Laadullinen tutkimus on keskeinen osa tapaa, jolla toteutan tutkimukseni. Tutkimuskysymys ohjaa vahvasti metodologisia valintoja, kun tutkimusta tehdään. Kun haluan tutkia niitä mer-kityksiä, joita vinyylilevyjä harrastavat ihmiset liittävät vinyylilevybuumin myötä kehkey-tyneisiin ilmiöihin, on laadullinen tutkimus olennainen osa tutkimustani. Laadullisen tutki-muksen ensimmäisenä hyötynä tutkijan näkökulmasta on sen laaja-alaisuus. Laadullista tut-kimusta voi hyödyntää ja soveltaa lähestulkoon millä tieteen alalla, ja etenkin kulttuurintut-kimuksessa. Hieman kärjistäen laadullista tutkimusta voi olla mikä tahansa muu tutkimus kuin numerolliset aineistot ja tilastot. Kulttuurintutkimusta ja merkitysten analysointia on kritisoitu siitä, että normaalista arjesta ei löydy mitään sellaista, mikä olisi tutkimuksellisesti symbolisesti tarpeeksi kiinnostavaa. Nojaan tämän suhteen Alasuutarin (2011, 59–60) näke-mykseen siitä, että kun laadullista tutkimusta tarkastellaan nimenomaan kulttuurintutkimuk-sellisesta näkökulmasta, täytyy muistaa, että esimerkiksi vinyylilevyjen sosiaalinen merkitys ei ole näiden olioiden ominaisuus. Sen sijaan todellisuus mitä vinyylilevyharrastajatkin ai-neistossani rakentavat, on sosiaalisesti konstruoitunutta. Tähän on päästy merkitystulkinto-jen ja tulkintoihin liittyvien sääntömerkitystulkinto-jen kautta, jonka myötä arkielämään orientoidutaan.
Laadullisen tutkimuksen avulla pyrin pääsemään mahdollisimman lähelle vinyylilevyjä har-rastavien tai niiden kanssa tekemisissä olevien ihmisten kokemuksia aiheesta. Samalla kes-kityn myös siihen, millä tavoin kulttuurissamme luodaan merkityksiä juuri vinyylilevyistä sekä niiden suosion kasvusta. Tutkijana pyrin siis löytämään ja paikantamaan tähän ilmiöön liittyviä teemoja. Toki esimerkiksi aiemman tutkimuksen kautta itse vinyylilevyihin yhdis-tetyt kokemukset ja merkitykset ovat myös lähellä, mutta uutena näkökulmana toimii vinyy-lilevyn suosion kasvu ja siitä mahdollisesti johtuvat merkitykset. Laadullisessa tutkimuk-sessa mielenkiinnon kohteena ovat pääasiassa ihmiset, ja heistä uusien asioiden oppiminen.
(Corbin & Strauss 2008, 13.) Toisaalta ainakin omassa aineistossani myös raakastatistiikka ja tilastot ovat myös läsnä, sillä haluan tuoda analyysissäni esille muun muassa sen, minkä ikäisiä suomalaiset vinyylilevyjen harrastajat keskimäärin ovat tällä hetkellä. Myös vastaa-jien sukupuolijakauma on mielenkiinnon kohteena, vaikka tätä onkin jo aiemmin tutkittu etenkin ulkomailla.
Tutkijan omat subjektiiviset kokemukset ovat hyödynnettävissä, kun tehdään laadullista tut-kimusta. Joudun tutkimuksessani reflektoimaan jonkin verran myös omaa harrastustaus-taani, sillä olen itsekin harrastanut vinyylilevyjä nyt jo kolmen vuoden ajan. Samalla kuulun myös siihen sukupolveen, joka on löytänyt vinyylilevyt 2010-luvulla, vinyylilevyjen uudel-leentulemisen (vinyl revival) aikana. Laadullista tutkimusta tehtäessä on mahdollista hyö-dyntää sekä kvalitatiivista että kvantitatiivisia menetelmiä. Laadullisen tutkimuksen voi siis tulkita niin, ettei kvalitatiivisten ja kvantitatiivisten menetelmien tarvitse sulkea toisiaan pois. Aion tutkimuksessani toteuttaa tekstiaineiston ja tilastollisen analyysin yhteispeliä niin, että pyrin hyödyntämään tekstiaineistosta esiin nousevia havaintoja tilastollisen tiedon ja analyysiin rinnastettavina asioina. Tämän lisäksi laadullisen tutkimuksen etuihin kuuluu oman luovuuden hyödyntäminen. Laadullista tutkimusta tehtäessä tutkija kohtaa eri vai-heissa erilaisia ongelmia, joiden ratkaisemiseksi vaaditaan ongelmanratkaisukykyjä. Esi-merkiksi tutkimuskysymys voi muuttua matkan varrella, mutta tavoitteena on, että se täs-mentyy myös viimeistään matkan varrella. Luovuuden hyödyntämisen negatiivisena puo-lena voi olla se, että esimerkiksi teoreettinen viitekehys paisuu liian suureksi. Tässäkin vaa-ditaan ongelmanratkaisukykyä esimerkiksi rajausta hyödyntäen.
