä.
2010-luvulla syntynyttä vinyylilevybuumia representoidaan vastausaineistoissani niin, että vastauksista nousee esille kuusi keskeistä representaatioluokkaa. Aitouden representaati-oissa keskeistä on ensinnäkin vinyylilevyjen fyysisyys ja siitä syntyvä konkreettisuus. Vi-nyylilevyjen lämmin ja toisaalta myös epätäydellisyyden kautta syntyvä omankaltainen soundi on myös keskeistä, kun puhutaan aitoudesta vinyylilevyjen kontekstissa 2010-luvun lopulla. Tässä luokassa käydään myös kamppailua digitalisoituvaa yhteiskuntaa vastaan, joka tapahtuu digitaalisiin palveluihin verrattuna vinyylilevyistä saatavan aidomman koke-muksen kautta. Tie aitouteen käy nimenomaan konkretian ja epäaitouden kautta rakentuvan aidomman kokemuksen kautta. Muissakin representaatioluokissa esillä oleva digitaalisen yhteiskunnan haastaminen vanhemman teknologian kautta on yksi vinyylilevybuumin myötä tapahtuneista sosiaalisista ja kulttuurillisista muutoksista.
Aitoudesta kamppaillaan siis myös sosiaalisessa kontekstissa harrastajien välisissä keskus-teluissa. Osa vinyylilevyjä harrastavista ja ostavista representoidaan epäaitoina tekijöinä, jos harrastuneisuutta pyritään rakentamaan esimerkiksi ulkoisen imagon ylläpitämisen takia.
Yhtenä ilmiötä voimistavana tekijänä voi olla muun muassa sosiaalisen median alustat,
joissa omaa kuvaa harrastuneisuudesta voi helposti rakentaa. Kaikenkaikkiaan vastauksista muodostui aitouden representaatioita myös käyttäjätasolla. Esimerkiksi vinyylibuumin ai-kana harrastuksen aloittaneiden harrastuneisuuden aitoutta representoitiin vastauksissa her-kemmin epäaidoksi. Keskeistä onkin se, miten hyvin pystyy osoittamaan harrastuksen kon-tekstissa tekijänä oman omistautuneisuutensa. Omistautuneisuutta pystyy rakentamaan muun muassa musiikillisen tietouden ja toisaalta myös levyihin liittyvän hintatietouden kautta.
Toisena representaatioluokkana esille nousi laadukkuus. Vinyylilevyjä harrastavalle tärkeää on nimenomaan sekä kyseisen artefaktin musiikillinen sisältö sekä sen fyysiset, sosiaaliset sekä visuaaliset ominaisuudet. Kun vinyylilevyihin liitetään monella eri tasolla niiden arvoa kohottavia tekijöitä, odotetaan myös vinyylijulkaisuiden noudattavan tiettyä laatutasoa.
Tämä johtuu vinyylilevyjen pitkästä ja arvokkaaksi koetusta historiasta musiikkiformaattina.
Kuten aitouden representaatioissa, laadukkuuttakin merkityksellistetään myös digitaalisen ja fyysisen median välillä käytävän vertailun kautta. Vinyylilevyn laadukkuus rakentuu myös sitä kautta, että se mahdollistaa ääniteformaattina paremman musiikillisen tietoisuuden rakentumisen harrastajien keskuudessa. Samalla vinyylilevybuumi koetaan positiivisen il-miönä, koska esimerkiksi kasvaneesta mediahuomiosta hyötyvät myös nuoremmat sukupol-vet, jotka pääsevät kokemaan vinyylilevyjen laadukkuuden. Lisäksi suoratoistopalvelut näyttäytyvät hajauttavan musiikkiteollisuutta, jolloin vinyylilevyt tarjoavat laadukkaamman väylän musiikin kokemiseen niin, että esimerkiksi albumikokonaisuuksia pystyttäisiin ar-vostamaan taidemuotona. Vinyylilevyt representoidaan siis buumin myötä aiempaa vahvem-min myös ihmisiä sivistävänä artefaktina.
