• Ei tuloksia

Tietovarantopolitiikka, mitä se on?

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Tietovarantopolitiikka, mitä se on?"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

Tietovarantopolitiikka, mitä se on?

Informaatiotutkimuksen yhdistys järjesti Eduskunnan kirjastossa 23.5.2008 seminaarin, jonka aiheena oli tietovarantopolitiikka. Seminaarissa

Kansanterveyslaitoksen (KTL) toimistopäälliköt Annikki Roos jaEija Hukka kertoivat terveystiedon tietovarannoista kansalaisen ja tutkimuksen

näkökulmista. Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajaTuomas Pöysti puhui kansalaisen oikeudesta oikeudelliseen tietoon sekä Turun yliopiston maantieteen laitoksen johtaja Risto Kalliola selitti paikkatietojärjestelmien vaiheita ja ongelmia. Seminaarin puheenjohtajana toimi palvelujohtaja Kimmo Tuominen.

Terveystiedon tietovarannoista kansalaisnäkökulmasta puhunut Eija Hukka kertoi, että lähtökohtaisesti yhteisin varoin tuotetun tiedon kuuluu olla saatavissa. Webistä saatava tieto, sen löydettävyys ja luotettavuus olivat puheenvuoron ydinasiat. Työn alla on TerveSuomi.fi-portaali ja sen yhdistäminen ja yhdistyminen muihin saatavilla oleviin luotettaviin

tietovarantoihin. Haasteina työssä ovat mm. monet erilaiset tiedontuottajat ja tiedon erilaiset käyttötarkoitukset. Työskentely semanttisen webin ja

ontologiatyön kanssa ja metadatan tuottamisen apuvälineet ovat yhteistyöalueita Teknillisen korkeakoulun kanssa.

Tutkimusnäkökulmasta puhunut Annikki Roos korosti sitä, että rakenne ja kokonaisuus ovat olennaisia: ”structure is everything”. Tiedon

monenlaisuuden haaste - kuinka kutoa kokonaisuus - ja osallistamisen mahdollistava tekniikka muuttavat maailmaa. Rinnakkain ja samanaikaisesti tapahtuvat ohjelmistokehitys, eksponentiaalinen datan kasvu ja lähtökohtaisesti avoimet, jaetut tutkimustietokannat vaikuttavat tutkimustyöhön ja

julkaisemiseen. Annikki Roos kertoi avoimen saatavuuden problematiikasta, embargon vaikutuksista ja erilaisista muista näkökulmista artikkelien ja tutkimustulosten julkisuuteen. Aiheesta on kirjoitettu enemmän artikkelissa Global annual volume of peer reviewed scientific articles and the share available via different Open Access options (Björk, Roos, Lauri).

(2)

Tuomas Pöysti pohti kansalaisen oikeutta oikeudelliseen tietoon.

Oikeudellisten tietovarantojen kantavia periaatteita ovat saatavuus ja

tavoitettavuus kohtuullisin kustannuksin. Ongelmatilanteita oikeuden arjessa muodostavat tässä yhteydessä mm. seuraavat kysymykset: riittääkö

säädöskokoelmassa julkaiseminen ja onko ihmisten todella tunnettava laki.

Myös käsitykseemme oikeusvaltiosta sisältyy, että ihmisellä on oikeus tietää, mihin säädökseen perustuen häntä syytetään tilanteen tullessa ajankohtaiseksi.

Tuomas Pöysti toi puheenvuorossaan esille erilaisia ristiriitatilanteita näiden periaatteiden saavuttamiseksi, esimerkiksi EU-lainsäädönnön mutkikkuuden vuoksi. Tiedotusvälineillä on myös tärkeä rooli oikeudellisen tiedon

välittämisessä: on tarpeellista antaa julkisuudessa oikea kuva oikeudesta.

Risto Kalliola kertoi paikkatietopolitiikasta. Hän lähti Pekka Himasen ajatuksesta, että hakkerien etiikka vie kehitystä eteenpäin. Google Earth on muuttanut parissa vuodessa kuvaamme maailmasta, ja vastaavantyyppisiä tuotteita on esim. Microsoft Live maps (http://maps.live.com/).

Paikkatietojärjestelmät eivät ole lähtökohtaisesti julkisia, ja tämä vaikuttaa kehitettäviin tuotteisiin. Turun yliopisto on mukana kehittämässä

paikkatietolainaamoa (http://www.paikkatietolainaamo.fi/), joka välittää maksutta paikkatietoja mm. testi-, tutkimus- ja opetustarkoituksiin. EU:n Inspire-direktiivi (http://inspire.jrc.it/) on sen sijaan viranomaistoimintaan keskittyvät paikkatietoja käsittelevä direktiivi.

Seminaarin antina oli paitsi paljon tietoa, myös hyvä joukko uusia kysymyksiä.

Kuka päättää, mitä tietovarantoja meillä tulee olla kansalaisina tai tutkijoina vapaasti saatavilla? Haettavuus ja löydettävyys ovat pysyviä ongelmia, joihin on etsittävä kaiken aikaa ennakkoluulottomasti uusia ratkaisuja. Mitkä ovat oikeat yhteistyötahot meille informaatioalan ammattilaisille näissä haasteissa?

Kuinka takaamme, että fokusoimme ponnistelut oikeisiin kohteisiin?

Teksti:

Iiris Karppinen projektipäällikkö iiris.karppinen[AT]helsinki.fi puh. 040 501 6829 Kuva:

Pirkko Tokat projektisihteeri kirjastopalvelujen koordinointiyksikkö pirkko.tokat[at]helsinki.fi puh. 09- 191 21674

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Toisinaan haastatteluissa kuiten- kin vilahtaa näkyviin henkilökohtai- nen diskurssi; aloin myös huomata, että (tv-uutisia koskevaa) virallista diskurssia saattoi

Eläin- oikeudet ovat toistaiseksi niin ei-käytännöllinen argumentaatioperusta, että sitä on vaikea käyttää poliittisena tai lainsäädännöllisenä välineenä?.

– Toiminut lääkintöhallituksen ylilääkärinä, lääketieteellisen sosiologian apulaisprofessorina Helsingin yliopistossa, ylilääkärinä terveydenhuollon oikeusturvakeskuksessa,

Jos teollisuuspolitiikkana pidetään kaikkea, mi- kä vaikuttaa teollisuuden kehitykseen, sisäl- tyvät teollisuuspolitiikkaan silloin lähes kaikki julkisen vallan talous-

Puuro- sen (2007, 116) mukaan etnografinen tutkimus voidaan ymmärtää kertomukseksi, jossa kuvataan tutkittava ilmiö siten, että lukija voi sen perusteella saada riittävän

Hän kertoi, että tutki­. mus tekee hänelle oikeut ta ja on

Etuihin kuuluu myös se, että hyvän lomakkeen laadintaan on saatavissa helposti ohjeita (esim. kyseltävän tiedon määrän rajallisuutta, saatavan tiedon pinnallisuutta ja

Ulottuvuuksia ovat kielen huomiointi, kielellinen luovuus, metakielellinen tieto, metakielellinen pohdinta ja kieliin ja kieliyhteisöihin kohdistuvat