PÄÄTÖS
Nro 3/08/2
Dnro ISY-2005-Y-210 Annettu julkipanon jälkeen
10.1.2008
ASIA Leppisuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksen käsitteleminen uudelleen Vaasan hallinto-oikeuden 23.9.2005 antaman kumoamispäätöksen takia, Luumäki
HAKIJA Vapo Oy
PL 22
40101 JYVÄSKYLÄ
ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY
Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 2.7.2004 päätöksellään nro 60/04/2 myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan Leppisuon turvetuotantoon Luumäen kunnan Ellolan ky- lässä noin 66 ha tuotantoon kunnostetulla alueella.
Vaasan hallinto-oikeus on 23.9.2005 päätöksellään nro 05/0209/2 kumonnut Itä- Suomen ympäristölupaviraston edellä mainitun päätöksen ja palauttanut asian ympä- ristölupavirastolle uudelleen käsiteltäväksi.
Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan ympäristölupaviraston tuli varata ennen asian ratkaisemista luvan hakijalle tilaisuus täydentää hakemustaan. Erityisesti hakijalle tuli varata tilaisuus esittää
- uusi suunnitelma turvetuotantoalueiden ja laskuojassa tehtävien perkausten vesien- suojelurakenteista ja niiden hoidosta ja kunnossapidosta sekä
- selvitys Leppisuon turvetuotantoalueen osuudesta Suokasjoen, Suokaslammen ja Kesuslammen vedenlaadun tilaan sekä joen ja lampien pohjan liettymiseen, jotta ym- päristölupavirasto voi harkita, onko asiassa mahdollisesti tarpeen määrätä toimenpitei- tä joen ja lampien kunnostamiseksi ja aiheutuneiden haittojen poistamiseksi.
HAKEMUS
Jatkossa on selostettu hakemusta alkuperäisen hakemuksen ja vuonna 2006 tehdyn hakemuksen täydennyksen perusteella.
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Leppisuolla turvetuotannossa on ollut 66,3 hehtaarin alue. Esitetyn uuden kasvilli- suuskentän perustamisen myötä tuotantopinta-ala supistuisi 61,2 ha:iin. Tuotantoalu- een kuivatusvedet johdetaan laskuojassa Suokasjokeen.
Leppisuo sijaitsee Luumäen kunnassa noin 13 kilometriä Taavetin taajamasta pohjoi- seen Ellolan kylässä.
ASIAN VIREILLETULO
Vapo Oy:n hakemus on saapunut ympäristölupavirastoon 30.9.2002. Sitä on täyden- netty 12.11.2002. Hakija on asian uudelleen käsittelyn yhteydessä täydentänyt hake- mustaan 28.4., 3.5. ja 31.7.2006.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN
Hakemus käsitellään ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisena ympäristölupaha- kemuksena. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan tur- vetuotanto ja siihen liittyvä ojitus edellyttävät ympäristölupaa, jos tuotantoalue on yli
10 ha. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 5 c) kohdan nojalla toimivaltainen lupaviranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa.
Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on 1.4.2001 merkinnyt Leppisuon ympäristönsuo- jelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 6 §:n mukaisesti ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Ympäristökeskus on 18.12.2001 velvoittanut Vapo Oy:n hakemaan Leppisuolle ympäristölupaa 30.9.2002 mennessä.
TOIMINTAA KOSKEVAT SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE
Hakijalla on Leppisuolla hallussaan maata 79,7 hehtaaria. Alue on kokonaan vuokrat- tua aluetta.
Valtion Polttoainekeskus on vuonna 1983 tehnyt ojitussopimukset Leppisuon lasku- ojan ja Suokasjoen yläjuoksun maanomistajien kanssa. Ojitussopimukset on 1.1.1984 siirretty Vapo Oy:lle.
Etelä-Karjalan 14.3.2001 hyväksytyssä seutukaavassa Leppisuo ja sen lähialueet on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Turvetuotantoalueen luoteispuo- lella sijaitsee arvokas harjualue ja pohjavesialue.
Leppisuon vesien purkureitillä olevien Suokaslammen, Kesuslammen ja Ala-Kivi- järven Suokaslahden ranta-alueet kuuluvat 28.6.2004 hyväksyttyyn Luumäen kunnan rantaosayleiskaavaan. Edellä mainittujen vesistöjen rannoilla on kaavassa osoitettu loma-asuntoalueita (RA).
TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ
Leppisuon ympäristö
Leppisuon eteläpuolitse kulkee paikallistie nro 14705. Lähin asutus on Ellolassa noin 300 metrin päässä tuotantoalueen reunasta etelään. Muu lähin asutus (Uutela pohjoi- sessa ja Suokas kaakossa) jää noin yhden kilometrin päähän tuotantoalueesta. Suon lähiympäristö on lähinnä metsätalousmaana sekä peltoina. Leppisuon valumavedet
lasketaan Suokasjokeen, jonka varrella ei ole asutusta. Alempana Suokaslammen ja Kesuslammen sekä Ala-Kivijärven Suokaslahden rannoilla on loma-asutusta. Suokas- joen ja -lammen rannoilla on myös peltoviljelyä, mutta muuten rannat ovat ojitettuja soita tai kangasmaita.
Vesien purkureitit ja vesistöjen tila
Leppisuo sijaitsee Kymijoen vesistöalueella (14), Kivijärven reitin vesistöalueen (14.19) Tuohtiaisen-Ala-Kivijärven alueella (14.191). Tuotantoalueen vedet johdetaan laskuojan kautta Suokasjokeen, josta ne laskevat noin 2,3 km:n päässä tuotantoaluees- ta Suokaslampeen ja edelleen lyhyen uoman kautta Kesuslampeen. Kesuslammen jäl- keen vedet laskevat jokea pitkin Ala-Kivijärven Suokaslahteen. Ala-Kivijärvi on osa Kivijärven-Valkealan reittiä, joka saa alkunsa useista pienistä järvistä, lammista ja pu- roista, jotka laskevat vesistön yläosan keskusjärvenä toimivaan Ylä-Kivijärveen. Ylä- Kivijärvestä vedet purkautuvat Huopaisenvirran kautta Ala-Kivijärveen ja edelleen samalla korkeustasolla olevaan Tuohtiaiseen ja monien järvi- ja jokiosuuksien jälkeen Kymijokeen. Ylä-Kivijärven ja Kymijoen välistä vesistöä säännöstellään seitsemän säännöstely- ja voimalaitospadon avulla.
Kivijärven-Valkealan reitillä on merkittäviä virkistyskäytöllisiä arvoja ja luonnonar- voja ja se on eteläisen Suomen suurin yhtenäinen vesistöalue, johon ei turvetuotannon lisäksi kohdistu suoranaista jätevesikuormitusta. Reitin alaosassa sijaitsevasta Hauk- kajärvestä otetaan Kouvolan kaupungin ja koko eteläisen Kymenlaakson raakavesi.
Ympäristöministeriö on nimennyt vesistön erityissuojelua vaativaksi kohteeksi. Vesis- töreitti sijaitsee Salpausselkien suurten reunamuodostumien välisellä niukkaravintei- sella harju- ja moreenialueella, mistä johtuen myös vedet ovat perustyypiltään niukka- ravinteisia. Myös Leppisuon ympäristössä hyvänlaatuista pohjavettä purkautuu maan pinnalle vaikuttaen muun muassa Suokasjokeen laskevien ojien veden laatuun.
Kivijärven reitin vesistöalueen pinta-ala on 845,3 km2 ja järvisyys noin 17 %. Tuohti- aisen-Ala-Kivijärven alueen pinta-ala on 112,3 km2, josta järviä on noin 18 %. Lep- pisuon pinta-ala (61,2 ha) on 0,5 % Tuohtiaisen-Ala-Kivijärven alueen pinta-alasta ja 5,2 % Suokasjoen koko valuma-alueen (11,7 km2) pinta-alasta. Suokasjoen laskukoh-
dassa Suokaslampeen valuma-alue on 8,2 km2, josta Leppisuon tuotantopinta-ala on noin 7,5 %.
Suokaslammen pinta-ala on 20,5 ha ja Kesuslammen pinta-ala 21,0 ha. Lammet ovat matalia, tummavetisiä ja reheviä lampia. Ala-Kivijärvi on kirkasvetinen ja karu järvi.
Sen pinta-ala on 8,9 km2, keskisyvyys 5,5 m ja tilavuus 45,9 milj.m3.
Suokasjoen ja -lammen sekä Kesuslammen veden laatu on luokiteltu ympäristöhallin- non veden laadun käyttökelpoisuusluokituksessa (2000–2003) välttäväksi ja Suokas- lahti on luokiteltu tyydyttäväksi. Muilta osin Ala-Kivijärven veden laatu on luokiteltu erinomaiseksi.
Vuonna 2001 alkaneessa Kivijärvi kuntoon -projektissa Suokasjoki-Suokaslahti on lis- tattu vesistöreitin yhdeksi ongelma-alueeksi. Suokasjoki lampineen on voimakkaasti rehevöitynyt ja humuspitoinen ja vesissä esiintyy ajoittain voimakkaita sinileväkukin- toja. Vesiä kuormittavat turvetuotannon lisäksi maa- ja metsätalous, mutta lampien nykyinen rehevyys on todennäköisin seurausta aiemmasta kuormitushistoriasta. Vai- kutukset Ala-Kivijärven veden laatuun ovat kuitenkin olleet vähäisiä Suokasjoen pie- nen virtaaman vuoksi.
Kalasto ja kalastus
Hakemukseen on liitetty Leppisuon alapuolisten vesistöjen (Suokasjoki, Suokaslampi, Kesuslampi ja Ala-Kivijärven Suokaslahti) vuotta 2005 koskeva kalastustiedustelu.
Tiedustelussa saatiin korkea vastausprosentti eli 83,3 %. Alueella kalastukseen osallis- tui 65 % talouksista eli 31 taloutta ja yhteensä 62 henkilöä. Kalastusta harjoitettiin suhteellisen monipuolisesti verkoilla, heittovavoilla, katiskoilla, heittovavoille, ongilla ja pilkkimällä.
Tiedustelualueen kokonaissaalis vuonna 2005 oli yhteensä 385 kg, joka muodostui hauesta (181 kg), särjestä (89 kg), ahvenesta (76 kg), lahnasta (21 kg), ruutanasta (12 kg) ja sorvasta (6 kg). Alueen kalastajat harjoittivat kalastusta myös Ala-Kivi-
järvellä, jossa talouskohtainen saalis oli suurempi ja siihen kuuluivat myös muikkua, siikaa, madetta ja kuhaa.
Tiedusteluun vastanneista 24 taloutta (92 %) vastasi kalastusta haittaavia tekijöitä kar- toittaneen kysymykseen. Yleisimpinä haittoina tiedustelualueella pidettiin pyydysten likaantumista (79 % vastaajista), turvetuotannon kuormitusta (75 %), vesistön lietty- mistä (67 %), veden heikkoa laatua (63 %), vesikasvien runsautta (58 %), särkikalojen runsautta (50 %) ja kalojen makuvirheitä (50 %).
SELOSTUS TOIMINTASUUNNITELMASTA
Leppisuon turvetuotanto
Leppisuon kuivatusojitukset aloitettiin vuonna 1985 ja tuotanto vuonna 1995, jonka jälkeen turvetta on nostettu vuosittain. Turvetuotantoon soveltuva pinta-ala on ollut kokonaan tuotannossa. Tuotannon arvioidaan päättyvän Leppisuolla kokonaan vuonna 2030.
