- A 5
Y H T E I S K U N T A - T A L O U P E L L I N E N A I K A K A U S K T R J A
T O I M I T U S :
J . H. V E N N O L A OSK. G R O U N D S T R O E M J . F O R S M A N M A R T T I K O V E R O
S i s a l l y s : V e n a j a n n y k y i n e n t a l o u d e l l i n a n , a s e m a kirj. E . G . P a t - m e n ; S u o m e n P a n k i n s e t e l i n a n t o - o i k e u d e n p e r u s t e i s t a (jatk.) k i r j , B e r t i l S j o s t r o m ; S a k s a n k u n n a l l i s e n t y o t t o m y y s t i l a s t o n m e t o o d e i s l a kirj. I . V . K a i t i l a ; K a u p p a - p o l i t i n e n t a i s t e l u trusteja j a u l k o m a a n t a l o u d e l l i s t a kilpSu- l u a v a s t a a n A u s t r a a l i a s s a kirj. Martti K o v e r o ; K j r j a l l i s u u t t a ; Roiert Wilirandt:
Arbeiterinnenschutz u n d H e i m a r b e i t arv. M. K.; T i e t o j a e r i a l o i l t a : P a l k a t H e l s i n g i n metalliteoUisuustehtaissa v. 1 9 0 5 ; Maanjaosta Uudessa S e e l a n n i s s a ; J a - panilainen vaikutus K i i n a s s a ; S i p e r i a •—• i h a n n e m a a : N e e k e r i n taloudellisen toi- rainnan vaikuttimista; T y o v o i m a n puute etelaisissa j a lantisissa Yh.dysvalloissa.
N:o4
1 9 0 6YiiTEISKUNTATALOUPELLINEN
AIK,AK.AUSK;IR^JA
isDi^isaisauaisDisaisDisoi l m e s t y y n o i n k o l m e n p a i n o a r k i n suuruisena j o k a toinen k u u k a u s i eli k u u s i k e r t a a vuodessa.
A i k a k a u s k i r j a kasittelee yleistajuisessa muodossa yhteis- k u n n a l l i s i a j a taloudellisia k y s y m y k s i a j a seuraa niiden k e h i t y s t a j a k e h i t y k s e n tuloksia k o t i - j a • u l k o m a i l l a . S e sisaltaa s e k a a l k u -
peraisia k i r j o t u k s i a etta selontekoja k y s y m y s t e n kasittelysta koti- j a ulkonmisessa kirjallisuudessa, arvosteluja huomattavam- m a s t a yhteiskuntataloudellisesta kirjallisuudesta j a tietoja e r i aloilta.
T i l a u s h i n t a o n asiamiehilta, postikonttooreissa t a i toimituk- selta- suoraan tilattaessa 5 m a r k k a a v u o s i k e r r a l t a , postimaksut j a lahetyskustannukset siihen luettuina. A s i a m i e h i l l e , j o i t a toivo- t a a n s a a t a v a n y m p a r i m a a t a j a k a i k i s t a k a n s a n , k e r r o k s i s t a , an- netaan j o k a kuudes vuosikerta i l m a i s e k s i .
J . H . V e n n o l a , O s k . Groundstroemy
Paatoimittaja. Toimitussihteeri.
J . F o r s m a n . M a r t t i K o v e r o .
Ybteiskaotataloadellisei) aikakaaskipjap:
P a a t o i m i t t a j a : J . H . V e n n o l a , H u v i l a k a t u 2. T e l . 3 6 8 2 . T o i m i t u s s i h t e e r i : O s k . Groundstroem, L u o t s i n k . 4.
T o i m i t u k s e n p s o t e : H e l s i n k i .
Akateeminen kirjakauppa
^ 3 H e l s i n g i s s S .
Omistaa runsaan varaston seka kotimaista etta ulkomaalaista kir- jallisuutta.
Toimittaa nopeasti kirjallisuutta, jota ei loydy varastossa.
Sulkeutuu yleisOn suosiolliseen huomioon esiintyvassa kirjallisu-as- tarpeessa.
p Nyberg & Lopposen Bakennustoimisto
• | O m i s t a j a Edv. Loppozien.
a | Vladimirinkatu 33. Puh, 4594. Tavataan 5—8.
i _ T e k e e piirustuksia seka ottaa t e M a k s e e n j a valvoakseen k a i k k i a r a k e a - g nuaalaan kuuluvia toita, urakalla s e k a laskuun. M y y halvimmalla sekS edulB-
§ silla ehdoilla, hyvia (prima) rakennusaineita, k a i k k i a lajeja. Toimittaa eteriS
• 3 tyonjohtajia s e k a tyontekijoita e r i rakennusaloilla.
m T y 6 t i a a t a a n > H i n n a t h a l w i m m a t .
V E N A j A n M Y K Y I N E M T A L O U D E L L I H E N A S E M A .
Kirjottanut
E. G. Palmen.
I .
U u s i n a i k a on liittanyt eri k a n s a t toisiinsax ei ainoastaan parannettuja k u l k u n e u v o j a luomalla v a a n m y o s k i n t e k e m a l l a hei- dan etunsa y h t e i s i k s i tavalla, j o t a ei vuosisatoja sitten k u k a a n . olisi voinut mahdolliseksi katsoa. S i l l o i n k a n s a t katselivat toinen toistaan kuten s y n n y n n a i s i a v i h o l l i s i a : y k s i m u k a ei voinut edis- t y a muita vahingoittamatta. T o i s i n n y k y a n s a kasitetaan a s e m a : enemman t a i v a h e m m a n , tavallisesti enemman k u i n a k k i n a i n e n v o i a a v i s t a a k a a n , ovat kansojen edut kietoutuneet toisiinsa, j o t e n y h d e n tappiot vaikuttavat epaedullisesti muihin, j o p a k a i k k i i n sivistyskansoihin. " ;
N y k y a n s a saadaan j o k a vuosi k o k e m u s t a tasta tosiasiasta.
T u l l i s o d a t eivat tassa s o v i esimerkiksi, j o s kohta' v a h i n k o niista- k i n saattaa syrjaiseen kohdistua, silla ne ovat vahingoittamisen- tarkotuksella alotetut. M u t t a k u n i 8 6 o - l u v u l l a P o h j o i s - A m e r i k a n sota v u o s i k a u s i k s i teki p u u v i l l a n viljeiemisen j a v i e n n i n mahdot- tomaksi, saattoi t a m a useat E u r o o p a n tehtaat ' — k u t e n meidan F o r s s a n asukkaat j a osakkaat viela muistanevat — v a r a r i k o n par- taaile, m i k a k y l l a k i n seivasti osotti kansojen etujen y h t e i s y y t t a . O m i t u i s e n viittauksen s a m a a n suuntaan antoi taannoin S e r b i a n A l e k s a n t e r i n m u r h a , j o s t a muiden k a n s s a suomalainen K a l e v a sai suorittaa j o i t a k i n tuhansia henkivakuutusmaksuksi. K u n S a n
i 6 o E. G. Palmhi.
F r a n s i s k o askettain joutui maanjaristyksen seka siita aiheutuneitten tulipalojen uhriksi, on t a m a tapaus viela s e l v e m m i n valaissut kan- sojen laajalle ulottuvaa rahallista k e s k i n a i s y y t t a . E n g l a n t i l a i s t e n , saksalaisten, ruotsalaisten y . m . palovakuutusyhtioiden olisi tayty- n y t m a k s a a miljoonia jalleenvakuutusten muodossa, jolleivat tuli- palot olisi suorastaan johtuneet iuonnon tuottamasta onnettomuu- desta, m i k a s y y ei sisaltynyt vakuutusvalipuheeseen. T a m a n joh- dosta vastuunalaisuus k a y t a n n o s s a t a i s i suuresti huojentua, emme tieda k u i n k a suurella m a a r a l l a . V a l a i s e v a a o n j o k a tapauksessa, etta k a u k a i s i m m a n A m e r i k a n palovakuutusarvosta sadottain miljoonia on jalleenvakuutusten muodossa siirretty E u r o o p a n k a n n e t t a v i k s i .
V i i m e a i k a on saattanut paivajarjestykseen toisen sellaisen k y s y m y k s e n , j o k a tuhatkertaisella painolla v o i p i vaikuttaa E u r o o - pan j a k o k o s i v i s t y n e e n m a a i l m a n taloudelliseen h y v i n v o i n t i i n . E i talloin riita puhua miljoonista, miljardittain paaomaa on k y - seessa. S e taloudellinen onnettomuus, j o n k a m o n i kirjailija on v a i t t a n y t v a l t t a m a t t o m a k s i , piilee tuossa j o v u o s i k y m m e n i e n a i k a a y h a k i i h t y v a l l a levottomuudella pohditussa k y s y m y k s e s s a , v o i k o V e n a j a n k a n s a taydelleen m a k s a a valtiovelkansa. P a a o m a , j o s t a tassa on puhe, vaitetaan alussa tata vuotta tehneen tasaluvuin 22 m i l j a r d i a S u o m e n m a r k k a a ; v e l a n sovittu k o r k o kuoletuksi- neen" edustaa vuodessa n o i n i , i o o miljoonaa m a r k k a a , m i k a k y l l a j o itsessaan on sieva summa. K o l m e miljoonaa k u t a k i n p a i v a a k o h t i ! S e m e n e s t y s , j o l l a askettain E u r o o p a n r a h a m a r k k i n o i l l a tar- jottiin puolitoista m i l j a r d i a k a s i t t a v a uusi venalainen valtiolaina tilattavaksi, osottaa, etta p a h i m m a t k i n k o k e m u k s e t sukupolvien vaihdellessa saattavat unohtua. M o n i n y k y a j a n i h m i n e n , sijot- taessaan vuosikausien saastot valtiopapereihin, lahtee olettamuk- sesta, ettei a i n a k a a n silla alalia v o i v a r a r i k k o a ajatella. O n unoh- dettu, etta useimmat E u r o o p a n valtiot, s e l v i y t y a k s e e n Napoleonin aikuisten sotien tuottamista vaikeuksista,. tekivat v a r a r i k o n , suu- r e m m a n t a i p i e n e m m a n ; siihen a i k a a n oli valtioita, j o t k a eivat
Venajan nykyinen taloudellineii asema. i 6 i
paperirahaansa lunastaessaan antaneet omistajalle k u i n ^/is sen nimellisarvosta. J a j o s k i n n a m a historioitsijoille j a kansantalouden tutkijoille k y l l a k i n tunnetut vanliat tosiasiat j o ovat umpeen kas- vaneita haavoja, joista ei arpeakaan enaa nay, l o y t y y k y l l a nuo- rempia esimerkkeja. K u n N i k o l a i I j a lianen ansiokas finanssi- ministerinsa k r e i v i C a n c r i n vuonna 1839 lopullisesti ottivat kor- j a t a k s e e n vuosikymmenien epakolitia V e n a j a n raliaoloissa, tapah- tui samoin a i k a v a r a r i k k o : hopea oli vastedes tuleva lailliseksi maksuvalineeksi, mutta y k s i hopearupla asetettiin vastaamaan 3 V2 paperiruplaa. T o i s i n sanoen: nimellisarvostaan paperi- r a h a sai pitaa, 6/7 j a i k u n j a i k i n m a k s a m a t t a , oli siis s i i r t y n y t y k s i t y i s t e n taskuista valtion pohjattomaan s a k k i i n . E d e l l i s t e n vuosi- k y m m e n i e n hintasuhteet olivat tosin tehneet selvaksi, ettei tuo nimelhsarvo ollut h y v i n luotettava.
