?
1*1
*'S «
i : *
«8F®
TAIDETEOLLISUUS KESKUSKOULU
1946—1947 • HELSINKI
MOSSA
SA 19 4 7
REHTORIN TOIMITTAMA
KERTOMUS
KOULUN 7 2 : S T A TOIMINTAVUODESTA
1946-1947
>
z >
O"O</>
я
X
Z
m
TS
и z
m
LL.C
m
z
<
o-
äättynyt toimintakausi, ¡oka alkoi syyskuun 9 pmä 1946 ja päättyi toukokuun 10 p:na 1947, oli taideteollisuuskeskuskoulun seitsemäskymmenestoinen lukuvuosi.
Syksyllä otettiin keskuskoulun alempaan pääosastoon eli yleiseen ammattikouluun taideteollisia ammatteja varten (iltakouluun) uusia oppilaita 368. Tilanahtauden johdosta oli pakko evätä pääsy yli sadalta pyrkijältä. Ylimääräisiä ja jatko-oppilaita on tällä pääosastolla ollut yhteensä 37. Päiväkouluun oli hakijoita 257, joista pääsy evättiin 199:ltä karsintakokeitten nojalla ja osaksi samoin tilanahtauden johdostai Useat häistä kirjoit
tautuivat iltakoulun oppilaiksi valmistautuakseen uudistuviin kokeisiin syksyllä. Iltakoulun koko oppilasmäärä on ollut 572 ja päiväkoulun 202 näiden lukujen jakautuessa
seille ja ammattiosastoille kuten taulukosta sivulla 11 selviää.
Edelleen jatkuvan pula-ajan monista vaikeuksista huolimatta on keskuskoulun työ kuluneen lukuvuoden aikana sujunut säännöllisesti. Eräitten ammattikurssien käytännölli
sissä työharjoituksissa on työvälineitten puutteellisuus ja materiaalinsaantivaikeudet haittaa, ahtaista huonetiloista puhumattakaan. Viimemainittu epäkohta on vakavimmin uhkaa laitoksen kehittämistä nykyoloja ja -tarpeita vastaavaksi.
eri kurs-
vielä tuottaneet
se, joka
Valitettavaa on, ettei keskuskoulu tämän epäkohdan johdosta voi vastaanottaa lähes- kaikkia niitä nuorison joukkoja, jotka hakeutuvat taideteollisille aloille tai ¡o¡
kään
ammatissa työskentelevinä haluaisivat kartuttaa tietojaan ja tapojaan. Hallituksen ja eduskunnan kohdistaessa nykyisin yhä kasvavaa huomiota ammattiopetuksen tehostami- vakava toivomus uudelleen — kuten monasti aikaisemminkin — julki
seen maassa, on se
että taideteollisuuskeskuskoulun huoneistolkysymys tulisi ratkaistuksi sen esi- tuotava,
tyksen mukaisesti, jonka tarkoitusta varten asetettu valtionkomitea jätti hallitukselle jo vuonna 1943.
3
Iltakoulun n. s. yleisen kurssin oppilasmäärän kasvaessa suhteettoman suureksi — kuluneena lukuvuotena kokonaista 292 — osoittautuu tästä lähtien välttämättömäksi kar
sia sellaiset tulokkaat, joille opiskelu keskuskoulussa heidän varsinaisen toimensa takia ei ole tuiki tarpeellista. Nykyoloissa ei koululla toisin sanoen tästä lähtien ole mahdolli
suutta vastaanottaa n. s. harrastelijoita vaan täytyy sen ensi sijassa vaalia varsinaisen ammattinuorison kehittämistarpeita. Tästä muodostavat ne yleiseen kurssiin pyrkijät poik
keuksen, jotka missään taideteollisessa ammatissa toimimatta aikovat valmistautua pää
syä varten keskuskoulun ylempään pääosastoon eli päiväkouluun.
Keskuskoulun toimintaohjelmaan kuuluu ajoittain toistuvien erikoiskurssien järjestämi
nen. Tämä toiminnan laajentaminen on osoittautunut erittäin antoisaksi ja hyödylliseksi.