Vuosina 1995–2001 alueelta on tuotettu turvetta yhteensä 193 000 m3 (177 000 m3 jyrsinpolttoturvetta ja 16 000 m3 ympäristöturvetta). Vuosina 2002–2006 Leppisuolla on tuotettu pelkästään jyrsinpolttoturvetta. Tuotantopinta-ala on ollut 60–63 ha ja tuo- tantomenetelmänä mekaaninen kokoojavaunu. Kokonaisturvemääräksi on Leppisuolla arvioitu 2,55 milj.m3, josta vuonna 2002 arvioitiin olevan jäljellä noin 2,35 milj.m³.
Leppisuon turvetuotannosta ja kenttien kunnossapidosta huolehtivat urakoitsijat maa- taloustraktoreillaan ja kaivukonekalustollaan. Turpeen kuormauksen ja kuljetuksen käyttäjille suorittavat urakoitsijat omalla kuormaaja- ja autokalustollaan.
Kuivatusvesien käsittelymenetelmät
Vesiensuojelun nykytila
Leppisuon tuotantoalue on kahdessa erillisessä osassa, josta kauemmin käytössä ollut alue on noin 43 ha ja uudempi alue noin 23 ha. Suuremman alueen vedet käsitellään
altaalla 1 ja pienemmän alueen vedet altaalla 2. Vedet johdetaan altaiden kautta Suo- kasjokeen laskeviin laskuojiin. Altaiden kautta ei johdeta tuotantoalueen ulkopuolisia vesiä, vaan ne kerätään ympärysojaan, joka laskee Suokasjokeen ensimmäisen altaan alapuolelle.
Nykytilassaan (vuonna 2007) Leppisuon tuotantoalueen vesiensuojelurakenteina ovat kaksi laskeutusallasta sekä sarkaoja-altaat lietteenpidättimineen. Tuotantoalueelle on myös sijoitettu kaksi virtaamansäätöpatoa, joista ensimmäisen rajoittimen yläpuolinen pinta-ala on 23 ha ja toisen rajoittimen 13 ha. Virtaaman säätö pienentää virtaama- huippuja ja veden virtausta ojissa. Kun virtausnopeus ojissa on pienempi kuin niin sa- nottu kriittinen virtausnopeus, kiinto-ainetta ei huuhtoudu uoman pohjalta. Virtaaman- säätö pienentää myös kentän pinnalta mahdollisesti huuhtoutuvaa kiintoainekuormaa, koska viipymä ojissa moninkertaistuu virtaaman säädön jälkeen.
Hakija on syventänyt Leppisuon alimmaista, suuremman tuotantolohkon laskeutusal- lasta ja perannut laskuojaa ja Suokasjokea noin 1 300 metrin matkalta vuonna 2005 helmikuun 21. päivän ja maaliskuun lopun välisenä aikana. Perkaus syvensi uomaa noin 0,5 metriä. Alkuosalla perkausjaksoa uoman pohjamaa oli savea ja siitä irtosi hiesua, joka pyrki jossain määrin kulkeutumaan veden mukana alavirtaan. Perauksen aikana ei ole otettu vesinäytteitä alapuolisesta vesistöstä.
Mataloituvien kenttien vesiensuojeluvarustus
Tuotannon loppuvaiheessa, kun sarkaojissa olevien vesiensuojelurakenteiden ylläpi- don edellyttämät kaivutyöt tai sarkojen kuivatuksen edellyttämä ojitus laaja-alaisesti ulottuvat jollakin lohkolla kivennäismaahan, vesiensuojelussa tulee vastaan ongelmia.
Matalien kenttien tuotantovaiheen vesistökuormitusta vähentävistä rakenteista hakija esittää seuraavaa:
- sarkaojat kaivetaan kivennäismaahan saakka tarpeellisen kuivatuksen edellyttämään syvyyteen
- sarkaoja-altaita ei kaiveta kivennäismaahan
- vesienkäsittelymenetelminä käytetään edelleen sarkaojakohtaisia päisteputkipidätti- miä sekä laskeutusaltaita ja virtaamansäätöpatoja
- tuotannosta poistuneiden alueiden käyttömahdollisuus vesiensuojelun tehostamisessa selvitetään ja mahdollisuuksien mukaan toteutetaan lupakauden aikana valvontaviran- omaisen hyväksymällä tavalla
- sarkaojia ei puhdisteta säännönmukaisesti joka vuosi
Edellä kuvatut toimenpiteet mataloituvilla ja matalilla kentillä eivät vaikuta merkittä- västi alueen kokonaiskuormitustasoon. Pinta-alojen vähittäinen pieneneminen ja toi- saalta virtaamansäädön käyttöönotto kompensoivat matalien kenttien aiheuttaman al- kuvaiheen lisäkuormituksen.
Hakijan esitys vesiensuojelun tehostamiseksi
Hakemuksen uudelleen käsittelyn yhteydessä hakija on esittänyt, että Leppisuolle ra- kennetaan ruokohelpikasvillisuuskenttä (jatkossa myös termillä kasvillisuuskenttä) va- lumavesien puhdistuksen tehostamiseksi.
Kasvillisuuskenttä rakennetaan lohkon 2 alaosan mataloituneelle tuotantokentälle.
Kenttä on käytössä sulan maan aikana, muulloin vedet johdetaan nykyisten laskeu- tusaltaiden kautta Suokasjokeen.
Kasvillisuuskentän pinta-ala on 2,5 ha. Vedet johdetaan kentälle rakennettavasta pumppausaltaasta paineputkella. Lisäksi kentän rakentamisen yhteydessä yksi uusi virtaamansäätöpato sijoitetaan lohkon 2 kokoojaojaan.
Hakijan mukaan ruokohelpikenttien käyttö on vielä varsin uutta, eikä varsinaisia käy- tön tuloksia tai seurantoja pidemmältä ajalta niistä turvetuotantoalueiden puhdistuk- sessa ole saatavissa. Menetelmä sinänsä on lupaava ja puhdistustulokset hyviä, mutta varmuutta siitä, miten tehokkaasti menetelmä toimii kullakin alueella ja vuosittain vaihtelevissa sääolosuhteissa, ei ole. Hakija ei pidä mahdollisena asettaa kasvillisuus- kentälle puhdistustehovaatimusta, vaan on riittävää, että päätöksessä annetaan määrä- ykset ruokohelpikentän puhdistustehon tarkkailusta.
Paras käyttökelpoinen vesiensuojelutekniikka
Hakijan mukaan Leppisuon läheisyydessä ei ole sopivaa aluetta pintavalutuskentäksi, jolle vesi voitaisiin johtaa. Kemiallinen käsittely on tuotantoalueen pienuuden vuoksi myös taloudellisesti mahdoton. Laskeutusaltaat, virtaamansäätörakenteet ja sulan maan aikana käytössä oleva ruokohelpikasvillisuuskenttä ovat hakijan näkemyksen mukaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa Leppisuolla sen olosuhteet ja ympäristön- suojelulain 43 §:n määräykset huomioon ottaen.
Liikennejärjestelyt
Turve toimitetaan pääasiassa talvikuukausina (joulukuu-maaliskuu). Leppisuon koko tuotanto, vuosittain noin 50 000 m3, toimitetaan Kouvolan suuntaan Kymin Voima Oy:n voimalaan. Keskimääräisen vuosituotannon mukaan turpeen toimitus Leppisuol- ta vastaa noin 417 rekkakuormaa tuotantoalueelta käyttökohteeseen. Turve toimitetaan yhtä reittiä tuotantoalueen eteläpuolitse kulkevaa paikallistietä nro 14705 itään päin ja edelleen valtateitä nrot 61 ja 6 pitkin voimalalle.
Tuotantotoiminnan aiheuttama työmaaliikenne keskittyy touko-elokuun väliselle ajal- le. Työmaaliikenne on pääasiassa urakoitsijoiden ja heidän työntekijöidensä henkilö- autoliikennettä. Tuotantotoiminnassa käytettävät vetokoneet (traktorit) tuodaan työ- maalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ym- päri vuoden, joten niitä ei juurikaan kuljeteta lukuun ottamatta satunnaisia siirtoja.
Kunnostus- ja ympäristönsuojelutoiminnassa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2–3 kertaa tuotantokauden aikana. Suurin osa tästä liikenteestä kulkee samaa reittiä kuin turvetoimitukset.
Tuotantotoiminnassa käytettävät aineet ja niiden varastointi
Tuotannossa käytetään kolmea traktoria, joiden yhteenlaskettu kevyen polttoöljyn ku- lutus tuotantokauden aikana on noin 30 000 litraa. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 120 litraa. Suurin työmaalla säilytettävä kevytpolttoöljymäärä on noin 9000 l, mootto- riöljymäärä 200 l ja hydrauliikkaöljymäärä 200 l. Tuotantourakoitsijoilla on tuotanto- alueella polttoaineita kolmessa säiliössä, joista kahden tilavuus on 3 000 l ja kolman-
nen säiliön tilavuus on 5000 l. Poltto- ja voiteluaineet säilytetään tukikohdassa niille varatuissa paikoissa.
Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 15.4.1985/313 säiliöiden sijoittelua ja suo- jaamista koskeva 35 § ei edellytä vallitilan rakentamista säiliöiden ympärille Lep- pisuolla.
Varastoaumojen suojaamiseen käytetään suojamuovia noin 2 000 kiloa.
YMPÄRISTÖKUORMITUS, SEN RAJOITTAMINEN SEKÄ VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN
Veden laatu ja kuormitus
Leppisuon laskeutusallas 1 on ollut kuormitustarkkailussa vuodesta 1995 alkaen. Lep- pisuolta lähtevän veden laatu on vuosina 1995-2005 kiintoainetta lukuun ottamatta ol- lut keskimäärin parempaa verrattaessa sitä Kaakkois-Suomen alueen laskeutusaltaisil- ta tuotantoalueilta lähtevän veden laatuun.
Veden laatu Leppisuolla ja Kaakkois-Suomen laskeutusaltaisilla soilla 1995–2005:
Alue Kiintoaine mg/l
CODMn
mg/l
Kok.typpi μg/l
Kok.fosfori μg/l
Leppisuo 11 25 1 339 38
Kaakkois-Suomi 10 41 1 667 71
Luonnontilaisen suon tausta 2 - 500 20
Leppisuon vedet on esitetty pumpattavaksi sulan maan aikana kasvillisuuskentälle, jolloin tuotantoalueen vesistökuormitus muodostuu vajaan puolen vuoden ajan kasvil- lisuuskenttäkäsittelyn ja hieman yli puolen vuoden ajan laskeutusallaskäsittelyn kuormitusarvojen mukaisesti.
Leppisuon kasvillisuuskentän puhdistustehon on arvioitu vastaavan toimivan pintava- lutuskentän puhdistustehoa eli keskimäärin teho kiintoaineessa 65 %, fosforissa 50 % ja typessä 45%.