T a m a n k o v a n opetuksen ei viela olisi pitanyt joutua unoh- duksiin, ennenkuin se uudistui. V e n a j a n valta-asemalle K r i m i n sota 1 8 5 4 — 5 6 ei ollut sinnepainkaan niin arveluttava k u i n sen raha-asioiile. S o d a n tuottamia tarpeita varten painettiin tarpeen m u k a a n setelirahaa, satoja miljoonia, j a k u n ei p a n k i l l a tai v a l - tiolla ollut hopearahaa naiden sitoumusten vastineeksi, t a y t y i V e - najan p a n k i n v. 1858 l a k a t a seteleitaan lunastamasta. S u o m i k i n j o u t u i pyorteeseen, k o s k a ei mitenkaan voitu S u o m e n P a n k i n ruplaseteleita asettaa erikoisasemaan muiden samannimisten rup- lien rinnalle. Muistettanee miten e p a v a r m a rupla sitten oli k o k o A l e k s a n t e r i I I : n aikana. • S u o m i v o i 1865 vuoden rahasuorituk- sella vastuksista vapautua, mutta V e n a j a n valtiomiehille seteii- r u p l a n e p a v a r m a j a vaihteleva kurssi p y s y i suruna vuosikymme- nien ajan. V a h i n erin noustuansa sen arvo sai uuden kolauksen T u r k i n sodan kautta i 8 7 7—7 8 . S i l l o i n ruplan k u r s s i oikein sei- vasti osoitti, miten v a h a l l a luottamuksella ulkomaat katselivat V e n a j a n m a k s u k y k y a : k a y p a arvo oli. 6 0 , j o s k u s p a 50 "/o:ia se- telien nimellisarvosta.
B. G. Palmen.
K r e i v i W i t t e vihdoin v. 1898 s a i ruplan a r v o n v a r m a k s i , asettaen k u l l a n lailliseksi maksunvalineeksi, •— mutta silloinkin melkoinen osa entisista sitoumuksista p y y i i i t t i i n : hopearupla v a - heni 2/s:ksi alkuperaisesta arvostaan. L y h y t a i k a on riittanyt uudestaan asettamaan v a a r a a n t a m a n k a u a n h a r k i t u n j a valmiste- tun seka y l e n m a a r i n k i i t e t y n uudistuksen. J a a p a n i a vastaan k a y t y onneton sota on V e n a j a l t a vaatinut y l i m a a r a i s i a m a k s u j a , joitten k o k o n a i s s u m m a ei liene p i t k i i n a i k o i h i n v a r m a s t i maarattavissa, m u t t a etta ne lopulta edustavat useita m i l j a r d i a ruplaa, on v a r m a . E i k u m m a a , j o s huolella k y s y t a a n , mista n a m a v a r a t ovat otet- tavat. K a h t e e n miljardiin ruplaan k e i s a r i k u n n a n tavanmukaiset menot viime a i k o i n a ovat nousseet j o k a vuotta k o h t i , j a j o s N o - voje V r e m j a y . m . J a a p a n i n ' sodan alussa y l i s t e l i v a t k i n V e n a j a n
»valtiokulunkiarvion joustavuuden» m e r k i k s i , etteivat odotettavat sotakulungit m u k a sanottavasti tuntuisi niin suuren v a k i n a i s e n s u m m a n lisana, ovat u l k o m a a n p a n k k i i r i t nahtavasti olleet toista mielta. I l m a n heidan apuansa ei ole ennenkaan saatu tuloja me- nojen tasalle; y h t e n a a n on t a y t y n y t l a i n a t a v a r o j a ulkomailta. J o s ei uutta l a i n a a enaa saada, j a i s i s e k a v a k i n a i s i a etta y l i m a a r a i s i a menoja m a k s a m a t t a .
H e l p o s t i on osotettu, m i t a se rnerkitsisi E u r o o p a l l e , j o s osa V e n a j a n valtiovelkaa muuttuisi arvottotnaksi sitoumnkseksi. V e - najan liittoveli R a n s k a , . eli o i k e a m m i n ranskalaiset, miljardien omistajista v a h a v a r a i s i m p i i n asti, omistavat venalaisia arvopape- reita k o v i n paljon, arviolta 10 rhiljardin f r a h k i n arvosta. T a m a s u m m a lasketaan vastaavan kymmenettdosaa Ranskan kansan ir- tainta paaomaa, m i k a j o valaisee k y s y m y k s e n tarkeytta. J o s nuo arvopaperit kadottaisivat puolet arvostansa, olisi talla v i e t y R a n s - k a n kansalta s u m m a , suunnilleen y h t a suuri k u i n tuo 1871 vaa- dittu sotakustannusten korvaus, j o k a B i s m a r c k i n j a monen muun- k i n mielesta oli siksi suuri, etta epailtiin oliko edes r i k k a a l l a R a n s k a l l a k a a n v a r o j a sen suorittamiseen! S a k s a n kansalaisten ar-
Venajan nykyinen taloudellinen asema.
vellaan n y k y a n s a omistavan venalaisia arvopapereita puolikolmatta miljardia S a k s a n m a r k k a a , e h k a noin 7 * 0 k a n s a n irtaimesta paa- omasta. Muista maista ei ole v a s t a a v i a tietoja, mutta v a r s i n luultavaa on etta esim. suomalaisten hallussa oleva m a a r a v e n a - laisia arvopapereita, j o s k o h t a edella mainittuihin s u m m i i n ver- rattuna a i v a n mitaton, on t u n t u v a osa k a n s a m m e saastoja.
H e l p o s t i v o i p i siis ajatella, m i t a V e n a j a n arvopaperien suu- r e m p i arvonalennus rnerkitsisi m u i l l e k i n kansoille. Y k s i s t a a n se v a h e n n y s , j o k a kuvautuu viimeisten kuukausien porssihinnoissa, on pelottava: jos se tulisi p y s y v a k s i , olisi kolmatta miljardia Suo- men markkaa kadotettu. T a p p i o oUsi tosin k o k o m a a i l m a n sivis- tyskansojen v a l i l l a jaettava, m u t t a j o k a tapauksessa t u n t u v a m p i i s k u yleiselle varallisuudelle k u i n m i k a a n iQinen vuosisadan alun j a l k e e n sattunut k o l a u s ; sen rinnalla huonomaineinen P a n a m a v a - haiseksi supistuisi.
S a i s i sievan kirjaston kokoon, jos h a n k k i i ne teokset, j o i s s a venalaiset j a muukalaiset finanssitieteen j a kansantalouden t u t k i - j a t j o useitten vuosien kuluessa ovat koettaneet selvittaa noita riidanalaisia k y s y m y k s i a V e n a j a n taloudellisesta tilasta j a tulevai- suudesta. Meilla Suomessa on sita vastoin v a h a n kirjotettu tasta aineesta, v a i k k a seuraukset tietysti y l e n r a s k a a s t i v a i k u t t a i s i v a t S u o m e n oloihin, jos toteutuisivat ne k o v a t ennustukset, j o i t a y h a suuremmalla varmuudella on esitetty suuressa naapurimaassamme m u k a lahestyvasta vararikosta. E h k a m o n i sen johdosta ker- naasti tutustuu niihin nakokohtiin, j o t k a v i i m e vuosina ovat tul- leet j n l k i s e n keskustelun esineiksi. H y v i n laheisesti l i i t t y v a t tie- tenkin yhteen V e n a j a n valtion finanssit seka V e n a j a n k a n s a n ta- loudellinen asema, m u t t a s y y t a on sittenkin ottaa k u m p i k i n puoli asiaa eriksen tarkastettavaksi.
164 E. G. Palmen.
. I I .
E i ole p i t k a a i k a siita k u n v i e l a kehuskellen m a i n i t t i i n , etta V e n a j a n pankissa oli k u l t a a siksi paljon, etta se k o k o n a a n vastasi liikkeessa olevien setelien m a a r a a , v a i k k a lain m u k a a n seteleita 3 0 0 miljoonan arvosta saa olla liikkeessa i l m a n vasti- netta j a l o i s s a metalleissa. N y t t e m m i n asema ei ole sinnepain- k a a n n i i n edullinen. Setelien m a a r a on suuresti k a s v a n u t sodan aikana, j a k u n valtion on t a y t y n y t s a m a n ajan kuluessa ottaa ulkomailta suurempia j a v a h e m p i a lainoja, niista useat p i a n k i n lunastettavat, k a y asia a r v e l u t t a v a m m a k s i . Mainitsevathan ulko- m a a n finanssilelidet, etta 4 0 0 miljoonaa ruplaa taannoin on an- nettu V e n a j a l l e lainaksi valtiovaraston vekseleita vastaan, j o t k a vaadittaessa ovat V e n a j a n p a n k i s s a diskontattavat 5 1/2 "/oin kor- k o a j a I 7o:n provisionia v a s t a a n ; mainitun p a n k i n kultavarasto on siis laillansa lainan vakuutena. T a m a v a i v o i n kobttu kulta- aarre t e k i k y l l a vuoden alussa noin 8 0 0 miljoonaa ruplaa, mutta liikkeessa oleva setelisto mainitaan s a m a a n a i k a a n oUeen lahem- mas 1,300 miljoonaa, joten ei ollut j a l o a metallia liikaa, — v a i k k a nuo vekselit y h a sailyv.at k e s k i - E u r o o p a n p a n k k i i r i e n salkuissa j a p i a k k o i n m a k s e t t a v i k s i annettaneen. T a m a n rinnalle sopii asettaa tuon m a a i l m a n sanomalehdistossa asken olleen tiedonannon, etta on h a v a i t t u v a i k e a k s i saada ajoissa suoritetuksi viimeisen l a i n a n viela m a k s a m a t o n seka suurempi osa, mista v o i s i paattaa, etta lainan menestys on j o h o n k i n maarin ollut naennainen.