Sekä tuloksiinsa että järjestelyynsä nähden toistaiseksi merkityksellisin on se erikoiskurssi, joka 2 lukuvuotta kestäneen toiminnan jälkeen nyt on päättynyt. Kurssiin, jonka tarkoi
tuksena on ollut valmistaa kirjapainofoktoreita ja tämän johdosta käynyt „faktorikoulun"
nimellä, on osallistunut 25 varsinaista opiskelijaa ja 13 n. s. kuuntelijaoppilasta. Tarkoi
tuksena on vuoden tai parin väliajoin toistaa kurssit. — Faktorikoulun ensimmäisestä toimi
kaudesta 1945—47 tehdään lähemmin selkoa erillisessä, painetussa kertomuksessa. — Kuten aikaisemminkin on eri tahoilta taideteollisuuskoululle annettu lukuisasti tehtäviä, joiden tarkoituksena on ollut aikaansaada malleja ja piirustuksia eri tarpeisiin. Näiden, koulun ulkopuolelta tulleiden työtarjousten määrän kasvaessa kohtuuttomasti on koulun johdon ollut pakko rajoittaa ne, jottei oppilaiden varsinainen koulutyö joutuisi niistä kär
simään. Mielihyvin on todettava, että nämä tilaustyöt osaltaan osoittavat koulun ja aikaansaannosten saavuttaneen tunnustusta laajoissa piireissä.
Opintoretkeilyjä ja käyntejä taideteollisissa tuotantolaitoksissa ja liikkeissä on kulu- vuotena järjestetty entistä runsaammin jonka ohella t.t. koulun oppilailla kansallis
museon jälleen avattua ovensa sotavuosien jälkeen on ollut mahdollisuus siellä suorittaa opetuksen kannalta varsin tärkeätä jäljentämistyötä.
sen
neena
4
HALLINTONEUVOSTO
Taideteollisuuskeskuskoulun ylimpänä hoitajana ja valvojana toimii Suomen Taide
teollisuusyhdistyksen hallintoneuvosto, johon kuuluvat yhdistyksen puheenjohtaja ja puheenjohtaja, keskuskoulun rehtori ja taiteellinen johtaja sekä 13 varsinaista jäsentä ja 3 varajäsentä. Varsinaisista jäsenistä edustaa yksi kauppa- ja teollisuusministeriötä, kaksi Helsingin kaupunkia ja muut eri käsityö- ja teollisuusyhteisöjä.
vara-
JOHTOKUNTA
Koulun lähin johto on uskottu johtokunnalle, johon kuuluu Taideteollisuusyhdistyksen puheenjohtaja, professori J. S. Sirén; varapuheenjohtaja, johtaja HarryRöneholm;
keskuskoulun rehtori, dipi, arkkitehti Rafael Blomstedt; taiteellinen johtaja, inten
dentti Arttu Brummer; yhdistyksen rahastonhoitaja, kamreeri L.-l. Hänninen ja sihteeri, taiteilija Martti Kutvonen sekä fil. tohtori Antero Rinne, teollisuus
neuvos, dipi, arkkitehti Y. V. Laine ja taiteilija Kaj Franck.
TARKASTUS
Taideteollisuusyhdistyksen valitsemana tarkastajana on toiminut professori J. S. Sirén.
REHTORI
Rafael Blomstedt, diploomiarkkitehti.
TAITEELLINEN JOHTAJA Arttu Brummer, intendentti.
OPEHAJAT
Kirjanpitoa (kevätluk.).
Piirustusta elävän mallin mukaan.
Sommittelupiir. ja ornamenttipiirustusta.
Muoto-oppia, sommittelupiirust., huone- kalupiirust. ja heraldiikkaa.
Rakennus- ¡a viivotinpiir.
Aaltonen, K., ekonoomi ...
Ahtoja, A., taiteilija ...
