• Ei tuloksia

Yhteiskuntataloudellinen aikakauskirja 4/1910

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Yhteiskuntataloudellinen aikakauskirja 4/1910"

Copied!
68
0
0

Kokoteksti

(1)

Y H T E I S K U N T A - T A L O U P E L L I N E N

A l K A K A U S K I R J A

T O I M I T U S :

J . H . V E N N O L A O. W , L O U H I V U O R I

J . F O R S M A N M A R I ^ I K O V E R O

S i S a l l y s : Tyonantajain j a tyontekijain valisten tariffisopi- mnstea kehitys Saksassa, kirj, K y o s t i K a u k o v a l t a , Viime kriisi j a rahaolot Amerikan Yhdysvalloissa, kirj. L . A s t r o m . Maailmannayttely Brysseliss3, kirj. J . H . V e n n o la. Meijeriliikkeen vaiktttnksesta maaaviljeli- jSiden talouteen, kirj. K a a p e r i K i v i a l h o . Kirjallisnntta: E n g e n v o n P h i l i p p o v i c h , D i e E n t w i c k l u n g der wirtschaftspolitisohen I d e e n im 19Jahr- hundert. arv. F . H . G e o r g S c h m i d t , K r e d i t u n d Z i n s , arv. O , W . L , Yhteis- knnnallista lainsaadantda: Karjanhoitaja-jameijerikoulut. Tietoja eri aloilta:

T i l a s t o a S a k s a n lakkovakuutuksesta. A m e r i k a n taloudellisesta elamSsta, E n g l a n - n i n laivaliike viimeisina vuosina. Petroleumin tuotanto.

N:o 4

! 1 9 1 0

(2)

a ,03 M I -

I

I

S I

j i

1

- J 3 3

5b M

i " ^ .s

E3 w s e : .2,

i c s

« s 5

§ - ^ ^ S i d -

f H .2

i

> J 2 .

as

3

C O

X

a s S=3

C O

€ 4

a

1

I

I 1 I

S § I

:2

2 E I T S C H R I F T

FOR

S 0 2 I A L O K O N O M I E

Herausgegeben von

J . H . V E N N O L A ,

Professor d e r Nationalokonomie u n d Statistik a n d e r Universitat Helsingfors

6:ter J a h r g a n g . N : o 4.

I n h a I t : Die Entwicklung der Tarifvertrage zwischen Arbeits- gebern nnd Arbeitern in Dentschland, v o n K y o s t i K a u k o v a l t a . Die letzte Krisis nnd die Geldverhaltnisse in Vereinigten Staaten von Amerika, von L . A s t r 6 m. D i e Weltausstellung i n Brtisael, von J . H , V e n n o l a , Von der Einwirkung des Molkereibetriebes anf die Haushalt der Land- wirte, von K a a p e r i K i v i a l h o . Litteratur: E u g e n v ^ n Philippovich, D i e E n t - w i c k l u n g d e r -wirtschaftspolitischen I d e e n i m 19 Jahrhundert, angez, v o n F . H . G e o r g Schmidt, K r e d i t u n d Z i n s , anger, v o n O , W . L . Soziale Gesetzgebung:

D i e Viehzilchter- u n d Meiereischulen. Verschiedenes: Statistik d e r Austands- versichung i n D e u t s c h l a n d . V o m wirtschaftlichen L e b e a -Amerikas. D a s SchiiFs-

•wesen E n g l a n d s i n d e n letzten J a h r e n . D i e Produktion des Petroleums.

Die Zeitschrift erscheint in 6 Heften, jedes wenigstens 50 Seiten stark, Abonnementspreis 5 F m k , im Auslande 6 F r .

U a a u t u s X i i k e

HerroiUe

E . A . K N A P E

17 flleksatitefiiikatu 17.

i

(3)

T Y O N A N T A J A I N J A T Y O N T E K I J A I N V A L I S T E N T A R I F F I S O P I M U S T E N K E H I T Y S S A K S A S S A . '

Kirjoittanut . . ' •: ,.•

Kyosti Kaukovalta.

I .

Tavallisena yhteiskunnallisena ilmiona ovat, kuten tunnettu, tyonantajain j a tyontekijain valiset riitaisuudet j a erimielisyydelt, jotka tuontuostakin aikaansaavat usein pitkallisia tyotaisteluita j a liike-elaman hairioita.

K u n tallaiset taistelut tuottavat tuntuvia haittoja niinhyvin koko yhteiskunnalle kuin' kummallekin riitapudlelle erikseen, syn- tyi suurissa teollisuusmaissa jo kauvan. sitten ajatus, etta olisi koetettava aikaansaada molempien asianomaisten yhteisia, vapaa- ehtoisia sopimuksia tyoehdoista, airiakin valiaikaisen rauhan tur- vaamiseksi. Tallaisella tariffisopimuksella tyonantajat j a tyon- tekijat yhteisesti joksikin ajaksi eteenpain maarittelevat tyoeh- tonsa ammatissaan katsomatta, tapahtuuko henkilovaihdoksia asianosaisten kesken.

Kesti melkoisen kauvan, ennenkuin huomattiin ei ainoastaan suotavaksi, vaan myos valttamattomaksikin yleisen edun kannalta myontaa tyovaestoUe yhdistysvapaus, mutta viela enemman aikaa vaati, ennenkuin, etenkin tyonantajain puolelta, opittiin pitamaan tariffisopimuksia edes mahdollisina. Voipa sanoa, etta niin tar-

' ) P h i l i p p o v i c h , G r n n d r i s s der polit. Oekonomie, I I n i d . , siv. 3 1 2 .

(4)

174 Kyosti Kaukovalta.

keassa teoUisuusmaassa kuin Saksassa tariffisopimukset ovat vasta viime vuosikymmenena saaneet laajempaa tunnustusta.

Vasta vuonna 1848, vallankumouksen myrskyisina paivina, alkoivat latojat, jotka siita ajasta alkaen ovat kulkeneet uranuur- tajina, kansalliskokouksessaan Mainzissa puuhata Saksan ensi- maista j a - samalla yleista palkkatariffia j a pyysivat hankkeilleen kannatusta Frankfurtin parlamentilta., Vaikka tyoantajat osotti- vat melkoista myotatuntoa ehdotukselle, syntyi Berlinissa kuiten- kin yleinen lakko, johon otti osaa 600 latojaa j a oppilasta.

Viranomaisten valityksella saatiin toimeen maaraamattomaksi ajaksi sopimus, jota kuitenkin jo seuraavana vuonna lakattiin noudattamasta. Parempi onni oli 1848 solmitulla Leipzigin ta- riffilla. Pitkat ajat oli se. ainoa palkkatariffi koko Saksassa. ^) Latojat olivat vastuksista huolimatta. edelleenkin silla kannalla, etta heidan asemansa oli parannettava palkkatariffitieta eika L a s - sallen agitatsiooni rautaisesta palkkalaista saanut horjumaan heidan luottamustaann. 1866 perustettiin latojain keskusliitto, joka ohjel- makseen oli ottanut yleisen palkkatariffin aikaansaamisen.

Vasta vuonna 1868 kaantyi huomio uudestaan tariffisopi- muksiin. • Sina vuonna ole.skeli nimittain tohtori M. Hirsch Englannissa tyovaenoloja tutkimassa j a kirjeissaan sanomaleh- tiin han osittain ihannoimalla kertoi Englannin tyonantajain ja tyomiesten valisista palkkatariffeista. Hanen lausuntonsa heratti- vat melkoista mielenkiintoa. Hirsch hylkasi luokkataistelun pitaen mahdoUisena luoda Englannin latojain esimerkin mukaan tariffi- sopimuksia kaikille ammatteille. Kotiin tultuaan perusti han

N i i d e n kotimaa on E n g l a n t i , jossa k o k o ammatin kasittavia sopimuksia jo viime vuosisadan ensi puoliskolla oli olemassa puuvilla-, liiili-, rauta- j a kenkii- teollisuudessa. Suurempaan vaulitiin ne siellakaan eivat paasseet ennenkuin vuosi- sadan toisella puoliskolla. 1872 oli kahdeksassa suurimmassa kehrauteoUisuus- keskuksessa yleisia palkkatariffeja. ( C o n r a d , I I osa, siv. 2 7 7 ) . - ^

^) F a n n y I m l e , Tarifvertrage, siv. 4 j a eteenpain.

(5)

Tariffisopwiusten kehitys' Saksassa. 175

oHjelmaiisa kannalle tyovaen ammattiyhdistyksia, • mutta sai pian kokea pyrinnoissaan paljon kaytanndllisia vaikeuksi'a.,. Hirschin ammattiyhdistykset saivat pilkk'animen »harmoniayhdistykset». ^) Saksan .tyovaki tutustui kiiitenkin'Hirschin-toiminnan kautta ta- riffisdpimuksiin, • vaikka ne eivat viela menestyneet,q,kun, seka tyonantajat etta tyontekijat eivat^osanneet antaa niille^taytta arvoa.

Ainoastaan latojat eivat unohtan??et paamaaransa. 1869 perustettiin yleinen (valtakunnah ^kasittava) kirjapainojen;. tydn- antajayhdistys, joten nyt oli molemmin puolin jarjestyneet joukot-, Pitkien riitaisuuksien jalkeen vihdoin saatiin toukokuussa 1873

aikaan yleinen tariffisopimus. ..

T a m a ensiniainen tariffi maarasi yksityiskohtaisesti palkan- laskutavan, miniraiviikkopalkan ynna eri seuduille elinkustan- nuksista johtuvat korotukset, .tyoajan, lisamaksun ylityosta ynna irtisanomisajan. Sopimus oli-olevavoimassa kolme. vuotta. .Koko tariffialue jaettiin 12 piiriin; Sovinto-oikeus sijaitsii:Lejpzigissa.

Miitta kestavaksi sopimus e i , tullut, 1875 tariffia tarkis- tettaessa ^uostuivat tyonantajat vain yhdeksi vuodeksi sita piten- tamaan. Nyt seurasi kymmenen vuotta.kestava sekasorto, kunr nes tyontekijat sanoivat 1885 irti naon viibksi voimassaolcvan tariffin. S y y tahan oli tyonantajissa, silla he eivat osannet viela antaa oikeata arvoa tallaiselle- palkkau.sjarjestelmallej kun taas tyontekijat innokkaasti j a hartaasti tekivat tyota sen hyvaksi- koettaen vuosi vuodelta saada yha useampia tovereistaan aatetta kannattamaan. ' : : ' ' d - T .

1886 saatiin kuitenkin tarkistuskomisioni-toimeenjja sopimus uudistettiin vahempiarvoisia parannuksia tekemalla; ; Mitaan var- maa "aikaa tariffin voimassapysymisesta ei maaratty. Tarkea seikka on oppilasasteikon vahvistaminen. tassa sopimukseSsa sa- moinkuin se, etta vain tariffia noudattavat tyonantajat. j a tyon-

K s . myos C o n r a d , H a n d w o r l e r b u c h , Tarifvertrage.