E i ole helppoa tulla v a r m a a n v a k a u m u k s e e n naista asioista, silla porssipelia harjotetaan n y k y a n s a uhraamalla miljoonia y k - sistaan' sanomalehdiston voittamiseksi, j a helposti me taalla mait- ten j a mantereitten t a k a n a v o i m m e erehtya, j o k o luotamme v i - ralliseen kaunisteluun t a i moittijain k i r v e l e v a a n k r i t i i k k i i n ; k u m - m a s s a k i n saattaa olla liiottelua. M u t t a emme n y t ota huomioon miljoonalukuja, j o t k a j o itsessaan riittaisivat saattamaan S u o m e n
Venajan nykyine7i ialoudeUine7i asema. 165
valtion v a r a r i k k o o n , v a a n t y y d y m m e t a y s i i n miljardeihin. E r i lahteet mainitsevat tosin k o v i n erilaiset summat, m i k a osaksi riip- puu laskutavasta, mutta k a i k k i viittaa siihen lopputulokseen, etta V e n a j a n v e l k a k u o r m a on k a s v a m a s s a . V a l t a k u n n a n kontroUi- viraston kertomuksista merkitsemme seuraavat numerot:
1887 vuoden alussa v e l k a a 4,357 miljoonaa ruplaa, 1897 • » » » 6,735 » » 1905 » » » 7,082 » » K o s k a n a i h i n numeroihin s i s a l t y y lainoja, j o i s s a r u p l a on laskettu 4 m a r k a k s i , j a toisia, joiden m u k a a n se v a i n on 2: 67, emme v o i n a i t a m a a r i a y k s i n k e r t a i s e l l a kertauslaskulla muuttaa S u o m e n m a r k o i k s i . E m m e sita paitsi tieda, onko' luettelo tay- dellinen: y k s i s t a a n saasto- j a elakekassojen saldojen muodossa V e n a j a n valtio lienee lisannyt v e l k a k u o r m a a n s a i miljardilla, j o i t a ei lueta tavalliseen velkaan. U l k o m a a l a i s i l t a asiantuntijoilta emme velan k o k o n a i s m a a r a a k y s y t t a e s s a saa y h t a p i t a v i a vastauk- s i a : H i c k m a n n ilmotti j o k u vuosi sitten V e n a j a n valtiovelan la- hes 17 m i l j a r d i k s i , J u r a s c h e k 18,398 miljoonaksi, mutta Martin, JQka_ a r v a t e n k i n -on tehnyt t a r k i m m a t laskut, v a i t t a a asken ilmes-
tyneessa k i r j a s s a a n »Die Z u k u n f t Russlands», etta tuo v e l k a ta- m a n vuoden' alussa olisi tehnyt 22 m i l j a r d i a — k a i k k i f r a n k i a (eli Suomen m a r k k a a ) . S i i h e n on sitten v i e l a lisattava u u s i m m a n lainan 'nostettu osa.
N y t mainitut maarat ovat itsessaan k u v a a v i a e i v a t k a en- nusta h y v a a l a h e s t y v a a n a i k a a n nahden. L u o t e t t a v a t lahteet naet, paivat j a summat t a r k a s t i luetellen, mainitsevat seuraavat l y h e m p i a i k a i s e t sitoumukset, j o t k a lankeavat V e n a j a n puol'esta p i a k k o i n suoritettaviksi:
1906, m a r r a s k u u l l a . . . . 4 0 0 milj. ruplaa 1908, elokuulla . . . 150 » » 1909, tdukokuulla . . . . 8 0 0 » frankia 1911, heinakuulla . . . . 500 » S a k s a n m k k a a .
i 6 6 E. G. Palmen.
T a m a n vuoden l o k a k u u s t a 1 9 i i , v u o d e n keskipaikoille asti tulee V e n a j a n tilapaisten lainojen kuolettamiseen h a n k k i a tasa- l u v u i n 3,200 miljoonaa S u o m e n m a r k k a a , puhumatta v a n h e m m a n valtiovelan vuotuismaksuista, j o t k a eivat tehne vuotta k o h t i va- h e m p a a k u i n 7 0 0 — 8 0 0 miljoonaa m a r k k a a . Jollei y l e n tuntuvaa vuotuisten valtiomenojen supistusta saada a i k a a n — m i k a ei ole luultava e i k a a i n a k a a n ole helposti a i k a a n saatu — tulee V e n a - j a n 5—6 l a h i m m a n vuoden kuluessa saannollisten menojen ohessa h a n k k i a y l i 7 miljardia m a r k k a a yksistaan valtiovelan jdrjestd- miseksi.
K u n t a v a n m u k a i s t e n vuotismenojen supistus ei ole l e i k i n asia, k a y k o o t nuo menot »vakinaisten» tai »ylimaaraisten» ni- mella, j a k u n J a a p a n i n sodassa kadotetun laivastori y n n a muitten sotatarpeiden k o r v a a m i n e n j o k a tapauksessa k y s y y suuria tilapai- sia m a k s u j a , voitanee odottaa, etta y l e m p a n a laskettu tarve ei vahene.- V a r o j a on h a n k i t t a v a t a v a l l a tai toisella, joko veroja s e k a m u i t a valtio tuloja enentamalla, uusia" lainoja ottamalla, tahi v e l k a k u o r m a a epasaannollisella t a v a l l a vahentamalla.
V e r o k u o r m a on nahtavasti ollut y l e n suuri j o ennestaankin;
korotus lienee y l e n vaikea. Maanviljelys on n a a n t y m a i s i l l a a n liiallisista veroista, siita ei ole v a h a a k a a n e p a i l y s t a ; tullia vaadi- taan j o siihen maaraan, etta lisavaatimusten esittaminen tuskin v o i tulojen s u m m a a enentaa, k o s k a siten tullaan tuontikiellon rajalle. K u l u t u s v e r o i s t a useat, esim. tupakan, oluen, s o k u r i n j a petroolin verptus j o n y k y a n s a on i V 2—4 k e r t a a suuremmat k u i n vastaavat verot esim. S a k s a s s a , siis k o v i n tuntuva. Y l e i n e n tulo- verP on tahan asti j a a n y t k a y t t a m a t t a , mutta sellainen asiain- tuntija k u i n eteva venalainen taloudentutkija R a d z i g ei oleta sen avulla saatavan enemman k u i n 4 0 miljoonaa vuodessa, m i k a k y l l a on luultava, s i k s i yleinen k u n k o y h y y s tata n y k y a on V e n a j a l l a . E i a i n a k a a n miljardeja v o i silla tiella saada kokoon.
Mutta ei siina k y l l i n , etta n a y t t a a mahdottomalta korottaa
Venajan nykyinen taloudellinen asetna. 167
verojen m a a r a a , — sopineepa epailla, saadaanko n y k y i s i n a ai- k o i n a edes entisetkaan verot k e r a y t y m a a n v a l t i o n kassoihin.
S i l l a m i n k a lehden me otarnmekin kateen niista, j o t k a ta- han m a a i l m a n a i k a a n ilmestyvat V e n a j a l l a , n i i n m e k a i k i s t a naemme, etta m i t a arveluttavimmat epajarjestykset vallitsevat, sellaiset epajarjestykset, j o t k a historian tahanaikuisista opetuk- sista paattaen u h k a a v a t saada verotulot ehtymaan. Maanviljelys on ' j o edellisten v u o s i k y m m e n i e n kuluessa ollut heikkenemassa, j a parhaitten t y o v o i m a i n vetaminen itaiseen A a s i a a n , j o s t a suuri
m a a r a ei i k i n a terveena p a l a a , tekee t a n a k i n vuotena k a d o n luul- t a v a k s i . L a a j o i s s a piireissa j a r j e s t y s sita paitsi on siihen m a a r i n h a i r i y t y n y t , ettei v o i olettaa k u n n o s s a k a a n olevista tiloista saa- t a v a n saadettya veroa. Sen sijasta on duumassa puhuttu moneen k y m m e n e e n miljoonaan nousevista avustuksista, jotteivat maan- viljelijat suurissa osissa m a a t a kuolisi nalkaan.
E i k a kulutusverojen till voi t y y d y t t a v a k s i tulla. H a v i t e t t y on melkoinen osa sita seutua, missa m a a n povesta on p e t r o o l i n ' muodossa saatu vuosittain satoja m i l j o o n i a ; eivat poraustoimen harjottajat, j 6 s k o h t a -rikkaat, saa naita tappioita tuossa tuoki- ossa k o r v a t u i k s i . Sokuriteollisuus on pulassa, senhan tiedamme j o siita, etta venalaiset sokuritehtailijat ovat olleet pakotetut k a y t t a m a a n saksalaisten apua, voidakseen h a n k k i a sovitut maa- rat raaka-ainesta Suomeen. P a l o v i i n a n m y y n t i , j o n k a anastamisella k r u u n u y k s i t y i s t e n j a semstvojen kustannuksella a k k i a enensi tu- lojaan kuulumattomassa maarassa, on niita tulolahteita, j o i d e n oikeasta. tuottavaisuudesta on p e r i n v a i k e a tulla v a r m a a n k a s i - tykseen, mutta jos j a t a m m e k i n asian siveellisen puolen k o k o n a a n sikseen j a oletamme p u h t a a k s i v o i t o k s i k a i k e n sen, m i l l a ilmote- tut tulot nousevat valttamattomia m a k s u j a suuremmiksi, niin
emme sittenkaan v o i unohtaa, etta k a n s a vaistomaisesti on k a i k - . k i a l l a noussut h a v i t t a m a a n k r u u n u n kapakoita. E i p a siis tama- k a a n till v o i t u o t t a v a k s i tulla, ennenkuin t a y s i j a r j e s t y s on saatu
E. G. Palmen.
entiseen tapaan palautetuksi, tulleekohan k o s k a a n edulliseksi. K u n k o k o s i s a m a a n k a u p p a aarettomasti k a r s i i yleisten levottomuuk- sien tahden, ei t u l l i k a a n voine suuria l i s a y k s i a , t u s k i n p a edes entista m a a r a a , tuottaa valtiolle. K a u k a n a siita, etta l a h i m p i e n vuosien kuluessa v o i s i verotuksen k a u t t a saada suuremmat tulot valtion kassoihin, on luultava, m e l k e i n p a v a r m a , etta painvastoin nuo valtiontuloarviossa tehdyt olettamukset, j o t k a ennen ovat ol- leet n i i n alhaiset, etta vuosittain monta miljoonaa on valunut k r u u n u n kassoihin y l i odotetun m a a r a n , tana j a seuraavina vuo- s i n a surkeasti pettavat asianomaiset. S i l l o i n o n odotettavissa v a i l l i n k i taltakin puolen.