Hakemussuunnitelmassa on tehty arvio Leppisuon nykyisestä (tuotantoala 66,3 ha) ja kasvillisuuskentän käyttöönoton jälkeistä (tuotantoala 61,2 ha) bruttovuosikuormituk- sesta:
Kiintoaine kg/v Typpi kg/v Fosfori kg/v
Nykyinen kuormitus 6 619 698 17
Tuleva kuormitus 4 124 499 12
Pienten virtaamien aikana alivalumakausina kuormitus on selvästi keskimääräistä (g/ha/d) pienempää. Voimakkaiden sateiden aiheuttamien virtaamahuippujen aikana kuormitus voi olla puolestaan huomattavasti keskimääräistä suurempi. Merkittävä osa tuotantokauden kokonaiskuormituksesta voi joutua vesistöön varsin lyhyinä ylivalu- majaksoina. Vesien pumppaus kasvillisuuskentille tasoittaa virtaamia ja ylivirtaama- piikkejä esiintyy yleensä harvoin.
Esimerkiksi vuonna 2004 Leppisuolla oli tarkkailutietojen mukaan 30.6. rankkasateen seurauksena huomattavan suuri lähtevän veden virtaama (noin 400 l/s). Kiintoainepi- toisuus oli poikkeuksellisen korkea (150 mg/l) ja myös typpipitoisuus normaalia kor- keampi (4 300 μg/l). Kahden rankkasadepäivän (30.6. ja 2.8.) keskimääräinen brutto- kuormitus oli Leppisuon turvetuotantoalueelta (66,3 ha) 1 280 kg kiintoainetta, 0,56 kg fosforia ja 39,4 kg typpeä vuorokaudessa. Näiden kahden rankkasadepäivän yhteenlaskettu kuormitus oli lähes 40 % keskimääräisestä kiintoaineen vuosikuormi- tuksesta. Fosforin osalta kuormitusosuus oli vastaavasti 6,5 % ja typen osalta 11,3 %.
Kuormituksen vaikutukset alapuolisen vesistön veden laatuun
Leppisuon turvetuotantoalueen kuormituksen vesistövaikutuksia on hakemussuunni- telmassa arvioitu laimentumissuhteen perusteella Suokasjoessa kahdessa kohdassa:
Suokaslammen yläpuolella (valuma-alue 8,2 km2) sekä Suokasjoen suulla eli Ala- Kivijärven Suokaslahden yläpuolella (valuma-alue 11,7 km2). Pitoisuuslisät on lasket- tu vuoden keskimääräisessä virtaamatilanteessa sekä alivirtaamakaudella heinä-elo- kuussa nykyisessä (tuotantoala 66,3 ha) ja tulevassa kuormitustilanteessa (tuotantoala 61,2 ha). Arviossa on käytetty puhdistustehoina roudattomana aikana pintavalutuksen puhdistustehoja ja muulloin laskeutusaltaiden puhdistustehoja. Teoreettiset pitoisuus-
muutokset on laskettu siirtämällä kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan ottamatta huomioon sedimentaatiota ja muita jokiuomassa tapahtuvia prosesseja. Myöskään tur- vetuotannon vaikutusta virtaamiin ei ole huomioitu. Leppisuon turvetuotantoalueen koko (61,2 ha) tulevassa kuormitustilanteessa on noin 7,5 % Suokaslammen yläpuo- lelle ja 5,2 % Suokaslahden yläpuolelle määritettyjen valuma-alueen pinta-aloista.
Leppisuon turvetuotantoalueen tulevan kuormituksen aiheuttamat laskennalliset pitoi- suuslisäykset tulevat pienenemään noin 30–40 % nykyisen kuormituksen aiheuttamis- ta laskennallisista pitoisuuslisäyksistä, mikä johtuu nykyistä pienemmästä tuotantopin- ta-alasta sekä ennen kaikkea toteuttavista vesiensuojelujärjestelyistä (ruokohelpikent- tä), jotka pienentävät kesäaikaista kuormitusta.
Leppisuon turvetuotantoalueen tulevan kuormituksen aiheuttamat laskennalliset ra- vinnepitoisuuslisäykset ovat kuitenkin merkittäviä erityisesti kesän alivirtaamatilan- teessa johtuen Suokasjoen pienistä virtaamista. Myös kiintoaineen pitoisuuslisäykset kesäaikaan ovat varsin suuria. Koko vuoden keskimääräisessä kuormitus- ja virtaama- tilanteessa pitoisuuslisäys on selvä varsinkin Suokaslammen yläpuolella.
Arvio Leppisuon turvetuotantoalueen kuormituksen aiheuttamista pitoisuuslisistä Suokasjoen veden laatuun koko vuoden (I-XII) ja heinä-elokuun (VII-VIII) virtaama- ja kuormitustilanteessa ennen Suokaslampea (F = 8,2 km2) sekä ennen Ala-Kivijärven Suokaslahtea (F = 11,7 km2) nykyisessä ja tulevassa kuormitustilanteessa.
Nykyiset pitoisuuslisäykset Virtaama
l/s Kiintoaine
mg/l Fosfori
µg/l Typpi µg/l Suokasjoki, Suokaslampeen tuleva
Tuotantovaihe I-XII Tuotantovaihe VII-VIII
Suokasjoki, Suokaslahteen tuleva Tuotantovaihe I-XII
Tuotantovaihe VII-VIII
75 32 108
46
2,8 9,1 1,9 6,4
7,2 19 5,0 14
294 647 205 454 Tulevat pitoisuuslisäykset Virtaama
l/s
Kiintoaine mg/l
Fosfori µg/l
Typpi µg/l Suokasjoki, Suokaslampeen tuleva
Tuotantovaihe I-XII Tuotantovaihe VII-VIII
Suokasjoki, Suokaslahteen tuleva Tuotantovaihe I-XII
Tuotantovaihe VII-VIII
75 32 108
46
1,7 2,9 1,2 2,1
5,0 8,9 3,5 6,3
210 328 147 231
Leppisuon turvetuotantoalueelta tullut vesi on ollut vuosina 1996–2005 keskimäärin ravinteikkaampaa, humuspitoisempaa ja selvästi kiintoainepitoisempaa kuin suon ylä- puolisella pisteellä. Turvetuotantoalueelta tullut vesi on siis osaltaan kohottanut Suo- kasjoen pitoisuuksia. Turvetuotantoalueen vesillä on voinut olla vaikutusta myös Suo- kasjoen alaosan väriarvoihin ja rautapitoisuuksiin. Leppisuolta lähteneen veden koko- naisfosforipitoisuudet ovat kuitenkin olleet alhaisempia kuin joen alaosan pisteellä, mikä viittaa muista lähteistä tulevaan kuormitukseen.
Suokasjoki
Leppisuon kuormituksen aiheuttamaa vesistövaikutuksen merkitystä voidaan vertailla myös turvetuotantoalueen kuormituksen avulla laskettujen pitoisuuslisäysten sekä to- teutuneiden pitoisuusmuutosten valossa. Toteutuneilla pitoisuusmuutoksilla tarkoite- taan tarkkailunäytteiden mukaisia pitoisuuseroja Leppisuon yläpuolisen pisteen (P0) ja alapuolisen vesistöpisteen (P1b) välillä. Toteutuneisiin pitoisuuslisäyksiin vaikuttaa Leppisuon kuormituksen lisäksi myös muu alueelta tuleva kuormitus. Nykyisessä kes- kimääräisessä kuormitus- ja virtaamatilanteessa Suokaslammen yläpuolelle laskettujen Leppisuon aiheuttamien pitoisuuslisäysten osuudet Suokasjoen alaosalla todetusta pi- toisuustasosta (1996–2003: kok.P 72 µg/l, kok.N 1122 µg/l, kiintoaine 5,7 mg/l) ovat seuraavat: kok.P 10 %, kok.N 26 % ja kiintoaine 49 %. Toteutunut pitoisuuslisäys ha- vaintopisteiden P0 ja P1b välillä vuosina 1996–2003 suhteutettuna pisteen P1b veden- laatutasoon on ollut seuraava: kok.P 60 %, kok.N 13 % ja kiintoaine 36 %. Varsinkin kiintoaineen osalta Leppisuon kuormitukselle lasketut prosenttiosuudet vaikuttavat suurilta. Tämä johtuu osaksi siitä, että ollaan suhteellisen alhaisissa kiintoainepitoi- suuksissa (alle 10 mg/l) ja melko lähellä joen luontaista pitoisuustasoa. Tällöin pro- senttiosuuksista tulee helposti suuria, vaikka milligrammoina litrassa pitoisuusmuutos ei olisikaan kovin iso. Suokasjoen alaosalla toteutuneet pitoisuuslisäykset ovat olleet pienempiä kuin laskennallisesti arvioidut typen ja kiintoaineen osalta ja suurempia fosforin osalta. Eroa selittää muun muassa muu valuma-alueelta tuleva kuormitus.
Suokasjoen-Kesuslammen hajakuormitusselvityksessä peltoviljelyn todettiin olevan selvästi suurin kuormittaja valuma-alueella; kiintoainekuormituksesta 92 %, kokonais- fosforikuormituksesta 53 % ja kokonaistyppikuormituksesta 44 % arvioitiin tulevan
peltoviljelystä. Edellisen mukaan merkittävä osa valuma-alueen kokonaisfosforista ja -typestä (26 % ja 37 %) tuli luonnonhuuhtoumana. Leppisuon kuormituslukuja ja las- kennallisia pitoisuuslisäyksiä tarkasteltaessa on otettava huomioon, että luvut perustu- vat bruttokuormituslukuihin, joissa luonnonhuuhtouma on mukana. Hajakuormitus- selvityksessä turvetuotannon osuudet valuma-alueen kokonaiskuormituksista olivat seuraavat: kiintoaine 3 %, kok.P 4 % ja kok.N 9 %. Nyt tehtyjen tarkastelujen, vuosi- en 1996–2004 keskimääräisten vedenlaatutulosten sekä vuonna 2003 tehdyn haja- kuormitusselvityksen perusteella vaikuttaa siltä, että pääasiassa jokin muu tekijä kuin turvetuotanto nostaa kokonaisfosforipitoisuutta Suokasjoen pisteellä P1b, joka on 2 km turvetuotantoalueen alapuolella, vaikkakin turvetuotanto nostaa osaltaan alapuoli- sen vesistön kokonaisfosforipitoisuutta. Pisteen P1b kokonaisfosforin toteutunut pitoi- suuslisäys on lähes kuusi kertaa suurempi kuin turvetuotannon aiheuttama laskennal- linen pitoisuuslisäys. Edellä tehtyjen tarkastelujen perusteella turvetuotanto vaikuttaa osaltaan myös typpipitoisuuksiin pisteellä P1b, mutta turvetuotantoalueen kuormituk- sen vaikutus pisteen P1b toteutuneeseen pitoisuuslisäykseen on ollut selvästi pienempi kuin pitoisuuslisäyslaskelmat osoittavat.
Kiintoaineen osalta Leppisuon kuormituksen merkitys vaikuttaa melko selvältä tässä tehtyjen tarkastelujen ja vedenlaatutulosten valossa. Vedenlaatutulosten perusteella Leppisuolta tuleva vesi on keskimäärin selvästi kiintoainepitoisempaa kuin Suokasjo- en vesi. Pitoisuuslisäystarkastelujen perusteella Leppisuon kiintoainekuormituksella on selvä vaikutus Suokasjoen kiintoainepitoisuuksiin. Tulos poikkeaa jonkin verran hajakuormitusselvityksen tuloksesta, jonka mukaan selvästi suurin osa kiinto- ainekuormituksesta tulee peltoviljelystä. Leppisuon kiintoainekuormitus, kuten muu- kin kuormitus, tulee pienenemään selvästi toteutettavien vesiensuojelujärjestelyiden myötä.
