Tuntuu siltä, että kaikki mikä on vinyylillä kiinnostaa, siis aivan turhanpäiväi-nenkin musiikki.
V165, mies, 50–59v
Formaattikeskeisyyden representaatio on myös nostettavissa esiin vastausaineistoista. For-maattikeskeisyydessä, ja ”kaikki musiikki kelpaa, kunhan se on vinyylillä” -tyylisessä ajat-telussa itse artefakti ja sen ominaisuudet ylittävät musiikillisen sisällön, kuten aitouden rep-resentaatioiden kohdalla oli. Keskeistä formaattikeskeisissä representaatioissa aitouteen ver-rattuna on kuitenkin levyjen hankkiminen ja hankintakynnyksen löystyminen muun muassa vinyylilevybuumin aiheuttaman kulttuurillisen muutoksen myötä. Vinyylilevyjen suosion kasvu on aiheuttanut harrastajien keskuudessa sitä, että esimerkiksi nousseet hinnat yhdiste-tään ”kaikki kelpaa, kunhan se on vinyylillä” -representaation alle. Harrastajat hakevat siis tietoisesti ja tiedostamatta syitä sille, miten tähän tilanteeseen on tultu esimerkiksi levyjen hintojen ja painosmäärien tai niiden laadukkuuden suhteen. Vastauksessa mainittu turhan-päiväinen musiikki löytyy vastauksien perusteella yleensä esimerkiksi pikaisesti kootuilta kokoelmalevyiltä ja vähemmälle suosiolle jääneiltä iskelmäjulkaisuilta. Tällaiset julkaisut ja niiden luokitteleminen arvottomiksi tarjoaa osalle harrastajista välineen kyseenalaistaa tur-hanpäiväisiä julkaisuja kohtaan kasvaneen kiinnostuksen.
Formaattikeskeisyyden representaatioissa korostetaan myös sitä, että vinyylilevyillä oleva tyhjänpäiväiseltäkin tuntuva sisältö on kasvattanut huomiota sitä mukaa, kun kiinnostus vi-nyylilevyjä kohtaan on kasvanut tämän vuosikymmenen aikana. Toisaalta näistä represen-taatioista käy selkeästi ilmi se, ettei kyse ole välttämättä vinyylilevyillä olevan sisällön ar-vostuksen kasvusta, vaan kyse on nimenomaan mielenkiinnosta. Vinyylibuumi ei ole muut-tanut esimerkiksi vastauksissa vähemmän arvostusta nauttivien iskelmälevyjen kunnioitet-tavuuden tasoa, eikä näiden levyjen musiikillisen sisältöjen merkitykset ole ainakaan vielä muuttuneet vinyylibuumin myötä. Pääsääntöisesti tilanne voi olla jopa päinvastainen, sillä turhanpäiväiseksi koettu vinyylilevyillä julkaistu musiikki saatetaan kokea hintojen ja kiin-nostuksen kasvun myötä vahvemmin vähäpätöisempinä julkaisuina, jotka eivät ansaitse nou-sevia hintoja. Formaattikeskeisyyden representaatioissa ylihinnoittelu pelkän vinyylilevy-buumin myötä merkityksellistetään kuplana, joka asettaa tietyt turhiksi koetut levyt hintojen osalta uudenlaiseen tilaan. Representaatioiden kautta korostetaan sitä, mitkä levyt ansaitse-vat arvokkuutensa, ja mitkä levyt eivät missään nimessä saisi nauttia vinyylilevybuumin ai-heuttamasta hintojen kasvusta. Aiemmin mainitut suomi-iskelmälevyt kuuluvat vahvasti vii-meksi mainittuun ryhmään.
Hintojen nousu. Onnenonkijat. Surkeakuntoisten levyjen fiksaus. Mistään ym-märtämättömien myyjien käsittämättömät hintapyynnit tyyliin 200€ Tarja Yli-talon levystä.
V287, mies, 60v tai yli
Formaattikeskeisyyden representaatio näkyy harrastuksen parissa myös levyjä myyvien nä-kökulmasta katsottuna. Osa harrastajista on törmännyt buumin myötä tilanteeseen, jossa aiemmin halvoiksi miellettyjen levyjen hinnat ovat moninkertaistuneet aivan kuin tyhjästä.