J a l e l l a on viela y k s i tulolahde, j o l l a on a i v a n erityisen s u u r i , m e r k i t y s , V e n a j a n v a l t i o n rautatiet. M i t a e n e m m a n niista vuosi- k y m m e n i e n a i k a a on kiistelty, sita t a r k e a m p i on p a n n a m e r k i l l e ne tulokset, j o i s t a n y t t e m m i n melkein k a i k k i asiantuntijat n a y t t a - v a t olevan y h t a mielta.
K u u s i vuotta sitten i l m e s t y n y t teos »Das hungernde R u s s - land», j o n k a tekijoista P a r v u s j a L e h m a n n - toinen on venalainen, tuli perati asiallisissa selityksissa siihen tulokseen,' etta V e n a j a n rautatiet, niin tarpeelliset k u i n o v a t k i n m a a n edistymiselle,- j o k a tapauksessa edustavat paaomaa, j o s t a ei p i t k i i n a i k o i h i n v o i d a saada k o r k o a . H u o m a u t e t t i i n v a r s i n omituisten numerojen a v u l l a , miten pettavia olivat nuo suuret voitot, j o t k a rautatieverkko toi- sinaan m u k a a n t o i : kaikellaiset menot, j o t k a ehdottomasti olivat vuoden bruttotuloista vahennettavat, n i i n p a esim. tarpeelliset kor- jaukset, l i i k k u v a n kaluston lisaaminen y . m. oli epailyksetta mer- k i t t y kirjoihin p a a o m a n lisayksena. P a p e r i l l a siten k y l l a tultiin loistavaan tulokseen, mutta rautateiden laskettu paaoma, ennes- t a a n k i n kohtuuttoman suuri, samassa viela k a s v o i , m i s t a tietenkin aikanaan oli seuraava y h a suuremmat tappiot. E r a s v a l t a k u n - nanneuvostolle v u o n n a 1902 annettu virallinen selvitys n a y t t i v i h - doin antavan t u k e a moittijoille vastoin viranomaisten usein ennen
Venajan nykyinen taloudellinen asema. 169
esittamia kaunistelevia l a s k u j a : silloin luettiin j o 82 miljoonaksi se tappio, j o k a v a l t i o n rautatieverkosta oli odotettava y h d e n vuo- den kuluessa.
F i n a n s s i m i n i s t e r i n uusimmat kertomukset tekevat asian vie- l a k i n s e l v e m m a k s i . V i i d e n viime vuoden kuluessa on valtio vuo- sittain saanut rautateiden liikenteen y l l a p i t a m i s e k s i suorittaa en- s i k s i korot lainatuista varoista j a toiseksi v i e l a vuotuisesti l i s a a n l a h i m m i t e n 500 miljoonaa m a r k k a a 1 E t t a t a m a asiaintila v o i s i muutamissa vuosissa muuttua p a r e m m a k s i , ei ensinkaan ole luul- t a v a ; onpa huomautettu, etta v i i m e vuoden rahatulos on muo- dostunut edulliseksi ainoastaan sen tahden, etta kulkulaitosminis- teristo k a i k i s t a sotavakijunista on lukenut taydet maksut, j o t k a sotaministeristo on suorittanut, •— tietenkin finanssiministeriston h a n k k i m i l l a lainarahoilla. Sellaisista voitoista valtiokassa tieten- k a a n ei h y o d y .
N i i n viralliset k u i n n a m a numerot ovatkin, n a y t t a a vaike- alta niihin luottaa, mutta ottaessamme huomioon, miten on muo- dostunut y k s i t y i s r a t o j e n lunastus, j o s t a viralliset lahteet —• kuten
»Das hungernde Russland» teoksessa seikkaperaisesti selitetaan
— k o l m e n vuoden kuluessa antoivat kolme ristiriitaista tietoa, n a y t t a a k y l l a todenmukaiselta se arvostelu, j o n k a j a a v i t t o m a t tarkastajat n y t t e m m i n n a y t t a v a t h y v a k s y v a n . K r u u n u on osta- nut useat huonot radat, m a k s a e n niista p a l j o n ; ensimaisiin las- k u i h i n ei oltu otettu n i i t a lainoja, j o t k a samassa s i i r t y i v a t k r u u - nun tiHin, v a a n ainoastaan puhtaassa rahassa maksetut m a a r a t ; sita paitsi l a s k u muutenkin on ollut epaluotettava. S e k i r j a i l i j a , j o k a v i i m e k s i on ainetta esittanyt, saksalainen M a r t i n , lausuu y l e n purevasti, etta jos k a n s a i n v a l i n e n y h t i o rahamiehia olisi suostunut ottamaan vastaan V e n a j a n k a i k k i valtiolle k u u l u v a t radat ainoalla velvollisuudella m a k s a a rautateihin kuuluvat vuo- tuismaksut, olisi sille edullista m a k s a a 4 miljardia s a k k o r a h a a paastakseen niin varomattornasta sitoumuksesta; muuten y h t i o
170 E. G. Palmen.
30 vuodessa saisi suorittaa omista varoista 5,580 miljoonaa sak- s a n m a r k k a a ! T i e t y s t i v o i tehda bikeutettuja muistutuksia tal- iaista laskutapaa v a s t a a n : kolme v u o s i k y m m e n t a on siksi p i t k a a i k a , etta a i v a n odottamattomia m u u t o k s i a silla v a l i n ehtii tapah- tua. M u t t a j o s lasku tehdaan v i i d e k s i t a i k y m m e n e k s i vuodeksi, saattaa j o l l a k i n , varmuudella paattaa tuloksista. E h d o t t o m a s t i tullaan silloin siihen, etta- V e n a j a n suuri rautatieverkko (pituu- teen nahden 20 k e r t a a suurempi k u i n S u o m e n , mutta hintaan katsoen e h k a 500 k e r t a a k a l l i i m p i ) on toistaiseksi j a k a i k e t i vuo- s i k y m m e n i k s i eteenpain r a s k a s t a a k k a , j o s t a valtiolla ei ole k u i n menoja, — ensiksi k o r k o i h i n j a kuoletuksiin s e k a sitten apulisaa liikkeen y l l a p i t a m i s e k s i .
K u n uusien v a k i n a i s t e n tulojen saanti on a i v a n v a h a n luul- t a v a , j a a k u i n j a a k i n uusien lainojen ottaminen ehdottoman tar- peelliseksi apukeinoksi, kuten se j o v u o s i k y m m e n i e n kuluessa on ollut. M u t t a p a a k y s y m y s on silloin, miten pitkalle r a h a m a r k k i - n a i n luottamus ulottuu, j a siina kohden melkoiset vastukset V e - najan omien sanomalehtien tiedonannoista paattaen j o n y k y a n s a o v a t olemassa. P a k s u huntu peittaa tosin noita sopimuksia, m u t t a p i l k i s t a a p a oikea asianlaita j o s k u s huikaisevalla s e l v y y d e l l a esiin.
V a l t i o v e l a n y h a kasvaessa t a y t y y ehdottomasti k y s y a , onko suu- r e m p i tai edes samanlainen kansanvarallisuuden k e h i t y s vasti- neena. S i i n a kohden esitetyt epailykset olivat j o v a r m u u d e k s i muuttua, ennenkuin J a a p a n i n sodan j a l k e e n sattuneet rettelot tuli- palon tavoin rupesivat aseman heikkoutta valaisemaan. J a toi- s i a k i n s e i k k o j a on, j o t k a herattavat levottomuutta. S e y h a kas- v a v a paaomavahennys, j o k a tiettavasti uusia lainoja annettaessa o n V e n a j a l t a vaadittu, ei merkitse h y v a a . V a l t i o , j o k a saa a n t a a sitoumukset sadasta, m u t t a jolle ei uskota sen enempaa k u i n 8 2 — 8 5 , on j o saavuttamaisillaan luottonsa rajan. J o l l e i t a m a voitto olisi olemassa, niin miljoonanmiehet t u s k i n uskaltai-
Venajan nykyineii taloudellinen asema. 171
sivat ottaa hanlcittavaksi uusia miljardeja, silla v a r m u u s s i i r t a a vastuu pienten saastajain niskoille on y h a vahenemassa.
Ja jos tuo v u o s i k y m r a e n i a kestanyt, lainatoimilla m u i s t a maista Venajalle johdettu k u l t a v i r t a ehtyy, j o k a on t a y t t a n y t k r u u n u n y h a k a s v a v a n tarpeen, miten sitten k a y ? E i v o i k a y d a muulla tavoin k u i n etta lakataan k o r k o j a m a k s a m a s t a . J o k o ko- k o n a a n tai osaksi, mutta toistaiseksi seuraus on s a m a : luotto on loppu. T a m m d i s i s s a asioissa v a l t t a m a t t o m y y s merkitsee enem- m a n k u i n t a h t o ; jos ei ole varoja, j o i l l a v o i m a k s a a , ei enaa pideta velvoUisuuksista t a i y s t a v y y d e s t a l u k u a .
E r i n o m a i s e n valaiseva on siina kohden R a n s k a n asema en- nen suurta vallankumousta. Silloisten olojen m u k a a n k u u l u m a t - t o m a n suuri v a l t i o v e l k a oli se kivi^ j o k a v a n h a n k u n i n k u u d e n kaatoi, mutta viimeiseen asti aijottiin m a k s a a valtion velat; k u n - niattomaksi julistettiin j o k a i n e n , k e n uskalsi valtion v a r a r i k o s t a puhua. J a k u i t e n k i n tuli v a r a r i k k o . V a l t i o v e l k o j e n v a h e n n y k - sella paastiin 3 miljardista frankista, mutta antamalla noita k u u - luisia assignaateja, ' j o t k a sitten vaihdettiin n. k. mandaatteihin, siirrettiin k o k o 2 4 m i l j a r d i a f r a n k i a y k s i t y i s t e n taskuista valtion h y v a k s i ! A n n e t u t sitoumukset eivat lopuksi olleet sen p a p e r i n arvoiset, j o l l a olivat painetut.
J a tassa tapauksessa tulee lisaan nakokohta, j o h o n -jo usea tutkija, R o h r b a c h , v o n der B r i i g g e n , M a r t i n y . m . s y y s t a ovat panneet painoa. S u u r e m m a k s i - osaksi V e n a j a n v a l t i o v e l k a on u l k o m a a l a i n e n ; V e n a j a on ollut liian k o y h a k o v a n pulan sattu- essa tayttaaksensa tarpeensa- kuten E n g l a n t i Napoleonin aikuisten sotien a i k a n a s e k a R a n s k a v. 1871 omien alamaisten sadstoilla.