Laadukkuuden representaatioihin liittyy myös käsitys autenttisuudesta, jonka ovat aiemmin nostaneet esille myös Bartmanski ja Woodward (2013, 14–19). Laadukkuuden kannalta au-tenttisuus toimii tutkimuksessani kahdensuuntaisesti. Toisaalta auau-tenttisuus mahdollistaa laadukkuuden ja laadukkaan kokemuksen vinyylilevyjen parissa, mutta toisaalta esimerkiksi vinyylilevyjen laadukkaaksi koetut tuotantotavat mahdollistavat autenttisemman kokemuk-sen. Laadukkuuteen ollaan myös valmiita panostamaan rahallisesti. (tilasto 7.) Tämänkaltai-nen sosiaaliTämänkaltai-nen ja kulttuurilliTämänkaltai-nen muutos on yhteydessä vinyylilevyjen suosion kasvuun, jonka myötä entistä useampi kokee vinyylilevyjen laadukkuuden tavoiteltavana asiana. Sa-malla kun vaatimustaso laadukkuuden osalta on kasvanut, on myös epävarmuus esimerkiksi uusien vinyylipainosten laadukkuudesta noussut. Samalla kun vinyylilevyt ovat 2010-luvun
aikana kasvattaneet suosiotaan, on vinyylilevyjen tarjonta etenkin uusien levyjen osalta kas-vanut. Saatavuuden suhteen tämä ilmenee harrastajien vastauksista pääosin positiivisena asiana. Toisaalta tämä on ensimmäisiä asioita, jonka kautta vinyylibuumia merkitykselliste-tään myös hieman kriittisesti. Vinyylibuumi merkityksellistemerkitykselliste-tään melko suorana syynä sille, miksi eri vinyyliprässäämöissä on jonoja, josta syntyvä kiire aiheuttaa epätasaisuutta loppu-tuotteen laadukkuuden suhteen. Vinyylilevyjen lisääntyneet painosmäärät eivät siis kulje harrastajien mielestä käsi kädessä paremman laadun kanssa.
Kolmantena esiin nouseva representaatioluokka on elitismi. Keskeistä tälle luokalle on se, että formaatteja arvotetaan vinyylilevyjä korostamalla. Muut formaatit eivät saa elitistisissä representaatioissa paljoakaan tilaa, jolloin vinyylilevyt näyttäytyvät ainoana oikeana ääni-teformaattina. Elitismin representaatioluokassa esillä ovat myös käsitykset suorastaan vaka-vamielisestä suhtautumisesta vinyylilevyjen paremmuuteen. Osa merkityksellistää asian niin, että elitismi rakentuu vinyylilevyjen kontekstissa itsekritiikin puutteen kautta. Toisaalta myös levyjen musiikillinen sisältö ja äänentoistoon panostaminen on keskeistä. Vinyylile-vyjen kannalta elitismissä kyse on myös täydellisyyden tavoittelusta, joka on ristiriidassa sen kanssa, että vinyylilevyt koetaan monesti artefaktiksi, jonka aitouden kautta rakentuva paremmuus rakentuu nimenomaan epätäydellisten ominaisuuksien kautta.
Neljäs representaatioluokka käsittää formaattikeskeisyyden. Formaattikeskeisyys eroaa ai-touden representaatioista niin, että formaattikeskeisyys rakentuu levyjen hankkimisen li-sääntymisen ja hankintakynnyksen alentumisen kautta. Tilanne on syntynyt vinyylilevybuu-min aiheuttaman sosiokulttuurillisen muutoksen myötä, jolloin vinyylilevyistä on tullut kai-kista houkuttelevin fyysinen ääniteformaatti. Formaattikeskeisyyden representaatioissa ko-rostuu käsitys, jossa jopa nollasisällön tasoisiksi luokitellut julkaisut ovat nostaneet arvoaan etenkin uusien harrastajien silmissä. Usein tämä yhdistetään ylihinnoitteluun, joka näyttäy-tyy vinyylibuumin myötä muodostuneena kuplana, joka puhkeaa vääjäämättä tulevaisuu-dessa. Vinyylilevyjen suosion kasvusta hyötyä hakevat suuret yhtiöt representoidaan vas-tauksissa pienempiä yhtiöitä alemmas polkevana voimana, joka liittyy vinyylibuumin hait-tavaikutuksiin formaattikeskeisen ajattelun kannalta.