Pitoisuuslisäystarkastelussa ei ole otettu huomioon Suokasjoen vuoden 2005 tarkkai- lutuloksia, koska talvella 2005 Leppisuon laskuojaa ja Suokasjokea perattiin noin 1,3 km matkalla suolta alavirtaan. Suon laskeutusallasta syvennettiin helmikuussa 2005 ja laskuoja perattiin maaliskuussa. Turvetuotantoalueen alapuolelta huhti- ja toukokuus- sa otetuissa vesistötarkkailunäytteissä kiintoainepitoisuus nousi suon yläpuoliselta pis- teeltä P0b laskuojan pisteelle P1c mentäessä, huhtikuussa 2005 pitoisuusmuutos oli selvä (3,1 mg/l:sta 16 mg/l:aan) ja toukokuussa lievempi (3,7 mg/l:sta 5,6 mg/l). Las-
keutusaltaan syventämisestä ja laskuojan perkauksesta aiheutuneella saviaineksen huuhtoutumisella on voinut olla pitoisuuden nousuun vaikutusta. Alempana Suokasjo- essa sijaitsevalla pisteellä P1b kiintoainepitoisuudet olivat laskeneet lähemmäs suon yläpuolista tasoa, mutta pitoisuuksissa oli kuitenkin hieman eroa (P1b, kiintoaine huh- tikuussa 6,2 mg/l ja toukokuussa 4,0 mg/l).
Suokaslampi ja Kesuslampi
Suokaslammen ja Kesuslammen vesi on humuspitoista, sameaa ja kiintoainepitoista sekä rehevää. Nykyinen rehevyys on pääosin seurausta pitkään jatkuneesta vanhasta kuormituksesta, josta maa- ja metsätaloudella on ollut huomattava osuus. Suokaslam- men ja Kesuslammen vesi on ollut pääosin heikkolaatuisempaa kuin Suokasjoen vesi vuosina 1996–2005. Lampien keskimääräiset humus- sekä kokonaisravinnepitoisuudet ovat olleet Leppisuon laskuojan keskimääräisiä pitoisuuksia korkeampia. Näin ollen Suokaslammen ja Kesuslammen veden laatuun vaikuttavat voimakkaammin jotkin muut tekijät kuin Leppisuolta aiheutuva kuormitus. Kiintoaineen osalta Leppisuon kuormituksen vaikutus Suokasjoen pisteen P1b pitoisuuksiin on melko selvä, mutta Suokaslammen keskimääräinen kiintoainepitoisuus on yli 3 mg/l suurempi kuin pis- teellä P1b, mikä viittaa muualta tulleeseen kuormitukseen.
Laskennallisten ja toteutuneiden pitoisuuslisäysten perusteella Leppisuolta tulevan kiintoainekuormituksen arvioidaan muodostavan Suokasjoen kautta Suokaslampeen tulevasta kuormituksesta huonoimmassa tilanteessa korkeintaan 30 %. Suokas- ja Ke- suslampien valuma-alueilla on peltoja ja ojitettuja soita, joilta lampiin aiheutuu huo- mattavaa kiintoaine-, ravinne- ja humuskuormitusta. Kesuslammen vuosien 1996–
2005 keskimääräiset pitoisuudet ovat olleet Suokaslammen pitoisuuksia alhaisempia.
Tämä johtuu kiintoaineen ja ravinteiden sedimentoitumisesta Suokaslampeen ja pitoi- suuksien laimenemisesta sekä Kesuslampeen tulevasta pienemmästä kuormituksesta Suokaslampeen verrattuna. Leppisuolta tulevan kiintoainekuormituksen osuus koko lampeen tulevasta kuormituksesta jää näin ollen melko pieneksi.
Leppisuon laskuojan ja Suokasjoen perkauksella on voinut olla hieman vaikutusta Suokaslammen veden laatuun keväällä 2005. Suokaslammessa (P2) maaliskuun 2005 lopussa mitattu kiintoainepitoisuus oli selvästi korkeampi kuin aiempina vuosina ke-
vättalvella, ja vesi oli myös sameampaa (25 FTU) ja väriltään tummempaa (väriarvo 280 mg/l). Tulosten perusteella Suokasjoen perkaustoimien aikana huuhtoutunutta hienojakoista ainesta on voinut kulkeutua Suokaslampeen, vaikkakaan mitattujen pi- toisuuksien yhteyttä perkaukseen ei voida selvästi osoittaa. Kesuslammessa ei sen si- jaan keväällä 2005 ollut havaittavissa nousua kiintoainepitoisuudessa ja veden same- usarvo oli samaa tasoa kuin keväällä 2002 ja 2003. Laskureitin perkauksen mahdolli- set vaikutukset ovat todennäköisimmin rajoittuneet Suokasjokeen ja Suokaslampeen.
Sameuden ja kiintoainepitoisuuden kasvu on ollut väliaikaista eikä kiintoainekuormi- tuksella ole todennäköisesti ollut kovin merkittäviä vaikutuksia Suokaslammen pohjan liettymiseen, vaikka sedimentoitumista onkin voinut tapahtua.
Vesistötarkkailutulosten sekä laskennallisten pitoisuusvaikutusarvioiden perusteella Leppisuon kuormitus lisää alapuolisen vesistön rehevyyttä, veden tummuutta ja poh- jan liettymistä omalta osaltaan, mutta lampien veden laatua heikentää pääasiassa muut tekijät kuin Leppisuolta tuleva kuormitus.
Tulevassa kuormitustilanteessa Leppisuon turvetuotantoalueen merkitys pienenee en- tisestään, koska kuormitus vähenee nykyisestä. Leppisuon alapuolisen vesistön vettä ei käytetä talousvetenä, joten turvetuotantoalueen vesistökuormituksella ei ole vaiku- tusta alueen talousvesien käyttökelpoisuuteen. Leppisuon toiminnasta ei aiheudu kor- vattavaa talousvesihaittaa.
Ala-Kivijärven Suokaslahti
Suokasjoen suulla eli Suokaslahden yläpuolella todelliset pitoisuuslisäykset ovat las- kennallisia pitoisuuslisäyksiä alhaisempia, sillä osa kiintoaine- ja ravinnekuormasta laskeutuu Suokas- ja Kesuslampien pohjaan. Turvetuotannon kuormituksen vaikutuk- sia ei ole juurikaan havaittavissa Ala-Kivijärven Suokaslahdessa, jossa vesi on varsin hyvälaatuista etenkin kesällä. Suokaslahden ravinne-, rauta- ja humuspitoisuudet ovat talvella olleet ajoittain korkeita tai koholla.
Leppisuon turvetuotantoalueen kuormituksen vaikutukset alapuolisen vesistön pohjan liettymiseen
Suokaslammen pohjan korkeustasoja Suokasjoen laskukohdan edustalla on mitattu huhtikuussa 1984 ja maaliskuussa 2004. Mittausten mukaan Suokaslammessa ei ole tapahtunut merkittävää pohjan liettymistä Suokasjoen suualueella, vaan pohjasedi- mentin tiivistymiskehitys ja virtausten mukana aineksen muualle huuhtoutuminen on ollut pääosin voimakkaampaa kuin lampeen tulevan kiintoainekuormituksen vaikutus.
Turvetuotantoalueelta huuhtoutuva hienojakoinen kiintoaines sedimentoituu osittain Suokaslampeen, mutta mittaustulosten perusteella tällä ei ole ollut merkittävää vaiku- tusta lammen pohjalietteeseen.
Suokasjoen edustan itäpuolella todettua ranta-alueen mataloitumista on aiheuttanut ar- vion mukaan enemmän vesikasvillisuus ja rannoilta huuhtoutuva aines kuin Suokasjo- en suunnalta tuleva kuormitus.
Hienojakoista ainesta voi kulkeutua jossain määrin myös Suokaslammen alapuoliseen Kesuslampeen, mutta siellä Leppisuon kuormituksen vaikutukset pohjan liettymiseen ovat selvästi vähäisempiä kuin Suokaslammessa.
Rantakiinteistöjen vesistösidonnainen käyttö
Tarkkailutulosten perusteella Leppisuon turvetuotannon vesistövaikutukset näkyvät eniten Suokasjoessa. Kuormitus lisää myös omalta osaltaan Suokaslammen ja Kesus- lammen rehevyyttä. Suokasjoen rannoilla ei ole asutusta. Suokas- ja Kesuslampien rannoilla asutusta ja kesäasutusta on jonkin verran. Suokaslampi ja Kesuslampi olisi- vat valuma-alueen muun kuormituksen takia reheviä ilman Leppisuon turvetuotanto- alueen kuormitustakin. Leppisuon turvetuotannolla ei ole ollut eikä todennäköisesti tu- le jatkossa olemaan mainittavaa vaikutusta rantakiinteistöjen vesistösidonnaiseen käyttöön. Perusteita kiinteistökohtaisten korvausvelvoitteiden asettamiselle ei siten ole olemassa.
Hakijan esitys kalataloudellisten vaikutusten kompensoimiseksi
Itä-Suomen ympäristölupaviraston aikaisemmassa Vaasan hallinto-oikeuden kumoa- massa ja uudelleen käsiteltäväksi palauttamassa päätöksessä (nro 60/04/2) Leppisuon kalataloudelliset haittavaikutukset määrättiin kompensoitavaksi 500 euron suuruisella vuotuisella kalatalousmaksulla. Jatkossa Leppisuon kuormitus pienenee merkittävästi uusien vesiensuojeluratkaisujen myötä, joten hakija esittää kalatalousmaksuksi 300 euroa vuodessa.
Pohjavesialueet, pienvedet ja kaivot
Leppisuon luoteisreunasta alkaa luokkaan II kuuluva vedenhankintaan soveltuva Pu- kinkankaan pohjavesialue ja tuotantoalueen itäosan kaakkoispuolella on Hirsikankaan luokkaan III kuuluva pohjavesialue. Lisäksi suon lähistöllä sijaitsee kaksi muuta poh- javesialuetta (luokka III).
Leppisuon ympäristössä on suhteellisen paljon lampia ja järviä, mutta ne jäävät turve- tuotannon vaikutuksen ulkopuolelle. Ellosenlampi sijaitsee noin 700 metriä Leppisuon eteläpuolella ja Kaajärvi noin 800 metriä suosta pohjoiseen.
Pohjavesiesiintymistä johtuen suon ympäristössä on myös lähteitä. Lähimmät lähteet sijaitsevat turvetuotantoalueen luoteiskulmassa lähellä tuotantoalueen reunaa. Lähim- män lähteen veden pintaa on alennettu metsäojituksella. Toinen lähde, joka sijaitsee noin 380 metriä tuotantoalueelta länteen, on luonnontilainen. Tuotantoalueen ojituk- sella ei ole hakijan käsityksen mukaan lähteiden vesipinnan korkeuteen millään ta- voin. Haitat voidaan estää välttämällä läheisellä lohkolla ojien kaivua kivennäismaa- han tuotannon loppuvaiheessa.