(6)

176 Kyosti Kaukovalta.

tekijat saivat aanestysoikeuden yhteisten komiteain vaaleissa, jo- ten - vastustajat menettivat vaikutusvallan niissa.

Tamakaan tariffi ei tullut pitkaikaiseksi eika yleiseksi, koska se kohtasi vastusta monin paikoin. Tyontekijat tekivat yleisen lakon 1891, mutta tama voimainponnistus paattyi tyomiesten tappiolla. Vihdoin sovittiin 1896 yleisesta tariffista, joka tais- telutta uudistettiin 1906. ^)

Siis vasta vuodesta 1896 voidaan lukea pitempiaikainen rauha alkaneeksi j a jonkunlainen-varmuus syntyneeksi. Epaile- matta on tahan vaikuttanut se seikka, etta tyonantajat ovat yha suuremmassa maarassa tunnustaneet tyomiesten vaatimukset koh- tuuUisiksi, kuten tariffien yksityiskohdista nakyy.

Palkka maksetaan tehdyn tyomaaran mukaan, mutta samalla on minimiviikkopalkka maaratty ikaluokkien mukaan, alle 21 jruotta vanhoille 21,so R m k , 21—23 vuotiaille 22 R m k j a 23 vuotiaille 22,50 R m k . Talla alkiiaan paljon kiistellylla pykalalla ei ollut pelattya seurausta, etta vanhemmat eivat saisi ansiota korkeamman palkkansa vuoksi, vaan on nayttaytynyt, etta pit- kalle ammattikokemukselle annetaan enemman arvoa kuin muuta- mille penneille ^). K u n tyontekijat ovat pelanneet, etta latoma- koneet saattaisivat heille paljon. haittaa, sovittiin j o v. 1900 siita, etta ainoastaan opinkayneet latojat saisivat niita kayttaa. Kone- latojain tyoaika maarattiin kahdeksaksi tunniksi, jotta he eivat kovin- paljon muiden palkkoja polkisi eivatka saattaisi tyotto- myytta. Tyontekijoita suojeltiin taten tuntuvasti koneiden kil- pailulta. Omituinen, vaikka kohtuullinen pykala on sekin, etta koska katolilaisilla on paljon enemman kuin protestanteilla juhla- paivia, ensimainitut saivat luvan tehda ylityota vastaavan maaran.

Nykyisin on tariffi maaratty olemaan voimassa viisi vuotta.

^) Philippovicli, I I n i d . siv. 317.

^) I m l e , Tarifverlrage siv. ' 2 9 .

i 1

(7)

Tariffisopimusten kehitys" Saksassa, 177

K o k o Saksa on jaettu kahteentoista piiriin, joissa jokai- sessa on piirivirasto. Niiden paatehtavana on paikaliisista elin- ehdoista johtuvan lisamaksun maaraaminen. Niita ylempi tariffi- virasto, jonka keskushallintona tulee kaikkea johtaa, on myos sovinto-oikeuksien ylempana instanssina. Viimemainittuja on aina- kin yksi kussakin piirissa, suuremmissa liikekeskuksissa, j a on ' riiiden^'jaseniha "Icaksi tydnantajaa j a kaksi tyomiesta^—TarifS-

yhdistyksen jasenet ovat velvolliset asian tullen vetoomaan naihin sovinto-oikeuksiin, joiden paatokset ovat heille lainvoipia. ^) Ne yhdistykset, joiden jasenia asianomaiset ovat, koettakoot saada heita tyytymaan tudmioon.

1897 oli tariffia noudattavia kirjapainoja 1631, joissa oli

* kaikkiaan 18340 tyomiesta. . Kaksi vuotta myohemmin oli noin 400o:sta tydhantajasta 2700 yhtynyt tariffiin, ^) mutta jo 1906 oli tariffiyhdistyksessa 5,583 liiketta j a 49,497 tyomiesta 1,659 seudulla. Kekitys onkin ollut kaikinpuolista tyydytysta herattava j a tariffi molemmille puolille erinomaisen edullinen. ^)

Latojat ovat kulkeneet kehityksen etupaassa viitoten uraa muille ammattiyhdistyksille, joille kuitenkin saavutukset monesta syysta ovat olleet paljon vaikeampia ammatin laadun, siina vaa- dittavan taidon j a paikallisten olosuhteiden eroavaisuuksien vuoksi.

Latojain tariffia pitavatkin muut ammattilaiset ihanteena, joka monille viela on niin kaukana. Saksassa eivat tariffisopimukset ennen vuotta 1890 saaneet sanottavaa jalansijaa, suureksi osaksi siitakin syysta, etta 1880-luvulla ankara sosialistilaki havitti tyo- laisjoukkojen uskon mahdollisuuteen seivittaa sosiaaliset epakohdat rauhallista tieta j a luottamuksen miehensanaan, sopimuksiin j a

1) P h i l i p p o v i c h , 11 n i d . 3 1 7 . ! • • ' '

^) Numerq t osittain Otto v o n Z w i e d e n e k - S i i d e n h o r s t ' i n kirjasta L o h n p o l i t i k u n d L o h n i h e o r i e siv. 3 0 3 j a osittain P h i l i p p o v i c h I I n i d . , siv. 3 1 7 .

Zwiedenek-Stidenhorst, yllam, teos j a p a i k k a . . : '

(8)

178 Kyosti Kaukovalta.'

lakeibin. ^ ) - . Vasta.taman lyhytnikoisen yhteiskunnallisen- vainon paatyttya' aikaa kehitys joutua nopeammin eteenpain, vaikka vaa- tiikin aikaa, ennenkuin mielet rauhoittuivat.

Viimeaikoina ovat tyomiehet kuitenkin alkaneet uudestaan iuottaa tariffisopimusten mahdollisuuteen j a tyonantajat samoin- yha useammilla aloilla pitavat parempana- saada nauttia rauhaa lujien sopimusten suojissa kuin alituisesti elaa tietamattomina puhkeavista palkkariidoista, jotka voivat turmella laskelmat j a konjunktuurit.

Mainitsemme nyt lyhyesti ne tyoalat, joissa on enemman tai vahemman taydellisia tariffeja. " .

Kirjasinvalajain ammattiyhdistys on jo kauvan koettanut kulkea latojain jalessa, vaikka'huonommalla menestyksella. A m - matin paapaikat" ovat Berlin, Leipzig j a Stuttgart,, joissa kussa- kin," Leipzigissa jo v. 1868, on tavoiteltu paikallisia palkkatarif- feja.: K u n latomakone myos, kuten tunnettua, valaa kirjasimet, saattoi tama uusi keksinto valajat hereille puolustamaan uhattua asemaansa. Heidan yleisessa kongressissaan Offenbachissa 1897 piaollettiin yleista tariffiyhdistysta, hyvaksyttiin yhtenaiset-norma- tivivaatimukset, joita oli jokapaikassa koetettava saada hyvaksy- tyiksi, j a tyomiesten keskuskomitean tuli tarkistaa vastaisuudessa kaikki- palkkasopimusehdotukset, jotta ne olisivat yleisten vaati- musten'mukaisia. Toisessa kongressissa Dresdenissa 1900 tehtiin tarkat perusvaatimukset tyoajasta, minimipalkasta, kotityon pois- tamisesta oppilaskaavan kautta y. m., mutta yleisen normaali- urakkapalkan maaramista pidettiin mahdottomana, koska tekniikka kehittyy. huimaavassa maarassa. •

. • Nama tyontekijain - perusvaatimukset ovat nykyisin tulleet kaytantdon, joskin hiukan eroavassa maarassa, kaikilla tarkeam- milla seuduilla, vaikka varsinainen yleinen tariffisopimus viela on saavuttamatta. .

^) I m l e , siv. 17.

(9)

TaHffisopimttsten kehitys - S,aksassa, 179

• Kirjainsitojain ammatti on ollut viimeisten vuosikymmenien kuluessa hyvin rauhaton, kun tekniikka j a "suurtuotanto ovat koet- taneet syrjayttaa kasityontapaista kirjansitomista. • Tariffipyrki- myksia on tallakin ^alalia sen vuoksi ollut jo kauvan. Vuonna igoo.sopivat kirjansitomateollisuuden kolme paapaikkaa Leipzig, Stuttgart j a Berlin yhteisesta n. s. »kolmikaupunkitariffista». R i i - taisuuksia- jatkui kuitenkin etenkin Stuttgartissa j a seuduissa, jotka, eivat olleet mainittuun sopimukseen yhtyneet. Vihdoin saatiin 1903 aikaan sopimus kolmeksi vuodeksi. Tariffiviraston valtuutta laajennettiin. Sen toimeksi ~ annettiin tehda ehdotukset yleisista tariffeista, paikaliisista palkankorotuksista, minimiurakkapalkasta, asettaa ne paikallisten sovinto-oikeuksien tarkistettavaksi j a laatia luettelo tariffia noudattavista liikkeista. Pyrkimykset kulkevat

siis yhtenaista tariffia kohden. ^) , Graafillisissa ammateissa ofl huomattavissa hauskaa yhdys-

vaikutusta tyonantajain j a tyomiesten valilla. Ilman mitaan edella- kaypia pitkallisia yrityksia kemigraafit; vaskipiirtajat j a valopai- najat vuonna 1903 esittivat tariffiehdotuksensa, joka oli melkein suora jaljennos latojain tariffista, tydnantajille, liojaten vahvaan jarjestoonsa j a suuren ammattitaituruuteensa. Ilman muuta tyon- antajat hyvaksyivat vaatimukset, mutta esittivat" samalla liikkei- den noudatettavaksi hintasopimuksen, siirtaen siis tariffista johtu- vat tuotteiden lisakustannukset niiden kayttajain hartioille. Pi- taakseen hintakonventionia' ylla tyonantajat :sopivat. tyomiesten kanssa siita, etta tariffia noudattavat tyomiehet asettuisivat vaan sellaisten liikkeiden palvelukseen, joissa myos hintasopimusta npudatettiin. Siis palkkatariffi edellyttaa hintasopimuksen nou- dattamista. "Tyonantajat ja tyontekijat tulivat taten valvomaan toistensa etuja. Osottamallaan kaukonakoisyydella . molemmat jarjestot varmaan ovat tehneet suuren palveluksen tariffisopimus- aatteen levenemiselle.- . . . •

Myohemmista vaiheista puurtuu'tietoja.

(10)

Kyosti Kaukovalta,

Rakennustyoalalla, oli 90-luvun jalkipuoliskoUe asti yhtamit- taisia sulkuja j a lakkoja. Lopulta riitapuolet ovat oppineet anta- maan arvoa rauhalle. Niin on etenkin viime kymmenen vuoden kuluessa paikallisia joukkosopimuksia tehty. Ne ovat yleensa sisalloltaan yksinkertaisia, maarittelevat tyoajan j a -ehdot, johon myos kuuluu turvallisuus, j a lisaksi molempain puolten edustama tarkastuskomisioni. Sopimukset kasittavat vaan yhden kaupun- gin tai seudun, vaikka viime aikoina on koetettu luoda yhtenaisia ehtoja laajemmallekin alalle, kuten Berlinille j a Brandenburgin maakunnalle, jotta ei rakennustyovaki korkeampain palkkain hou- kuttelemana tulvaisi maaseudulta kaupunkiin. Mielta kiinnittavaa oh myos panna i merkille, etta nykyisin .tavallisesti useammat ammattiyhdistykset,. kuten puuseppain, muurarien j a rakennus-^

aputyovaen, esiintyvat yhtena tyonantajia vastaan tariffisopimuk- sia tehtaessa, silla vasta siten tariffi on saanut vakavan pohjan.

