Jo ennen tutkimukseni aineiston keruuta olin melko varma siitä, että representaation käsite voisi olla lähellä tutkimukseni aihepiiriä. Tämä johtuu siitä, että tarkastelen niitä
merkityk-2,90%
Alle 20v 20-29v 30-39v 40-49v 50-59v 60v tai yli
Vastaajien ikäjakauma (443 vastausta)
siä, joita vinyylilevyjen harrastajat liittävät vinyylilevyihin, sekä etenkin vinyylilevybuu-mista aiheutuviin ja johtuviin ilmiöihin. Representaation käsite on keskeinen silloin, kun tutkitaan ihmisten tuottamia merkityksiä tietystä asiasta, tässä tapauksessa vinyylilevyistä ja vinyylilevybuumista (Hall & Evans & Nixon 2013, 1). Representaation semanttinen merki-tys voidaan jakaa kahteen osaan. Yksi käsimerki-tys liittyy siihen, että representaatio tarkoittaa uudelleen esittämistä, jonka avulla jokin asia voidaan tuoda läsnäolevaksi spatiaalisesti tai ajallisesti. Ajallisuus tarkoittaa tässä tapauksessa jotakin tiettyä hetkeä, jossa representaatio tapahtuu. Toinen esittämiseen ja representaatioon liitettävä merkitys on tilanne, jossa jokin asia ikään kuin korvaa tai paikkaa poissaolevan asian. (Prendergast 2000, 4–5.) Esimerkiksi Suomen kielen sana ”vinyylilevy” assosioidaan yleensä musiikkiformaattiin ja musiikkile-vyyn, jolta voidaan toistaa musiikkia. Näin ollen jokin asia, tässä tapauksessa musiikintois-toformaatti, tehdään läsnä olevaksi.
Representaatio liittyy vahvasti myös kieleen. Representaation ja kielen suhde voidaan nähdä kolmiosaisena, kuten Webb (2009, 40) myös nostaa esille. Kaikki lähtee siitä, että kieli toi-mii representaationaalisesti merkkien avulla. Tästä käytännön esimerkkeinä ovat muun mu-assa kieli, musiikki ja kuvat. Näiden avulla asioita ja konsepteja tuodaan läsnä olevaksi, jotta niihin voidaan liittää merkityksiä. Tämän lisäksi kieli toimii myös ikään kuin viittauskeinona johonkin. Samalla voi todeta, että kieli auttaa myös ohjaamaan ja viittaamaan ihmisiä tiet-tyihin asioihin. Ilman kieltä ihmisten olisi siis vaikea viestiä esimerkiksi heidän mielenkiin-tonsa ja intohimon kohteistaan. Lisäksi representaatiolla voi viitata edustamiseen, kuvaami-seen ja esittämikuvaami-seen. Se voi myös tarkoittaa esimerkiksi merkittyjä, havainnollistettuja tai epäsuorasti, välineellisesti ilmennettyjä kohteita. (Knuuttila & Lehtinen 2010, 10.) Tutki-mukseni keskiössä ovat ne esitykset ja kuvaukset, joiden avulla vinyylilevyharrastuksesta luodaan merkityksiä.
Representaation käsitteeseen liittyy kaksi systeemiä. Ensimmäiseen kuuluvat erilaiset asiat, esineet ja tapahtumat, jotka pystytään liittämään käsittämiimme konsepteihin tai mentaali-siin representaatioihin asioista. Ihmiset muodostavat omakohtaisia merkityksiä henkilökoh-taisten konseptien ja mielikuvien avulla. Toinen representaatioon liittyvä systeemi liittyy kieleen. Ilman jaettua kieltä emme pysty muodostamaan merkityksiä eri asioista, eikä jaetun mielessä olevan konseptikartan hyödyntäminen onnistu. Kun mielessämme olevia teja käytetään, hyödynnetään erilaisia merkkejä. Merkit edustavat konsepteja ja eri konsep-tien välisiä suhteita, joista muodostuvat ne systeemit, joilla ymmärrämme kulttuurimme.
Kun erilaiset asiat, konseptit ja merkit yhdistyvät, muodostuu sitä kautta erilaisia represen-taatioita. (Hall 1997, 17–19.) Representaatiot voivat myös viitata tilanteeseen, kulttuuriin ja myös yhteiskunnassa tapahtuviin asioihin ja prosesseihin. Vinyylilevyjen suosion kasvu vahvasti digitaaliseen mediaan ja esimerkiksi suoratoistopalveluihin luottavassa musiikkite-ollisuudessa on mielenkiintoinen ilmiö. Vaikka vinyylilevyjen harrastajamäärät ovat margi-naalissa, voi ilmiö silti heijastaa laajemmin yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia tai proses-seja. Esimerkiksi aineistostani esiin nousevat hipsterirepresentaatiot viittaavat siihen, kuinka vinyylilevyharrastajia merkityksellistetään eri tavoin samalla, kun vinyylilevyjen suosio muuttuu.