Leppisuon ympäristössä lähin asutus on Ellolan kylässä noin 300–500 m päässä tuo- tantoalueen reunasta etelään. Muu lähin asutus (Uutela pohjoisessa, Nurkankylä ja Suokas kaakossa) on noin yhden kilometrin päässä tuotantoalueesta. Leppisuon turve- tuotanto ei ole aiheuttanut Luumäen kunnan ja hakijan tietojen mukaan ongelmia talo- uksien vedensaannissa. Vaikutuksia ei hakijan arvion mukaan tule esiintymään jatkos- sakaan.
Pölyvaikutukset
Turvetuotannon eri vaiheet - jyrsintä, karheaminen ja kuormaus karheelta (keräily) se- kä aumaus - aiheuttavat pölyämistä, joista eniten pölyä muodostava vaihe on kuorma- us karheelta. Pölyn muodostumiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste, valittu tuotantomenetelmä sekä sääolot, erityisesti tuuli. Pölyn tuotantoalueen ympäristöön leviämiseen puolestaan vaikuttavat suon sijainti suhteessa asutukseen tai vesistöihin sekä maaston muodot ja suojaavan kasvillisuuden määrä sekä tuulen suuntautuminen.
Pölyä muodostava toiminta ajoittuu kesän poutajaksoihin. Lastauksen aiheuttama pö- lyäminen on talviaikaista ja jää lyhytaikaiseksi, koska varastojen toimittaminen on keskitettyä. Turvepöly on lähes kokonaan orgaanista hajonnutta kasviainesta. Pöly- hiukkasten kokojakauma painottuu yli 10 µm:n kokoisiin suuriin hiukkasiin, mutta pö- ly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia (PM10, hiukkaskoko alle 10 µm) ja pienhiuk- kasia (PM2,5, hiukkaskoko alle 2,5 µm).
Leppisuon tuotantoaluetta ympäröi pääasiassa kaikilta suunnilta metsä, joka suodattaa tehokkaasti turvekentältä nousevaa pölyä. Ottaen huomioon kiinteistöjen etäisyys tuo- tantokentästä ja pölyn leviämiselle suotuisien tuulensuuntien esiintymisen todennäköi- syys sekä tutkimustieto turvetuotannon pölyvaikutuksista hakija katsoo, että turvetuo- tannosta ei aiheudu kohtuutonta rasitusta ympäristölle pölyn muodossa eikä nostotoi- mintaa koskevia rajoituksia pölyn vuoksi ole tarpeen määrätä.
Leppisuon lähimmät vesistöt ovat suon eteläpuolella Ellosenlampi (noin 700 m) ja pohjoispuolella Kaajärvi (noin 800 m). Etäisyys ja suojaava puusto estävät tehokkaasti pölyhaittojen esiintymistä. Turvekuljetukset keskittyvät joulu-huhtikuu väliselle ajalle, jolloin pölyämistä ei tapahdu. Kesäaikaisesta tuotantoalueen liikenteestä ei juurikaan aiheudu pölyämistä, sillä tuotantoalueelle vievää hiekkatietä lukuun ottamatta kulje- tukset tapahtuvat päällystettyjä teitä pitkin. Lisäksi turvekuormat peitetään pölyämisen estämiseksi ja turverekkojen ulkopuolelle lastauksen yhteydessä jäänyt turve karisee yleensä lähes kokonaan pois alkumatkasta. Kuljetusten aiheuttama pölyhaitta arvioi- daan kaikkiaan vähäiseksi.
Meluvaikutukset
Turvetuotantoalueiden lupamenettelyssä sovelletaan terveydensuojelulain nojalla an- nettuja 55 dB (päiväaikainen klo 7–22 keskiäänitaso) ja 50 dB (yöaikainen klo 22–07 keskiäänitaso) ulkoäänitasoja vakituisen asutuksen osalta ja 10 dB(A) pienempiä taso- ja loma-asutuksen osalta. Leppisuolla meluhaitta keskittyy suon läheisyyteen sekä kul- jetuksen aiheuttama melu paikallisteille. Leppisuolla tuotetaan jyrsinturvetta haku- menetelmällä, jonka työvaiheet ovat jyrsintä, kääntäminen, karheaminen, kokoaminen ja aumaus eli varastoalueelle kuljetus. Hattulan ja Rengon kunnissa sijaitsevan Väärä- lammensuon turvetuotantoalueen ympäristölupa-asiassa hakijan tekemästä selvityk- sestä ilmenee, että jyrsin- tai palaturvetuotannon eri tuotantovaiheissa 40 dB(A) melu- vaikutus jää noin 100–150 m etäisyydelle tuotantoalueen reunasta silloin, kun tuotan- toalueen reunasta alkaa metsävaltainen alue. Lisäksi 40 dB(A) vyöhyke ulottuu vain poikkeuksellisesti 300 m tai sitä etäämmälle tuotantoalueen reunasta ympäristön olles- sa avointa aluetta (entistä tai nykyistä tuotantokenttää taikka avosuota).
Leppisuon tuotantoaluetta ympäröi pääasiassa kauttaaltaan metsä ja etäisyydet lähim- piin asuinrakennuksiin huomioon ottaen hakija katsoo, että turvetuotannon melu ei ylitä rakennetuissa kohteissa edellä mainittuja ohjearvoja, eikä raja-arvojen taikka nii- tä koskevien rajoitteiden asettaminen ole tarpeellista.
Luumäen kuntaan tai hakijalle ei ole tullut valituksia Leppisuon aiheuttamasta melu- haitasta.
Tuotantotoiminnassa syntyvät jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen
Turvetuotannossa syntyy talous-, muovi- ja öljyjätteitä. Jäteöljyn, ongelma-jätteet se- kä sekajätteet kerätään keräilypisteisiin, josta ne tarpeen mukaan pakataan ja merki- tään siten, että niistä ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Eri jäte- erille on varattu omat keräysastiat ja ne on varustettu jätetyypin nimikylteillä. Auma- peittomuovi varastoidaan työmaalla olevissa varastopaikoissa ja muut syntyvät jätteet tuotantoalueen tukikohdassa. Työmaalle vuosittain laadittavasta jätehuoltosuunnitel- masta käy ilmi jätteen laatu, jätteen poiskuljettaja yhteystietoineen sekä tyhjennysjak-
sot. Työmaalla syntyneiden jätteiden määrä ja laatu kirjataan ylös. Leppisuolla on voimassa oleva jätehuoltosuunnitelma
ARVIO RISKEISTÄ JA TOIMENPITEET NIIDEN VARALTA
Turvetuotanto aiheuttaa työn luonteen ja ajankohdan (kuiva kesäkausi) vuoksi ympä- ristölle paloturvallisuusriskin. Työmaalle laaditaan vuosittain paloturvallisuussuunni- telma, joka on kuvattu ISO 9002 -standardin mukaisessa laatujärjestelmässä. Työ- maalle nimeään palo- ja pelastusorganisaatio.
Tulipaloriskin lisäksi hätätilanteita voi syntyä patojen murtumisten, poikkeuksellisten rankkasateiden tai tulvien, kemikaalien sekä polttoaineiden toimitusten ja varastoinnin yhteydessä.
Turvetuotantoalueen toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Leppisuon vesistötarkkailu sekä käyttö- ja hoitotarkkailu on aloitettu vuonna 1995.
Tarkkailua on suoritettu vuoteen 1999 asti erillisen Leppisuon tarkkailuohjelman mu- kaisesti. Leppisuon tarkkailu on sen jälkeen hoidettu osana Vapo Oy:n Kaakkois- Suomen ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden yhteistarkkailua. Kaakkois- Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt yhteistarkkailuohjelman 5.7.1999, ja sen jäl- keen ohjelmaa on päivitetty vuosittain Vapo Oy:n, konsultin ja ympäristökeskuksen välisissä neuvotteluissa.
Leppisuon turvetuotantoalueella pidetään käyttö- ja hoitopäiväkirjaa. Muistiinpanot säilytetään työmaalla ja ne esitetään ympäristökeskuksen tai kunnan viranomaisille pyydettäessä.
Leppisuo kuului vuoteen 2003 saakka yhteistarkkailuohjelman tarkkailuluokkaan A, jolloin näytteet otettiin myös talvella kerran kuussa. Vuodesta 2004 alkaen Leppisuo on ollut tarkkailuluokassa B, jolloin marras-huhtikuussa ei oteta näytteitä. Näytteenot- toväli on touko-lokakuussa kaksi viikkoa, marras-huhtikuussa näytteitä ei oteta. Li-
säksi kevättulva-aikana näytteet otetaan kaksi kertaa viikossa ja rankkasateiden aikana kaksi kertaa. Virtaamaa mitataan laskeutusaltaan 1 mittapadolla olevalla jatkuvatoimi- sella mittarilla. Vesistötarkkailussa on suon ylä- ja alapuolinen Suokasjoki, Suokas- ja Kesuslammet sekä Ala-Kivijärven Suokaslahti. Vesistönäytteet on otettu virtahavain- topaikoilla kolme kertaa ja järvihavaintopaikoilla kaksi kertaa vuodessa.
Leppisuon alapuolisessa vesistössä ei ole ollut kalataloudellista tarkkailua.
TUOTANTOALUEEN JÄLKIHOITO JA -KÄYTTÖ
Tuotannon loputtua vuonna 2030 Leppisuolla poistuu käytöstä kerralla koko tuotanto- ala (66,3 ha). Alueet on kokonaisuudessaan vuokrattuja ja ne palautetaan sopimuksen mukaan maanomistajille kuivatukseltaan metsätalouskäyttöön soveltuvana. Vuokrattu- jen alueiden jälkikäytöstä päättävät alueiden maanomistajat. Todennäköinen jälkikäyt- tö alueella tulee olemaan metsittäminen.
Turvetuottajalle kuuluu vastuu alueen jälkihoidosta, mikä tarkoittaa muun muassa tar- peettomien rakennusten ja rakennelmien pois siirtämistä ja alueen siivoamista.
HAKEMUKSEN KÄSITTELY VUONNA 2003
Hakemuksesta tiedottaminen
Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselta, Kaak- kois-Suomen TE-keskuksen kalatalousyksiköltä, Luumäen kunnalta, Luumäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Luumäen kunnan terveydensuojeluviranomaiselta.
Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Luumäen kun- nassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet tuli toimittaa ympäristölupavirastolle viimeistään 17.3.2003. Kuulutuksen julkaisemi- sesta on ilmoitettu Luumäen Lehdessä 13.2.2003.
Lausunnot
1. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus lausuu, että Leppisuon turvetuotantoalue si- jaitsee Kivijärven-Valkealan reitille laskevan pienen Suokasjoen valuma-alueella. Itse reittivesistö on sekä vedenhankinnan että virkistyskäytön kannalta tärkeä. Aikoinaan reitti on nimetty muun muassa valtakunnallisesti erityistä suojelua vaativaksi vesistök- si.
Leppisuon turvetuotannon vesiensuojelu on toteutettava BAT-periaatteen mukaisesti.
Vanhojenkaan tuotannon loppuvaiheessa olevien alueiden valumavesien käsittely pel- killä laskeutusaltailla ei vastaa BAT-periaatetta kuin poikkeustapauksissa. Leppisuon vesienkäsittelyä on esitetty tehostettavaksi rakentamalla kaksi virtaamansäätöpatoa, joiden virtaaman säätö kohdistuu ainoastaan osaan valumavesistä.