Blomstedt, R., dipi, arkkitehti Brummer, A., sisustusarkkitehti C r o n s t e d t, C. O., dipi, arkkitehti
5
Ekholm, K., keramiikkataiteilija ...
Elenius, E., keramiikkataiteilija ...
Engblom, R., sisustusarkkitehti ...
Erkelenz, H., mainostaiteilija ...
von Essen, N., kauppat. kand...
Filén, E., kuvanveistäjä ...
Keramiikan historiaa.
Keramiikkaa ja keram. teknologiaa.
Sommittelupiirust. ja käsivarapiirust.
Graafill. sommittelupiirustusta.
Kirjanpitoa (syysluk.).
Muovailua ja veistoa sekä syysi, amm.- oppia muovailijoille ja kev. luk. kipsin- valantaa.
Sommittelupiirustusta ja tyylioppia.
Metallinpakotusta.
Porsliininkoristelua.
Etsausta.
Käsivarapiirustusta.
Ammattilaskentoa.
Tekstiilisommittelua (kevätluk.).
Käsityö- ja sommitt. harj.
Ammatti- ja koristemaal. sekä käsivarapiir.
Aineoppia koristemaalareille.
Kivenveistoa.
Metallinpakotusta.
Muovailua.
Käsivarapiir. ja tekstausta.
Huonekalurakenne- ja erikoisosapiir.
Huonekalupuusepäntyötä.
Ammattilaskentoa suomeksi.
Piirust. elävän mallin mukaan ja muoto- anatomiaa.
Huonekalukonstr. piir. ja aineoppia.
Ammattipiir. kirjankultaajille, tekstausta ja linol. painamista.
Kivipainantaa.
Käsivarapiirustusta.
Painamisen teoriaa ja värioppia.
Äidinkieltä (suomea).
Metallinpakotusta.
Kultasepäntyötä.
Tekstausta.
Käsivarapiirustusta.
Metallinpakotusta (syysluk.).
Franck, Kaj, koristetaiteilija ...
Hamara, V., kultaseppä ...
H a r i о I a. S., keramiikkataiteilija ...
H a r s t i, R., taiteilija ...
H e r v о, V., taiteilija ...
Horma, K. A., kansakoulunopettaja ...
Ilvessalo, Kirsti, koristetaiteilija ...
Innari, K., tekstiilitaiteilija ...
J у s k y, G., koristetaiteilija ...
Järvelä, J., maalarimestari, tehtailija ....
Järvinen, R., kuvanveistäjä ...
Karhunen, V., kultaseppä ...
Kauppinen, Eeva-Liisa, koristetaiteil.
Kutvonen, M., mainostaiteilija ...
К у ö s t i I ä, E., sisustusarkkitehti ...
Laine, H., puuseppämestari ...
Lappalainen, W., dipi, insinööri ...
L a и r é n. A., taiteilija ...
L и и t о I a. E., insinööri ...
M a I i s t o. H., koristetaiteilija
M a 11 e n i и s, A. G., kivipainoja ...
Matilainen, K., piirustuksenopettaja ...
M e i I a, E., faktori ...
Mustonen, J., kansak. opettaja ...
Mäki, P. V., metallinpakottaja ...
Niemi, K. J., kultaseppä ...
Nuora, A., faktori ...
Närhi, Bed a, taiteilija, piirust. opettaja Okkonen, U., metallinpakottaja ...
6
Kirjankuvitusta.
Ammattioppia ¡a -taloutta.
Ammattipiir. ja ladontaa.
Projekiiopiirustusta ¡a perspektiivioppia.
Kaunokirjoitusta ¡a kaunokirj. metodiikkaa sekä harjoitusluokkien ohjausta.
Tekstiiliharj. y. amm.piir. ja -oppia.
Taidehistoriaa.
Muovailua ja puunveistoa.
Piirust.opet. metodiikkaa ja harjoit.luokat.
Kirjankultausla ja kultasyrj. harjoit.
Valokuv. harjoituksia.
Ammattilaskentoa ja äidinkieltä (ruots.).