Tähän ryhmään kuuluvia representaatioita voi siis lähestyä myös kaupallisesta näkökul-masta. Vaikka onkin jokaisen oma asia, kuinka monta eri painosta tietystä itselle tärkeästä julkaisusta omistaa, on ehkä myös vinyylibuumin kautta helpompi nostaa formaattikeskei-syyttä korostavia merkityksenantoja esille. Nämä representaatiot asettavat sekä formaatti edellä levyjä kuluttavat että myyvät yksilöt kyseenalaiseen valoon. Tuotantoyhtiöitä repre-sentoidaan tässä ryhmässä kylmäveristä bisnestä tekevinä tekijöinä, jotka pyrkivät hyöty-mään vinyylibuumin vaikutuksista, joihin formaattikeskeisyys osan harrastajien mielestä kuuluu. Formaattikeskeisyydessä pyritään myös ”mistään ymmärtämättä” saamaan tuottoja levyistä niitä fiksaamalla ja korjaamalla, kun taka-ajatuksena on ”kaikki kelpaa, kunhan se on vinyylilevyllä” -tyylinen ajattelumalli.
Formaattikeskeisyyden ympärillä olevasta puheesta ja merkityksistä nousee esille teema, jossa vinyylilevyjen suosion kasvun aikana harrastuksen aloittaneet pyrkivät hyötymään for-maatin ominaisuuksista ja arvokkuudesta. Näin asia merkityksellistetään pidempään vinyy-lilevyjen parissa toimineiden harrastajien suunnalta. Samalla tällaiset harrastaja asemoivat itsensä buumin ulkopuolelle, vaikka he samalla toimivat myös sen sisällä kuluttamalla levyjä ja luomalla keskustelua artefaktin ympärille. Siinä missä vinyylibuumin myötä levyjen kiin-nostavuuden kasvusta hyötyä hakevat representoidaan onnenonkijoiksi, muodostuu tästä merkityksiä, joiden kautta muut harrastajat suhtautuvat vinyylilevyyn formaattina rehelli-semmin. Tällainen suhde formaattiin rakentuu yksinkertaisen lähestymistavan kautta, johon ei liity esimerkiksi levyjen väkinäinen ehostaminen parempaan myyntikuntoon, jota kautta haettaisiin itselle oikeutusta pyytää levyistä ylihintaa.
Se on ollut hyvä vastavoima streaming-palveluiden aiheuttamalle musiikin kertakäyttöistymiselle. Musiikin arvostus omana taidemuotonaan lienee kas-vanut, kun musiikkia kuunnellaan fyysisiltä formaateilta.
V275, mies, 20–29v
Vinyylilevystä on 2010-luvun aikana muodostunut nostalginen artefakti, joka näyttäytyy harrastajien keskuudessa sekä keräilyn ja nostalgisen arvon kannalta, mutta myös enemmän äänentoiston ja musiikillisten kokemustenkin kannalta. Samalla vinyylilevyjen paluu koe-taan myös digitalisoituvan musiikki- ja mediakulttuurin vastavoimana. Tätä kautta tavallaan vanhanaikainen vinyylilevy tarjoaa nykypäivänä myös uudenlaisia käyttötarkoituksia. Li-säksi vinyylilevyihin voidaan myös liittää erilaisia merkityksiä. Formaattikeskeisyyden rep-resentaatioissa oleellista on se, että vinyylilevyjen kulttuurilliset ominaisuudet saavat valtaa harrastajien ajatuksissa. Tällöin vinyylilevystä on osan mielissä tullut kulttuurillisesti uudes-taan hyväksytty formaatti, joka voidaan mieltää nostalgisuuden kautta muun muassa arvok-kaammaksi ja monipuolisemmaksi tavaksi kuunnella musiikkia, kuin vaikkapa suoratoisto-palvelut. Eri ääniteformaattien rinnalle tulleet uudet tavat kuluttaa ja kuunnella musiikkia eivät siis välttämättä laske vanhempien formaattien sosiaalista ja kulttuurillista arvostusta.
Tämä voi siis vahvistaa esimerkiksi vinyylilevyjen asemaa omanlaisena ja muista erottuvana formaattina.