Jos vaan yhdella ammatilla on tariffi, voipi se helposti rikkoontua muiden sukulaisaramattilaisten, joilla ei ole sita, kilpailusta. • Seu- duilla, joissa on.pitempi kokemus tariffityosta, tunnustavat tyon- antajat avomielisesti, etta palkkayhteisyydella on suuri kilpailua jarjestava merkitys j a tukevat siis tyomiesten pyrkimyksia luoda laajemmalle alalle palkkatariffeja kuin vaan yhdelle kaupungille. i) Rakennusalalla, j ota saksalaiset kutsu vat Tief baugewerbe' ksi^), jota .me voisimme ehka kutsua maanalaiseksi rakennustyoalaksi,

on molemmin puolin taydelleen jarjestaydytty j a tydehdot yleensa maaritelfy tariffeilla. Niin hyvin tyonantajain kuin tyomiestenkin keskuudessa oh yleinen tariffi saanut kannattajia.

N. s. savi- j a saviastiateollisuudessa on urakkapalkka jo kauvan sitten tullut yleiseksi. Uuni- j a saviastiateollisuus on tassa

'' • I m l e , siv. 3 8 . ' ' - ' " •

' ) M e y e r ' i n K o n v e r s a t i o n s l e x i c o n ' i n mukaan siihen kuuluvat maanalaisten johtojen y . m , rakentajat. I m l e (siv. 41) lukee siihen myos paaluttajat y. m, s.

(11)

Tariffisopimusten kehitys Saksassa. 1 8 1

etenkin. otettava -huomioon. Suuria eroavaisuuksia laheistenkin seutujen palkkamaarien valilla on kuitenkin olemassa. Jonkun- lainen aluetariffi • on siita huolimatta Saksissa, taman teollisuuden paamaassa. Posliini- j a lasiteollisuustyontekijat ovat turhaan koet- taneet saada itselleen tariffiehtoja, tyonantajat ovat olleet kyllin vahvoja hylkaamaan heidan vaatimuksensa.

Koristusammateista oyat maalarit j a verhoilijat etevimmat.

Edellisilla ei ole viela minkaanlaisia paikallisiakaan palkkasopi- muksia, yleisista puhumattakaan. Verhoilijat ovat aivan viime vuosina ryhtyneet tyoehtojaan jarjestelemaan j a nyt on vuodesta 1905 paikallisia tariffeja.

Rakennusamattia lahella olevat metalliteollisuuden haarat ovat • paasseet melkoisen pitkalle tariffisopimuksia vaatiessaan.

Siita saavat lakki- j a lukkosepat, putkienasettajat y. m; kiittaa sita seikkaa, etta heidan tyonantajansa eivat kuulu Saksan me- talliteollisuusliittoon, joka tahan asti itsevaltaisesti on torjunut tyontekijain pyrkimykset tariffisopimuksiin.

Puuteollisuusammattiyhdistyksissa ovat sosialistiset aatteet, jotka kieltavat tariffisopimusten merkityksen tyovaenluokan ko- hottajana, kauvan vaikeuttaneet kehitysta. Vuodesta 1896 alkaen on kuitenkin monin paikoin palkkatariffeja syntynyt. . Sen joh- dosta on ammattijarjeston taytynyt asettua virallisestikin entistaan sovinnoUisemmalle kannalle. Onpa jarjesto kokouksessaan 1905 maarannyt normaalivaatimukset, joiden pohjalla etenkin Branden- burgissa on paljon palkkasopimuksia tehty. Kehitys kulkee epailematta tariffiystavalliseen suuntaan.

Vaatetusteollisuudessa ei tariffeilla ole viela paljon vaiku- tusta. Raatalien palkkasopimukset ovat tosin suuresti viime kym- menen vuoden kuluessa enentyneet, mutta naista voitoista paase- vat paaasiallisesti osaJlisiksi vaan miesten pukujen mitan mukaan tekijat. Muu ala on viela melkein kokonaan jarjestymaton, johon syyna on etenkin kotityo. Palkkasopimuksia on kylla koetettu

(12)

182 •" Kyosti Kaukovalta^ '

saada aikaan, mutta kotityo niurtaa kaikki sopimukset. "Vuo- desta 1907 on kristillisten kotityon tekijain liiton onnistunut luoda urakkatariffeja joissakuissa 'liikkeissa. Mainittu liitto pyrkii, tun- tien mahdottomaksi muuten selviytya tukalasta asemasta, laiii- saadantotieta aikaansaamaan pakbllisia sovintolautakuntia tai, mika olisi parempi, palkkalistoja, jotta kotityon aiheuttamat nalkapalkat

•poistuisivat. — KenkateoUisuus on viime aikoina myos muuttu- nut-suurtuotannolliseksi, mutta kasityomaisilla suutarinliikkeilla oii viela kuitenkin ollut alansa mitan mukaan tekijdina ja paikkaa- jina. Suurtuotanto tekniikan yha taydellistyessa aikaa vallata alaa entista enemman pienliikkeilta. Viela ei suurliikkeissa ole tariffisopiniuksia, mutta kauvan ei' kestane, ennenkuin kasityo- maiset suutarintyontekijat nakevat olevan valttamatonta yhdessa suurliikkeiden tyontekijain kanssa valvoa etujaan taitavalla ani- mattipolitiikalla. - • • ,

Berlinin pesutyovaella on ollut jokii vuosi sovinto-oikeus, jossa tyonantajain ja tyontekijain.'valiset erimielisyydet olisi otet- tava pohdittavaksi j a jonka toimena on saattaa tariffisopimuksia yksityisissa liikkeissa voiraaan. Muuten on ammatti aivan jar- jestymaton. '. • , . ' , •

Hansikkaan- ja hatuntekijat pyrkivat innokkaasti yleisiin tariffisopimuksiin. • ' • '

Turkkuriammatti on hyvin sopiva tariffisopimuksille. Siina on vallalla hyvin monimutkaisesti,maaritelty,urakkaty6 .— eraassa Leipzigissa tehdyssa (1901) sopimuksessa on 600 pykalaa. T a t a ammattia harjoitetaan muutamissa keskuksissa, joissa yleensa on paikallistariffit. Tyontekijat pyrkivat • innokkaasti yleistariffiin.

' • Nahka- j a satulasepanammateissa ovat palkkatariffit' saaneet odottamatonta myotatuntoa tyonantajainkin puolelta, koska raaka- aineet lakko j en aikana helposti pilaantuVat. Niinpa he Berlinissa

^) I m l e siv. 5 0 - 5 1 .

(13)

Tariffisopimusten' kehitys Saksassa. 183

1898 itse antoivat aiheen tariffien telsemiseen. Paikallisia, saman- sisaltoisia tariffeja talla ammattialalla on olemassa.

Elintarveteollisuudessa ovat panimot viime kymmenen vuo- den kuluessa suuresti edistyneet tariffiliikkeessa. Tyonantajat ovat yha suuremmassa maarassa oppineet antamaan arvoa tyo- vaen harrastuksille. Onpa suuremmissa piireissakin koeteltu luoda yhtenaisyytta eri liikkeiden tariffisopimusten -valille. Niin on asianlaita esim. Wiirtembergissa.

^Leipomoissa sen sijaan vallitsevat yha viela_jarjestymattd- mat olot. Tyomiesten on oltava tyonantajain ruoassa j a asun- nossa j a ' tyoaika on epamaarainen. Lukuisia paikallisia sopi- muksia on olemassa, mutta niita ei tarkoin noudateta. Vaha- lukuisissa suurkapialistisissa leipatehtaissa on tarkat tydehdot, mutta ne ovat tyonantajain maarayksesta, eivat heidan'ja tyo- miesten yhteissopimuksesta syntyneet. ' • ,

Kauppa- j a kulkulaitosammateissa on tariffeilla aivan vahan merkitysta. Ainoastaan muutamilla sivuhaaroilla, kuten. satama- tyolaisilla, on vaillinaisia palkkatariffeja. . ', ' Olemme edella lyhyesti maininneet ne ammatit, joissa ta- riffisopimuksia on olemassa. Joitakuita pienempia, varsin vahan tyovakea kasittavia ammatteja oii jaanyt mainitsematta. Tarkkaa tariffitilastoa ei viela ole- kaytettavana, koska Saksassakin, jossa kuitenkin tallaisiin seikkoihin pannaan paljon Huomiota, on suuria vaikeuksia voitettavana. Vuodelta I907 saatujen tietojen mukaan oli silloin noin 2,000 tariffisopimusta voimassa'.^) 'Virallisen tie- donannon mukaan vuodelta 1904, jonka jalkeen tariffisopimukset ovat suuresti levineet, oli niita eri amrnateissa seuraava maara. ^)

Rakennus- j a kattotyd 553 Elintarveteollisuus 84 ' '.

• • - »') W o r t e r b u c h der Volkwirtschaft, Tariftrenrage.

f) I m l e , siv. 7 8 . ' - _ ^

(14)

i 8 4 Kyosti Kaukovalta,

Koristusammatit ' 67 PuuteoUisuus" ' ' 6 3 Vaatetus- j a nahkateollisuus 96

K i v i - j a saviteollisuus ' 128

Kuljetusliikkeet 19 . MetalliteoUisuus • . 4 9

" Maanalaiset rakennustyoalat 31 Graafillisqt ammatit " . .7.