Graafill. sommittelupiirustusta ja väriopp.
Litografiaa.
Ammattioppia ja -taloutta sepille ja me- tallinpakottajille.
Tyylioppia.
Kaivertamista.
Käsivarapiirustusta ja öljymaalausta.
Huonekaludetaljipiirustusta.
Tyylioppia.
Muotipiirustusta (kevätluk.).
Käsivarapiirustusta.
Typografiaa, graafill. monistusmenetelmät (luent.) sekä graafillista tyylioppia.
Ammattipiir. sepille ja metallinpakottajille.
Otava, K., graaf. taiteilija ...
O v a sika i n e n. M., hinnoittelija ...
Pa jätti, A., faktori, kirjapainokoulun joht.
Pimiä, L., fil. tohtori, dosentti ...
Pohjosmäki, E., piir.opettaja, lehtori ..
Potila, H., tekstiilitaiteilija ...
Richter, E., fil. maisteri ...
Rosola, Y., kuvanveistäjä ...
S a a I a s, A. L., taiteilija, piirust. opettaja S a r v a j o k i, J., kirjansitoja ...
Savia, Tyyne, valokuvaaja ...
Sjöström, K., kansak.opettaja ...
Suhonen, J., mainostaiteilija ...
Tanner, V., faktori ...
Terho, E., dipi, insinööri ...
Tukki la, I., dipi, arkkitehti ...
Turunen, H., kaivertaja ...
Verho, Y., taiteilija ...
West, W., sisustusarkkitehti ...
W i c k b e r g, N. E., dipi, arkkitehti ...
Vuori, Heli, koristetaiteilija ...
Vuorinen, M., piirust.opettaja Vuorio, V., faktori, kirjapainon johtaja Väänänen, V., teknikko
KIRJASTO
Amanuenssi rouva L. Lindell. Lukukau- Kirjastonhoitaja sisust.arkkit. A. Brummer,
sien aikana on kirjasto ja lukusali ollut avoinna sekä yleisöä el ä koulun oppilaita klo 15—17 ja 19—21 tiistaisin ja perjantaisin, klo 15—18 keskiviikkoisin, 17—20 varten
sekä 17—19 torstaisin.
REHTORIN KANSLIA
ollut avoinna maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 19—20 ja perjantaisin klo 16 17.
on
7
LUKUVUOSI 1946—47
Syyslukukausi alkoi syyskuun 9 p:nä ¡a päättyi joulukuun 14 pmä. Kevätlukukausi alkoi tammikuun 13 pmä ja päättyi toukokuun 10 pmä.
PÄÄSYVAATIMUKSET
Yleinen ammattikoulu: Kansakoulun päästötodistus tai vastaavat tiedot.
Taideteollisuuskoulu: 17 vuoden ikä, kansakoulun päästötodistus tai vas
taavat tiedot sekä pääsykokeet piirustuksessa, sommittelussa y. m. syyslukukauden aikana.
Piirustuksenopettajaosastolle pyrkiviltä vaaditaan ylioppilastutkinnon todistus. Koeaika kuin yllä.
KOULUMAKSUT
Yleisessä ammattikouluissa: mk 200:— ammattilaisilta, muilta oppilailta mk 400:— kumpaisenakin lukukautena. Jatko-oppilaat opetusainetta kohti mk 200:
lukukaudelta, korkeintaan kuitenkin 400:— mk.
mk 500:— ammattilaisilta, muilta oppilailta Taideteollisuuskoulussa :
mk 1000:— kumpaisenakin lukukautena. Uudet hakijat ovat koeajan ensimmäisestä osasta syyslukukauden alkamista suorittaneet kukin 300:— mk.
Oppilaat, jotka jo ovat suorittaneet koulun täydellisen kurssin, mutta käyttävät hyväk- opetusta jonkin osaston erikoisaineissa, ovat suorittaneet lukukausimaksuna 300:
ennen seen
mk kustakin oppiaineesta, yhteensä korkeintaan 900:— mk.