M i t a t a m a merkitsee, sen taloudentutkija W i l h e l r a R o s c h e r j o toista k y m m e n t a vuotta sitten on mallikelpoisella s e l v y y d e l l a se- littanyt. »Paljon t u n t u v a m m i n k u i n verojen kanto edistaa ulko- m a a l a i n e n valtiolaina hallituksen valtaa», siina hanen sanansa,
»silla silloin j a a p i k a n s a n kotimainen p a a o m a k o s k e m a t t o m a k s i
172 E. G. Palmen.
vararahastoksi. N i i n p a sellainen valtio k u i n V e n a j a , j o n k a vel- k o j a t suTireksi osaksi ovat muukalaisia, saattaakin sotatapauksessa t e h t a v a n v a r a r i k o n muodossa k a y t t a a tosin ajan p i t k a a n v a a r a l - lista, mutta hetkeksi kahdenkertaisesti vaikuttavaa mahtikeinoa.-!>
U l k o m a a n taloudellinen v o i m a tulisi v a r a r i k o n k a u t t a heikenne- t y k s i , mutta V e n a j a n taloudellinen v o i m a k a s v a i s i lainatun paa- o m a n maaralla. R o s c h e r l i s a a : »Vararikko on v a l t i o n finanssien a l a l i a m i k a vallankumous yleisesti valtiollisella: a i n a se on m i t a arveluttavin sairaus, a i n a se itsessaan on k a n s a n taloudelle kuten sen henkiselle olemisellekin suuri onnettomuus, mutta toivottomien asianhaarain vallitessa se sittenkin j o s k u s on v a h e m p i paha, on tie parannukseen.. Sellainen doktrinarismi, j o k a p i k e m m i n antaa valtion k a a t u a k u i n tehda. v a r a r i k o n , ei tarkota t a y t t a totta.»
T a m a n lausunnon rinnalle, j o k a on lahtenyt puolueettoman tiedemiehen k y n a s t a , voi asettaa toisen, s e k i n v a r s i n huomattava.
Historioitsija D e l b r i i c k , j o n k a sanat tallaisissa asioissa merkitse- v a t paljon, k o s k a h a n verrattomalla t a v a l l a edustaa sita k a n t a a , j o l l a on taydellinen m e n n e i s y y d e n tuntemus perusteena, on Preus- sische J a h r b i i c h e r ' i s s a lausunut sen olettamuksen, etta V e n a j a n d u u m a todennakoisesti on k o e t t a v a k o r k o j e n v a h e n n y k s e l l a huo- j e n t a a V e n a j a n tilaa. T a m a keino, lausuu han, »on ainoa, m i n k a kautta • v o i p i saada kulttuuritehtaviin j a uudistuksiin tarpeelliset varat. M i s t a V e n a j a muuten ottaisi rahat taydelleen jalelle j a a - neen kansanopetuksen j a rappeutuneen m a a n v i l j e l y k s e n paranta- m i s e k s i ? Jolleivat n y k y i s e t levottomuudet olisi tuUeet hairiona v a l i i n , olisi korkojen lakkauttamisella v o i t u 3 0 — 5 0 vuodessa ko- rottaa V e n a j a n talous melkoista k o r k e a m m a l l e kannalle.»
E m m e ole huomanneet, etta v i e l a on duuman keskuste- luissa tultu n a i n ] p i t k a l l e ; hetken r i i d a t j a vastukset ovat etu- paassa pitaneet mielet vireilla. K y s y m y s maaomaisuuden hank- kimisesta niille miljoonille, j o i l l a ei sita ole, s a m o i n on v e t a n y t huomiota puoleensa, v i e l a p a s i i n a maarassa, etta j o on puhuttu
Venajan iiyhyinen taloudellinen asema. 173
y k s i t y i s e n m a a n lunastamisesta miljardien arvosta. S i i t a t u s k i n tulee mitaan, k o s k a V e n a j a ei v o i millaan keinoUa saada siksi suuria p a a o m i a k o k o o n , ei tyoUa e i k a lainaamalla. M u t t a jos v a h a n k i n panee painoa siihen yhtalaisyyteen, j o k a eri maiden k e h i t y k s e s s a on olemassa, k u n k e r r a n v a l l a n k u m o u k s e n k y n n y k - sen y l i on astuttu, saattaa p i k e m m i n olettaa, etta maaomaisuuden tasotus tulee t e h t a v a k s i s a m a l l a tavalla k u i n suuren v a l l a n k u m o -
u k s e n a i k a n a R a n s k a s s a , — y k s i n k e r t a i s e n anastuksen kautta.
S i i t a otetaan kella on, sille annettavaksi, j o k a ei mitaan omista.
V a r s i n v a k i n a i n e n toimi, m u t t a raunioille v o i p i j o s k u s nousta k a h t a r e h e v a m p i kasvullisuus. T o s i n v u o s i k y m m e n i e n perasta.
T a m a j a tammoiset mahdollisuudet k a y v a t k y l l a ulkopuolelle sita osaa ainettamme, j o k a edellisilla sivuilla oli esitettava. M u t t a saatuamme n a h d a m i t a puutteita on rakennuksessa eli V e n a j a n valtiovarastossa, lahdemme t a r k a s t a m a a n sen perustusta, V e n a j a n talonpoikaissaadyn taloudellista asemaa. T u h a n n e s t i on uudis- tettu, etta Preussin kansakoulunopettaja on voittanut K o n i g g r a t - z i n j a G r a v e l o t t e n taistelut, mutta v i e l a u s e a m m i n pitaisi toistaa tuota v a r s i n k i n V e n a j a l l a liian v a h a n oivallettua tosiasiaa, etta h a l v e k s i t t u talonpoika oikeastaan on v a l t a k u n n a n suuruuden luo- nut, on sita l a p i vuosisatoja y l l a p i t a n y t .
I I I .
P a r i miespolvea sitten, k u n venalaisen talonpojan asema ensin saavutti y l e i s t a huomiota, sai y l e n kaunisteleva k a s i t y s val- lan.- V a p a a h e r r a v o n H a x t h a u s e n oli oloihin pintapuolisesti tu- tustuttuansa saanut sen k a s i t y k s e n , etta kiintean omaisuuden y h - t e i s y y s s e k a sen ajoittain t a p a h t u v a j a k o k y l a k u n n a n jasenten k e s k e n oli v a r s i n tehokas keino k o y h y y d e n valttamiseksi. I h m e k y l l a slavofiilit tarttuivat tahan o n k e e n : omien olojen luultu ete- v y y s , vielapa muukalaisen k i i t t a m a , viehatti siihen m a a r i n sen ajan kirjailijoita, etta kaytannoUinen a l y oli unohtua. Suorastaan
174 E. G. Falinen.
uskonkappaleeksi oli silloin tulemaisillaan tuo olettamus, etta slaavilaisten alueella itsenaisesti oli muodostunut kiinteimistoon sovitettava omaisuudenjarjestelma, j o k a pareramin k u i n k o m m u - n i s m i j a sosialismi j a muut -ismit oli takeena y h t e i s k u n n a n tau- teja vastaan.
O m i t u i s t a , k y l l a , j u u r i se k o h t a , missa e t e v y y d e n a r v e l t i i n piilevan, s a i puutteet oikein versomaan. M a l t h u s i n isanmaassa luotiin k a y t a n n o s s a parhaat todistukset, ettei ihmisten geometri- sessa j a ravintoaineiden aritmeetisessa sarjassa k a s v a m i n e n ole k u i n ajattelijan vaitelmii, m u t t a y h t e i s e n maaomaisuuden m a a s s a saatiin k a t k e r a s t i k a t u a , ettei rakennettu oikealle pohjalle, k u n k a n s a n t a r k e i n h y v a oli j a e t t a v a .
E m m e s a a m a a n yhteisesta hallinnosta etsia ainoata, eipa edes p a a s y y t a V e n a j a n m a a n v i l j e l y k s e n n y k y i s e e n heikkouteen, silla m u i t a k i n v a i k u t t i m i a on ollut m u k a n a tulosta s y n n y t t a m a s s a . E n n e n k a i k k e a kulttuuritarkotusten unohtuminen ulkonaisten v a l - tiotarkotusten tahden o n siina k o h d e n ollut turmiollinen. P i e t a r i S u u r e n ajoista asti on V e n a j a l l a melkein y h t a m i t t a a pidetty ul- konaista mahtavuuden aseraaa silmien edessa, unohtamalla, m i s t a v o i m a t lopulta tulevat. Sotalaitoksen menot ovat siten kasvaneet r i v a k a s t i , j o s k u s v u o s i k y m m e n e s s a k a h d e n k e r t a i s i k s i , mutta parin- k y m m e n e n miljoonan a s u m a l l a alalia ei aina ole ollut oppilaitosta, ei pienta e i k a suurta, j o n k a olisi tullut opettaa talonpoikaa edul- lisesti k a y t t a m a a n m a a n s a s e k a k e h i t t a m a a n ajatusvoimansa.
H e i k k o u d e k s i j o s k u s p a r a n n u s k i n muuttuu, — n i i n p a armei- j a n uudistus. N i k o l a i I : n a i k a n a oli m a a s s a s a n a n oikea.ssa tner- k i t y k s e s s a seisova a r m e i j a : k e n k e r r a n sotavakeen tuli, p y s y i siina elinajakseen j a oli kadonnut t y o n t e k i j a i n r y h m a s t a . M u t t a asevelvollisuus siirti sotamiehen velvollisuuden k a i k k i e n asekun- toisten hartioille: useimpain, sota-aikana m i l t e i j o k a i s e n , tulee siis k a n t a a osansa, m u k a aikoinaan k o t i i n palatakseen. K a y t a n - nossa a s i a k u i t e n k i n muodostunee sellaiseksi, etta v a r s i n v a h a i n e n
Venajan 7iykyi7ien taloudellinen asetna. 175
prosentti k e r r a n kodistaan otetuista palajaa. N e , j o i t a ei sotapal- velus k a r s i m y k s i n e e n tauteineen nielaise, j a a v a t kaupunlceiliin teollisuuden t a i valtion palvelukseen, vieraantuen ainaisesti maa- laiselamasta. M a a k u n n a t vuosittain n a k e v a t melkoisen osan ter- veinta nuorisoansa lahtevan pois tietamattomiin, j a tammoinen saannollinen v o i m a i n v a h e n n y s o n m i t a arveluttavinta laatua.
N i i n p a t y o v o i m a i n j a tietojen puute ovat tulleet V e n a j a n maalaisolojen v a r s i n a i s e k s i t u n n u s m e r k i k s i . S e tapa, m i l l a maa- orjuutta a i k a n a a n koetettiin poistaa, lisasi v i e l a k o l m a n n e n k i n p a h a n , — viljeltavan alueen puutteen.
S i l l a k u n maasta suurempi osa pidatettiin y l i m y k s i l l e , j a talonpojille luovutettu v a h a i n e n osa oli k a l l i i s t i , j o s k o h t a neljan v u o s i k y m m e n e n kuluessa maksettava, ei l a i s i n k a a n otettu l u k u u n , miten olot saattoivat luonnollisen vaenlisaantymisen kautta muuttua.