Nama luvut eivat ole aivan tarkkoja, silla varmoja niin- hyvin virallisia kuin ammatillisia tietoja puuttuu. Tassa suh- teessa kuitenkin pyritaan parempaan pain, jotta vastaisuudessa saataisiin joukkosopimuksista samoin kuin niihin osallisesta Hik- keista"ja tydvaestosta tarkat numerot.' • , •

Jos tarkastaa yllaolevaa luetteloa tariffeista, huomaa hel- posti, etta hyvin suuren osan anastavat koko maaran suhteen kasitydmaisef ammatit. Suurteolliset ammatit, kuten kutoma.- j a metalliteoUisuus, ovat melkein kokonaan edustamatta, silla, kuten ylla on mainittu, metalliteollisuuden sivuhaaroissa j a sen kasityo- maisissa ammateissa tariffit kyllakiii ovat kohonneet merkityksessa, mutta niin ei itse suurteoUisuudessa. Taman syy on seka tyon- antajissa, jotka haissa ammateissa viela ovat kaskijoita, etta itse ammatin laadussa'ja edellytyksissa. E i ole sattuma, etta latojat ovat ensiksi saavuttaneet suuria tariffien kautta, vaan suora joh- donmukaisuus. ; T a m a ammatti vaatii suurta taituruutta, palkka sopii oikeudenmukaisimmin maksaa urakkaperiaatteen mukaan j a tyontekijat ovat hyvin kehittyneita. Juuri nailla edellytyksilla tyomiehet voivat pakottaa itselleen taydellisimmat ja' tarkimmin maaratyt ehdot. Jos ammateissa,'joissa vaaditaan suurta taitu- ruutta, syntyy lakko, on tyonantajan ylen vaikea, jopa mahdo- tonkin, puolustautua ajan pitkaan. -Sopimus syntyy .sita hel- pommin j a tulee sita yksityiskohtaisemmaksi, mita rajoitetummin

(15)

Tariffisopimusten kehitys Saksassa, 185

yksityisen tyontekijat! osuus .tyosta voidaan maaritella. Tama seikka selittaa sen, etta tariffit ensiksi j a eniten ovat saaneet jalansijaa kasityomaisissa ammateissa. Sellaisilla tyoaloilla taasen, joissa ei vaadita pitkaa harjaannusta j a joiden siis aina on va-

rottava uusien oppimattomien tyovoimien virtausta, riippuu tarif- fin syntyminen, paitsi muista seikoista, kuten tyonantajien talou- dellisesta asemasta, ammatin laadusta j a sen sopivaisuudesta tariffisopimuksille, y. m., etenkin ammattiyhdistyksen organisa- toorisesta voimasta j a siita, etta sen jasenet alituisella kehityksella tekevat itsensa tyonlajille yha yalttamattomammiksi uusiin tyon- tekijdihin nahden, joka seikka tekniikan eteenpain rientaessa painaa

vaa'assa yha enemman. Tyomiesten tiella ovat seka heidan tove- rinsa etta mahtavat tyonantajajarjestdt. Kuitenkin se seikka, etta naillakin aloilla tariffeilla joka taholla on kannatusta, todistaa, etta muuri ei ole murtamaton. Mi ten pitkalle vastaisuudessa paastaan, riippuu molempien riitapuolien voimasta j a , lisatkaamme, kaukonakdisyydesta.

Toistaiseksi muodostaa siis suurteollisuus ylhaalla pain sen rajan, jonne asti tariffit ovat tunkeutuneet. Alhaalla taman rajan muodostaa pikkuteollisuus, etenkin kotiteollisuus. Jo ammatti- kuntien ajoiltahan on tunnettua, etta pikkuliikkeissa, joissa mesta- rit j a sallit elivat jotensakin samanlaisissa olosuhteissa, .luokka- tunteen oli vaikea kehittya. Elavana esimerkkina Saksassa on tasta leipurinammatti. N . s. kotiteollisuuteen tulee lisaksi viela muitakin syita, joihin ylla olemme viitanneet, nimittain raatalin- tyontekijdista j a -tekijattarista. Varsinkin mita viimemainittuihin tulee, on' -kokemus opettanut, etta he ovat melkein kokonaan kykenemattomat itse etujaan ajamaan. Tallaisissa tapauksissa lainmaaraykset epailematta olisivat tervetulleita. Toivottava kui- tenkin on, etta tyontekijain henkinen kehitys j a tyonantajain vahitellen kasvava nykyista asianmukaisempi kasitys olevista

(16)

i 8 6 Kyosti Kaukovalta.

oloista tulee helpoittamaan siirtymista, oikeudenmukaisempaan palkkausjarjestelmaan kuin' vallalla oleva. ' • ; ;

• n . • •

•Tariffista sopiessa ovat asianomaisina tyonantajat toisella ja tyotitekijat toisella puolen, jalkimmaiset edustajainsa- ja.edelli- set joko edustajainsa tahi, jos on kysymys .vaan yhdesta tyon- antajasta, suorastaan' hanen kauttaan. Jotta sopimus syrityisi tahi jotta se vastaisi tarkoitustaan, edellytetaan, -etta- molemmat asianomaiset siihen suostuvat. V o i tosin'sattua, etta tyomiehet sopivaa tilaisuutta etsimalla pakottavat tyonantajan hataehtoihin, jotka tama rikkoo niin pian kuin mahdollista on, tai painvastoin.

-Sopimuksista laaditaan tavallisesti asiakirja, jonka molemmat piiolet allekirjoittavat. Mutta Saksassa sattuu useiri, etta mitaan kirjallista sopimusta ei laadita, vaan todistajain lasnaoUessa asia paatetaan j a • kattalydmalla vahvistetaan; tata tietysti tapahtiiu pienemmissa oloissa. Vaikka tydnantajaliiton valtuutetut ovatkin tariffin hyvaksyneet, ovat latojat j a muutamat muut ammattilaiset viela ryhtyneet lisatoimenpitfeisiin asettamalla paikallisten ammatti- kuntien kautta tariffin yksityisten tyonantajain allekirjoitettavaksi.

M. m. latojat' julkaisevat joka vuosi luettelon tariffiuskollisista liikkeista. T a m a on kontrollin vuoksi hyvin tarkea toimenpide. ^)

Tassa- tulee itsestaan mieleen kysyniys, miten suhtautuu laki ja oikeus nain tehtyihin sopimuksiin. . K u n tariffisopimukset Sak- sassa niinkuin muuallakin ovat nuoria ilmidita, on selvaa, etta vakavuutta ei viela ole syntynyt, kosk'ei kaytannossa mikaan niista mielipiteista, joita tasta teoreetikot ovat esittaneet, ole paassyt voitoile. K y s y m y s luonnollisesti on, tunnustaako laki tariffisopi- muksen sen solmineitten yhdistysten jasenille sitovaksi j a pakoit- taako se siis sopimuksen rikkoneet henkilot niita noudattamaan.

') I m l e , s i v . 8 5 — 9 0 .

(17)

Tariffisopimuste7i kehitys Saksassa, _ 187

vai'eiko? Saksan lainkaytto on vastannut .kieltavasti tahan kysy mykseen. Se antaa tariffia .vastaan toi.mivan. tyonantajan ja'teki- jan vastata tovereilleen asiasta, On, todistuksia .siita,- etta tama periaate ei ole puoluetahdon" mukainen. Emme tahdo tassa yhteydessa kajota lahemmin tahan mieltakiinnittavaan oikeus- tapaukseen, jossa aivan vastakkaisten mielipiteitten edustajilla on puoltajia, 2) .toiset. kun . vaativat,'. etta tariffit, olisivat »peruutta- niattomia», etta siis tariffin solmineitten yhdistysten: jasenet ovat pakoitetut vastaisuudessa tyoehtoja solmiessaan ottamaan huo- mioon, mita tariffi maaraa (Lofmarin edusta.ma kanta), toiset taas, etta.: edelleenkin j a a tydsopimuksen . tehneitten ».;hy,vasta tahdosta» riippuvaksi, missa maarin tariffeja' noudatetaan. Nykyi- sin Oli tariffien vaikutus edelleenkin voimakysymys, laki ei koske asiaan. Sama on asianlaita Englannissa, samoinkuin Poh:

jois-Amerikassa, joissa maissa tariffeilla kuitenkin jo vanhastaan on suuri merkitys.

Vuodesta 1901 on Saksassa sovinto-oikeus valittamassa tyonantajain j a tyontekijain valisia riitaisuuksia. Se kokoontuu molempain riitapuolten kutsuniuksesta. ^) Sita on kuitenkin lak- kojen j a sulkujien lukumaaraan katsoen hyvin vahan. kaytetty j a viela pienempi on sen merkitys ollut tariffisopimuksia tehtaessa.

-. . Latojain tariffeista puhuessamme selitimme yksityiskohtai- sesti sovinto-oikeudet j a muut komiteat. Samoja periaatteita on yleensa koetettu sovelluttaa muihinkin ammatteihin. Niiden tar- koituksena ei die yksinomaan sovinnon hierominen. riitaisuuksien sattuessa, vaan myos pitaa kontrollia kummallekin tahoUe. T a y - dellisimmin ovat nama laitokset jarjestetyt niissa ammateissa, joissa tariffisopimukset muutenkin ovat mallikelpoisimmat j a ke-

P a u l 'Wolbling, D e r A k k o r d v e r t r a g u n d der Tarifvertrag, siv. 3 5 9 j a

•Worterbuch d e r 'Volksw. art. Tarifverlrage.

^) T a r k k a selostus 'Wolblingin ylla mainitussa teoksessa.

'Worterbuch d e r N a t . E k . , art. Einigungsamter,

(18)

i 8 8 Kyosti Kaukovalta.

hittyneimmat. Etenkin yleisista j a laajalle alalle' vaikuttavista tariffiyhdistyksista on tata sanottava, kun taas ammateissa, joissa paaasiallisesti on paikallistariffeja,-tarkastus- j a sovintokomiteoja on vahan j a nekin usein vaillinaisia.

Jos niita oh olemassa, on ne kokoonpantu pariteettisesti, s. o. niissa on kummankin riitapuolen edustajia yhta paljon muo- dostaen komitean. LiiketarifFeissa valvoo tyovaen valiokunta yhdessa liikkeenomistajain kanssa tariffin noudattamista. Vain yleisilla tariffeilla on hyvin monimutkainen kontrollilaitos, jonkun- lainen keskustariffikontroUi. Valvonnan paatyo on taallakin pai- kallisten tariffisovinto-oikeuksien huostassa, joiden on pidettava kirjaa sopimusten paikaliisista vaiheista, pakoitettava, jos voivat, rikkovat puolueet velvoUisuuksiaan noudattamaan j a riidanalai- sissa kysymyksissa annettava lausuntonsa tariffin vaatimuksista.

— Yleensa on myonnettava, etta nama valvpntolaitokset' ovat verrattain vahan kehittyneet j a etta niita on aivan liian vahan. ^) Vastainen kehitys on epailematta tuoya paljon uutta mukknaan.

Imle huomauttaa (siv. 99), etta kaikkien tariffien paamaa- rana tulee oUa voidasovittaa tariffia'muuttuneisiin ammattisuhtei- siin sellaisilla aloUla, joissa teknillinen kehitys lakkaamatta kehit- tyy yllattaen tyontekijat. Se yksinaan tulee tekemaan monissa ammateissa tariffit pysyvaisiksi. Sen vuoksi han teroittaa n. k.

revisionikomisionien valttamattomyytta. Niiden tehtavana olisi sovelluttaa tariffia muuttuneisiin olosuhteisiin j a siis estaa riitai- suuksien puhkeamista. On lisattava, etta Solingen'in taskuveitsien tekijoiUa on jo sellainen j a toinen eraassa saviastia-ammatissa.

Ylla on ollut puhetta siita, etta latojain on onnistunut suojella itseaan tariffisopimuksilla koneiden kilpailulta. ' • "

... (Jatk.)

I m l e , siv. 9 8 . '

(19)

Viime kriisi j a rahaolot Amerikan Yhdysvalloissa. 189

V I I M E - K R I I S I J A R A H A O L O T A M E R I K A N Y H D Y S - V A L L O I S S A .

' Kirjoittanut

L . Astrom.

I I I .