Laadullista tutkimusta tehtäessä on myös tärkeä huomioida omat kokemukset, etenkin sil-loin, jos tutkija jakaa samoja kulttuurillisia piirteitä vastaajien kesken. Vinyylilevyt ja mu-siikkiharrastus ovat se ”kulttuurinlaji”, josta tässä kohtaa on kyse. Tämä avaa minulle mah-dollisuuden peilata vastauksia myös oman vinyylilevyharrastuksen kautta. Toisaalta on kui-tenkin hyvä muistaa se, ettei tarkoitus ole tehdä tutkimusta pelkästään omien kokemuksien kautta tai omista kokemuksista. Oman kokemuspohjan hyödyntäminen laadullisessa tutki-muksessa on hyödyllistä niin, että omaa kokemusta pyritään käyttämään työkaluna, jonka avulla aineistosta voisi nousta esiin erilaisia merkityksiä.
Laadullisen tutkimuksen analyysitavat jakautuvat kahteen ryhmään. Ensimmäiseen kuuluvat muun muassa fenomenologinen sekä fenomenologis-hermeneuttinen analyysi, kuten myös
grounded teoria. Tällöin analyysiä ohjaa jokin teoreettinen valinta johon tutkimus ikään kuin sijoitetaan. Pyrin alun perin hyödyntämään tutkimuksessani grounded teoriaa, koska teorian aineistolähtöisyys vaikutti mielenkiintoiselta. Kun oma aineistoni koostuu lähes 500 vastaa-jan vastauksista yli kymmeneen avoimeen kysymykseen, ensivaikutelma grounded teorian hyödyntämisen suhteen oli hyvä. Lähdin hyödyntämään grounded teoriaa siitä näkökul-masta, että aineiston ilmisisällöt kuvaisivat informaatiota niiden ulkopuolella tapahtuvista ilmiöistä (Törrönen 2010, 285). Grounded teoria näyttäytyi minulle kuitenkin haasteellisena siksi, että mielestäni se on parhaiten hyödynnettävissä haastatteluaineistoissa, joissa esimer-kiksi muutamat vastaajat pääsevät kertomaan asioista laaja-alaisesti. GT:sta sisällönanalyy-siin siirtyminen kuvaa omalta osaltaan tutkimuksen teon prosessiluontoisuutta. Kyse on sa-malla myös ongelmanratkaisukykyjen hyödyntämisestä. Toisaalta sisällönanalyysiin GT:sta sovellettavia ominaisuuksia ovat muun muassa juuri avoin koodaus ja se, että aineistoa voi ja pitääkin lähestyä monta eri kertaa. Kuten Krippendorfkin (2013, 82) hyvin nostaa esille, sisällönanalyysissakin on lopulta kyse aineiston toistuvasta läpikäymisestä niin, että siitä al-kaa nousta esiin yleistettävissä olevia malleja. Tärkeää on eri analyysivaiheiden selkeä auki kirjoittaminen. Näin tutkimuksen toistettavuus säilyy mahdollisimman hyvänä.
Sisällöllinen ja temaattinen analyysi kuuluvat laadullisessa tutkimuksessa siihen ryhmään, jossa niihin on sovellettavissa useampia eri teoreettisia lähtökohtia. Tämä näyttäytyy sekä haasteena että mahdollisuutena. Haasteena siksi, että tutkijan roolissa on osattava päättää, mitkä teoreettiset lähtökohdat ovat lopulta tärkeitä kokonaisuuden kannalta. Toisaalta sovel-lettavuus luo mahdollisuuksia käyttää poikkeuksellisiakin teorioita kulttuurintutkimukselli-sesta näkökulmasta. Laadullista tutkimusta tehtäessä aineistonkeruu saattaa kestää pitkiäkin ajanjaksoja, mutta luotan omassa tutkimuksessani siihen, että yhden päivän aikana kerätyt lähes 500 vastausta 20 kysymystä sisältäneeseen kyselylomakkeeseen tarjoavat tarpeeksi kattavan kuvan aiheesta. Tällaista lyhyeltä ajanjaksolta kerättyä aineistoa voi myös pitää ikään kuin tilannekatsauksena tai ”pikakuvana” siitä tilanteesta, minkälaiseksi vinyylilevy-jen harrastajat kokevat harrastuksen luonteen 2010-luvun lopulla.