Omaa tutkimustani lähimpänä oleva lähestymistapa ottaa huomioon kielen sosiaalisen luon-teen. Tässä konstruktiivisessa lähestymistavassa kielen käyttäjät muodostavat erilaisten kon-septien ja merkkien avulla tarkoituksia kohteesta. Konseptit ja merkit ovat tässä represen-taatiosysteemin keskeisiä osia, joilla representaatiot muodostetaan. Todellista maailmaa ja sen olemassaoloa ei kielen sosiaalisen luonteen huomioivassa teoriassa kielletä, mutta oleel-lista on, että se ei itsessään ilmaise merkityksiä. Merkitykset muodostetaan eri systeemien avulla, tässä tapauksessa kielellisiä systeemejä hyödyntäen. Ihmiset ja yksilöt käyttävät so-siaalisesti näitä representaatiosysteemejä, jolla ympäröivää maailmaa tehdään merkityksel-liseksi. (Hall 1997, 25.) On siis hyvä muistaa, että representoiminen toimii lähtökohtaisesti niin, että kielen avulla jostakin asiasta muodostetaan uusi esitys. Representoitavana olevasta asiasta voidaan myös muodostaa sellaisia representaatioita, joiden avulla representoitava näyttäytyy eri tavalla. Kaiken kaikkiaan ympäröivästä maailmasta syntyvät merkitykset ja niiden esiin nostaminen on yksi keskeisistä asioista tutkimuksessani.
Aiemmin mainittu konstruktiivinen representaatiokäsitys on lähellä tutkimustani, sillä tark-kailen vinyylilevyjen harrastajien ja keräilijöiden muodostamia merkityksiä, kun aiheena on 2010-luvun vinyylilevybuumi. En voi olettaa, että kyselyn vastaukset heijastaisivat suora-naisesti todellisuutta, eikä vastausten intentionaalisuudenkaan tarkastelu olisi kovin hedel-mällistä tässä tutkimuksessa. Sen sijaan on hedelhedel-mällistä pohtia niitä seikkoja, millä eri ta-voin vinyylilevyjä harrastavat ihmiset rakentavat merkityksiä muun muassa vinyylilevyistä, soitinteknologiasta ja muusta vastaavasta harrastukseen liittyvästä. Lisäksi on hyvä muistaa, että representaatiot, tarkoitukset ja todellisuus eivät yksinkertaisesti vain ole jossakin val-miina odottamassa tulkitsijaa. Niiden takana on aina jonkinlaiset toimijat ja tekijät, joiden kautta esimerkiksi tarkoituksia muodostetaan. Representaatiot eivät pelkästään tee ihmisten
luomia yhteyksiä ja suhteita asioiden välillä näkyväksi, vaan representaation avulla nämä asiat muodostuvat samalla todeksi (Webb 2009, 10). Tämä on yksi representaatioteorian vahvuuksista tutkimukseni kannalta. Sen avulla voidaan tutkia niitä tapoja, miten ihmiset rakentavat maailmankuvaa, tekevät asioita todellisiksi ja kuinka he itse ovat osallisena heitä ympäröivässä maailmassa sekä kulttuurissa.
Merkitykset toimivat ikään kuin dialogina. Kun esimerkiksi ääniä, eleitä tai sanoja tarkas-tellaan representaation näkökulmasta, niiden olemassaolo ja sitä mitä ne ovat ei itsessään ole teorialle merkityksellistä. Sen sijaan olennaista representaatioiden kannalta on se, mitä näillä elementeillä tehdään. Dialogin kautta ymmärrettävä representaatiokäsitys liittyy siis edusta-miseen ja tulkitseedusta-miseen. Siihen, kuinka sosiaaliseen ympäristöömme liittyviä asioita daan edustaa esimerkiksi kielen tai äänien avulla. Toisaalta representaatioiden avulla voi-daan myös tulkita ympäröivää sosiaalista todellisuuttamme. Tämän lisäksi representaatioissa voidaan nähdä olevan kyse tiedon ja ideoiden järjestämisestä. (Webb 2009, 10–11.) Aiem-min mainittu liittyy esimerkiksi jaettuihin mielen konseptikarttoihin ja siihen, mitä tietoa esimerkiksi vinyylilevyistä kullakin kyselyyni vastanneella ihmisellä on. Tietoon ja ideoihin liittyy mielestäni myös kokemusperäinen tieto. Tämä on varsin keskeistä, kun puhutaan ar-tefaktista, jonka yhtenä toimintatarkoituksena on välittää erilaisia tunnetiloja ja kokemuksia käyttäjälleen.