Tilasto 8. Mistä muista formaateista ja palveluista vinyylilevyharrastajat kuuntelevat ja kuluttavat musiikkia
280
340
151
315
81 83
0 50 100 150 200 250 300 350 400
Musiikin kuunteluun käytettävät formaatit ja palvelut
Tilastollisesti tarkasteltuna CD-levyt pitävät yhä pintansa, kun vinyylilevyharrastajilta ky-syttiin muita heidän käytössänsä olevia musiikintoistoformaatteja sekä palveluita. 76,6 pro-sentin osuus saattaa johtua kytköksestä fyysiseen mediaformaattiin, kuten myös siitä, että yli puolet vastaajista on harrastanut vinyylilevyjä yli 10 vuotta. Tätä kautta CD-levyt ovat saat-taneet pysyä mielenkiinnon kohteena vinyylilevyharrastuksen kanssa. Käytettäviä formaat-teja kysyttäessä yllättävin tulos lienee se, että YouTube menee Spotifyn edelle suoratoisto-palveluita vertaillessa. Tämä on senkin takia yllättävää, että YouTubea ei alun perin ole edes suunniteltu pelkäksi musiikin suoratoistopalveluksi. Yllä oleva tilasto on ristiriidassa for-maattikeskeisyyden representaatioissa esillä olevan suoratoistopalveluihin kohdistuvan eronteon välillä. Tämän perusteella voisi todeta, että suoratoistopalvelut ovat alkaneet toimia sujuvasti vanhempien fyysisten ääniteformaattien rinnalla. C-kasetteja vinyylilevyharrasta-jista käyttää 151 vastaajaa eli 34 %. Hieman päälle kolmasosan käyttäjämäärä on yhteyksissä myös C-kasetin marginaalissa kasvavaan suosioon 2010-luvulla (YLE Uutiset 2018). C-ka-settien osittaisen kulttuurisen arvostuksen paluun voidaan nähdä kehittyneen vinyylilevy-buumin vanavedessä, sillä C-kasetit tarjoavat harrastajille vinyylilevyjen tavoin edullisuutta sekä vinyylilevyihin verrattuna myös kompaktiutta.
Vinyylilevyjen formaattiin liittyvä kulttuurinen arvostus representoidaan myös niin, että se mahdollistaa musiikin erottumisen taidemuotona muista digitalisoitumisesta hyötyvistä tai-demuodoista. Vinyylilevy itsessään representoidaan siitä näkökulmasta, että formaatin ar-vostuksen uusi kasvu 2010-luvulla mahdollistaa samalla pääsyn kuuntelemaan laajempialai-sesti eri musiikkityylejä. Yhtenä vastavoimana tälle liitetään suurten radiokanavien soitto-listat, jotka koetaan supistavan musiikinkuuntelijoiden kuvaa tarjolla olevista tyylilajeista.
Vinyylilevy on musiikin harrastajia näistä kahleista vapauttava formaatti, jonka kulttuurilli-nen vahvuus on säilynyt vuosikymmenien läpi. Myös vinyylilevyjen kontekstin ulkopuolella tapahtuvat muutokset esimerkiksi musiikkiteollisuudessa ovat myös mahdollistaneet tämän ominaispiirteen vahvistumisen harrastajien representaatioissa.
Itseäni hieman ärsyttää se, että joillekin levyn painos on tärkeämpi asia kuin sisältö. Tämä viittaa bisneksen tekoon.
