Huomiohuoraajaat, jotka tuskin edes kuuntelee levyjään, mutta esittelee niitä kun on kiva boostata itsetuntoaan. Hintojen nousu. Bisneksen tekijät (haalivat markkinoilta tiettyjä painoksia useita kappaleita itselleen..), trokarit, osa luulee että jokainen vinyyli on harvinainen ja arvokas.
V21, mies, 30–39v
Huomiohuoraamiseen keskittyvissä merkityksenannoissa keskustelu liittyy formaatin arvos-tukseen yli musiikillisen sisällön. Nämä huomiohuoraajat, jotka ovat huomanneet vinyylile-vyjen suosion kasvun ja yrittävät hyötyä siitä, leimataan vastauksissa yhdeksi päätekijöistä, kun puhutaan formaatin ylihinnoittelusta. Vinyylibuumi on siis tuonut markkinoille sellaisia myyjiä, jotka joko tarkoituksella tai osittain tietämättään pyytävät vinyylilevyistä liian suurta hintaa. Yhtenä vaikuttavana tekijänä tälle voi olla median vaikutus. Median uutisointi vi-nyylilevyjen paluusta 2010-luvun aikana on ollut omiaan lisäämään painetta nostaa myytä-vien levyjen hintoja. Myös lisääntyvät erikoisjulkaisut ja uusintapainokset koetaan lukui-sissa vastauklukui-sissa ylihinnoittelun näkyviksi puoliksi. Osa näistä uusintajulkaisuista koetaan vinyylilevyharrastajien keskuudessa tarpeettomiksi. Tässä kohtaa esiin nousee siis tietynlai-nen ristiriita valtavirran julkaisujen ja vinyylilevyjä harrastavan alakulttuurin välillä. Toi-saalta uusintapainokset koetaan hyödyllisinä siksi, että ne antava mahdollisuuden päästä kä-siksi levyihin, jotka alkuperäispainoksina maksaisivat liikaa. Toisaalta, koska uudelleenjul-kaistuissa levyissä ei tule ikinä olemaan samanlaista kulttuurista arvoa kuin alkuperäisjul-kaisuissa, niiden hintoja seurataan tarkasti.
Huomiohuoraamisen representaatioissa keskeistä on vinyylilevyihin kulttuurillisena artefak-tina liitettävä arvostus, joka jää huomiohuoraajilta uupumaan. Karkeimmillaan huomiohuo-raamista representoidaan niin, että levyjä hankitaan ja niitä esitellään esimerkiksi sosiaali-sessa mediassa, mutta harrastaminen jää tähän. Tässä representaatioryhmässä harrastajat kä-sitetään toimivan vinyylilevyjen parissa vain sen takia, että siitä saadaan välitettyä ulkoiseen maailmaan jonkinlainen kuva itsestä vinyylilevyjen kulttuurisen arvon tiedostavana tekijänä.
Tämä kuva on osan harrastajien mielestä valheellinen siinä mielessä, ettei vinyylilevyille
pystytä huomiohuoraajien toimesta antamaan sen ansaitsemaa kulttuuri- ja musiikkihistori-allista arvoa. Huomiohuoraamiseen representaatioihin liittyy siis vahvasti pinnallisuus.
Huomiohuoraamiseen yhdistetään jonkin verran myös tällaisesta harrastustoiminnasta ai-heutuva levyjen hintojen nousu. Vinyylibuumin oheisilmiöksi representoidun muutoksen myötä levyjen nousevat hinnat merkityksellistetään myös sitä kautta, että ne pahimmillaan hidastavat omaa harrastustoimintaa. Ne levyt, jotka aiemmin olivat hankittavissa oman bud-jetin sallimissa rajoissa, ovat nyt lipumassa osittain harrastajien ulottumattomiin. Kun vi-nyylilevyharrastuksen sosiaalinen todellisuus on muuttunut 2010-luvulla, muuttuvat myös ne merkitykset, joita vinyylilevyihin ja vinyylilevyharrastukseen liitetään. Nämä negatiivis-sävytteiset merkityksenannot, jotka ovat alkaneet muodostua ilmiön oheisvaikutuksiksi, ovat yksi esimerkki tästä muuttuvasta sosiaalisesta todellisuudesta. Tässä tilanteessa yksilöt jou-tuvat peilaamaan harrastusta myös oman identiteettinsä kautta. Mihin pisteeseen asti he ovat valmiita panostamaan harrastukseen rahallisesti niin, että harrastuksesta rakentuu heille mie-lekäs kuva? Näiden kysymysten kanssa moni pidempäänkin levyjä harrastanut yksilö voi joutua kamppailemaan vinyylilevyharrastuksen muuttuvassa sosiaalisessa todellisuudessa.