Formaattikeskeisyydessä keskeistä on myös se, kuinka vinyylilevyistä on tullut 2010-luvulla jälleen kulttuurillisesti laajemmin hyväksytty formaatti. Tämä hyväksyttävyys rakentuu esi-merkiksi vinyyliformaatin ominaisuuksista kumpuavan nostalgisuuden ja monipuolisuuden
kautta. Kulttuurinen hyväksyttävyys on yhteydessä myös digitalisoitumista vastaan käytä-vään valtakamppailuun. Vinyylilevy tarjoaakin formaattina mahdollisuuden sille, että mu-siikki voi jälleen kerran erottua taidemuotona muista digitalisoitumisesta hyötyvistä taide-muodoista. Lisäksi digitalisoituminen näyttäytyy tässä representaatioluokassa musiikillista kokemusta supistavana tekijänä. Vinyylilevy formaattina tarjoaa myös keinoja elää hitaam-min digitalisaation myötä hektiseksi koetussa sosiaalisessa todellisuudessa. Formaattikes-keisyydessä olennaista on myös eri formaattien välinen tasa-arvo. Tässä kontekstissa vinyy-lilevyihin liittyy nostalginen viehätys, joka saattaa nousta esille esimerkiksi omien koke-muksien tai suoranaisesti artefaktin ominaisuuksien kautta.
Viides representaatioluokka käsittää huomiohuoraamisen. Tässä kontekstissa olennaista on formaatin kulttuurillinen arvostus yli musiikillisen sisällön, ja millä tavalla tästä yritetään saada hyötyä vinyylibuumin myötä. Huomiohuoraamisen representaatioissa osa harrastajista näyttäytyy tekijöinä, joilta puuttuu tämä kulttuurillinen arvostus artefaktia kohtaan. Huo-miohuoraamisessa levyharrastus näyttäytyy esimerkiksi pidempään harrastuksen parissa oleville valheellisena ja pinnallisena. Levyjen nouseva hintataso liitetään monesti huo-miohuoraamisesta johtuvaksi negatiiviseksi oheisilmiöksi vinyylibuumin kontekstissa.
Aiemmin hankittavissa olevien levyjen hinnat ovat huomiohuoraajien myötä lipuneet saa-vuttamattomiin. Tämän kautta huomiohuoraamisen representaatioissa esiin nousee myös ajatus harrastuksen mielekkyydestä vinyylibuumin aikana, sillä nousevat hinnat eivät mo-nesti helpota harrastusta. Tässä representaatioluokassa tärkeä on huomioida harrastuksen kontekstissa tapahtuva sosiaalinen valtakamppailu, jota käydään etenkin uusien harrastajien ja pitempään harrastuksen parissa olleiden kesken. Kamppailuun kuuluvat muun muassa ky-symykset siitä, mihin asti on valmis itse panostamaan harrastukseen rahallisesti, etenkin jos hankkii aktiivisesti uusia levyjä. Kun ennen levylaatikkojen selaaminen esimerkiksi kirppu-torilla saattoi olla positiivinen kokemus, voi osa harrastajista kokea törmäävänsä tällaisissa tilanteissa nousseiden hintojen aiheuttamaan muuriin, joka on alkanut hankaloittaa harras-tusta.