V376, mies, 60v tai yli
Vinyylilevyjen vuosikymmeniä kestäneen historian myötä ollaan myös siinä tilanteessa, että etenkin pidempään musiikkia julkaisseilta yhtyeiltä ja artisteilta on löydettävissä eri levyistä
eri painoksia. Tällaisessa artefaktikeskeisessä ajattelutavassa esillä on se, kuinka vinyylile-vyjen musiikillinen ja taiteellinen sisältö sivuutetaan käytännössä kokonaan. Toisaalta eri painoksissa musiikillinenkin sisältö voi myös vaihdella, mikä tekee julkaisusta harrastajan silmissä rahallisesti ja/tai tunteellisesti arvokkaan julkaisun. Painoksiin keskittyminen on lä-hellä formaattikeskeisyyden representaatiota siksi, että tässä ajattelutavassa pätevät samat lait kuin ”kaikki kelpaa, kunhan se on vinyylillä” -ajattelutavassa. Yleensä painoksen erikoi-suus ja erilaierikoi-suus voi olla tärkeä syy sille, miksi jokin tietty painos hankitaan. Vinyylilevyjen muista musiikkiformaateista eroavat ominaisuudet ovat formaattikeskeisyyden representaa-tioissa olennaisesti esillä. Vinyylibuumin myötä vanhemmista, aiemmin julkaistuista le-vyistä on alettu julkaista uusintapainoksia nimenomaan vinyylillä. Tämä on ollut yhtenä for-maattikeskeisyyden representaatioita vahvistavana tekijänä 2010-luvun aikana. Kun esimer-kiksi klassikkolevyistä on saatavilla uusintapainoksia esimeresimer-kiksi bonusmateriaalien kanssa, alkavat levyjen alkuperäiset painokset näyttäytyä kulttuurishistoriallisesti osittain arvok-kaampina. Formaattikeskeisyydenkin representaatioissa korostetaan ei pelkästään musiikil-liseen sisältöön keskittymistä, mutta myös sen arvostamista. Vaikka vinyylilevy formaattina tarjoaakin hyvän alustan eri painosten keräilyyn, ei sitä silti merkityksellistetä harrastuksen oleellisimmaksi muodoksi. Eri painosten ja lukuisten näennäisesti samanlaisten kopioiden hankkiminen tietystä julkaisusta merkityksellistetään harrastukseen liittyvänä sivujuon-teena, joihin osa harrastuksen parissa olevista on erikoistunut. Formaattikeskeisyys on myös yksi taustavoimista, kun etsitään syitä vinyylilevyjen nousevaksi koetulle hintatasolle 2010-luvun loppupuolella.
Levynhamstraajat, kirppishinnat nousevat. Kaikenmaailman lp-autistit, jotka eivät muusta enää ymmärrä ja jotkut kuspäät, jotka dissaavat eri tyylejä dig-gailevia tai keräileviä ihmisiä.
V146, mies, 30–39v
Lähellä formaattikeskeisyyden representaatiota ovat myös representaatiot eri musiikkityy-lejä keräilevistä harrastajista. Tämä on mielenkiintoinen formaattikeskeisyyden representaa-tioiden alalaji, sillä vaikka harrastajilla olisikin yhteisymmärrys vinyylilevyn arvostuksesta, voi ristiriita löytyäkin siitä, mitä tyylilajeja vinyylillä kerätään. Kyse voi olla esimerkiksi siitä, mitkä genret ja tyylilajit kuulostavat luonnollisimmilta ja parhaimmilta nimenomaan vinyylilevyiltä kuunneltuna. Edellä esiin nousee myös formaattikeskeisyyden representaati-oon yhdistettävä ajatus siitä, että nämä ”LP-autistit” eivät tunnu edes ymmärtävän muiden
formaattien käyttökelpoisuutta. Näillä representaatiokäsityksillä pyritään vahvistamaan aja-tusta siitä, että osalla harrastajista olisi sulkeutunut ja suppeampi näkemys siitä, miten mo-ninaisesti musiikkia voi lopulta kuluttaa ja kuunnella.
Toisaalta näiden edellä mainittujen representaatioiden sisään piiloutuu myös ajatus siitä, että muutkin ääniteformaatit ovat ostamisen ja käyttämisen arvoisia. Formaattikeskeisyyden rep-resentaatioissa pyritään ehkä herättelemään arvostusta myös muita formaatteja kohtaan.
Keskeisimpänä esimerkkinä CD-levyt, joiden suosio on ollut 2010-luvun aikana jyrkässä laskussa. Etenkin pidempään harrastuksen parissa olevien on helppo luoda tällaisia ajatuksia herätteleviä merkityksiä vinyyliharrastuksesta, sillä he ovat mitä luultavimmin myös koke-neet vinyylilevyjen suosion notkahdukset 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Formaat-tikeskeisyyden representaatioissa ei niinkään pyritä antamaan ratkaisuja ilmiön selvittämi-seen, vaan asiaa merkityksellistetään harrastuksen kontekstissa muuttuneiden asioiden, ku-ten hintatason kannalta. Vaikka vinyylilevyt ovatkin monelle harrastajista se ainoa oikea formaatti, on kaikilla harrastajilla taustalla myös kiintymys musiikkia kohtaan. Vinyylilevy-jen suosion kasvu on aiheuttanut myös eri formaatteja kohtaan koetun kiinnostuksen ja ar-vostuksen avartumista.