' V u o d e s t a 1893 vuoteen 1905 New-Yorkin pankkien vara- rahastot olivat vain kahdesti laskeneet tninimirajan alle. Marras- kuusta 1905 joulukuuhun 1906 oli vajausta huomattavissa seitse- man eri kertaa. T a m a seikka on erittain kuvaava tilan janni- tykselle rahamarkkinoilla. _ 1906 vuoden loppukuukausina useat rautatieyhtiot esittivat suurta paaomantarvetta, suureksi osaksi tavattoman suurten liikkuvan kaluston :tilausten maksamiseksi.

T a m a rahankysynta sai aikaan akiliisen hintain laskemisen mita erilaisimmilla aloilla. Voitiin selvasti huomata oltavan nousevain konjunktuurien lopussa. Maaliskuun puolivalissa 1907 saatiin New-Yorkin po^ssissa kokea sellainen kurssien aleneminen, jonka veroista ei koskaan. ollut sattunut aikaisemmin. Hinnat- kin laskemistaan laskeusivat. Varsinkin heinakuun lopusta al- kaen yleinen aleneminen kaikkien raaka-aineiden alalia oli sil- miinpistava.

Mieliala alkoi taman johdosta kayda hermostuneeksi. K i u - sallista huomiota heratti lisaksi, kun syyskuun lopulla,-konkurs- siin joutuneitten New-Yorkin raitioteitten asioita tarkastettaessa, kavi ilmi mJta arveluttavimpia seikkoja. Liikkeen johdossa olleet suurrahamiehet olivat mita haikailemattomimmilla huijauksilla hankkineet itselleen suunnattomat tulot jouduttaen itse yrityksen' vararikkotilaan. Samansuuntaisia paljastuksia oli vuosien ku- luessa ennenkin tehty erilaisilla aloilla. Hallituksen trusteja, etenkin rautatietrusteja vastaan suuntaamat toimenpiteet olivat

(20)

L . Astrom.

myos kaantaneet huomion liike-elaman sairaloisiin ilmioihin. J a tama huomio kavi sita suuremmaksi kun asiaa aikojen kuluessa puolelta jos toiseltakin kaytettiin valtiollisena kiihoituskeinona.

Amerikan kriisin yhteydessa olevia tapahtumia meidankin sanomalehdet aikoinaan seurasivat jokseenkin tarkkaan. Siita huolimatta ei liene paikoiltaan tassa esittaa luonteenomaisimmat tapahtumat tuona aikana.

Lokakuun 14 p:na alkoi eras keinotteluyritys, jonka esi- neina olivat United Copper Company nimisen kupariyhtidn osak- keet, arvopaperit, joita ei edes porssissa noteeratakaan, vaan joitten myynti tapahtuu ulkopuolella avonaisessa »curb market'issa.»

Eras yhtidn perustajista, Heinze nimeltaan, oli paattanyt panna toimeen hausse-liikkeen naiden arvopaperien laskeutuneen hinnan kohottamiseksi. Ostamalla niita suurissa maarin onnistuikin han saamaan niiden hinnan 39:sta ylos 6o:een yhden paivan kuluessa, Seuraavina kahtena paivana naita osakkeita tarjottiin odottamat- tomat maarat. Heinzen kavi mahdottomaksi jatkaa ostamistaan j a kurssi laskeusi 6o:sta io:een. Eras valittaja, joka oli ostanut Heinzelle 400,000 dollarin edesta, teki vararikon, j a Otto Heinze

& C:o joutui myos suoritustilaan.

Tama itse asiassa verrattain tavallinen tapahtuma tuli muo- dostaraaan proloogin siihen suursuuntaiseen draamaan, jonka esi- rippu pian oli kohoava.

K a k s i veljesta Heinze oli yhdessa moniaitten muitten finanssi- miesten kanssa, joista johtavin oli C. W . Morse, amerikkalaisten rahamiesten tavan mukaan hankkinut itselleen maaraamisvallan useassa pankkiliikkeessa. Oli ensiksi ostettu jonkun pankin osak- keiden enemmisto, ne pantattu toiseen pankkiin, siten nostetuilla rahoilla • hankittu maaraamisvallan turvaava osakkeiden maara kolmessa pankissa, ne pantattu jalleen neljanteen j . n. e. Koko- naisessa pankkien sarjassa taten hankkimaa maaraamisvaltaa he sitten kayttivat omien keinottelujensa tukemiseen. Heinzen toimi-

(21)

Viime kriisi j a rahaolot Amerikan Yhdysvalloissa. 191

nimen mennessa kumoon, useat naista pankeista joutuivat vaikeuk- siin. Ne kaantyivat clearing-house'n toimikunnan puoleen apua anoen. Tarkastettuaan niiden tilit toimikunta lupasi avustusta silla ehdolla, etta mainittuun johtomiesjoukkoon kuuluvain mies- ten oli luovuttava kaikista viroista. noissa pankeissa. Siihen suostuttiinkin, j a toimikunta hankki 10 miljoonan kateisvararahas- ton silta varalta, etta tallettajat toimeenpanisivat rynnakon noiden pankkien kassoja vastaan, Mutta yleiso pysyikin toistaiseksi rauhallisena.

Lokakuun 2 f p:na eras clearing-house'n kanssa yhteydessa oleva pankki ilmoitti toimikunnalle, ettei se pitemmalle voinut hoitaa Knickerbrocker Trust Company'n sitoumusten tasoitta- mista, koska debetsaldolta puuttui tarpeellista vakuutta. Knicker- brocker yhtid oli suurimpia trusti-yhtidita New-Yorkissa. Sen talletukset nousivat 50 miljoonaan dollariin, j a sen osakkeista oli ajoittain maksettu kymmenkertaisesti nimellisarvon maara. Viime aikoina se oli ollut suurissa tekemisissa Morse ryhman kanssa, j a sen johtaja oli itse harjoittanut suurta kiinteistokeinottelua.

Sen uhattu asema heratti sentahden suurta ja yleista hammas- tysta. Clearing-house-toimikunta, jonka puoleen oli kaannytty, tarkasti viipymatta sen tilan, huomasi sen niin epavarmaksi, ettei avustustoimiin kannattanut ryhtya. Seuraavana aamuna alkoi kiivas »run» Knickerbrocker yhtidn tallettajien puolelta. Mak- settuaan parin tunnin sisaan 8 miljoonaa dollaria se oli pakoi- tettu sulkemaan ovensa.

Hammastys oli yleinen j a paniikki taysvoimaisena kasissa.

Kaikellaisia rauhattomuutta herattavia huhuja alkoi kiertaa. K e r - rottiin m. m. eraan toisen suuren yhtidn. Trust Company of America'n, joutuneen ahdinkoon. Huhussa ei ollut peraa, mutta siita huolimatta seuraavana aamuna alkoi ankara rynnakko. Sa- mana paivana erasta toista suurta yhtiota, Lincoln Trust Coni- pany'ta, ruvettiin ahdistamaan. Molempain yhtioitten tila oli

(22)

192 L . Astrom.

moitteeton j a ne saivatkin auliisti avustusta osakseen, joten ne pystyivat tyydyttamaan kaikkien saikahtaneiden taljetusten omis- tajain vaatimukset saada kirstun pohjaan piiloittaa uhatut saas- tonsa. Siina oli suuret maarat kysymyksessa. Jo ensi paivana esim. Trust Company of America maksoi 13 miljoonaa, seuraa- vana 9 miljoonaa dollaria.- E i k a mieliala sittenkaan tyyntynyt.

(Vasta marraskuun 4 p:na mainitut yhtiot paasivat rauhaan

»American» silloin maksettua kaikkiaan yli 34 miljoonaa). »Run»

pian laajeni kohdistumaan useampiin pankkeihin. .24 p:na kaksi pankkia sulki ovensa, 25 p:na 5 pankkia ja 3 trust Company'ta teki samoin. Saastopankit vaativat, lain niille myontamalla oikeu- della, 60 paiAian irtisanomisaikaa, j a paasivat siten ahdistajista- rauhaan.

Porssissa jo 21 p:na tapahtui akkia^ kurssien aleneminen.

Raha kallistui. Vaadittaessa maksettavasta rahasta, paivalainoista, maksettiin korko, joka vuotta kohti laskettuna teki 50 a 70 ^/V.

23 p:na tama korko jo oli 90 a i25''/o j a 24 p:na 100 a 130 % . Pitempiaikaisia lainoja ei ollut mistaan hinnasta saatavissa. Mi- taan sterling-kurssia ei ensinkaan noteerattu, koskei naytettaessa Lontoossa maksettaville vekseleille loytynyt- ostajaa. Hamminki oli taydellinen. Useat toiminimet joutuivat suoritustilaan. Arvo- paperikurssit yha vaan alenivat, j a tavarapdrsseissa tavarain hinnat niinikaan huomattavasti laskeusivat. Taydellinen pysah- dys j a sekasorto oli uhkaamassa. Silloin J , P. Morgan & C:o antoi johtonsa alia olevalle pankkiryhmalle maarayksen asettaa 25 miljoonaa dollaria j a parin paivan sisaan viela lisaksi 10 mil- joonaa kaytettavaksi 10 "/o korkoa vastaan. Taman kautta

mieliala alkoi rauhoittua j a kaupanteko rupesi, suurta varovai- suutta noudatettaessa, jalleen paasemaan varmempiin uriin. Sa- maan. aikaan Europpa alkoi esiintya ostajana suuremmassa maa- rassa arvopaperikurssien j a vientitavarahintain suuren alentumisen tahden.

(23)

Viime kriisi Ja rahaolot Anmikan Yhdysvalloissa. 1 9 3

Muissa kaupungeissa asema ei karjistynyt samassa maa- rassa kuin New-Yorkissa. Tosin Providence'ssa eras suuri trusti- yhtid sulki ovensa j a muut kaupungin pankkilaitokset turvautui- vat ylossanomisajan vaatimiseen, mutta mitaan paniikkia ei tapah- tumain yiiteydessa syntynyt. Pittsburgh'in porssissa tapahtui akkia pysahdys monine keikahduksineen j a porssi sulettiin tois- taiseksi. Nevadassa 25:3 ja 26:s paiva julistettiin lepopaiviksi, jolloin pankit pidettiin suljettuina j a liike-elama oli seisahduksissa.

jVIutta yleensa varsinkin suuremmissa kaupungeissa vallitsi rauha.

Sisamaasta, varsinkin vehnaaviljelevasta lannesta j a etelasta tavan mukainen syksyinen rahankysynta oli sangen suuri. T a h - toivathah sikalaiset pankit varustautua sadon varalta seka tur- vata asemansa ennenkuin New-Yorkin tapahtumat saisivat viela uhkaavamman luonteen. Mutta New-York tietenkin koetti paasta niin vahilla kateisten rahain lahetyksilla kuin suinkin. Itse asiassa kriisin ensimaisen viikon kuluessa ei sisamaahan lahetettykaan kuin 15 miljoonaa dollaria enemman kuin sielta tuotiin.