Omilla jaetuilla kulttuurisilla koodeilla ihmiset pystyvät luomaan omia merkityksiä esimer-kiksi vinyylilevyistä ja niihin liittyvästä suosion kasvusta. Representaatioiden avulla merki-tyksistä muodostuva dialogi pysyy yllä. Ne myös muuttuvat ajasta ja paikasta riippuen. Tut-kimuksessani on esillä myös kulttuurihistoriallinen tausta, sillä aihepiirin keskiössä vuosi-kymmeniä vanha musiikkiformaatti ja teknologia mihin yhdistetään yhä intohimoisia mer-kityksiä harrastajien parissa. Tämän myötä voi huomata, että jaetuilla konseptikartoilla ja kulttuurisilla koodeilla on tapana myös muovautua ajan myötä. Tässä kontekstissa kaikki lähtee siis kielestä. Ilman kieltä ei synny merkityksiä ja merkityksellistämistä. Vinyylilevy-harrastajat ovat lähestulkoon aina tekemisissä myös levyillä olevan musiikin kanssa. Musii-kin kautta pyritään viestimään kuuntelijalle äänin ja sanoituksin erilaisia tunnetiloja ja mie-likuvia. Tätä kautta musiikki toimii ikään kuin kieli. Lisäksi vinyylilevyjen sisällölliset sekä ulkoiset ominaisuudet auttavat harrastajia muodostamaan omanlaisia merkittyjä ja merki-tyksellisiä kokonaisuuksia.
Kun puhutaan merkityksellistämisprosesseista, on representaatio vahvasti yhteydessä yksi-lön identiteettiin sekä tietoisuuteen esimerkiksi merkityksellistämisen kohteena olevasta asi-asta (Hall 1997, 5). Esimerkiksi eri kulttuurilliset artefaktit eivät vain ole olemassa sosiaali-sessa todellisuudessamme, vaan niihin liitettäviä merkityksiä tuotetaan ja tämän kautta myös merkitykset muokkautuvat. Vinyylilevyjä ei nähdä 2010-luvun lopulla samanlaisina artefak-teina millaisina ne nähtiin vaikkapa 1980-luvulla. Silloin vakioidusta ääniteformaatista on nykypäivään tultaessa muovautunut artefakti, jolla on pitkän historiansa myötä vankka asema marginaalissa olevana ääniteformaattina. Suurin osa nykyään markkinoilla olevista vinyylilevyistä on 1990-luvun alussa tai sitä aiemmin julkaistuja levyjä. Viime vuosien ai-kana vinyylilevyjä on toki tullut markkinoille hieman tiuhempaan uusistakin julkaisuista, mutta useasti rajoitettuina painoksina. Tästä johtuen useimmat harrastajien omistamat levyt ovat käytettyjä, jolloin vinyylilevyssä on omaa ajan tuomaa kulumaa. Aiemmat omistajat ovat jättäneet siihen jälkensä. Myös tällaisilla tekijöillä voi olla vaikutusta siihen, miten vi-nyylilevyjä merkityksellistetään.
Representaatio voidaan nähdä kuuluvan osaksi viittä suurta kulttuurillista prosessia, joihin kuuluvat representaation lisäksi identiteetti, tuottaminen, kulutus sekä säätely. Kun tehdään kulttuurintutkimusta, yleensä tutkittava teksti tai artefakti läpäisee jonkin näistä prosessista.
(Du Gay 2013, xxx.) Representaatio liittyy tässä piirissä kulttuurillisten merkitysten synty-miseen. Representaatiot voivat voimia yhtenä välineenä, kun ihmiset vahvistavat ja muok-kaavat omia identiteettejään. Kun tutkimukseni keskiössä on kulttuurinen artefakti, eli vi-nyylilevy, ovat representaatiot jonkin verran yhteyksissä identiteetin lisäksi myös kulutuk-seen ja tuottamikulutuk-seen. Ilman kulutuskulttuuria ja tuottamisen kulttuuria vinyylilevybuumia tuskin olisi olemassa. Kulttuurinen tuottaminen ei pelkästään liity tekniseen tuottamiseen, vaan esimerkiksi vinyylilevyjen kohdalla kulttuurista tuottamista voidaan katsoa myös siitä näkökulmasta, miten vinyylilevyt ikään kuin tuotetaan kulttuurillisesti. Tässä tärkeää on merkityksellisyys ja vinyylilevyihin liitetyt merkitykset, joita tuotetaan.