Leppisuon nykyisillä ja hakemuksessa esitetyillä, laskeutukseen ja mekaaniseen pidä- tykseen perustuvilla puhdistusmenetelmillä voidaan vähentää vain suhteellisen kar- kearakeisen kiintoaineen huuhtoutumista. Hienojakoisten ja liuenneiden aineiden pi- dättämiseen ne soveltuvat huonosti. Toisaalta vesistöreitin luonteen ja todettujen on- gelmien takia liuenneiden aineiden (humus ja ravinteet) päästöjen vähentämiseen tuli- si kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota. Liuennut humus ja myös humukseen sitou- tuneen fosforin vähittäinen vapautuminen laajentaa aluetta, jolla turvetuotannon vesis- tövaikutukset ovat mahdollisia.
Kuivatusvesien kemiallinen käsittely on menetelmä, jolla tuotantoalueelta tulevaa liuenneen humuksen ja ravinteiden määrää voidaan tehokkaimmin vähentää. Nykyi- sellä tekniikalla menetelmä ei ole käytettävissä vesistöreitin vedenhankinnan kannalta ongelmallisimpina aikoina, kuten talvella ja kevään ja syksyn ylivirtaamakausina, jol- loin veden laadun muutokset ovat merkittävimpiä. Nykytietämyksen mukaan kemial- linen vesienkäsittely on taloudellisesti mahdollista 150 hehtaarin suuruisilla ja sitä suuremmilla tuotantoalueilla.
Jos kemiallista vesienkäsittelymenetelmää saadaan kehitettyä siten, että sen käyttö on mahdollista myös alle 100 ha:n tuotantoalueilla, on Leppisuon kuormituksen pienen-
tämiseksi ympäristöluvan tarkistuksen yhteydessä tutkittava menetelmän käyttöönot- toa.
Lupahakemuksessa esitetyt vesiensuojeluratkaisut eivät ole riittäviä, koska Leppisuo sijoittuu vedenhankinnan ja virkistyskäytön kannalta tärkeän vesistön varrelle. Tuo- tantoalueelle on rakennettava riittävä määrä virtaamanrajoittimia, joiden avulla vir- taamansäätö kohdistuu kaikkiin tuotantoalueen valumavesiin. Lisäksi tulee selvittää muiden vesienkäsittelyn tehostamismenetelmien, esimerkiksi haihdutusaltaan, maape- räimeytyksen ja ylivuotokentän käyttömahdollisuus. Vanhoilla tuotantoalueilla paras käyttökelpoinen tekniikka voi koostua useiden eri menetelmien yhdistelmistä, jotka eivät joka suhteessa täytä ohjeellisia mitoitusarvoja.
Ympäristökeskus pitää tärkeänä vesienkäsittelyn tehostamista myös vanhoilla jo tuo- tannon loppuvaiheessa olevilla soilla, koska tuotannon loppuvaiheessa turvekerros on pidemmälle maatunutta ja kuivatusvedet sisältävät runsaasti kiintoainetta ja ovat ra- vinnepitoisia. Tuotannon loppuvaiheessa kivennäismaa paljastuu, kun ojia ja altaita syvennetään ja myös se merkitsee muun muassa lisääntynyttä kiintoainekuormitusta.
Molempiin ympäristölupahakemuksessa esitettyihin laskeutusaltaisiin tulee asentaa pintapuomit vähentämään veden pinnalla kulkeutuvan aineksen määrää. Lisäksi ojasto on suunniteltava siten, että laskeutusaltaat voidaan ohittaa poikkeustilanteissa.
Leppisuon vaikutustarkkailu tulee suorittaa jatkossakin Kaakkois-Suomen ympäristö- keskuksen alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito-, kuormitus- ja ve- sistötarkkailuohjelman mukaisesti. Ohjelmaa voidaan päivittää ja tarkistaa Kaakkois- Suomen ympäristökeskuksen määräämällä tavalla. Lopullinen tarkkailu määrätään Vapo Oy:n, tarkkailua suorittavan konsultin ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen välisten neuvotteluiden jälkeen.
Vuodesta 1999 alkaen tuotantoalue on ollut ympärivuotisessa kuormitustarkkailussa, joka on käsittänyt automaattisen jatkuvatoimisen virtaamamittauksen ja ajoitetun näyt- teenoton (touko-lokakuussa kahden viikon välein, kevättulvan aikaan kahdesti viikos- sa ja viime vuosina talviaikaan kerran kuussa). Virtaamamittarin toiminnan luotetta- vuuteen tulee kiinnittää huomiota.
Leppisuon vesistötarkkailu on ollut osin puutteellinen sisältönsä puolesta. Tarkkailua on täydennettävää ainakin seuraavissa osioissa:
Havaintopaikkojen kahdesti vuodessa tapahtuva näytteenotto on varsin riittämätöntä.
Ajankohtiin tulee lisätä näytteenotto toukokuussa (toukokuussa sulamisen myötä kuormitus on suurta ja samalla vesistössä alkaa kasvukausi).
Nykyinen tarkkailuohjelma ei sisällä varsinaista biologista tarkkailua. Ohjelmaa on täydennettävä biologisella osiolla erikseen sovittavan ohjelman ja aikataulun mukai- sesti seuraavien tarkasteluosioiden osalta:
- pohjaeläimet: Näytteet otetaan Suokasjoen lammista ja Ala-Kivijärven Suokaslah- delta. Ensimmäisen kerran tarkkailu tehdään esimerkiksi vuonna 2003 ja toisto vuon- na 2006 (vesipuitedirektiivin edellyttämä ekologinen luokitus tehtävä vuonna 2007), minkä jälkeen joka viides vuosi.
- kasviplankton: Suokasjoen lammista ja Ala-Kivijärvestä otetaan joka kolmas vuosi vesikemiallisen näytteenoton yhteydessä kasviplanktonnäytteet, joista määritetään lajit ja biomassa ns. semikvantitatiivisella menetelmällä.
- vesikasvillisuus: Vesikasviselvitys tehdään erikseen sovittavilta alueilta vuonna 2004, minkä jälkeen se toistetaan erikseen sovituin aikavälein.
- perifyton: Perifytontutkimus tehdään erikseen sovittavan aikataulun mukaan. Ha- vaintopaikat esimerkiksi: Suokaslampi, Ala-Kivijärvi/Suokaslahti ja vertailupaikkoina Ylä-Kivijärvi/Huopaisenvirta ja Ala-Kivijärvi/Kelkjärvi.
Lisäksi selvitetään Suokaslammen morfologiset muutokset (liettyminen ja umpeen- kasvu). Vertailukohtana tulee käyttää hakijan vuonna 1984 tekemää Suokaslammen laskuojan suun luotausta.
Tuotannon loputtua vesistön velvoitetarkkailuvelvollisuus säilyy kunnes Kaakkois- Suomen ympäristökeskus katsoo aiheelliseksi sen lopettamisen.
Tarkkailun tulokset on raportoitava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle tulosten valmistuttua tai erikseen sovittavalla tavalla.
Lähin asutus sijaitsee noin 300–400 metrin päässä tuotantoalueen eteläpuolella. Muu asutus pohjoisessa ja kaakossa on noin kilometrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Haki- jan arvioin, jotka perustuvat pölyn leviämisestä tehtyihin yleisiin tutkimuksiin, mu- kaan toiminnasta voi ajoittain aiheutua pölyhaittaa Ellolan kylän asutukselle, mutta haitta ei ole jatkuvaa. Kauempana sijaitsevalle asutukselle pölyhaittaa aiheutuu aino- astaan poikkeustapauksissa. Leppisuon ympärillä on usealla suunnalla metsää, joka estää pölyn leviämistä. Hakemuksen mukaan Luumäen ympäristönsuojelusihteerille tai Vapo Oy:lle ei ole tullut valituksia Leppisuon aiheuttamista pölyhaitoista. Pölyhai- tasta ei ole valitettu myöskään Kaakkois-Suomen ympäristökeskukseen.
Lupaehdot on määrättävä tarkistettaviksi 10 vuoden kuluttua luvan myöntämisestä.
Turvetuotannon loputtua hakija tulee velvoittaa osallistumaan mahdolliseen purku- vesistön kunnostamiseen.
2. Kaakkois-Suomen TE-keskuksen kalatalousyksikkö toteaa, että voimistuneet tulvat ja maanmuokkaustoimenpiteillä aiheutettu eroosion kasvu lisäävät kiintoainei- den ja mm. raudan huuhtoutumista vesistöön. Kiintoaineiden ja mahdollisesti ravin- teiden lisääntyminen haittaavat vesistön kalakantoja aiheuttamalla mm. kutualueiden liettymistä ja voivat tukehduttaa vesistön pohjalla olevan mädin. Vaikutukset pohja- eliöstöön, kalojen tärkeisiin ravintokohteisiin, voivat olla myös huomattavat.
Kalatalousyksikön näkemys on, että Leppisuon turvetuotantoalueen kalataloudellisia haittavaikutuksia ei ole käsitelty riittävästi. Turvetuotannon muutokset ovat osaltaan heikentäneet kalakantojen tilaa ja kalastusmahdollisuuksia Suokasjoessa ja Ala-Kivi- järvessä joen purkupaikan läheisyydessä hankkeen toiminnan aloittamisen alusta läh- tien ilman kompensaatiotoimia tai hankkeen kalataloudellista seurantaa.
Kalatalousyksikkö vaatii, että hakijalle tulee määrätä vuotuinen kalatalousmaksu 3 000 € maksettavaksi Kaakkois-Suomen TE-keskukselle käytettäväksi turvetuotan-
non kalataloudelle aiheuttamien haittojen kompensointiin Suokasjoella ja Ala-Kivi- järvellä, sekä lisäksi velvoite tarkkailla Leppisuon turvetuotantoalueen alapuolisen ve- sistön kala- ja rapukantoja Kaakkois-Suomen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla.
Lupa tulee myös määrätä tarkistettavaksi vähintään 10 vuoden välein.
Turvetuotannon lopettamisen jälkeen luvan haltija tulee velvoittaa tekemään kattava selvitys hankkeen vaikutusalueen kala- ja rapukannoista. Selvityksen tulosten ja hank- keen aikana toteutetun tarkkailun tulosten perusteella luvan haltijan tulee toteuttaa kustannuksellaan kalataloudellinen kunnostus, jolla pyritään palauttamaan kalaston ti- la hanketta edeltäneeseen tilaan.
3. Luumäen kunnanhallitus ja terveyslautakunta lausuvat, että Leppisuon kuormi- tus lisää alapuolisen vesistön rehevyyttä, veden tummuutta ja pohjan liettymistä. Ha- kemuksen mukaiset vesiensuojelurakenteet ovat kevätvalunnan aikana täysin tehotto- mia. Kuormituksesta 85 % tulee kevätvalunnan aikana. Turvetuotannon aiheuttama virtaamaolosuhteiden muuttuminen sekä kiintoaineksen ja raudan huuhtoutuminen ve- sistöön haittaavat vesistön kalakantaa. Kutualueet liettyvät ja pohjassa oleva mäti tu- kehtuu sekä vaikutukset pohjaeläimistöön ovat huomattavat. Kalastusvälineiden li- moittuminen lisääntyy jatkuvasti. Lupa on mahdollista myöntää vain, jos turvetuotan- tokentälle rakennetaan pintavalutuskenttä tai kemiallinen puhdistamo. Luvassa on an- nettava määräys, jolla varmistetaan ulkopuolisten urakoitsijoiden toiminta pölyn le- viämisen estämiseksi. Lupaan on sisällytettävä määräys vähiten pienhiukkasten pöly- päästöjä aiheuttavan tuotantomenetelmän käyttämisestä.