Kuudes representaatioluokka käsittää hipsteriyden ja hifistelyn. Tämä eroaa elitismistä niin, että hipsteriyden ja hifistelyn representaatioissa vinyylilevyjä ei pidetä niin ehdottomasti muita parempana formaattina. Hifistelyyn ja hipsteriyteen liitettävät toimijat sijaitsevat vi-nyylibuumin muodostamassa trendikuplassa. Tämä määrittelemättömän kokoiseksi koettu harrastajaporukka merkityksellistetään vastauksissa esimerkiksi erityistä tarkkuutta levyjen
laatuun ja hintoihin kiinnittävinä tekijöinä. Toisaalta esillä on myös pelko leimaantua hipste-riksi, riippumatta siitä, onko ollut pidempäänkin harrastuksen parissa. Vinyylibuumi on ai-heuttanutkin yhteiskunnallisen ja kulttuurillisen muutoksen, jossa hipsteriksi ja hifistelijäksi on entistä helpompi leimautua sekä harrastuksen kontekstissa, että sen ulkopuolelta tulevissa merkityksenannoissa. Toisaalta hipsteriys ja hifistely ovat tapoja erottua massoista, joita esi-merkiksi digitalisoituva yhteiskunta tuottaa. Hipsteriys voi olla myös väylä kamppailuun hektiseksi koettua ja nopeaa digitaalista maailmaa vastaan. Tässä representaatioluokassa hi-fistely ja hipsteriys ilmenee myös vinyylilevyharrastusta vahvistavana voimana, jonka kautta etenkin nuorempi sukupolvi mahdollistaa vinyylilevyjen arvostuksen kestävyyden tulevai-suudessakin.
Vinyylilevyjen suosion kasvu ja paluu kulttuurillisestikin varteenotettavaksi musiikkifor-maatiksi on harrastajien mielestä pääasiassa positiivinen asia, mutta suosion kasvuun liittyy myös jo aiemmin esillä olleita negatiivisia ilmiöitä. Positiivisella tavalla vinyylibuumia rep-resentoidaan suomalaisten harrastajien keskuudessa ensinnäkin hyvänä vastareaktiona digi-talisoituvaa yhteiskuntaa kohtaan. Artefaktina vinyylilevy tarjoaa kuluttajalle ja harrastajalle enemmän mahdollisuuksia syventyä ja keskittyä musiikkiin, sekä esimerkiksi levyjen oheis-materiaaliin, kuten kansikuvaan ja kansiteksteihin. Vinyylilevyjen suosion ajalliseen kestä-vyyteen uskotaan myös digitalisoitumisesta aiheutuvan vastareaktion kautta. Siinä missä esi-merkiksi suoratoistopalveluista kuunneltava musiikki koetaan aineettomaksi asiaksi, joka on vain jossain toisaalla, ovat vinyylilevyt formaattina fyysisyyden myötä lähempänä harrasta-jia.
Vaikka vinyylibuumin myötä kasvaneet vinyylilevyjen julkaisumäärät ovat lisänneet epä-varmuutta painosten laadun suhteen, nousi tämä puoli buumista harrastajien merkityksissä tärkeimmäksi positiiviseksi ilmiöksi. Esimerkiksi harvinaisempien levyjen uusintapainokset representoidaan usein harrastusta helpottavasta näkökulmasta, sillä muuten harvinaisempia ja vanhempia painoksia metsästäessä kuluisi enemmän aikaa sekä rahaa. Vaikka levyjen plä-räily ja etsiminen esimerkiksi kivijalkakaupoista sekä nettikaupoista on olennainen osa har-rastusta, haluaa osa harrastuksen parissa olevista helpotusta itselleen tärkeiden levyjen osta-misessa. Lisääntyneet painosmäärät tämän fyysisen musiikkiformaatin osalta parantavat myös harrastajien ja samalla kuluttajien mahdollisuuksia tukea artisteja, mutta myös ylläpi-tää kulttuurishistoriallisesti arvokkaan vinyylilevyn arvostusta yllä. Panostaminen
vinyyli-levyihin merkityksellistetään siis säilyvyyden kautta, jotta levyillä oleva musiikki olisi nau-tittavissa vielä vuosikymmenienkin jälkeen, kuten se on ollut tähänkin asti. Formaatin säily-vyys antaa myös mahdollisuuden nähdä oma levykokoelma rahallisesti arvoaan kasvatta-vana yksikkönä. Etenkin 2010-luvun buumin myötä tämäkin näkökulma nousee esille har-rastajien vastauksista.