P a r i n v u o s i k y m m e n e n kuluttua nuo alueet, j o t k a olivat talonpoi- kaisen k a n s a n toimeentulon lahteena, olivat a i v a n riittamattomat suuresti kasvaneelle asukasmaaralle. A l k u j a a n m a a r a t y n a l a n niukkuus, k a s v a v a elajain luku, y h a k o h o a v a t verot — m u t t a sa- m a t k u r j a n riittamattomat tiedot k u i n entisina aikoina, joUoin k o v a t a y t y m y s s e k a ruoskalla varustetun k a i t s i j a n k a s k y t johon- k i n m a a r i n k o r v a s i v a t tyontekijain tietojen j a tyohalun puutteen
— n a m a tallaiset edellytykset eivat voineet m u u t a k u i n v i e d a epasuotuisaan tulokseen. P i s i n s o r m i suuhun on a i n a k d y h a n r a u k a n lohdutus, j a entista pahempi r y o s t o v i l j e l y s s a i auttaa.
M u t t a n i i n p a rhaanviljelys o n k i n suuressa m a a r a s s a m e n n y t alas- p a i n , m i k a v a r s i n k i n puolitoista v u o s i k y m m e n t a sitten k a v i sel- v a k s i , k u n arveluttavien nalkavuosien a i k a a l k o i . K a i k k i e n luo- tettavien tiedonantojen todistaniaksi v o i p i n y k y a n s a katsoa sita mielta masentavaa s e i k k a a , ettei V e n a j a n talonpojille tavallisena- k a a n vuotena riita Iuonnon antimia sen v e r r a n etta voisivat s y o d a m i n k a terve ruumis tarvitsee. P a r v u s j a L e h m a n n ovat siina k o h d e n ensimaisinS antaneet numeroja, j o i t a ei v o i k u m o t a ; V e -
176 E. G. Palmen.
najan ministeristojen tilastolliset tiedot lasketun sadon s e k a ulko- maille v i e d y n v i l j a n m a a r a s t a v a h v i s t a v a t paatokset todeksi. U i a r muodostaa saannon sellaiseksi, etta venalaisen osalle" ei tule v i l - j a a k u i n k o l m a s osa siita, m i n k a saksalainen s y o . K o v a p a k k o
saa talonpojat m y y m a a n , v a i k k a tarvitsisivat ravinnokseen k o k o sadon, j o p a enemman, — j a leipa o n k u i t e n k i n V e n a j a l l a tar- k e a m p i osa r a v i n t o a k u i n S a k s a s s a , m o n i a a l l a p a k a a l i n k a n s s a m u s h i k i n ainoa r u o k a .
K a s i t t a a k s e m m e , miten v a i k e a on saada raaatalous suuressa m a a s s a nopeasti j a r j e s t y m a a n uudelle kannalle, v o i m m e ottaa n y k y i s e n S a k s a n esimerkiksi. I k i v a n h a k o l m i j a k o v i l j e l y s on siella vallinnut suunnilleen tuhat v u o t t a : K a a r l e S i m r e n a i k a n a , k u n kansanvaelluksen laineet olivat asettuneet, t a m a alkuperainen v i l - j e l y s t a p a oli siella v a l l i t s e v a n a ; 30-vuotisen sodan k a u t t a k e h i t y s e h k a vuosisadan v e r r a n m y o h a s t y i , j a n o i n sata vuotta sitten paastiin y l e i s e m m i n alueen parempaan k a y t t a m i s e e n ; siita asti v i h d o i n ruvettiin useammassa vuorossa viljelemaan maita. S a k s a n maanviljelystieteen t u t k i j a v o n der Goltz olettaa, etta v a h i n t a a n 33 Votia S a k s a n peltomaata v . 1800 oli kesantona, etta v. 1850 noin 15 "/oria samoin j a i vaillinaisesti k a y t e t y k s i ; v a s t a 1870 vuo- den p a i k k e i l l a arvellaan miltei k a i k k i a l l a s i i r r y t y n voimaperaiseen s e k a n y k y a j a n v a a t i m u k s i a t y y d y t t a v a a n viljelystapaan. T u s k i n tarvitsee tulla m a i n i t u k s i , etta v a k a a n t u n u t omistusoikeus on S a k - sassa ollut muutoksen toisena peruskivena, laajalle m e n e v a ope- tus toisena. V a r s i n edistavina v a i k u t t i m i n a t a y t y y lisaksi mai- n i t a maalaistuotteiden v i i m e vuosisadalla h u o m a t t a v a asteettainen hinnankorotus — seuraus suurteollisuuden kehittymisesta — s e k a se yhteiskunnallinen edistystyo, j o k a tulee lainparannuksissa s e k a kansalaisten yhteenliittymisessa n a k y v i i n . E m m e sita vastoin oleta eroa saksalaisen j a venalaisen luonnollisen k y v y n valilla, v a i k k a saksalaiset lahteemme k y l l a arvelevat saksalaisten tassa kohden olevan melkoista edullisemmassa asemassa.
Venajan nykyinen taloudellinen asema. 177
E d e l l i n e n riittanee j o k a i k e s s a l y h y k a i s y y d e s s a a n antamaan k a s i t y k s e n V e n a j a l l a n y k y a n s a tarjoutuvien vastusten v a i k e a s t a laadusta. V i r h e e l l i n e n k i e r t o k u l k u on k a i k k i a l l a o l e m a s s a : ei ole.
v a r o j a p a r a n n u k s i i n , eika muuten k u i n yleisilla p a r a n n u k s i l l a v o i d a s a a d a v a r o j a luoduksi. E d e l l y t t a e n etta V e n a j a n m a a n v i l j e l y s , j o k a n y k y a n s a tuottaa noin k o l m a n n e k s e n siita m i n k a samallai- nen peltoala S a k s a s s a k a s v a a , voisi l a h i m m a s s a tulevaisuudessa nousta sen tasalle, ei V e n a j a n n y k y i n e n v e l k a k u o r m a olisi laisin- k a a n pelottava. M u t t a aarettoman paljon tietoja j a t y o t a tarvi- t a a n s a a m a a n m a a n v i l j e l y k s e n vuotuisen tuloksen edes pari sato- j y v a a s u u r e m m a k s i . S i l l a V e n a j a n maapera, alkujaan E u r o o p a s s a
t a v a t t a v a n p a r h a a n veroinen, on vuosisatojen r y o s t o v i l j e l y k s e s t a siihen m a a r a n k o y h t y n y t , etta m a a k a m a r a n y l i n kerros on suo- rastaan v a s t u k s e k s i . I h a n uusissa oloissa on k a s v a t e t t a v a se su- k u p o l v i , j o k a k y k e n i s i o m i n tiedoin, o m i n v o i m i n l u o m a a n uutta, j a t t a e n vuosisatojen v a n h a t viljelystavat sikseen.
J a sitten v i e l a tarve, j o k a . e i ole v a h i m p a i n veroinen. U u - denaikainen m a a n v i l j e l y s v a a t i i uudenaikaisia t y o k a l u j a j a koneita, j o i d e n arvo eurooppalaisen V e n a j a n osalle j o saattaisi v a a t i a mo-
n e n k y m m e n e n m i l j a r d i n p a a o m a a ! A j a t e l t a k o o n V e n a j a l l a k a y - tettyja puisia auroja s e k a u l k o m a a n suuria maanviljelyskoneita, n i i n erotus tulee s e l v a k s i . S a k s a l a i n e n M a r t i n arvelee, etta v a i k k a olisi toinen vaesto j a r i i t t a v a p a a o m a n saanti, tarvittaisiin sitten- k i n m i e s p o l v i a , j o t t a uudenaikaisen v i l j e l y s t a v a n saisi V e n a j a l l a toimeenpannuksi.
K u n ottaa huomioon, etta V e n a j a n vaestdsta lahes 78 "/oiia on maalaisvaestoa, S a k s a n v a s t a a v a n l u v u n . ollessa 35,5, nakee heti m i t a merkitsee n y t pohdittu k y s y m y s . E n n e n vuotta 1789 R a n s k a n m a a n v i l j e l y k s e n arvelleen tuottaneen kuudennen satojy- v a n , siis enemman k u i n V e n a j a n n y k y a a n , jos I t a m e r e n m a a k u n - nat j a P u o l a jatetaan huomioonottamatta. M u t t a samassa R a n s - k a s s a k y m m e n k e r t a i n e n vuotuinen sato n y k y a n s a lienee saantona.
178 E. G. Palmen.
j a t a m a antaa k a s i t y k s e n tehtavan tarkeydesta. R a n s k a l a i n e n t u t k i j a T a i n e l a s k e e k i n maanviljelykseen sidotun paaoman n y k y - ansa olevan R a n s k a s s a kolme k e r t a a suuremman k u i n se oU 1789, j a t a m a l u k u o n v a r m a a n k o v i n alhaiseksi oletettu.
K a i k i s t a surkein puoli asiasta on kenties s i i n a , etta k e h i t y s ei n y k y a n s a V e n a j a l l a k a y edes oikeaan suuntaan. K a i k k i a l l a riehuvain levottomuuksien kautta havitetaan y h a paaomaa, joten lainojen h a n k i n t a tuottaviin t a r k o t u k s i i n seka olojen parantami- nen n y k y a n s a n a y t t a v a t v a i k e a m m a l t a k u i n pari vuotta sitten.
K e s k i n a i n e n v i h a saattaa j o k a v i i k k o v e r t a v u o t a m a a n seka kar- tanoita tuleu uhriksi. N i i n v a i k e a k u i n o n k i n tallaisissa asioissa tulla y l i m a l k a i s i i n tuloksiin, niin ei taida olla l i i k o j a laskettu ar- veltaessa, etta viimeisen kahdentoista k u u k a u d e n levottomuudet ovat V e n a j a l l a suorastaan havittaneet p a a o m a a miljardin r u p l a n arvosta. L y h y t j a r k i s e t j o u k o t iloitsevat siita, etta ovat todelli- sille tai luulluille sortajilleen kostaneet, mutta itselleenkin ovat viimeiseksi tehneet e n e m m a n v.ahinkoa k u i n aavistavat. M i t e n l a s k u n t e k e e k i n : yhteinen k a n s a k u i t e n k i n saa v a l t i o n velat mak- saa, j o s ovat m a k s e t t a v a t ; sen hartioille t a y t y y s u u r i m m a k s i osaksi laskea ne sitoumukset, j o i l l a m a a n v i l j e l y s on parannettava, m a a n arvo kohotettava.