New-Yorkin clearing-house'en liittyneiden pankkien tila alkoikin olla senlaatuinen, etta se kehoitti.varovaisuuteen. Ennen

kriisin alkua oli olemassa 11,2 miljoonaa yli saadetyn 25 °/o tai- letuksien vakuutena. 26 p:na vararahasto oli 1,2 miljoonaa saa- detyn minimirajan alapuolella. Luotonanto oli rajoitettu mah- dollisimman vahiin, joten lainaus oli paastetty lisaytymaan ainoas- taan 10,9 miljoonalla. Mutta asianhaaroista selvasti ilmeni, ettei tallaista ankaraa luoton supistamista mitenkaan' voitu jatkaa. Se olisi valittomasti aiheuttanut vararikkoja siina maarin, etta. ylei- nen tila olisi kaynyt selviytymattomaksi sekasorroksi. Luottoa oli siis laajennettava.

Asiahan olisi ollut verrattain yksinkertaihen, jos olisi ollut mahdoUisuutta setelimaaran valiaikaiseen lisaamiseen. Mutta niin- kuin setelinanto-oikeus oli jarjestetty, tama keino ei ilman muuta ollut kaytettavissa. Valtiorahaston sihteerin kansallispankeille antama

(24)

•194 L . Astrom.

kehoitus lisata setelimaaraa ei aiiieuttanut kuin 3 miljoonan lisayk- sen — 6o7:sta 610 miljoonaan. Toiset keinot olivat siis kek- sittavat. Niiden keksiminen j a toteuttaminen jai osaksi clearing- house'n, osaksi valtiorahaston sihteerin tehtavaksi.

Viimeisen puolivuosisadan aikana oltiin vastaavanlaisissa tapauksissa totuttu tuirvautumaan n. s. clearinghouse loan certifii- cates'ien kayttamiseen pankkien valisina maksuvalineina. Jatta- malla vakuudeksi arvopapereita, myoskin vekseleita, jotka clea- ringhousen valiokunta katsoi varraoiksi, pankki sai noita »laina todistuksia» maarattyyn prosenttimaaraan arvopaperien nimellis- arv'osta. Kaikkien clearing-house'en jasenina kuuluvain pankkien oli otettava noita todisteita kateismaksun asemasta. Siirto ta- pahtui indossamentin kautta. Samoin kuin esimerkiksi Saksan Reichsbank'in hatatilassa laajentamaa setelimaaraa pidetaan mah- dollisimman ahtaissa rajoissa perimalla siita korkea vero, samoin naitten hatatilamaksuvalineitten levenemista ehkaistaan maaraa- malla korkea korko niista maksettaviksi pro rata temporis. K u n ne paatettiin poistaa liikkeesta, olivat ne lunastettavat kateisella rahalla. 1884 j a 1890' vuosien kriisien aikana niiden kayttami- nen oli osoittautunut erittain hyodylliseksi j a 1895 jo paatos niiden kaytantdon ottamisesta oli vaikuttanut niin tyynnyttavasti, ettei niita ehditty ruveta kayttamaan ennenkuin pulasta oli selviy- dytty. Mutta niiden kaytantdon dttamiseen kuitenkin liittyi se nurja puoli, etta kateismaksut vahenivat muissakin kuin pankkien valisissa suorituksissa. Sen johdosta yleiso yha suuremmassa maarassa rupesi tallettamaan kateisrahoja »kirstun pohjalle» j a yleensa pitamaan niita pois liikkeesta. Tahan nahden kysymyksessa olevan kriisin alkupaivina niitten kaytantdon ottamista viivyteltiin.

Lokakuun 26 p:na New-Yorkin clearinghouse vihdoin piiatti antaa ulos »laina todisteita» 75 % " i i n vakuuden nimellisarvosta 6 % : i n korkoa vetavina 5,ooo:n j a siita yldspain aina 100,000^

dollarin suuruisina. — Trusti-yhtidt olivat heti paniikin uhatessa

(25)

Viime kriisi j a rahaolot-Amerikan Yhdysvalloissa. 195

valinneet valiokunnan huoltamaan yhteisista asioista, j a se oli vuorostaan yhteydessa clearinghouse'n valiokunnan kanssa. Laina todisteiden kayttd pantiin taman jarjestelman pohjalla ulottumaan naihinkin rahalaitoksiin. -

Samalla kuin loan certificates tulivat kaytantdon kateis- maksut vahennettiin mahdollisimman vahiin. Ainoastaan kipeim- piin tarpeisiin annettiin kateista rahaaa j a shekkeja, paallekirjoi- tuksella »maksettava clearinghouse'n kautta.» Samaa menette- lya noudattivat ennen pitkaa useimpain muitten tarkeampain kaupunkien pankit clearinghous'eineen j a ennen kuukauden lop- pua olivat kateissuoritukset miltei lopetetut ympari koko maan.

New-York, j a samaten useat muut »reserve cities» rajoittivat rahojen lahettamiset mahdollisimman vahiin, j a pian kehittyi toi- sesta kaupungista toiseen lahetetyille kateismaksuosoituksille agio, jonka suuruus vaihteli aina tilan mukaan. Etaisten seutujen pan-

kit jaivat tykkanaan omien rahastojensa varaan. Mdnessa kau- -kaisimman lannen valtiossa maarattiin useampia paivia kestavat

»juhlapaivat», jotta saatiin hengahdysaikaa raha-asiain jarjestami- seksi. Duluth'issa viljaporssi suljettiin rahojen puutteessa, j a New Orleans'in puuvillaporssille tuli sama pakko eteen.

Palkanmaksuihin j a muihin samanluontoisiin joukseviin me- noihin pankit yleensa koettivat varustaa liikkeen harjoittajat ka- teisella rahalla. Mutta rahantarve kavi pian useilla tahoilla niin kipeaksi, etta alettiin tarjota erityista hyvitysta puhtaan rahan hankkimisesta. ' Taten muodostui-marraskuun 2 p:na 2 a 3 pro- sentin agio kaikelle kateisrahalle. Se- tietenkin heratti hammas- tysta j a lisaa huolestumista. Selvaa on etta se myos sai aikaan yha hsaantyvaa rahojen liikkeesta poissulkemista, »hoarding»,

kuten amerikkalainen asiaa nimittaa. Raha kavi siis yha harvi- naisemmaksi.

Clearinghousien huoleksi jai viela toimittaa maksuvalineita yleisen liikkeen tarpeisiin — loan certifitcates'han olivat paa-

(26)

196 L , Asirofii.

asiallisesti vain pankkien valisia asioita varten j a ainoastaan suu- remmille rahamaarille. E r i tapoja kayttaen eri paikkakunnilla liikkeeseen toimitettiin kahden j a yhdenkin dollarin maaraisia maksuvalineiksi tarkoitettuja osoituksia, joita clearinghouset antoi- vat talletettua vakuutta vastaan, Ne olivat haltijalle asetettuja j a erosivat siinakin loan certificateista, ettei niista maksettu mi- taan korkoa. Yleiso pian rupesikin niita ottamaan luottamuk- sella. vastaan tayshyvana maksuna. YIeiseen mielialaan katsoen ei ole ihmeteltavaa, etta kuitenkin herkkauskoisiakin Idytyi, jotka turvasivat keinottelijoille menestyksen, naiden tarjoutuessa lunasta- maan hatarahoja niiden nimellisarvoa paljon pienemmalla katei- sella rahamaaralla.

Clearinghouse'in kayttamat apukeinot osoittautuivat tarpeit- ten vaatimiksi j a tayttivatkin suureksi osaksi niihin asetetut toi- veet. Rahanpuutehan nyt ei kerta kaikkiaan ollut poistettavissa, mutta lieventaa sita saatettiin. Siita huolimatta ei kuitenkaan ollut valtettavissa kaikkia rahapulan vaikutuksia liike-elamaan.

Olihan tuotantoa edessa olevaa vahenevaa ostokykya silmalla pitaen useilla aloilla tuntuvasti supistettava, j a tyoyakea joutui tyottdmaksi. Monen yrittelijan oli myos joko suljettava liikkeensa tai vahennettava tyovoimia kayttokapitaalin puuttuessa kiristetyn luoton aikana. Poikkeustila tuntui koko yhteiskuntaruumiissa.

E i ole ihmeteltava, etta viranomaistenkin puolelta sellai- sissa oloissa koetettiin kaikki voitava pulan lieventamiseksi.

Valtiorahaston sihteeri Cortelyou luovuttikin sellaiset sum- mat pankkien huostaan, etta uhka rahaston tyhjaksi joutumi-

"sesta oli tarjoUa, samalla kuin pankkien talletuksista asettamat vakuudet osaksi olivat huonontuneet. Niille oli nimittain mydn- netty oikeus vaihtaa valtio-obligatsiooneja, joita oli asetettu halli- tuksen talletusten vakuudeksi, toisiin ennen tarkoitukseen kelpaa- mattomiin arvopapereihin, voiden kayttaa siten irtijoutuneet val- tion obligatsioonit setelimaaransa laajennuksen pohjana. Taman

(27)

Viime kriisi j a 7'ahaolot Amerikan Yhdysvalloissa. 197

kautta setelimaara marraskuun alkupuoliskolla lisaantyi 21 mil- joonalla. Valtiorahaston luovuttaessa varoja pankeille oli kuiten- kin aikaisemmin jatetty vahintaan 25 miljoonaa varalta rahas- toon. Cortelyou meni talla kertaa avustuksessaan niin pitkalle, etta valtiorahaston kaytettavissa olevat kateisvarat hupenivat 5 miljoonaksi. Rahaston sihteerin oli pianaikaa ruvettava vaati- maan pankeilta talletuksia takaisin. H a n joutui silloin kokemaan, etta vaikkakaan kysymyksessa ei ollut paljon paria miljoonaa suurempain summain takaisinmaksaminen, - pankit sangen vasten- mielisesti luovuttivat nainkin vahia maaria. Oli sentahden var- minta turvautua muihin keinoihin.

Cortelyou keksi keinon, joka hanen laskelmainsa mukaan seka lisasi valtion kayttovaroja etta auttaisi.yleisesta rahapulasta .sivu paasemaan. Marraskuun 18 p:na valtiorahasto kuulutti ylei-

sonmerkittavaksi kaksi eri valtiolainaa, pitkaaikaisiaPanaman kana- van 2-prosenttisia obligatsiooneja 50 miljoonan maaraan j a vuo- den kuluttua takaisinmaksettavia 3 prosentin velkatodisteita (certi- ficates of indebtedness) 100 miljoonan. Kanavaobligatsioonit kelpasivat lain mukaan pankkisetelien vakuudeksi, joten toivot- tiin kansallispankkien niita merkitsevan setelimaaran lisaamiseksi.

Velkatodisteiden toivottiin houkuttelevan rahoja kirstunpohjilta takaisin liikkeeseen.