Muistutukset ja mielipiteet
4. Kontulan osakaskunta esittää, että hakijayhtiö velvoitetaan rakentamaan pintava- lutuskenttä tai kemiallinen käsittely jätevesille.
5. AA Suokaslammen rannalla omistamansa vapaa-ajankäytössä olevan Mäntylän ti- lan RN:o 2:24 omistajana huomauttaa, että Suokaslammen ja Kesuslammen vesi on ollut turvetuotannon seurauksena limaista ja sameaa. Turvetuotantokentällä olevat selkeytysaltaat eivät todennäköisesti toimi riittävän tehokkaasti. Suokaslammesta Ke- suslampeen laskeva joki ja Kesuslammesta edelleen Ala-Kivijärven Suokaslahteen
laskeva joki ovat kasvaneet umpeen niin, että veneellä kulku niissä on vaikeata. Haki- jayhtiö on velvoitettava aukaisemaan joet uudelleen kulkukelpoisiksi ja rakentamaan tuotantoalueelle kunnolliset selkeytysaltaat ja imeytyskentän tai vaihtoehtoisesti ke- miallisen puhdistusjärjestelmän.
6. BB Suokaslammen rannalla omistamansa vapaa-ajankäytössä olevan Laaksomaan tilan RN:o 2:57 omistajana on tehnyt edellä selostetun 5 muistutuksen kanssa saman- sisältöisen muistutuksen.
7. CC Suokaslammen rannalla omistamansa vapaa-ajankäytössä olevan Vuorelan tilan RN:o 2:25 omistajana on tehnyt edellä selostetun 5. muistutuksen kanssa samansisäl- töisen muistutuksen.
8. DD ja EE Kesuslammen rannalla omistamansa vapaa-ajankäytössä olevan Lampi- lan tilan RN:o 2:54 omistajina vaativat hakijayhtiön velvoittamista ruoppaamaan tur- vetuotannon seurauksena Suokaslampeen, Kesuslampeen ja Ala-Kivijärven Suokas- lahteen kertyneet mutakerrokset sekä estämään mudan kulkeutuminen tuotanto- alueelta vesistöön.
9. FF Suokaslammen ja Kesuslammen rannalla omistamiensa Koivulan tilan RN:o 2:39 ja Uutelan tilan RN:o 2:66 omistajana vaatii, että hakijayhtiö on velvoitettava huolehtimaan saostusaltaiden kunnossapidosta sekä perkaamaan joet niihin kertynees- tä mudasta.
10. GG Suokasjokeen rajoittuvan Ojalan tilan RN:o 2:30 omistajana vaatii hakijayhti- ön velvoittamista rakentamaan tuotantoalueelle kunnolliset selkeytysaltaat ja imeytys- kentän.
11. HH Suokaslammen rannalla sijaitsevan vapaa-ajankäytössä olevan Nallenniemen tilan RN:o 2:23 omistajana vaatii, että hakijayhtiö velvoitetaan ruoppaamaan turvetuo- tannon seurauksena vesistöön kertynyt muta sekä rakentamaan tuotantoalueelle kun- nolliset selkeytysaltaat ja imeytyskentän tai kemiallisen puhdistamon.
12. II ja JJ Suokaslammen rannalla sijaitsevan vapaa-ajankäytössä olevan Lairannan tilan RN:o 2:55 omistajana vaativat, että vesistölle tähän mennessä aiheutuneet vahin- got korjataan. Uusia vahinkoja vesistölle ei saa aiheutua.
13. KK Suokaslammen rannalla sijaitsevan vapaa-ajankäytössä olevan Suvelan tilan RN:o 2:37 omistajana vaatii, että hakijayhtiö velvoitetaan korjaamaan turvetuotanto- alueen selkeytysaltaat toimiviksi ja estämään maa-ainesten kulkeutuminen tuotanto- alueelta vesistöön sekä ruoppaamaan Suokaslammen ja Kesuslammen laskujoet kul- kukelpoisiksi. Jos Suokaslampeen tulee lisää maa-ainesta, myös se on poistettava.
14. LL Ala-Kivijärven Suokaslahden rannalla sijaitsevan vapaa-ajankäytössä olevan Katinkullan tilan RN:o 1:80 omistajana toivoo, että hakijayhtiö löytäisi turvetuotanto- alueelta tuleville vesille muun laskusuunnan kuin Suokasjoen.
15. MM ja NN Ala-Kivijärven Suokaslahden rannalla sijaitsevan Lepolan tilan RN:o 2:61 omistajina toivovat, että vesialueen kuntoon vaikuttavat asiat otetaan huomioon lupaa myönnettäessä.
16. OO ja PP Suokaslammen rannalla sijaitsevan vapaa-ajankäytössä olevan Kulma- lan tilan RN:o 2:22 ja metsätalouskäytössä olevan Kankaanrannan tilan RN:o 2:29 omistajina esittävät, että hakijayhtiö velvoitetaan perkaamaan Suokaslammen ja Ke- suslammen laskujoet jälleen kulkukelpoisiksi.
17. QQ Kesuslammen rannalla sijaitsevan vapaa-ajankäytössä olevan Nuottakallion tilan RN:o 2:62 omistajana vastustaa luvan myöntämistä ja vaatii, että hakijayhtiö vel- voitetaan ryhtymään välittömästi toimenpiteisiin Kesuslammen vedenlaadun palaut- tamiseksi ennalleen. Suokaslammen, Kesuslammen ja Suokaslahden väliset joet on perattava auki.
18. RR Suokaslahden rannalla sijaitsevan vapaa-ajankäytössä olevan Rypäsrannan ti- lan RN:o 1:79 omistajana toivoo, että hakijayhtiölle ei myönnettäisi lupaa turpeen ot- tamiseen Leppisuolta. Vesistölle aiheutunut vahinko on korvattava.
19. SS ja TT Kesuslammen rannalla sijaitsevan vapaa-ajankäytössä olevan Tynkänii- tyn tilan RN:o 1:69 omistajina vastustavat luvan myöntämistä Leppisuolla tapahtuval- le turvetuotannolle. Hakijayhtiö on velvoitettava palauttamaan vesistön kunto ennen turpeen nostamisen aloittamista vallinneelle tasolle.
20. UU Suokaslahden rannalla sijaitsevan vapaa-ajankäytössä olevan Pekanrannan ti- lan RN:o 1:64 omistajana vaatii, että humuksen ja muun maa-aineksen vesistöön kul- keutumisen estämiseksi on käytettävä mekaanisten menetelmien lisäksi kemiallista käsittelyä, jos se on mahdollista. Lupa on myönnettävä korkeintaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Lupaa myönnettäessä on huomioitava, että laskuvesistö on luonteeltaan erityisen arvokas ja että sen rannalla on runsaasti vapaa-ajanasutusta.
21. VV ja 22. XX Ala-Kivijärven etelärannalla sijaitsevan Koivurinteen tilan RN:o 2:211 omistajina huomauttavat, että Leppisuolla olevien saostusaltaiden puhdistusteho on riittämätön. Altaat toimivat kuivan kauden aikana. Kevättulvien aikana altaisiin sa- ostunut kiintoaine pääsee alapuoliseen vesistöön. Sanotusta syystä lupaa Leppisuolla tapahtuvalle turvetuotannolle ei tule myöntää.
23. YY Tuohtiaisen länsirannalla sijaitsevan vapaa-ajankäytössä olevan Salmelan tilan RN:o 1:173 omistajana, ZZ Pientuohtiaisen rannalla sijaitsevan Kujalanrannan tilan RN:o 1:162 sekä Lakanvirralla sijaitsevien Rantaniityn tilan RN:o 2:123 ja Saarelan tilan RN:o 2:97 omistajana sekä ÅÅ Pitkäniemen tilojen RN:ot 1:152, 1:262 ja 1:263 omistajana ovat yhteisessä muistutuksessaan vaatineet ensisijaisesti hakemuksen hyl- käämistä. Toissijaisesti muistuttajat ovat vaatineet hakijayhtiön velvoittamista ryhty- mään riittäviin ja asianmukaisiin toimenpiteisiin sen toiminnasta Ala-Kivijärvelle ai- heutuvien haittojen ehkäisemiseksi ja poistamiseksi sekä suon läheisyydessä asuvien maanomistajien meluhaitan ja ilmapäästöjen poistamiseksi. Asiassa tulee suorittaa maastokatselmus. Hakija tulee velvoittaa korvaamaan vesistön pilaantumisesta ja huonontumisesta, rantojen ja vesialueen käytön estymisestä, uimarantojen pilaantumi- sesta sekä kesäasuntojen arvon alentumisesta aiheutuvat vahingot. YY on vaatinut korvausta 15 000 euroa.
24. ÄÄ Ala-Kivijärven pohjoisrannalla sijaitsevan Harjumetsän tilan RN:o 1:115 omistajana, ÖÖ samalla alueella sijaitsevan Suviniemen tilan RN:o 1:112 omistajana,
AB samalla alueella sijaitsevan Maakonsaaren tilan RN:o 1:68 omistajana, AC samal- la alueella sijaitsevan Touhulan tilan RN:o 1:87 omistajana, AD ja AE samalla alueel- la sijaitsevan Männistön tilan RN:o 1:60 omistajana sekä AF samalla alueella sijaitse- van Vuorelan tilan RN:o 1:105 omistajana ovat yhteisessä muistutuksessaan tehneet edellä selostetun 23. muistutuksen kanssa samansisältöiset vaatimukset. Jos turvetuo- tanto jatkuu vuoteen 2030 saakka ja vesistö pilaantuu, muistuttajien omistamien kiin- teistöjen arvo pahimmassa tapauksessa romahtaa täydellisesti. Hakijayhtiön tulee siinä tapauksessa korvata muistuttajien omistamien vapaa-ajankiinteistöjen arvo kokonaan.
ÄÄ on ilmoittanut kiinteistönsä arvoksi 100 000–110 000 euroa, ÖÖ 150 000 euroa, AB 70 000 euroa, AC 120 000 euroa, AD ja AE 55 000 euroa sekä AF 125 000 euroa.
25. AG ja AH Ala-Kivijärven etelärannalla sijaitsevan vapaa-ajankäytössä olevan ti- lan RN:o 1:632 omistajina vastustavat luvan myöntämistä.
26. AI ja AJ Ala-Kivijärven etelärannalla sijaitsevan vapaa-ajankäytössä olevan Lon- kan tilan RN:o 1:695 omistajina vastustavat luvan myöntämistä.
27. AK ja AL Kesuslammen rannalla sijaitsevan vapaa-ajankäytössä olevan Suvirin- teen tilan RN:o 1:71 omistajana vaativat, että Leppisuon turvetuotantoalueelta tulevil- le päästöille on asetettava tiukat rajat. Veden likaantumisesta aiheutuva virkistyskäyt- töhaitta ja kiinteistön arvon alentuminen on korvattava.
28. AM Kelkjärven rannalla sijaitsevan vapaa-ajankäytössä olevan Mäntylän tilan RN:o 2:85 omistajana vastustaa luvan myöntämistä. Leppisuon turvetuotantoalueella on siirryttävä kuivatusvesien kemialliseen käsittelyyn.