M u t t a j o s hallituksen puolesta tahdotaan' tuota suurta t u i k i tarpeellista uudistusta edistaa j a jouduttaa, tarvittaisiin johtajia, j o i l l a olisi s i k s i selva k a s i t y s tehtavista k u i n aikoinaan omisti R a n s k a n T u r g o t , s e k a s i k s i luja j a t a r m o k a s k a s i j a r j e s t y s t a luo- m a a n k u i n oli Napoleonin. R a n s k a n erinimiset kansalliskokouk- set riitaisine puolueineen eivat t a h a n tehtavaan kyenneet, ei m y 6 s kaunopuheiset ministerit j a direktoorio. O l i s i l i i k o j a vaadittu, jos edellyttaisi, ettaj V e n a j a n ensi k e r r a n valitut edustajat voisivat j o u k o s t a a n heti tavata neroja selvittamaan v y y h d i n , j o k a epaile- matta on maailmanhistorian s e k a v i m p i a . M u t t a siksi k i i r e i n e n on se tehtava, j o k a siella suorittajaansa odottaa, etta kokonaiset
Venajan nykyinen taloudellinen asema. 179
sukupolvet siina s y y s t a n a k e v a t jollei olemisen n i i n a i n a k i n on- nensa' ehdon.
I V .
E d e l l i s t e n sivujen l u k i j a ei katsone odottamattomaksi, jos me lopuksi annamme ajatustemme V e n a j a n asioista k a a n t y a oman- k i n m a a n k y s y m y k s i i n , Noiden p a r a i k a a idassa r i e h u v a i n tais- telu'jen viihdyttamiseen emme v o i v a h a a k a a n v a i k u t t a a , e i k a totta puhuen m i k a a n k a n s a tahdo muualta ratkaisijoita, k u n o m a ole- mus o n kyseessa. M u t t a naapurin kohtalo v a i k u t t a a meidan o m a a n k i n asemaamme, — saattaa a i n a k i n n i i n tehda, k u n S u o m i j a V e n a j a k u u l u v a t samaan valtakuntaan. T a r k e a on sen tahden tuntea V e n a j a n n y k y i s t a taloudellista asemaa, silla m e i l l e k i n sen oikea arvosteleminen saattaa muuttua onnen ehdoksi.
U s e i m m i l l e suomalaisille tunnettu on s e ' s y v a k u i l u , j o k a vuo- s i k y m m e n i e n kuluessa on monessa suhteessa erottanut sanotut m a a t : onhan vahainen R a j a j o k i itse asiassa ollut kulttuurialojen erottaja paljon enemman k u i n useimmat muut E u r o o p a n k a r t a l l a tavattavat r a j a v i i v a t . M e suomalaiset olemme menneet n i i n pit- kalle erikoistuttamisinnossamme, etta v i e l a a s k e n oli tavallista m o i t t i a s i t a k i n , etta meikalainen h a n k k i itselleen tietoja V e n a j a n kielessa j a oloissa.
M u t t a n y k y a n s a m o n i meilla n a y t t a a t a i p u v a n vastakkaiseen k a n t a a n . S e myotatuntoisuus V e n a j a n k o v a a k o k e v a a k a n s a a kohtaan, j o k a v i i m e vuoden l o k a k u u n lopussa k a i k k i a l l a sai suo- malaiset i k a a n k u i n vaistomaisesti l i i t t y m a a n V e n a j a l l a t e h t y y n yleiseen l a k k o o n , ei tuottanut venalaisille rahtustakaan etua; Suo- melle s i t a vastoin sukeutui siita paljon. S e n johdosta muutamat n a h t a v a s t i arvelevat,. etta pitaisi s a m a a n suuntaan jatkaa,- j o k o kiitollisuudesta t a i o m a n edun tahden. Y h a l a h e m m i n yhteen- liittyen v o i s i v a t k a n s a t m u k a p a r e m m i n rakentaa onnensa - • t a i r a j a h d y t t a a onnen tiella olevat esteet• i l m a a n . V u o r o i n vieraissa
i 8 o E. G. Palmen.
k a y d a a n , j a s o p i m u k s i a k i n on tehty, lupauksia vaihdettu, j o i s t a ei tiedeta paljon muuta k u i n e t t e i - S u o m e n edustajat suinkaan ole siihen valittu. K a n s a n tahtoa he eivat edusta.
O n s y y t a asettua rintamaan niita innottelijoita vastaa, joille a k k i a ilmituleen leihmahtanut tunne merkitsee enemman k u i n va- k a v a punnitseminen, joille hetken huikaisevat toiveet ovat arvok- k a a m p a a o m a a k u i n se m i k a vuosisatojen tyoUa on saatu a i k a a n . U h k a p e l i e i kansoille e n e m m a n k u i n y k s i t y i s i l l e k a a n ole onneksi.
A a r i m a i s i i n v a s t u k s i i n joutunut k a n s a saattaa j o s k u s sita tieta et- sia pelastuksensa, tanaan vallankumouksella, huomenna v a r a r i - kolla, mutta onneton se, j o l l e i toista k e h i t y k s e n tieta seiso avoinna,
Yhteiskuntata'loudellinen e l a m a m m e on tassa kohden anta- nut opetuksia, j o i t a ei k o s k a a n pida unohtaa, j a j o i d e n p a t e v y y s ulottuu. yleisvaltiolHseenkin alaan.
K u n S n e l l m a n i n onnistui ajaa l a p i rahasuoritus, joten S u o - men m a r k k a sai p y s y v a i s e n a r v o n s a j a t e k i kansallemme mah- dolliseksi t a r m o l l a ajaa taloudellisen vaurastumisen asiaa, oli selva oikeus' l a h t o k o h t a n a : o m i i n v o i m i i n s a S u o m e n k a n s a silloin s a i luottaa, e i k a p y y d e t t y sen enempaa k u i n etta se saisi n a i t a voi- m i a k a y t t a a . S n e l l m a n taydelleen kasitti V e n a j a n oikeuden, mutta ei tunnustanut, etta S u o m e n erikoisasema oli sille loukkaus.
K a v i k i n k u t e n piti k a y d a : suurempi aineellinen v o i m a j a suu- r e m p i t y y t y v a i s y y s paasivat vallitsemaan tassa valtakunnan kol- k a s s a ' k u i n muuten olisi ollut mahdollista, —• eduksi seka osalle etta kokonaisuudelle.
S u o m e n valtiovarojen hoito antaa samanlaisen opetuksen.
V a l t i o v e l a s t a a n S u o m i y k s i n v a s t a a ; omat tarpeet, o m a v o i m a t a s s a k i n ovat ohjeena. V a l t i o p a p e r i m m e ovat tosin n y k y a n s a p o l k u h i n n a s s a : B o b r i k o f f i n aikuiset tapaukset tekivat m a a m m e erikoisaseman epailtavaksi, u l k o m a i l l a ei a i n a k y e t a erottamaan S u o m e a venalaisesta maakunnasta. S e l v a on j o k a tapauksessa, m i t a rnerkitsisi Suomelle • joutua lahelle noita jattilaispyorteita,
Venajan nykyinen taloudellinen asema.
m i t k a ovat u h k a a m a s s a V e n a j a n valtiotaloutta; niihin helposti uppoaisi k a n s a m m e k o k o aineellinen voima, tuottamatta helpo- tusta V e n a j a n kansalle. S e ero, j o n k a vuosisadat ovat s y n n y t - taneet, on t a s s a k i n kohden menestymisemme ehto.
Suomelle s a m o i n k u i n V e n a j a l l e k i n maatalouden menesty- minen on olemuksen perusedellytyksia, m u t t a siihen y h t a l a i s y y s p a a t t y y k i n . L u o n n o s s a sen j y r k e m p i a v a s t a k o h t i a t u s k i n t a p a a k u i n y h d e l l a puolen V e n a j a n »tshornosiom», nuo m u s t a n m u l l a n aarettomat alueet, j o i d e n k a vertaisia k o k o E u r o o p a ei a l k u j a a n ole asukkaillensa tarjonnut, j a toisella puolen S u o m e n kiviset, k a r u t kentat, j o i s t a rautainen ahkeruus v a i n on v i l j a v a t pellot tehnyt. E d e l l i s t e n v i l j e l y s usean polven a i k a n a on m e n n y t t a k a - perin, vielapa siihen m a a r i n , etta k o v a t kadot u h k a a v a t tulla ta- v a l l i s i k s i ilmioiksi. M e i d a n m a a n v i l j e l y k s e m m e sita vastoin on v a - h i n erin paassyt v a r m e m m a l l e kannalle, k u i n m o n i k a a n arvoste- lija miespolvi sitten katsoi mahdolliseksi.
Y h t a j y r k k i n a v a s t a k o h t i n a v o i m m e mainita tuon venalaisen yhteisomistuksen aatteen, j o n k a mahdottomuus ei s u i n k a a n siella ole k a i k k i e n tunnustama, seka sen j y r k a n kiinnipitamisen y k s i t y i - sen oikeudesta, "joka meilla yleensa katsotaan tarpeelliseksi.
O l k o o n , etta m e i l l a k i n m o n i tilaton k e m a a s t i suostuisi ottamaan muiden hallitsemaa alaa, e h k a p a sellaista itselleen v a a t i i , m u t t a y h t a v a r m a on etta samat henkilot m i t a j y r k i m m a s t i vastustaisi- v a t k o k o aatetta, jos alusta pitaen maarattaisiin, kuten V e n a j a l l a , etta J a k o a i n a m a a r a vuosien kuluttua on tapahtuva uudestaan.
Y k s i t y i s o i k e u d e n v a k a a n n u t t a m i n e n j a parantaminen on ollut ison- j a o n varsinaisena tarkotuksena j a on n i i t a l a i n p a r a n n u k s i a , j o t k a v a r s i n k i n S u o m e n tarpeita noudattaen, S u o m e n miesten vaati- muksesta ovat a i k a a n saadut. O l i s i s i i r t y m i s t a taaksepain toista vuosisataa, jos Suomessa tasta edistyksesta luopuisimme.
E h k a moni katsoo naiden esimerkkien luettelemisen tarpeet- tomaksi, ollen k u i t e n k i n v a l m i s tulisin sanoin soimaamaan yhteis-
E. G. Palmhi.
kuntajarjestykserhme vanhanaikaisuutta, i k a a n k u i n olisivat perityt l a k i n i m e r o m u a j a roskaa, sorron v a l i k a p p a l e i t a y . m . M i k a toivoo »kadettien» a v u l l a , m i k a V e n a j a n sosiaalidemokraattien k a n n a t u k s e l l a t u l t a v a n eteenpain suuremmalla varmuudella j a v a u h d i l l a k u i n j o s r a k e n t a a kotoiselle pohjalle. M u t t a talloin hapuillaan v a r j o a l i h a p a l a n sijasta. Jollei omien olojen tunteminen sellaisille intoilijoille riita opastukseksi, soisimme heidan s a a v a n l a h e m m a l t a tutustua n a a p u r i m a a n oloihin, j o t t a heille taydelleen selviaisi se s y v a l l i n e n erilaisuus, j o k a kansallisluonteen, historial- lisen k e h i t y k s e n j a vallitsevien olojen suhteen on olemassa. V a s - takkaiset edellytykset ovat vuosituhannen a i k a a olleet vallitsemassa, j a historiallinen kohtalo on tehnyt eron suureksi. J a k a i k i k s i a j o i k s i p y s y y totena, etta kansojen ainoastaan o m a n entisyyden perusteelle s e k a luottaen omaan v o i m a a n s a on mahdolhsta tur- vallisesti p y r k i a eteenpain.