Oikeus viimeksi mainitun lainan ottamiseen perustui Espan - jan sodan aikaiseen paatokseen, joka oli jatetty yoimaan j a jonka mukaan rahastonsihteerilla oli oikeus yleisten menojen maksami- seen (»to meet public expenditure*) harkintansa mukaan ottaa lyhytaikainen laina. • T a t a . oikeutta ei koskaan oltu kaytetty j a nytkin toimenpiteeseen kohdistettiin ankara. arvostelu. Vaitet- tiinpa suoranaiseksi lainrikkomiseksi, lainanottoa ^yleisten meno- jen maksamiseksi», kun rahastossa kirjojen mukaan oli varoja -hyvan verran kolmatta sataa miljoonaa. " Myoskin kanava-obli-

gatsioonien suhteen huomautettiin, ettei 50 miljoonaa- suinkaan

(28)

L . Astrom.

rakennuskuluihin tarvittu. Mutta eihan hetki ollut sellainen, etta sopi muodollisuuksiin takertua. Oli muissakin tapauksissa kat- sottu asioita laajemmalta nakokannalta naihin aikoihin. Arvos- teluista huolimatta merkinta pantiin kaymaan. Yleiso ei kuiten- kaan nayttanyt osoittavan suurempaa luottamusta noihin laina- todisteihin j a yritys saada ne sijoitetuiksi yksityisille vei aivan vahiin tuloksiin.

Saadakseen ne sijoitetuiksi kansallispankeille, rahastonsihteeri julisti niiden kelpaavan setelinannon' vakuudeksi. Siihen tarkoi- tukseen ne tavattomain olojen vallitessa olivat erittain edullisia senkautta, etta- niihin perustuvat setelit olivat liikkeesta poistet- tavat lainan vuoden kuluttua joutuessa maksettavaksi, eika han- kala lainsaados vahimmasta kuukaudessa poistettavasta maarasta siis paassyt vaikuttamaan niiden kiertamisajan tarpeettomaksi

pitkittamiseksi. Kansallispankeille ei totisesti olisi ollut minkaan- laista hyotya kummastakaan lainasta, jos niiden olisi ollut katei- sella maksettava obligatsioonien hinta. Niiden kayttovarathan siten olisivat vahenneet samassa maarassa kuin setelimaara olisi paassyt lisaantymaan, j a tulos olisi ollut nollan arvoinen. Tahan katsoen pankeille mydnnettiinkin se etu, etta 90 "/o kanavaobli-

gatsioonien j a 75 "/o velkatodisteiden ostohinnasta sai jaada val- tion talletuksena pankkeihin.

Merkinta lopetettiin marraskuun lopulla jo ennen maara- ajan kulumista, j a velkatodisteita luovutettiin vain 15 miljoonan arvosta yksinomaan kansallispankeille, nimenomaisella velvoituk- sella kayttaa ne setelien antamiseen. Kanavaobligatsiooneja laskettiin ulos 25 miljoonan maara. Nekin kaytettiin kaikki seteli- maaran lisaykseen.

Jo lokakuun loppupaivina, niin pian kuin »loan certificate'in*

ulosantamisella oli saatu pahin luoton esteeksi muodostunut pato purkautumaan, deviisimarkkinat huomattavasti paranivat j a mah- dollisuus kullan maahan tuomiseen avautui. Sitapaitsi sisamaan

(29)

Viime kriisi j a rahaolot Amerikan Yhdysvalloissa. 199

vientitavaran kauppiaat rupesivat vaatimaan maksua kuUassa E u - Toopan hintain aletessa ostetuista suurista puuvilla- j a viljamaa- rista. Ennen marraskuun alkua oU jo saatu aikaan sopimukset

kullan tuonnista 24 miljoonan dollarin arvosta j a hankintapuu- hat yha yltyivat marraskuulla. Bank of England joutui kuten

tavallista lahinna valikateen j a puolusteli kultavarastoaan dis- konton asteettaisella kohottamisella. Kerrottiinhan jo aikaisem- min sen marraskuun 7 p:na kohonneen 7 prosenttiin. Jollei Amerikassa silloin agio ollut olemassa, kullantuonti olisi kaynyt

mahdottomaksi. Korkea diskontto sai kuitenkin kultaa suurissa erin virtaamaan Englantiin muista maista, yksinpa Ruotsistakin.

Kaikkiaan raarraskuun kuluessa Yhdysvaltoihin tuotiin kultaa y l i 64 miljoonaa, j a tuontia sittenkin viela edelleen jatkui, vaikka vahemmassa maarassa.

Kullantuonti, »loan certificate'in» kayttd j a setelimaaran li- says paastivat New-Yorkin pankkien lainanannon lisaytymaan tun- tuvasti. Myos voitiin sisamaan yha yltyvaa maksuvalineiden tar- -vetta kasvavassa maarassa tyydyttaa. Talletuksien vakuudeksi

ei kuitenkaan joutunut tarpeellisia varoja j a vaillinki 25 prosen- tin reservissa kasvamistaan kasvoi. Marraskuun 2 p:na se oli lakes 39 miljoonaa kasvaen 9 p:aan n. 52:ksi j a saavuttaen 23 p:na korkeimman maaransa 54,103,600. 30 p:na se oli 46,2 mil- joonaa j a vaheni sitten tasaisesti joulukuun kuluessa, kunnes tammi- kuun I I p:na oli paassyt 6 miljoonaan minimirajan ylapuolelle.

Esitetyt numerot viittaavat tilan olleen paranemaan pain j o marraskuun loppukolmanneksella. Useat muut ilmidt viitta- sivat samaan suuntaan. Kolme paniikin aikana sujettua pank- kia avasi jalleen ovensa 20 j a 25 p:an valilla j a jatkoivat liiket- taan. Agio aleni huomattavasti. Rahoja alkoi olla lainattavissa j a vekseleita saatiin diskontatuksi, vaikka tosin korkomaara viela oli 12 a 15 % . Rahansaanti aiheutti myos arvojen kohoamisen New-Yorkin porssissa.

(30)

L . Astrom.

Luottamuksen palatessa syrjaan katketyt rahat taasen al- koivat ' joutua liikkeeseen. Setelimaarakin oli ehtinyt valtiolai- nain pohjalla huomattavasti kasvaa, kohoten marraskuun loppu- puoliskolla 631. miljoonasta 656 miljoonaan ja joulukuun aikana viela 690 miljoonaan asti. Valtiorahaston' talletuksia ruvettiin joulukuulla perimaan takaisin aiheuttamatta hairiota. Saman kuun

puolivalissa ruvettiin suunnittelemaan" onnettoman Knickerbroc- ker .Trust Company'n jalleen jaloilleeh saattamista. Kuukau- den. loppupaivina, jolloin saastdpankkien irtisanomisaika paattyi, selvisi etta yleiso oli lopuUisesti rauhoittunut — talletuksia ei suuremmissa maarin vaadittukaan ulos.

1968 vuoden alkaessa agio oli kadonnut, j a tammikuun lopussa New-Yorkissa vaadittaessa maksettavasta rahasta suo- ritettiin 1^2 a 2 maaratyksi pitemmaksi ajaksi rahaa saa- tiin 3;lla j a 3V2:lla prosentilla. »Loan certificates)) lunastettiin pois useimmissa kaupungeissa. Ainoastaan New-Yorkin pankeilla niita jai liikkeeseen maaliskuuhun asti. Siihen oli • vaikut- tamassa eras tapaus, jota- voitanee pitaa' kriisin alkuhetkia muis- tiin johtavana loppukuvaelmana. Tammikuun 27 p:na alkoi »run)>

»National Bank of North Americas-nimista pankkia vastaan.

Se joutui suoritustilaan.. Ennen kuukauden paattymista viela kolme muuta pankkia keikahti. • Ne kuuluivat kaikki Heinze-Morse kon- sortsiumin pankkiryhmaan. Niiden tila oli kestamatdn, joten avustustoimenpiteisiin ei ryhdytty. Taitavasti keinottelemalla' ne olivat paasseet kuumimman kriisiajan ohi, mutta normaaliase- massa ne eivat pystyneet tayttamaan sitoumuksiaan. - - Yleisd- otti tapahtuman vastaan rauhallisen kylmaverisesti.

Kriisin pikaiseen loppuun, saattarhiseen vaikutti sekin seikka tuntuvasti, etta 1907 tuli erittain hyva viljasato Yhdysvalloissa, suurimmassa osassa Europpaa sitavastoin huono. Sitapaitsi liike- miehet pyrkivat "saamaan kauppabalanssin muodostumaarf mah- dollisimman aktiiviseksi. Vienti kasvoikin tuonnin vahetessa siina

(31)

Viime kriisi ja rahaolot Amerikan Yhdysvalloissa. 2 0 I

maarin, etta viennin arvon oltua elokuussa tuonnin arvoa 1,464,404 dollaria suurempi, tama ero olr ; _

lokakuussa 687343,464 marraskuussa" 93,531,301 joulukuussa 114,890,665

tammikuussa 120,513,131 dollaria.

• Erittain kuvaava talle vienti-innolle on seuraava vertailu ku-

• parin viennista^):

• 1905 1906 lokakuu 15,772 t. 12,979 t.

marraskuu 13,690 » . 14,243 »

T u o n viennin tarkoitushan • oli rahojen irtisaaminen j a kuparia epailematta suureksi osaksi lahetettiin pantattavaksi.

Samansuuntaista politiikkaa edelleenkin noudattaen 1908 vuoden alkukuukausina europpalainen kulta saatiin tarkkaan py- symaan maassa huhtikuuhun asti,r jolloin sita alettiin kulettaa takaisin.

Kriisin paattymisen jalkeisina kuukausina kavi yha selvem- maksi, etta liike-elama oli joutunut seisahduksiin. Yritteliaisyytta puuttui tykkanaan j a kaikilla aloilla tuotantoa vahennettiin. Sel- laisten olojen vallitessa pankkien kavi helpoksi vahvistaa ase- maansa.

Missa maarin pankit olivat joutuneet suoranaisesti karsi- maan kriisista, on tietenkin vaikea sanoa. Kaikkiaan 1907 vuoden kuluessa 89 pankkia teki vararikon. Passiivien maara oli 206 miljoonaa dollaria, siis y l i miljaardin meidan rahassamme.

Ovathan nuo tavattomia lukuja jo sellaisinaan, vaikkakaan ei ole asetettavissa mitaan normaalien vuosien keskimaaraa vasta-

1907.

21,315 t 34,489 »

^) T i l s k u e r e u 1908 siv. 166.

(32)

2 0 2 L . Astrom.

kohdaksi. 1906 45 pankkia, 23 miljoonan passiiveilla oli jou- tunut suoritustilaan. Mutta I906:han oli kriisin edellinen vuosi j a lienevat nuokin numerot tavallisia paljon suuremmat.

Mainituista 206 miljoonasta 40 miljoonaa lankeaa kansal- lispankkien osalle. Koska kansallispankkien yhteenlaskettu sitou- musten maara nousee 6 miljaardiin, on tuo sunima 2—3 "/o kai- kista passiiveista. 118 miljoonaa jakaantuu 17 trust company'n, jaannds 46 milj. muiden pankkien j a saastdkassain osalle ^).

I V .