Vinyylilevyt ovat osa kulttuuriamme, mutta sen lisäksi niillä on myös oma kulttuurinsa. Ih-misillä on erilaisia merkityksiä vinyylilevyistä, mutta yksi yhteinen tekijä on kuitenkin se, että vinyylilevyt ovat ikään kuin ihmisten tiedossa. Tätä kautta vinyylilevyt ovat kulttuuril-lisia, sillä ne ovat merkityksellisiä esineitä. Vinyylilevyjen merkityksellisyys ja kulttuurilli-suus johtuvat siitä, että vinyylilevyihin on yhdistettävissä erilaisia sosiaalisia käytäntöjä.
Keskeisin on tietenkin musiikin kuuntelu, mutta esimerkiksi nykypäivänä omista vinyylile-vykokoelmista otetaan muun muassa tyyliteltyjä valokuvia ja niitä jaetaan esimerkiksi In-stagramissa. Vinyylilevyjen sosiaalinen profiili on siis hieman muuttunut, mutta se toisaalta myös edelleen vahvistaa tämän artefaktin kulttuurillisuutta. Meitä ympäröivän kulttuurin voi nähdä kahdesta eri näkökulmasta. Toisessa painottuvat kaikki ne tavat, joilla elämme elä-mää, ja toisessa tarkoitusten tuottaminen ja niiden kiertokulku. (Du Gay 2013, 6.) Jälkim-mäinen näkemys kulttuurista on lähempänä tutkimustani. Tarkemmin ottaen keskeistä on merkityksellistäminen nimenomaan kielen kautta. Tämä johtuu siitä, että kaikki sosiaaliset toiminnot, kuten esimerkiksi vinyylilevyjen harrastaminen, muodostuvat niihin luotujen merkitysten kautta.
Vinyylilevyt ovat siis jo itsessään kulttuurillisia ja merkityksiä sisältäviä artefakteja, mutta myös vinyylilevyharrastus ja siitä johtuva 2010-luvun vinyylilevybuumi ovat sosiaalisia toi-mintoja, jotka ovat syntyneet ja rakentuneet harrastajien luomien merkitysten kautta. Tässä kohtaa täytyy tarkentaa, ettei vinyylilevybuumi sinänsä ole sosiaalinen toiminto, vaan se voidaan nähdä sosiaalisen toiminnon (vinyylilevyharrastuksen) kautta muodostuneena il-miönä. Yksilöiden luomia merkityksiä voidaan tarkastella siitä näkökulmasta, miten artefak-teja tai muita asioita representoidaan. Representaatioita tai merkityksiä ei voida löytää suo-raan kohteesta, esimerkiksi vinyylilevyistä. Sen sijaan merkitykset ja sitä kautta myös rep-resentaatiot muodostuvat eri tapahtumista ja toiminnoista, mitä kulttuurillisesti tehdään.
Nämä ovat erilaisia kulttuurillisia käytäntöjä.
Ihmiset ovat keskeisessä asemassa, kun eri asioille tai ilmiöille tuotetaan merkityksiä. Vi-nyylilevyjen suosio on nähtävissä esimerkiksi myyntitilastoista, mutta noissa tilastoissa ei itsessään ole vielä minkäänlaisia merkityksiä. Niistä voidaan arvioida, että vinyylilevyjen ympärille on ehkä kehkeytynyt 2010-luvun aikana uudenlainen suosio ja sitä kautta myös uudenlaisia merkityksiä sekä representaatioita. Ihmiset kuitenkin luovat merkityksiä sekä vinyylilevyistä että kaikkeen siihen liittyvästä. Merkityksiä ja sitä kautta representaatioita voidaan myös rakentaa jonkin asian samanlaisuuden tai erilaisuuden kautta verrattuna muu-hun. Vinyylilevyjen tapauksessa erilaisuuden kautta luodut representaatiot ovat korostuneet etenkin 2010-luvulle tultaessa. Kun älylaitteet ovat suhteellisen nopeassa tahdissa mullista-neet teknologisen kulttuurillisen maailman missä me elämme, on ikään kuin vastavoimaksi muodostunut vanhojen, hieman yksinkertaisempien teknologioiden ihailu.