Kaiken kaikkiaan formaattikeskeisyyden representaatioluokassa esille nousee eri formaat-tien välinen tasa-arvo. Osan harrastajien puheessa korostuu se, ettei formaatilla ole väliä, sillä sisältö ratkaisee lopullisen musiikillisen kokemuksen. Kasettien marginaalissa kasvava suosio nousee myös tässä vaiheessa esille. Vinyylilevyihin liitetään nostalgista viehätystä, joka saattaa liittyä esimerkiksi vastaajan omiin muistoihin ja kokemuksiin ajalta, jolloin vi-nyylilevyt olivat eniten käytetty musiikkiformaatti. Nostalginen viehätys saattaa kummuta myös itse artefaktista. Vinyylilevy esineenä voi tarjota jotakin pysyvää ja konkreettista. Toi-saalta etenkin käytetyissä vinyylilevyissä on merkkejä eletystä ajasta ja elämästä. Ne ovat osaltaan myös historiallisia artefakteja.
Pienet yhtiöt saattavat jättää muita formaatteja väliin. Se ärsyttää välillä että jonkun artistin levyt pitää hankkia eri formaateissa.
V330, mies, 50–59v
Vinyylibuumin negatiivisista vaikutuksista kysyttäessä esiin nousee myös huoli uusien jul-kaisuiden painotuksesta formaattien suhteen. Vaikutukset näkyvät etenkin pienemmällä vo-lyymilla levyjä julkaisevien yhtiöiden kohdalla, jotka ovat esimerkiksi tehneet valinnan pai-nottaen julkaisuja vinyylilevyjen suuntaan, koska kysyntää riittää. Formaattikeskeisyyden representaatioissa tilanne nähdään kuitenkin niin, ettei formaatteja kannattaisi ajatella liian kapeasta näkökulmasta. Vinyylilevyjen hieman yllättäväkin suosion kasvu 2010-luvun ai-kana on aiheuttanut sen, että muita formaatteja representoidaan tällä hetkellä sivualalle jää-viksi formaateiksi, etenkin kun kyse on fyysisistä formaateista. Esimerkiksi aiemmin maini-tuille pienille yhtiöille enemmän tarttumapintaa eri tasoilla tarjoavat vinyylilevyjulkaisut näyttäytyvät tässä ajassa houkuttelevimpina julkaisuvaihtoehtoina, kuin vaikkapa CD-levyt.
Levyharrastajien näkökulmasta tuotantoyhtiöiden formaattikeskeinen ajattelutapa ei kuiten-kaan näyttäydy houkuttelevana vaihtoehtona etenkään tulevaisuus silmällä pitäen. Formaat-tikeskeisyyden representaatioissa esillä on siis tavallaan myös avarakatseisuus, vaikka vi-nyylilevyihin kohdistetaankin erityistä arvostusta ja kulttuurillista arvokkuutta.
Osittain vinyylibuumin negatiivisiksi koettujen vaikutusten myötä yhden formaatin suosion kasvu representoidaan formaattien kannalta niin, että myös kuluttajat joutuvat poukkoile-maan formaatista toiseen artistin tai yhtyeen tuotannon sisällä. Mitä tässä jätetään sanomatta, on se, että vinyylilevyharrastuksen kontekstissa formaattikeskeisyys representoidaan myös niin, että eri artistien kohdalla halutaan olla formaattiuskollisia. Osalle on keskeistä, että it-selle tärkeän artistin tai yhtyeen julkaisut olisivat kaikki saatavilla samassa formaatissa. Vi-nyylilevyharrastuksen kontekstissa pääpainopiste on toki vinyylilevyissä, mutta myös muut-kin formaatit kelpaavat. Keskeistä on yhteneväisyys. Vinyylibuumin myötä levymarkmuut-kinat representoidaan hieman hajanaisiksi, jolloin osalta artisteista voi saada osan julkaisuista vi-nyylipainoksina, kun taas osa julkaisuista täytyy hankkia esimerkiksi CD-levyllä.
Hieno juttu. Voi nähdä myös pienenä vastaiskuna hektistä maailmaa/kiireistä työelämää ja digitalisoitumista kohtaan.