Esittaessaan katsauksen kriisiin ^) Leroy Beaulieu huomaut- taa, etta sita on lahinna pidettava kovin rohkean taloudellisen kehityksen, teollisen kunnianhimon hurjistelujen seurauksena. Ol- tiin ryhdytty yrityksiin, jotka kysyvat suurempia paaomia kuin todellisuudessa oli olemassa, j a kauniina paivana yhtakkia huo- mattiin suursuuntaisten yrityksien perille viemiseen tar vitta vain paaomain puuttuvan. Siina on epailematta lausuttu oikein krii- sin syy yleisesti katsoen. Siihen kietoutuu useita mukana vai- kuttamassa olleita momentteja. Aikaisemmassa yhteydessa on viitattu raaka-aineiden hintain kohoamiseen. Lisaksi on myos pidettava silmalla palkkain kohoamista, korkokannan ylene- mista j . n. e. Mutta nehan ovat yleisia hausse-suuntaisen ajan ilmidita, jotka, muodostaen sivusyita eivat tarjoo mielta- kiinnittavampaa valaisua itse kriisi-ilmidlle.

Tarkastaessaan lahemmin niita seikkoja, jotka lahinna ovat omiansa osoittamaan rahajarjestelman puutteellisuutta edellakay- .van taloudellisen kehityksen luomissa, kriisiin karjistyvissa oloissa,

huomio ensiksikin kiintyy siihen, etta vaaran uhatessa luoton- antoa ruvettiin supistamaan mahdollisimman vahiin. Onhan en-

1) A i k a k a u s l e h t i u D i e B a n k ' , 1908 siv. 3 6 6 .

^) A p r e s u n a n de C r i s e , E c o n o m i s t francais 1909, siv. 3 7 .

(33)

Viime kriisi Ja rahaolot Amerikan 'Yhdysvalloissa. 203.

nestaan vastaavissa tapauksissa saannollisesti koettu seikka, etta.' ainoastaan luoton hetkeksi laajentarainen. voi varjella paniikin syntymiselta. Se mukavimmin tapahtuu setelimaaran lisaami- sella. Miitta sehan ei Yhdysvalloissa ollut mahdollista. On jalesta- pain kohdistettu ankaria arvosteluja siihen, etta clearing-house'n lainatodisteiden kaytantdon ottamista viivyteltiin liiaksi. Onpa vaitetty, etta naihin apukeinoihin ajoissa turvautuminen olisi eh- kaissyt paniikin syntymisen. Siina on kuitenkin liian vahakst arvioitu se psykolooginen vaikutus, mika naiden todisteiden liik- keeseen laskemisella epailematta olisi ollut. Kateisrahan liik- keesta poissulkeminen olisi tapahtunut yhtahyvin, j a tallettajain kerran syntynytta epaluuloa pankkeja kohtaan siten ei olisi saatu poistumaan. Varsinaisen paniikin syntyhan kuitenkin perustui juuri siihen.

Siksi silmiinpistava rahajarjestelmalta puuttuva elastisiteetti oli, etta heti pahimman kriisin ohi paastya sen korjaamiseksi laadittiin valiaikainen Taki. Se oli n. k. »Vresland-Aldrich Cur- rency Bills eU sCurrency Association* toukok. 30 p:lta 1908, jolla tehtiin kansallispankeille mahdolliseksi tarpeen tullen yhtak- kia lisata liikkeessa olevain setelien maaraa. Jattamalla arvo- papereita, myos kahdella nimella varustettuja liikevekseleita, va- kuudeksi, kansallispankit, jotka kuuluvat lain saatamiin uuden- laisiin clearinghouse'in tapaisiin yhteenliittymiin, National Cur- rency Agsociations, saavat viranomaisten suostumuksella laskea liikkeelle tarpeen vaatiman setelimaaran. Myos tuollaiseen asso- ciatsiooniin kuulumaton kansallispankki voi saada sellaisen oikeu- den kaantymalla suoraan vaihtovalineiden tarkastelijan (The Comp- troller of the currency) puoleen. Rajoittaakseen tallaisen setelin- antoikeuden kayttamisen hatahetkeksi, laki saataa kuukausittain kohoavan veron niiden kayttamisesta, siten etta ensi kuukaudella on maksettava 5 °/o, seuraavalla kuukaudella 6 "jo j . n. e. aina 10 "/o:iin asti. L a k i on oleva voimassa kesak. 30 paivaan 1914.

(34)

2 0 4 L . Astrom,

Toivotaan siilien mennessa' saatavan valmiiksi pankkiolojen tay- dellinen uudestaan jarjestaminen. Sita' valmistamaan asetettu toimikunta tydskentelee viela.

On omiansa herattamaan erityista iiuomiota, etta liikevek- selit laissa nimenomaan tunnustetaan kelpaavan setelien katteeksi.

Yhdysvalloissa on ollut syvaan juurtunut epaluulo tata, Euro- passa niin yleisesti setelien vakuudesta kayvaa arvopaperilajia kohtaan. Arvattavasti tama epaluulo on suureksi osaksi aiheu- tunut siita, etta vekselit olosuhteiden vaikutuksesta ovat, kuten jo aikaisemmin on mainittu, vahemman kaytettyja, j a niiden var-

muus desentralisoidun pankkijarjestelman kautta usein vaikeam- min kontrolleerattavissa kuin Europan maissa i). Varsinaisissa liikekeskuksissa asia tietenkin tavallisuudessa ilmenee toisin kuin jos koko laajaa. maata pitaa silmalla. E h k a kriisin aikana teh- dyt kokemukset ovat olleet omiansa myos vaikuttamaan tuon epaluulon. poistamiseen. Esimerkiksi New-York'in clearing house'n liikkeeseen laskemista lainatodisteista 72,92 "/o oli liikevekseleilla katettu. Vakuudeksi asetettujen vekselien yhteenlaskettu nimel- lisarvo nousi 330 dollariin, eika siita huolimatta yksikaan vek- selivelallisista joutunut maksukyvyttdmaksi

Haitta elastisiteetin puutteesta esiintyi kuitenkin muussakin kuin mahdottomuudessa akilliseen laajentamiseen. K u n Schar- ling aikoinaan kasitteli kriisi-ilmioita Yhdysvalloissa ^) pani han painoa siihen, etta alituiseen vaheneva valtiovelka niuodosti huonon pohjan kasvavan liikevaihdon vaihtovalineille, ollen siina uskossa etta setelien maara alituiseen oli vahenemaan pain. Kuten aikaisemmin on' osoitettu, on kehitys v:.sta 1900 kaynyt painvas-

' ) V r t a a S c h u c h m a c h e r : D i e Ursaclien der G e l d k r i s i s . (Neue Z e i t - u n d Streitfragen, 1908 vht . 6 & 7.

H a s e n k a m p : D e r K r i s i s des Jahres, 1907 siv. 95.

") W . S c h a r l i n g : Bankpolitik, 1903 siv. 4 0 3 .

(35)

1

1

Viime kriisi Ja rahaolot'Amerikan Yhdysvalloissa. 2 0 5

taiseen suuntaan. Lienee paljon suurempi syy otaksua, etta rahajarjestelmalta tykkanaan puuttuva taipumus vahenemiseen tarpeen vahetessa, on-suuri tekija kriisi-ilmioiden pohjan muodos- tumisessa. Liikekeskuksissa saannollisesti vuosittain kevatpuo- lella suhteettomasti lisaantyvat varat vaikuttavat aina tavattoman kiihoittavasti yritteliaisyyteen. Varomattomuuksia ei kay koko- naan valttaminen, ja tavallisinakin vuosina etaisten maanosain syksyinen rahantarve • tuottaa vaikeasli ylipaastavia hankaluuksia, Tilan paastya jonkunverran jannittymaan muiden vaikuttimien alaisena, kriisin uhka senkautta aina on syyspuoleen .tarjolla-.

.— On sitakin vahemman syyta Scharlingin tavoin otaksua vaihto- valineiden puutteen olevan vaikuttamassa kriisin syntyyn, koska muutkin vaihtovalineet paitsi pankkisetelit ovat suuresti lisaan- tyneet. On huomattava, etta Yhdysvalloissa vaihtovalineiden maara paaluvuUa jaettuna osoittautuu,. taloudelliset paaomat .lu- kuun otettuina, Ranskan jalkeen suurimmaksi. Ranskan osamaa- ran ollen dollareissa 40,88, Yhdysvaltain 33,99, Saksan 25,03,

Suurbritannian 16,33, Itavalta-Unkarin 10,74 j a Venajan ainoas- taau 7,09 ^). K u n ottaa lisaksi huomioon, etta Ranskassa shek- keja kaytetaan mitattdman vahassa maarassa j a etta clearing- toiminta siella on sangen kehittymatdn, jotavastoin »deproit cur- rency* Yhdysvalloissa muodostaa huomattavan vaihtovalineiden lisan j a clearing-toiminta on miltei huippuunsa kehittynyt, voi liioittelematta vaittaa Yhdysvaltain ; liike-elaman todellisuudessa liikkuvan suurimmalla vaihtovalineiden- maaralla.

Vaihtovalineet ovat Yhdysvalloissa suuremmaksi osaksi kuin muissa taloudellisen elaman paamaissa ala-arvoisia, hopea- j a pa- perirahan maaran ollen asukasta kohti 2) 15,08 dollaria. Rans- kan vastaava luku on 13,33, Saksan 6,74 ja Englannin 5,32. A n -

') H a s e n k a m p : D i e Geldverfassung , . . S i v u , 173.

'•) S : n s:n, sivu 172.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Sosia- lismin edellytykset ja sosialidemokraatiaij tehtavat, arr, O. Kulkulaitosrahaston tulo- ja menoarrio. Lump- pnjen tuonti. Maararatiat sivistystarkoituksia varten, Valtion

maankin tama menettelytapa katsottiin. m, suuremmat^tai muuten pitempiaikaiset tyot, kuten esim. kaivojen kunnossapito, annetaan urakalle siten, etta ne tarjotaan

Talletustilit.. Se pääoman muodostus, joka maassamme on tapahtunut suoranaisella rahain talteen panemisella yksityis- ja säästöpank- keihin, on pääoman lisääntymiien

vat kylla suhteettoman korkeat, mutta syysta, etta huonojen kul- kuneuvojen takia ainoastaan lahinna asuvat maalaiset voivat tuoda niita kaupunkiin; vahan kauvempana asuvain

Omistaa runsaan varaston seka kotimaista etta ulkomaalaista kir- jallisuutta. Toimittaa nopeasti kirjallisuutta, jota ei loydy varastossa. Sulkeutuu yleisOn suosiolliseen

33.sta 43:een miljonaan, eli 87 "/o.. Maanpuute ja Talonpoikaismaapankki Venajiilla. Tama keskimaara 4,8 des. Tama maara, •2,6 desjatinaa, koskee koko maata; niilla

Paivittainen Isakdelcsantuntinen tai sita lyhempi tyoaika on kaytannossa myoskin muutamissa valtion teollisuuslaitoksissa Ita- vallassa, Italiassa'ya.Espanjassa. K u n talla

saada etuja tois'teii kustannuksella. Kyllahan on tosin mySnnet- tava, etta toiset paaomanomistaja-yrittajat eivat, kaukaa yleensa anna yhden ilman kilpailua korkeita voittoja'