Alennuksia ja vapautusta lukukausimaksuista on myönnetty erikoistapauksissa harkin
nan mukaan.
8
JÄRJESTYSMUOTO
I. YLEINEN AMMATTIKOULU
TAIDETEOLLISIA AMMATTEJA VARTEN
(Pääasiassa iltaopetusta)
Koulun tarkoitus on antaa taidekäsityön ¡a -teollisuuden palveluksessa oleville henki
löille sellaisia ammattitietoja ja -taitoja, jotka ovat omansa edistämään heidän ammatti- kehitystään sekä käytännöllisessä että taiteellisessa suhteessa. Tämän ohella tarjoaa koulu ylempään eli taideteollisuuskouluun pyrkiville tilaisuuden valmistautua pääsy
kokeisiin.
Koulu ylläpidetään valtion ja Helsingin kaupungin myöntämillä määrärahoilla.
АММАП1 KURSSIT:
I. Yleinen kurssi, 3 luokkaa.
Tarkoitettu oppilaille joilla ei ole ammattia, tai joilla on taideteollinen ammatti, jota varten ei erikoista kurssia ole järjestetty.
II. Kor i ste vei stä ¡ie n ja muovailijain kurssi, 3 luokkaa.
III. Huo n eka I и pu и s e ppi e n kurssi, 3 luokkaa.
IV. Kivipiirtäjien ja -painajien kurssi, 3 luokkaa.
V. Kirjonsitojoin kurssi, 2 luokkaa (opin suorittaneille).
VI. Koristemaalarien kurssi, 3 luokkaa.
VII. Kirjanpainajien kurssi, 2 luokkaa (opin suorittaneille).
Lukuvuonna 1946—47 on ainoastaan I luokka ollut toiminnassa.
Vili. Latojien kurssi, 2 luokkaa (opin suorittaneille).
Lukuvuonna 1946—47 on ainoastaan I luokka ollut toiminnassa.
IX. Taidetakojien ja metallinpakottajien kurssi, 3 luokkaa.
a. taidetakojat ja metallinpakottajat b. kultasepät
c. kaivertajat.
9
ERIKOISKURSSI:
Erikoiskurssi faktoreita varten (Faktorikoulu), 2 luokkaa. Lukuvuonna 1946—
47 on ainoastaan toinen luokka ollut toiminnassa.
II. TAIDETEOLLISUUSKOULU
(Sekä päivä- että ¡Itaope'usta)
Koulun tarkoitus on valmistaa taidekäsityön ¡o -teollisuuden eri aloilla tarvittavia, taiteellista kykyä omaavia mallipiirtäjiä ¡a taidekäsityöläisiä sekä piirustuksenopettajia maamme oppikouluja varten.
Koulu ylläpidetään valtion myöntämillä määrärahoilla.
АММАП1 OSASTOT:
A. Mallipiirustusosasto, 3 vuosikurssia.
B. Huonekalupiirustusosasto, 3 vuosikurssia.
C. Koristemaalausosasto, 3 vuosikurssia.
D. Veisto- ja muovailuosasto, 3 vuosikurssia.
E. Keramiikkaosasto, 3 vuosikurssia.
F. Metallitaiteen osasto, 3 vuosikurssia.
G. Piirustuksenopettajien valmistusosasto, 3 vuosikurssia.
H. Graafisen taiteen osasto, 3 vuosikurssia.
I. Tekstiilitaiteen osasto, 3 vuosikurssia.
10
253 oppii.
42 25 25
Yhteensä 572 oppii.
II. TAIDETEOLLISUUSKOULU
18 oppii.
A Mallipiirustusosasto ...
В Huonekalupiirustusosasto ...
C Koristemaalausosasto ...
D Veisto- ¡a muovoiluosasto ...
E Keramiikkaosasto ...
F Metallitaiteen osasto ...
G Piirustuksenopettajien valmistusosasto . H Graafisen taiteen osasto ...
I Tekstiilitaiteen osasto ...