V223, mies, 40–49v
Vinyylilevyjen suosion formaattinäkökulmaa korostaviin representaatioihin kuuluu myös tuntemukset siitä, että vinyylilevyt voivat vanhana formaattina tarjota tavan rauhoittua digi-talisoitumisesta syntyvän hälyn keskellä. Digitalisoituminen saatetaan kokea häiritsevänä ja
stressaavana, jolloin vinyylilevyjen analogisuus viehättää ja myös auttaa rentoutumaan. Ai-neistossa vinyylilevyjen suosion jatkuvuus nähdään ristiriitaisena asiana. Osalla vastaajista esille nousee näkökulma vinyylibuumin kuplasta, joka voisi vastauksien perusteella puhjeta viimeistään 2020-luvulle tultaessa. Toisaalta digitalisoitumisen vastavoimana toimimisen representaatioissa esillä on ajatus vinyylilevyjen suosion jatkuvuudesta. Niin kauan, kun di-gitalisoituminen jatkuu, on harrastajien mielestä tilaa myös vastavoimille, kuten vinyylile-vyjen kaltaisille pitkän kulttuurishistoriallisen taustan sisältäville artefakteille.
Formaattina vinyylilevyt voivat siis ylläpitää monipuolista ajattelutapaa, kun puhutaan mu-siikin kuuntelusta ja kokemisesta eri muodoissa. Digitalisoituminen ja esimerkiksi sinänsä helppokäyttöiset suoratoistopalvelut representoidaan musiikinkuuntelukokemusta supista-vina tekijöinä. Vinyylilevyjen kaltainen toisaalta vanha, mutta myös nykyajassa muuttuva ääniteformaatti voi tarjota ominaisuuksiensa kautta kaivatun vaihtoehdon musiikkiharrasta-jille. Ehkäpä musiikkiformaattien nopean digitalisoitumisen vastakaikuna kuluttajat ottavat vinyylilevyjen suosion kasvun myös melko odotettuna ilmiönä. Digitalisoitunut maailma koetaan ehkä hieman sekavampana, jolloin luotettavuutta, rauhoittumiskeinoja sekä tietyn-laista nostalgiaa tarjoavat vinyylilevyt representoidaan hyväksi vastapainoksi digin kylmyy-delle.
Huomionarvoista on myös se, kuinka aiemmin pinnallisiksi ja vain trendejä seuraaviksi hipstereiksi luokitellut vinyylilevyjen kuluttajat luokitellaankin ilmiötä positiivisella tavalla elossa pitävinä tekijöinä, kun kyse on digitalisoitumisen kylmyyttä vastaan taistelusta.
Näissä vastauksissa tämä alakulttuurin osio koetaan tekijöinä, jotka osaavat antaa arvoa mu-siikille heidän ostopäätöksiensä kautta. Nopeasti muuttuvaa ja digitalisoituvaa maailmaa vastaan voi siis kamppailla, jolloin vinyylilevyjen sekä muun vanhan ja kestävän teknolo-gian käyttäminen representoidaan yhdeksi taistelun osa-alueista. Myös tässä osiossa vas-tauksista nousevat esiin representaatiot digimaailman aineettomuudesta sekä kestämättö-myydestä. Vaikka vinyylilevytkin kuluvat soittaessa, koetaan se silti parempana kulumana kuin se, että esimerkiksi CD-levyillä oleva data voisi hävitä tietyn ajan kuluessa kokonaan.
Myös suoratoistopalveluiden kohdalla vinyyliharrastajat representoivat formaattien eroja pysyvyydellä. Digitaalinen sisältö koetaan häviävänä formaattina, vaikka sitä kautta mu-siikki olisikin nykyään helposti ja ennen kaikkea nopeasti saatavilla. Vinyylilevyjen fyysi-nen kulumifyysi-nen on tavallaan yhteydessä aitouden representaatioihin. Toisaalta
formaattikes-keisyyden representaationäkökulmasta ajateltuna keskeistä on vinyylilevyillä olevan sisäl-lön säilyvyys ja siitä kumpuava formaattiin yhdistettävä luotettavuuden taso. Digitaalisilla alustoilla oleva musiikki ja sisällöt eivät ole näkyvästi tai fyysisesti tavoitettavissa, joten jo pelkästään tämä luo musiikkia kuluttavien keskuudessa epävarmuutta esimerkiksi suoratois-topalveluita kohtaan, kun vertailukohtana ovat esimerkiksi vinyylilevyt.
7 SOSIAALISET VAIKUTUKSET