Kaikki harrastajat eivät myöskään ole valmiita myymään levyjään, vaikka niistä saisikin nyt rahallisesti hyvää voittoa esimerkiksi huomiohuoraajien ostoinnokkuuden avulla. Tämä joh-tuu osittain siitä, että vinyylilevyt sisältävät kultjoh-tuurisia merkityksiä. Tällaisina objekteina niiden arvokkuus ei aina rakennu harrastajan näkökulmasta pelkästään rahallisesta näkökul-masta katsottuna. Tunneside harrastukseen ja vinyylilevyihin voi olla sen verran vahva, ettei vinyylibuumin aiheuttaman kulttuurissosiaalisen tilanteen muutoksen välttämättä anneta ai-heuttaa omiin myynti- tai ostopäätöksiin. Huomiohuoraamisen representaatio voi olla yksi syy siihen, miksi rahakysymykset ovat yksi keskeisistä ja keskustelua herättävistä puheen aiheista, kun puhutaan 2010-luvun vinyylilevybuumista. Onko oikein ostaa esimerkiksi vi-nyylilevyjä lähestulkoon hinnalla millä hyvänsä vain oman sosiaalisen todellisuuden pön-kittämisen takia? Tämä on se piiloon jäävä representaatio, mikä useista vastauksista on nos-tettavissa esille. Harrastukseen ja vinyylilevykulttuuriin nykyään mukaan tulleet rahakysy-mykset ovat myös hieno esimerkki siitä, kuinka muun muassa kulttuurisiin artefakteihin lii-tettävät merkitykset muuttuvat ajan kanssa (Hall 1997, 61).
Lisäksi ei kehtaa enää kirpputoreilla levyjä pläräillä, kun paskakuntoiset koko-elmatkin maksaa järjestään sen 10€ kpl.
V242, mies, 40–49v
Kun levyjen hankintaa representoidaan huomiohuoraamisen näkökulmasta, liittyy siihen le-vyjen hintatason nousu. Hintojen noususta aiheutuvia harrastusta vaikeuttavia representaati-oita löytyy vastauksista kahdensuuntaisesti. Ostajan näkökulmasta levyjen pläräämisestä eli crate diggingista voi tulla osalle harrastajista epämiellyttävää, kun levyjen hinnoittelu ei vas-taa oman harrastustaustan kautta rakentunutta tietopohjaa. Discogsin kaltaiset palvelut ovat mahdollistaneet sen, että levyharrastajien on helppo pysyä kartalla etenkin ulkomaalaisten julkaisuiden hintatasosta. Toisaalta esimerkiksi kotimaisista iskelmälevyistä on hankalampi saada tietoa Discogsista, joka voi yksi tekijä sille, miksi suomalaisista iskelmälevyistä pyy-detään ylihintaa esimerkiksi kirpputoreilla. Myyjän näkökulmasta hintojen nousu merkityk-sellistetään myös toimintaa hankaloittavana tekijänä. Esimerkiksi Discogsia käyttävien hin-noista kiinnostuneiden harrastajien toiminta representoidaan vastauksissa näennäiseksi, jol-loin heistä piirtyy myös epäaito kuva. Aiemmasta vastauksesta saa myös sen kuvan, että ennen vinyylibuumia levyjen hinnoittelu oli kevyempää esimerkiksi kirpputoreilla ja levy-messuilla, jolloin ostopäätöksienkin tekeminen oli helpompaa. Levyjen noussut hintataso luo buumin ympärille kireitäkin representaatioita ostajan ja myyjän välisestä kanssakäymi-sestä levykaupoissa sekä levymessuilla.
Hyvä asia toki, mutta samalla hieman huvittavaa, että jo kertaalleen "tuhoon-tuomituksi formaatiksi leimattu" tuote sillä lailla alkaakin trendaamaan uudel-leen. Monelle meistä kuitenkin vinyyli on kokoajan pysynyt parhaimpana vaihtoehtona.
V444, nainen, 20–29v
Vastauksesta on löydettävissä representaatio huomiohuoraamisen vaikutuksista ja ilmenty-mästä pidempään harrastuksen parissa olleen näkökulmasta katsottuna. Huomiohuoraamisen representaatioissakin kyse on sosiaalisesta valtakamppailusta harrastuksen kontekstin si-sällä. Vinyylilevyjen uusi paluu nuoremmankin sukupolven käyttö- ja keräilyesineeksi näh-dään trendin harjalla ratsastavien uusien harrastajien aikaan saamana ilmiönä. Jo yli vuosi-kymmenen ajan mukana olleille harrastajille kyse ei kuitenkaan ole trendin avulla huomion keräämisestä, vaan vinyylilevyn keskeisiin ominaisuuksiin huomion kiinnittämisestä ja eten-kin arvostuksesta. Huomiohuoraamisen vastavoimana toimii siis kokemuksen kautta
raken-tuva arvostus vinyylilevyä kohtaan. Uuden 2010-luvun vinyylilevytrendin myötä harrastuk-sen pariin tulevia ei välttämättä repreharrastuk-sentoida niin, että esimerkiksi heidän somessa osoit-tama kiinnostus harrastusta kohtaan olisi ansaittua. Koska vinyylilevyjen suosion laskun ai-kana 1990-luvun lopulla moni ei enää uskonut vinyylilevyyn kulttuurillisesti relevanttina formaattina, ei myöskään nykyisessä ajassa kasvava kiinnostus vinyylilevyjä kohtaan näyt-täydy ansaittuna. Toisaalta joukossa on myös positiivisia ääniä, sillä huomiohuoraus on ne-gatiivisista oheisilmiöistä huolimatta yksi väylä kasvattamaan tietoutta ja arvostusta vinyy-lilevyjä kohtaan. Mitä enemmän vinyylilevyt saavat näkyvyyttä, sitä pidempi elinkaari tällä ääniteformaatilla voi olla.