32 9 11 22
7 38 35 30 „ Yhteensä 202 oppii.
774 oppii.
Koko koulun oppilasmäärä
Pääsyä varten Taideteollisuuskouluun ilmoittautui kokeisiin syyslukukau
della 257 pyrkijää. Lopullisessa arvos'elussa joulukuussa hyväksyttiin kouluun otettaviksi 58 pyrkijää. — Hyljätyistä pyrkijöistä kirjoittautui suuri bsa oppilaiksi yl. ammatti- kouluosastoon.
11
I Yleinen kurssi ...
II Koristeveistäjäin ja muovailijain kurssi ..
III Huonekalupuuseppien kurssi ...
IV Kivipiirtäjien ja -painajien kurssi ...
V Kirjansitojien kurssi ...
VI Koristemaalarien kurssi ...
VII Kirjanpainajien kurssi ...
Vili Latojien kurssi ...
IX Taidetakojien ja metallinpakottajien kurssi Erikoiskurssi faktoreille (faktorikoulu) ...
OPPILASMÄÄRÄ LUKUVUONNA 1946 — 47
I. YLEINEN AMMATTIKOULU TAIDETEOLLISIA AMMATTEJA VARTEN
è £ 8 ^
UiKILPAILUJA
Lukuvuoden kuluessa on järjestetty lukuisasti toiminimien, tehtaitten y. m. tilauksesta ja koulun toimesta piirustuskilpailuja erilaisiin tarkoituksiin. Näistä mainittakoon:
T uka a tt i ki I p oi I и (koulun järjestämä) erinäisten hyöty- ja koriste-esineitten mal
lien aikaansaamiseksi: I p. 1,500:— Gunnel Welcher; Il p. Hellevi Sievo 1,000:—; III p.
750: — Gunnel Welcher.
Muovailukilpailu, aiheena „naamio" (koulun järjestämä): I p. 1,500: — Jooseppi Manninen; Il p. 1,000:— Eeva Varre; III p. 750:— Rakel Koivisto.
Balettilavastuskilpailu, pienoismalleja (koulun järjestämä): I p. Matti Saanio;
Il p. Pentti Lumikangas; III p. Jukka Pellinen; kunniamaininta Irja Pakkala.
Seinävalaisinkilpoilu (V. Huotarin kultasepänliikkeen toimeksiannosta): I p.
3,000:— Jooseppi Manninen; Il p. 2,000:— Eine Aito; III p. 1,000:— B. Johansson; IV p.
750:— Nanny Still. Tämän lisäksi lunastettiin kahdeksan ehdotusta à 500: —
T e h t a a n m e r kki (Tikkurilan Silkki O.Y.) I p. 1,000:— Timo Sarpaneva; Il p.
1,000:— Timo Sarpaneva; III p. 750:— Bror Zetterberg.
Joulu-, uudenvuoden- y. m. korttien sommitelmia (Pohjoism. Paperi- komppania). Kilpailussa jaettiin 19 palkintoa à 1,000 mk sekä lunastettiin 10 ehdotusta à 500 mk.
Edellisten lisäksi on järjestetty lukuisia n. s. tuntikilpailuja, joissa palkinnoiksi on annettu taideteollisuuskirjallisuutto.
OPINTOKÄYNTEJÄ JA -MATKOJA
Keskuskoulun toimesta on eri ammattiosastojen ja -kurssien oppilaille järjestetty lukui
sia opintomatkoja ja käyntejä taideteollisuutta edustaviin tehdaslaitoksiin, liikkeisiin, näyt
telyihin, museoihin y. m. sekä pääkaupungissa että muilla paikkakunnilla. Näistä mainitta
koon: Askon Tehtaat О/Y., Lahden Puukalusto O.Y. ja Sopenkorpi O.Y. Lahdessa, Kera
van Puuseppätehdas O. Y., Keravan Puuteollisuus O. Y., Metallitehdas Orno O. Y. Kera
valla, Bomanin Huonekalutehdas, Turun Historiallinen Museo ja Hautauskappeli, m/s Au
rora, Turun linna ja Tuomiokirkko, Wetterhoffin Työkoulu, Museo y. m. Hämeenlinnassa, Tikkurilan Silkki OY., Hirvihaaran Villatehdas Mäntsälässä, Otavan, Hels. San.:n ja K. K:n kirjapainot, Tilgmannin kivipaino, Kemigrafinen O. Y., Arabian Porsliinitehdas y. m. Tämän lisäksi on parin viikon ajan suoritettu jäljentämistöitä Kansallismuseossa ja Taideteollisuus- yhdistyksen museossa.