T u t u s t u m i n e n siihen k u i l u j a j a j y r k a n t e i t a m y d t e n johta- v a a n polkuun, j o t a m y o t e n V e n a j a n k a n s a n n y k y i s e n polven seka a r v a t e n k i n inonen p o l v e n tulee taloudellisella a l a l i a astua, paastak- seen vuosisatojen erehdyksista, lienee j o n k u n v e r r a n k y l m a a vetta sille innostukselle, j o k a y h d e n tai p a r i n edun tahden, j o t k a ovat ajateltavissa, suostuu l a s k e m a a n kadestaan m i t a vuosisatojen t y d l l a on saavutettu.
Jalkikh-joitus. E d e l l a oleva esitys valmistui alussa heinakuuta, mutta j u l - kaiseminen on rayohastynyt sen tahden etta korrehtuuri postitiella j o l l a k i n tavoin h a v i s i ; lakko sitten aiheuiti uutta viivytysta. D u m a n hajotus oli odottamaton ta- paus, venalaisten arvopaperien j a t k u v a kurssialennus sita odotetumpi.
Suomen Pankin setelijianto-oikettden pertisteista.
S U O M E N P A N K I N S E T E L I N A P i T O - O I K E U - D E t t P E R U S T E I S T A .
Kirjottanut
Bertil Sjostrdm.
I I .
V : n 1 8 6 3 — 6 4 valtiopaiville annettiin s a a d y i l l e K . esitys
»l<:oskeva, h y o t y a j a tarvetta y k s i t y i s i s t a setelia ulosantavista pan- keista s e k a ehtoja y k s i t y i s p a n k k i e n asettamiselle yleisesti».
E s i t y k s e s s a huomautetaan olevan valttamatonta antaa y k s i - tyispankeille setelinanto-oikeus, j o t t a n a m a »voisivat m a t k a a n saattaa suurempaa h y o t y a tuotteiden j a arvojen vaihdossa j a lai- nattamisessa s e k a s a m a l l a antaa toiminnallensa tarpeellista lave- utta p a i k k a k u n n a l l i s e s t i k i n *
Setelinantolupa haettaisiin esityksen m u k a a n senaatilta, j o k a m a a r a i s i seteleiden yhteenlasketun s u m m a n j a eri suuruudet, j a y k s i t y i s p a n k k i olisi velvollinen setelinanto-oikeutensa menettami- sen uhalla heti vaadittaessa lunastamaan setelinsa hopealla t a i k a y v a l l a m a a n rahalla. Seteleiden v a s t i k k e e k s i (fondsakerhet) tulisi p a n k i n yleiseen s a i l y y n tallettaa j o k o metallivalutaa tai ob- ligatsiooneja a i n a k i n 75 Vo siita setelimaarasta, j o n k a se olisi oi- keutettu panemaan liikkeesen.
S a a d y i s s a s y n t y i esityksen johdosta v i l k a s keskustelu. E n i - ten vastustettiin setelinanto-oikeuden antamista aatelissaadyssa.
N i i n p a siina huomautettiin, etta k y s y m y s mainitun oikeuden an- tamisesta y k s i t y i s p a n k e i l l e oli a i v a n liian aikaisin heratetty, k o s k a nailla v a l t i o p a i v i l l a oli kasiteltavana S u o m e n p a n k i n uudestaan jarjestaminen. J o s sen j a l k e e n k u n S u o m e n p a n k k i on jarjestetty uusien periaatteiden m u k a a n huomattaisiin, ettei se voisi hank- k i a m a a h a n tarpeeksi liikepaaomaa, niin silloin voisi nostaa k y -
') K . esitys 1 8 6 3 — 6 4 siv. 2 .
Bertil Sjostrom.
s y m y k s e n setelinanto-oikeuden myontamisesta yksityispankeille-' k i n . •— O l t i i n m y o s sita mielta, ettei katsottu setelinannon oi- keastaan k u u l u v a n y k s i t y i s p a n k k i e n toiminta-aloihin, v a a n etta n i i h i n k u u l u i ainoastaan talletus- j a diskonttoliike. N i i n p a E u - roopan suurimmat p a n k k i i r i t olivat rajottaneet toimintansa n a i h i n aloihin. M e n e s t y a k s e e n eivat y k s i t y i s p a n k i t , j o s niita v a i n h y v i n hoidettaisiin, tarvitsisi seteUnanto-oikeutta. 'Valaisevana esimerk- k i n a m a i n i t t i i n »Suomen Y h d y s p a n k k i » , j o n k a ensimaisen toi- mintavuoden tulokset olivat verrattain h y v a t .
'Viela epailtiin, tuottaisiko y k s i t y i s p a n k k i e n setelinanto hyo- t y a maalle, k o s k a h y v i n hoidettu v a l t i o p a n k k i voisi h a n k k i a tar- peeksi liikepaaomaa. K u n ainoastaan v a l t i o p a n k k i panisi liikkee- sen seteleita, sovelluttaisi se setelinantonsa omien varojensa j a m a a n tarpeitten m u k a a n . M u t t a - k u n y k s i t y i s p a n k i t k i n saisivat oikeuden panna liikkeesen seteleita n i i n nousisi m a a n setelisto j o k o liian suureksi, tai tyontaisivat y k s i t y i s p a n k k i e n setelit pois k a y t a n n o s t a v a l t i o p a n k i n seteleita.
E d e l l e e n huomautettiin, etta olisi a i v a n kohtuutonta a n t a a y k s i t y i s p a n k e i l l e oikeus panna paperivakuutta vastaan seteleita, k u n s a m a a oikeutta ei ollut annettu S u o m e n pankillekaan. S i t a paitsi olisi mainittu oikeus siksi voittoa tuottava, ettei olisi koh- tuuden m u k a i s t a antaa semmoista y k s i t y i s p a n k e i l l e . K a i k k i voitto, j o n k a setelinanto tuottaisi, olisi pidatettava valtiopankille, silla silloin j o k a i n e n S u o m e n kansalainen, y k s i n p a k o y h a t o r p p a r i j a 'makitupalainenkin, paasisi siita osalliseksi, j o t a vastoin se muu-
toin tulisi h a r v o j e n r i k k a i t t e n kapitalistien h y v a k s i .
T o i s a a l t a huomautettiin naita mielipiteita vastaan m . m . , ettei olisi s y y t a peljata y k s i t y i s p a n k k i e n v o i v a n panna liikkeesen seteleita e n e m m a n ' k u i n niita tarvittaisiin, k o s k a p a n k i t eivat v o i
" mielivaltaisesti lisata setelistonsa m a a r a a , v a a n t a m a riippuu a i - noastaan liikkeen tarpeista. S i l l a »liikkeen laadun m u k a i s t a ei ole k a y t t a a j a m a k s a a k o r k o a enemmista seteleista k u i n se valtta-
Stwtnen Pankin setelitianto-oikeuden perusteista.
m a t t 5 m a s t i tarvitsee* O l i s i ainoastaan se mahdollisuus jaljella, etta -valtiopankin tulisi vaiientaa setelistoansa, joten se voitto m i n k a setelinanto tuottaa mainituUe pankille, vahenisi. M u t t a k y l l a h a n m u u t k i n l i i k k e e t tuottavat voittoa, joten a r v e l t i i n valtion y h t a _ h y v i l l a s y i l l a v o i v a n ottaa n a m a k i n monopoliksensa. S i t a paitsi huomautettiin, etta p a n k k i v a p a u d e n vallitessa tulisi k o k o p a n k k i e n voitto yleison h y v a k s i , k o s k a p a j o k a i s e l l a k a n s a l a i s e l l a olisi tilaisuus liittya p a n k k i y h t i o n o s a k k a a k s i . N i i n p a oli useiden a m e r i k k a l a i s t e n p a n k k i y h t i o i t t e n o s a k k a i n a henkiloita k a i k i s t a yhteiskuntaluokista, kasityolaisia, tyomiehia, pappeja, v i r k a m i e - h i a j . n. e. — S i t a paitsi arveltiin, etta v a i k k ' e i setelinanto ol- I n t k a a n p a n k i n varsinainen tulolahde, n i i n o l i se k u m m i n k i n a i - v a n valttamaton pankille, j o t t a se voisi t a y t t a a tarkotuksensa, n i m . m a h d o l l i s i m m a n p l a n ' h a n k k i a yleisolle lainoja.
A a n e s t y k s e s s a voitti j a l k i m a i n e n mielipide, j a siten h y v a k - s y i v a t valtiopaivat y k s i t y i s p a n k k i e n setelinantoon nahden halli- tuksen esityksen. K u i t e n k i n katsoivat saadyt »yleisen v a k u u d e n vaativan», ettei annettavien '• seteleiden s u m m a saisi nousta y l i p a n k i n k a n t a p a a o m a a j a etta sen takuun, j o k a olisi yleiseen sai- l y y n talletettava, pitaisi vastata i l O % seteleiden maarasta. — Paaasiallisesti saatyjen paatoksen m u k a a n annettiin K . a. 15 p:lta t a m m i k . 1866.
•V:n 1882 valtiopaivilla t e k i porvarissaadyssa kauppias K . F . N y b o m anomusesityksen, etta y l e i n e n p a n k k i l a k i otettaisiin uudelleen tarkastettavaksi, k o s k a 1866 v : n asetuksen m a a r a y k s e t olivat. monessa suhteessa epaselvat, vaillinaiset j a sopimattomat.
A n o m u k s e n t e k i j a huomautti, etta hallitus o l i tahtonut v a i k e u t t a a y k s i t y i s p a n k k i e n setelinantoa m a a r a a m a l l a p i e n i m m a n setelinarvon n i i n suureksi j a k o k o setelimaaran n i i n pieneksi, etteivat p a n k i t olleet voineet k a y t t a a h y v a k s e e n tata n a i n m y o n n e t t y a setelinanto-
') A a t . poytakirj. 1 8 6 3 — 6 4 ' siv. 2 3 2 . B j o r k e n h e i m .