Mitä aineiston kokoon tulee, antaa laadullinen tutkimus tähänkin melko vapaan lähtötilan-teen. Laadullista tutkimusta tehtäessä aineiston koko ei yleensä ole yhteydessä siihen, kuinka hyvin tutkimus voisi onnistua. Toisaalta voidaan olettaa, että oma vastausaineistoni riittää hyvin tämänkaltaiseen tutkimukseen. Toisaalta aineiston rajaamisessa on kuitenkin oltava tarkkana ja seurattava tutkimuskysymystä ja –kysymyksiä. Eskola ja Suoranta (1998, 62)
painottavat laadullista tutkimusta tehtäessä ”teoreettista herkkyyttä”. Tämä on mielestäni lii-tettävissä siihen, että aineistosta on pyrittävä nostamaan esille esimerkiksi sieltä nousevia merkityksiä, jos niitä on tarkoitus etsiä teoreettisen pohjan ja tutkimuskysymysten kautta.
Tämä voi olla yksi väylä siihen, että aineistoa pystyttäisiin käsitteellistämään analyysivai-heen myötä.
Laadullisessa tutkimuksessa tutkimusaineisto voi myös rakentua monenlaisilla menetelmillä kerätyistä sisällöistä. Olen samaa mieltä Kiviniemen (2018, 81) kanssa siitä, että olennaista ei ole se, kuinka monella eri tavalla ja eri lähteistä aineistoa on kerätty. Olennaista on se, kuinka hyvin ilmiön pystyy ottamaan tutkijana haltuun ja vieläpä käsitteellistämään siitä eri puolia analyysivaiheen myötä. Käsitteellistäminen on lähtenyt liikkeelle jo aineiston raaka-teemoitteluvaiheessa, sillä avoimiin kysymyksiin annettuihin vastauksiin on täytynyt jo tässä vaiheessa luoda omia ryhmiä ja teemoja, joiden alle voi liittää niille yhteisiä kuvauksia si-sältäviä vastauksia. Laadullisen sisällönanalyysin lähtökohtana on saada kerätyn aineiston avulla tutkittavasta ilmiöstä tiivis kuvaus. Tavoitteena on etsiä vastauksista merkityksiä, joita liitetään vinyylilevyjen harrastamiseen, niiden kuunteluun tai vaikkapa keräilyyn. Si-sällönanalyysi auttaa siis luokittelemaan ja järjestelemään aineistoa selkeämpään muotoon, mutta ymmärrän myös, ettei se pelkästään toimi työkaluna, jonka avulla aineistosta muodos-tuu johtopäätöksiä.
Sisällönanalyysin keskeisinä lähtökohtina ovat objektiivisuus sekä systemaattisuus. Seuraa-vaksi sovellan Krippendorfin (2013, 24–30) ajatuksia aiheesta. Tavoitteena on siis tehdä tut-kimusta ja analyysiä, joka olisi myös toistettavissa. Sisällönanalyysin perusideanahan on se, että tutkimuksen sisältö löytyy analysoitavasta aineistosta. Idea on osittain sama kuin aineis-tolähtöisessa grounded teoriassa, vaikka tutkimusta tehdäänkin toisesta suunnasta. Tutki-muksessa käytettävä aineisto on siis siitä muodostuvan tekstin ja analyysin ominaisuus, ja sisältö on löydettävissä myös analyysiprosessin kautta. Analysoitaviin teksteihin, esimer-kiksi musiikkiin, viesteihin tai kyselyn vastauksiin on yhdistettävissä kuusi erilaista ominai-suutta, jotka Krippendorf nostaa esille:
1. Analysoitaviin teksteihin liitettävät merkitykset tulevat aina niiden ulkopuolelta, tässä tapauksessa tutkijalta
2. Analysoitavista teksteistä on aina löydettävissä useampia erilaisia merkityksiä.
3. Aineistosta esiin nousevat merkitykset saavat erota tutkijan omista näkökulmista.
4. On tärkeää pohtia myös aineistosta esille nousevia merkityksiä, jotka eivät ilmene suoraan aineistosta.
5. Tutkimuksen kontekstin määrittely on tärkeää. Tutkimukseni konteksti liittyy vi-nyylilevyjen suosion kasvuun 2010-luvulla, ja ilmiöstä esille nouseviin merkityk-siin.
6. Analyysin kautta aineistosta on tarkoitus nostaa esille päätelmiä, jotka ovat yhtey-dessä tutkimuskysymykseen.