12
PÄÄSTÖTODISTUKSEN SAANEET OPPILAAT
I. Yleinen ammattikoulu taideteollisia ammatteja varten.
Yleinen kurssi: Marjatta Heiskanen, Helmi Herttua, Saimi Kääriäinen, Tyyne Kääriäinen, Orvar Lake, Airi Miettinen, Sylvi Oksanen, Eila Rauasvaara, Vilma Raudsepp, Elli Räsänen, Kimmo Suolaita, Raija Sääksjärvi, Gunvor Avail.
Huonekalupuuseppien kurssi: Olavi Alander, Mauno Erkkilä, Arvi Jalo.
Kivipiirtäjien ja -painajien kurssi: Erkki Mikkola, Helvi Neuvonen, Erkki Petäjä, Rolf Wahlberg.
Kirjansitojain kurssi : Yrjö Järvinen, Kalevi Lotja, Kurt Lindh, Klas Serell.
Koristemaalarien kurssi: Karl Eriksson, Hilja Suomalainen, Heikki Tuomela.
Taidetakojien ja metallinpakottajien kurssi: Erik Ahlfors, Salme Erälampi, Linda Sutinen, Pentti Toivonen.
Faktorikoulu (taideteollisuuskeskuskoulun erikoiskurssi): Eero Aho, Erkki Honka
nen, Pentti Hurmalainen, Lasse Johansson, Pentti Karimo, Simo Kovanne, Eino Kiikku, Toivo Kivistö, Antti Lagerström, Yrjö Lahdenmäki, Oiva Lehtikari, Arvo Lehtinen, Unto Lehtinen, Karl Lindberg, Kaarlo Mykkänen, Pekka Mömmö, Åke Ohlsson, Sulo Parras; Reino Pieta
rinen, Martti Puttonen, Birger Rosenström, Harry Sahala, Olavi Siivonen, Erkki Sinervo, Aarne Teerimäki.
II. Taideteollisuuskoulu.
Mallipiirustusosasto : Aune Salenius, Alli Touri.
Huonekalupiirustusosasto: Kristian Bergen, Olli Borg, Olli Filén, Liisa Kaila, Erkki Kataja, Ilmari Lappalainen, Hellevi Sievo.
Koristemaalausosasto: Eero Kumiin.
Veisto- ja muovoiluosasto : Rakel Koivisto, Pauli Koskinen, Jooseppi Man
ninen, Maija-Liisa Vainio.
Keramiikkaosasto: Aune Laukkanen, Ritva Rahola, Esteri Tomula, Raija-Liisa Uosikkinen.
Metallitaiteen osasto: Anita Sarlin, Gunnel Welcher.
Piirustuksenopettajien valmistusosasto : Sylvi Hyvönen, Martta Kaar
tinen, Anna-Liisa Kettunen, Kylli Koski-Haarni, Helena Rantasila, Anja Reunanen, Päivä Suomela, Hannes Turakka, Fabian Wahlberg, Ruth Viinikka.
Graafisen taiteen osasto:
Elenius, Lasse Hietala, Lars Järes, Lasse Linnanmäki, Clara Nordfors, Marjatta Seppälä, Marjatta Utter.
Tekstiilitaiteen osasto: Tora Ekström, Berit Eriksson, Sinikka Killinen, Elli Korppi-Tommola, Kaisa Turkarna, Kerttu Vallittu.