Lisäksi on hyvä muistaa, että vinyylilevyt ja niiden kuunteluun tarvittava laitteisto toimivat sekä lähteinä että kanavina merkityksen tuottamiselle kulttuurissamme. Sovellan tässä koh-taa Du Gayn (2013, 17) ajatuksia uusista teknologioista ja kulttuurillisesta tuotannosta vi-nyylilevyjen maailmaan. Esimerkiksi vinyylilevyt ovat itsessään kulttuurillisia merkityksiä sisältäviä objekteja. Toisaalta ne myös toimivat merkitysten välittäjinä musiikillisesti ja vi-suaalisesti, äänen ja kuvien avulla. Vinyylilevyt ja niiden toistamiseen käytettävä laitteisto siis ”medioi” eli välittää yleisölleen musiikillisia ja visuaalisia merkityksiä. Sosiaalisen me-dian läpimurron ja älylaitteiden kehittymisen myötä eri medioiden välityksellä saatavat ja muodostuvat merkitykset ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti. Sekä vinyylilevyjen suosion kasvu että siihen liitettävät merkitykset voidaan nähdä olevan ihmisten tuottamia. Tutkimuk-seni aineiston vastaukset muodostuvat myös pääasiassa sellaisten henkilöiden vastauksista, joiden mielessä olevat konseptit ovat melko lähellä toisiaan, kun puhutaan vinyylilevyistä.
Nämä konseptit ja käsitykset vinyylilevyistä näkyvät siinä, millaisia merkityksiä vastaajat luovat vinyylilevybuumista kielen avulla (Hall & Evans & Nixon 2013, 4).
Koska tutkimukseni on vahvasti yhteydessä esineisiin ja aineelliseen maailmaan (esim. le-vyt, kansikuvat, soittimet, kaiuttimet), on keskeistä tarkastella vastauksia siitä näkökulmasta, mitä merkityksiä aineelliseen maailmaan liitetään. Näiden merkitysten esille nostamisessa representaatioteoria toimii tärkeänä välineenä tutkimuksessani. Konstruktiivisesta represen-taatiokäsityksestä puhuttaessa on hyvä muistaa myös se, että merkityksiä eivät tuota pelkäs-tään kyselyyn vastanneet henkilöt, vaan myös minä tutkijana. Omassa tutkimuksessani rep-resentaation käsitettä on hyvä käyttää etenkin tarkkaillessa sitä, minkälaisia kohdetta mää-ritteleviä kuvauksia kyselyaineistoissa luodaan. Tässä tapauksessa kyselylomakkeeseen vas-tanneet toimijat ja heidän kokemuksensa tulevat läsnäoleviksi (Törrönen 2010, 285). Vinyy-lilevyjä keräileville ja harrastaville ihmisille tehdyssä kyselylomakkeessa vastaajat represen-toivat ja sitä kautta tekevät läsnä oleviksi esimerkiksi harrastukseen liittyvän ostokäyttäyty-misen, äänentoistoteknologian ja myös niitä affekteja, joita vinyylilevyihin liitetään.
On myös hyvä pitää mielessä se, ettei aikomuksenani ole tutkimuksen kautta löytää univer-saaleja totuuksia vinyylilevybuumista. Tarkoituksena on havainnoida sitä, miten tutkimus-aineistoni vastauksissa vastanneet henkilöt merkityksellistävät vinyylilevyjä ja vinyylilevy-jen suosion kasvua nykyisessä ajassa ja paikassa. Yksinkertaistettuna ajatuksena on konst-ruoida kyselyaineistoni vastauksista merkityksiä vinyylilevyistä ja niiden suosion kasvun
vaikutuksista. Nämä vastaukset ovat ikään kuin se raakamateriaali, josta noita merkityksiä lähdetään havainnoimaan. Kun havainnointeja tehdään, on hyvä pitää mielessä se, että vi-nyyliharrastajien vastaukset ovat osa sosiaalista todellisuuttamme, mutta ne ovat myös ku-vauksia maailmasta. Representaatioteorian avulla ei siis tuoda esille todellisuutta, vaan se tehdään merkitykselliseksi. (Webb 2009, 30.) Tämä yksinkertaiselta näyttävä asia on käy-tännössä melko kompleksinen kokonaisuus, kun puhutaan nimenomaan ihmisten välisestä viestinnästä ja representaatioista.