Kun vinyylilevyihin liittyvä sosiaalinen ja kulttuurillinen todellisuus on muuttunut 2010-luvun vinyylibuumin myötä, törmäävät myös harrastajat tästä aiheutuneisiin vaikutuksiin esimerkiksi levykaupoissa tai levymyyntitapahtumissa. Tutkimuksestani kävi myös ilmi, että mitä enemmän harrastajia vinyylilevyjen pariin tulee, sitä useampia näkemyksiä harras-tajilla on esimerkiksi vinyylilevyjen merkityksistä heille itselleen. Vaikka vinyylilevyjen suosion kasvu onkin ollut melko marginaalista 2010-luvulla, on se alkanut näkyä esimerkiksi suurten levy-yhtiöiden julkaisuissa niin, että uudetkin julkaisut löytyvät yhä useammin myös vinyylipainoksina. Tämän takia vinyylilevyjä ja niiden suosion paluuta on yhteiskunnallisen relevanssinkin kannalta tärkeä tutkia myös jatkossa. Samalla kun digitalisaatio etenee ja yhä useammat ihmiset alkavat kokea digiajan yhteiskunnan osittain liian hektisenä ja nopeana, on vanhemmista teknologioista esille nousevien merkityksien tutkiminen tärkeää. Suomessa koko ajan kasvava vinyylilevyharrastajien yhteisö tuskin tulee lähivuosina kutistumaan, sillä vinyylilevyjen uusi suosion kasvu ei ole vielä kääntynyt laskuun. Onkin mielenkiintoista jäädä seuraamaan ilmiön muuttumista, kun siirrytään 2020-luvulle digitalisaation todennä-köisesti nopeutuessa.
LÄHDELUETTELO
Alasuutari, Pertti 2011: Laadullinen Tutkimus 2.0. Tampere: Vastapaino.
Bartmanski, Dominik & Woodward, Ian 2013: The vinyl: The analogue medium in the age of digital reproduction. Journal of consumer culture 15(1), 3–27.
Bartmanski, Dominik & Woodward, Ian 2015: Vinyl: The Analogue Record in the Digital Age. Bloomsbury Academic.
Braun, Virginia & Clarke, Victoria 2006: Using thematic analysis in psychology. Qualita-tive Research in Psychology 3(2), 77–101.
Breckenridge, R. Saylor & Tsitsos, William 2017: Revitalizing vinyl. Contexts, vol. 16, 4:
72–74.
Corbin, Juliet & Strauss, Anselm 2008: Basics of Qualitative Research: Techniques and Procedures for Developing Grounded Theory. 3. painos. Los Angeles: SAGE.
Chow, Rey 1993: Writing Diaspora: Tactics of Intervention in Contemporary Cultural Studies. Bloomington: Indiana University Press.
Du Gay, Paul 2013: Doing Cultural Studies: The Story of the Sony Walkman. 2. painos.
London: Sage.
Eskola, Jari & Suoranta, Juha 1998: Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Jyväskylä:
Vastapaino.
Hall, Stuart & Evans, Jessica & Nixon, Sean 2013: Representation. Thousand Oaks, Cali-fornia: Sage Publications.
Hall, Stuart 1997: Representation: Cultural Representations and Signifying Practices.
London: Sage.
Kajander, Konsta 2012: Vinyylin lämpö. Etnologinen tutkimus musiikinharrastamisesta ja
Kajander, Konsta 2012: Vinyylin lämpö. Etnologinen tutkimus musiikinharrastamisesta ja