29. Kymenlaakson Vesi Oy lausuu, että lupaa Leppisuon turvetuotantoalueen toi- minnan jatkamiselle hakemuksessa esitetyn mukaisena ei tule myöntää. Jos lupa kui- tenkin myönnetään, siihen on sisällytettävä enimmäiskuormitusrajat ainakin kiintoai- neen, fosforin ja typen osalta. Tuotantoalueella on toteutettava kuivatusvesien kemial- linen käsittely ja se on pidettävä toiminnassa myös keväällä sulamisvesien valumisai- kana ja syksyllä syyssateiden aikana. Vesien käsittely on kohdistettava koko tuotanto- alueelle. Tuotanto-alueen ja ojien kunnostukset on tehtävä aikana, jolloin kemiallinen käsittely on toiminnassa. Lupaan on sisällytettävä erityiset määräykset vedenhankin-
nalle mahdollisesti aiheutuvien haittojen tarkkailemiseksi. Tarkkailuohjelma on vah- vistettava riittävän laajaksi ja ympärivuotisesti tapahtuvaksi. Tarkkailun tulokset on toimitettava muistuttajalle tiedoksi.
30. AN on nykyään AO:n ja AP:n Ala-Kivijärven eteläosassa Hevossaaren itärannal- la omistaman vapaa-ajankäytössä olevan Koivikon tilan RN:o 2:52 puolesta lausunut huolestumisensa vesistön tilasta.
31. AQ ja AR Tuohtiaisen rannalla sijaitsevien vapaa-ajankäytössä olevien Rajavuo- ren ja Puntarivuoren tilojen RN:ot 1:84 ja 1:85 omistajina vastustavat luvan myöntä- mistä. Leppisuon turvetuotantoalueella on toteutettava kuivatusvesien kemiallinen kä- sittely. Päästörajat on määriteltävä selkeästi. Muistuttajat vaativat vedenlaadun huo- nontumisesta ja kiinteistön arvon alentumisesta korvausta 18 000 euroa.
32. AS Tuohtiaisen rannalla sijaitsevan vapaa-ajankäytössä olevan Puntarniemen tilan RN:o 1:93 omistajana vastustaa luvan myöntämistä. Leppisuon turvetuotantoalueella on toteutettava kuivatusvesien kemiallinen käsittely. Päästörajat on määriteltävä sel- keästi.
33. AT Ala-Kivijärven eteläosassa Hevossaaren itärannalla sijaitsevan vapaa- ajankäytössä olevan Lepolan tilan RN:o 2:51 omistajana vastustaa luvan myöntämistä.
34. AU Tuohtiaisen rannalla sijaitsevien vapaa-ajankäytössä olevien Kiila-kallion ja Lepokallion tilojen RN:ot 1:142 ja 1:110 omistajana vastustaa luvan myöntämistä. AU vaatii korvausta 25 000 euroa.
35. AV Tuohtiaisen rannalla sijaitsevan vapaa-ajankäytössä olevan Kalliorannan tilan RN:o 1:108 omistajana vastustaa luvan myöntämistä. AV vaatii korvausta 50 000 eu- roa.
36. Pro Kivijärvi ry vaatii, että Leppisuolla tapahtuvan turvetuotannon osalta lupa- määräykset on asetettava niin tiukoiksi, että päästöt eivät huononna vesistön tilaa. Ve- sien käsittelyn on perustuttava parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Kokonais-
päästöt on selvitettävä. Jo aiheutetut haitat on korjattava. Suon jälkikäytöstä on annet- tava määräykset.
37. AX Tuohtiaisen rannalla sijaitsevan vapaa-ajankäytössä olevan Kuusikon tilan RN:o 1:95 omistajana vastustaa luvan myöntämistä. AX vaatii korvausta 70 000 eu- roa.
38. AY Tuohtiaisen rannalla sijaitsevan vapaa-ajankäytössä olevan Kakarkallion tilan RN:o 1:159 omistajana vastustaa luvan myöntämistä. AY vaatii korvausta 37 330 eu- roa.
HAKIJAN SELITYS
Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen lausunnon osalta hakija toteaa, että Lep- pisuon osuus koko Suokasjoen kuormituksesta on pieni verrattuna alueelta tulevaan muuhun kuormitukseen. Tarkkailutulosten mukaan Leppisuolta lähtevän veden laatu on ollut jopa turvetuotantoalueen vedeksi hyvälaatuista ja useimmiten parempaa kuin muulta valuma-alueelta tulevan veden laatu (Leppisuon yläpuolinen tarkkailupiste).
Tarkkailujen perusteella ei vaikutuksia ole voinut alapuolisessa vesistössä havaita. Tu- losten tarkastelussa harhauttaa jonkin verran se, että Leppisuon alapuolinen tarkkailu- piste on sijainnut liian kaukana suon alapuolella, jolloin alueen muu kuormitus (esim.
runsaasti peltoja) vaikuttaa jo siellä veden laatuun. Nyt tämä piste on korjattu lähem- mäs Leppisuota, joten tuotantoalueelta tarkkailutulokset eri pisteiltä ovat paremmin vertailukelpoisia. Lisäksi PSV Maa ja Vesi on parhaillaan tekemässä alueelta Suokas- joen valuma-alueen kuormitusselvitystä, joka ulottuu Suokaslahteen asti ja joka val- mistuu elokuun loppuun mennessä. Tämä selvitys antaa todellisen kuvan alueen kuormituksesta ja kunkin tekijä kuormitusvaikutuksesta.
Leppisuolla ei ole mahdollisuutta pintavalutukseen tai kemiallisen puhdistukseen. Ve- siensuojeluvaihtoehtojen mahdollisuudet on käsitelty lupahakemuksessa. Toisaalta pinta-valutuksen käyttöönotto Leppisuolla, mikäli se olisikin mahdollista, saattaisi jo- pa huonontaa Leppisuolta lähtevän veden laatua etenkin kiintoaineen ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta. Nykyisin nämä pitoisuudet ovat tarkkailutulosten mukaan ol- leet pieniä.
Laskeutukseen ja mekaaniseen pidätykseen perustuvat puhdistusmenetelmät vähentä- vät myös hienojakoisia ja liuenneita aineita, päinvastoin kuin ympäristökeskus esittää, virtaamien hidastumisen, kasvillisuuden kehittymisen ojastoihin ja altaisiin ym. kaut- ta. Tuotantoalueelle voidaan tarvittaessa rakentaa yksi virtaamansäädin lisää rajoitta- maan Aholanvuoren pohjoispuolella olevilta 3,98 ja 3,95 ha:n alueelta tulevien vesien virtausta. Vesiensuojelun tehostamismahdollisuuksia voidaan tarkastella lupaehtojen tarkistamishakemuksessa, ottamalla kuitenkin huomioon tulevalla lupakaudella kuor- mituksen nyt esitetyillä menetelmillä pienentymisestä tarkkailulla saatava tietous.
Laskeutusaltaisiin rakennetaan pintapuomit.
Vaatimus purkuvesistön kunnostamisvelvoitteesta on ennenaikainen, ja tehokkaan kuivatusvesien puhdistuksen vuoksi ennalta arvioiden aiheeton vaatimus.
Leppisuolla on ollut ohjelman mukainen kuormitustarkkailu (Tarkkailuohjelma 2002:
tarkkailuluokka B, 14 näytettä lähtevästä vedestä touko-lokakuun aikana + konsultin kontrollinäytteet sekä kevättulvanäytteet 4 kpl kahden viikon aikana). Myöskään Lep- pisuon vesistötarkkailu ei ole hakijan mielestä vaikutuksiin nähden suinkaan suppea eikä puutteellinenkaan. Leppisuo on mukana Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen alueen turvetuotannon tarkkailuohjelmassa ja tarkkailuohjelman sisältöä arvioidaan vuosittain Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen ja Vapo Oy:n kesken pidettävissä tarkkailupalavereissa ja ohjelmaan tehdään tarvittaessa sovitut lisäykset ja muutokset.
Viimeksi tällainen tarkkailupalaveri on pidetty 20.3.2003, jolloin on myös sovittu Leppisuon tarkkailusta. Käytäntö on osoittautunut kaikkien osapuolten kannalta hy- väksi ja toimivaksi eikä lupaehtoihin näin ollen tarvita erillisiä tarkkailuun kohdistuvia määräyksiä.
Kaakkois-Suomen TE-keskuksen kalatalousyksikön lausunnon osalta hakija lau- suu, että hakemusasiakirjojen selvitykset, toisin kuin lausunnossa esitetään, ovat riit- tävät asian ratkaisemiseksi.
Anjalankosken kaupungin ja Valkealan kunnan alueilla sijaitsevan virtaaman säädöllä tehostetun Haukkasuon (519 ha) lainvoimaisessa ympäristöluvassa on hakijalle asetet-
tu 3 000 euron vuotuinen kalatalousmaksu. Haukkasuon purkuvesistö on arvokala- vesistö. Kun Leppisuon pinta-ala on 66,3 ha ja kun purkuvesistönä ja vaikutusten koh- teena oleva Suokasjoki on määrällisesti runsailta kalalajeiltaan perustasoa (tavanomai- set kalalajit), ei vuotuinen kalataloudellinen haitta hoitokustannuksetkin mukaan luki- en saata suhteuttamalla samalta seutukunnalta olevat hankkeet keskenään olla 3 000 euron suuruinen. Vaatimus on 200 euroa vuodessa (3 euroa/tuotantohehtaari/vuosi, sama kuin Paljasuolla) ylittäviltä osin hylättävä aiheettomana.
Luumäen kunnanhallituksen ja terveyslautakunnan lausunnon osalta hakija viittaa ympäristökeskuksen lausunnon osalta lausumaansa. Pölyn osalta riittävät tavanomai- set määräykset.
Kymenlaakson Vesi Oy:n muistutuksen osalta hakija lausuu, että luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät, joten luvan epäämisvaatimus on hylättävä aiheettomana. Hauk- kajärveen on matkaa Leppisuolta yli 60 km eikä Leppisuon tai muidenkaan Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden vaikutus ulotu muistuttajan vedenhankintavesistöön Haukkajärveen.
Vaatimus kemiallisesta kuivatusvesien puhdistuksesta sekä raja-arvoista on hylättävä hakemuksessa, ympäristökeskuksen lausunnossa ja sekä edellä että jäljempänä kerro- tuista syistä.
Turvetuotanto ja siihen liittyvä suon kuivatustilassa pitäminen poikkeavat muusta te- ollisesta toiminnasta muun muassa siten, että ne ovat täysin riippuvaisia luonnonvoi- mista ja -olosuhteista. Siksi mahdollisuudet hallita ja rajoittaa ympäristövaikutuksia ovat myös erilaiset. Toiminnanharjoittaja ei voi vaikuttaa kuormituksen vaihtelua ai- heuttaviin luonnonvoimiin eli sateeseen, tuuleen, auringonpaisteeseen ja lämpötilaan eikä niiden voimakkuudesta ja ajoittumisesta johtuvaan käsittelemättömän valumave- den määrään ja laatuun. Kuormitukseen vaikuttavia olosuhdetekijöitä, joihin toimin- nanharjoittaja ei myöskään voi vaikuttaa ovat muun muassa tuotantoalueella olevan turve-esiintymän laatu eri kerroksissaan, sen pinnan kaltevuus sekä esiintymän alla olevan kivennäismaan laatu.