Evamaria Alanko, Anita Appelgrén, Pauli
13
STIPENDIT JA PALKINNOT
K. H. Renlundin stipendi- ja palkintorahaston korkovaroista annettiin Aarre Kosken- laaksolle 750 mk ¡a 750 mk Ture Westerlundille;
Käsityö- ¡a tehdasyhdistyksen stipendi- ja palkintorahaston korkovaroista annettiin Olavi Alanderille 700 mk ¡a Erik Ahlforsille 700 mk selkä Erkki Mikkolalle 800 mk.
S. Wu o ri on rahaston korkovaroista sai Olli Borg 3.600 mk.
CarlMagnusvonWright'in stipendirahaston korkovaroista sai Jooseppi Manni
nen 3.000 mk.
Taideteollisuusliike O.Y. Domex'in lahjoittamista palkintorahoista sai Annikki Hovisaari ja Raija-Liisa Uosikkinen kumpikin 1.500:—.
Suomen Taideteollisuusyhdistyksen palkintoja varten varatuista varoista annettiin seuraaville taideteollisuuskoulun oppilaille palkintoja ahkeruudesta ja edistymi
sestä: Anita Sarlin 2.500:—; Olle Filén, Rakel Koivisto, Pauli Koskinen, Sylvi Hyvönen, Anna-Liisa Kettunen, Hannes Turakka, Pauli Elenius, Lasse Hietala ja Lasse Linnanmäki kukin 1.500:—; Anita Appelgrén, Evamaria Alanko, Kerttu Vallittu, Berit Eriksson ja Sinikka Killinen kukin 1.000:—; Stig Sallamaa, Gertrud Hackman, Pertti Toiviainen, Mirjam Liesi- maa, Brita Westerlund, Timo Sarpaneva, Tauno Al esta lo ja Inkeri Syrjänen kukin 800:—.
Samoista varoista jaettiin! palkintoja seuraaville yleisen ammattikoulun oppilaille:
Tuomo Forss ja Ilona Kuuluvainen kumpaisellekin 600:—; Eero Kaasinen, Henrik Silfvenius, Kauko Andstén, Pauli Pasanen, Åke Lahtinen, Kirsti Hurme, Linda Sutinen, kullekin 700: — Airi Miettinen, Elli Räsänen, Mauno Erkkilä, Arvi Jalo, Erkki Petäjä, Rolf Wahlberg, Hilja Suomalainen, Karl Eriksson, Leo Vuokko ja Salme Erälampi, kullekin 800: —.
;
Helsinki, toukokuussa 1947.
Rafael Blomstedt.
14
OPPILASTÖITÄ
mm
m*
mmm.
. i
Jfc. A
,
Grafiikkaa
ж œm D
1 M
55
c \
î
e
LJ---—>ïJn C
Ш!
1}
4^J/
Sa
C' O
Z
Là w#
. : j.iS8
Ж . ^ Ls'sZ-.yfî.T ♦ f** Agh. •,>.!
-. л j. ■ л _ ^
LlH-' v‘ ' • Nr
.
t
• - «4 ' m
m ¿
B
, »- » - ;z,. *.
Kirjankuvitusto
.
*5ШеГа|«а byva*tia eanomatta. Huttulan veei- roice nosti kapan sammioonsa ja lähti nouse
maan vesitien törmästä yiös.
Matti ajaa natuutteli viittatietä Tulvilah- den pohjaan, kohosi nuotti kodan kohdalla maalle ja tuli vähän matkaa metsätietä kulet tuaan maantielle, joka kiersi järven ympäri ja yhtyi täällä oikotiehen.
— Kyllä elellä käytävä olisi — aj&tteli Matti eikö muuta paljon ajatella osannutkaan kuin sitä, mitä oli kuullut. Rautatie eihän «itä oikein tahtonut selvää saada, minkä
lainen se oli, vaikka kuinka olisi ajatellut ja Ja kuitenkaan Matti oi saatte-
&
|4‘
уж
Ш
arvellut
nut olla sitä ajattelematta, mutta ajatellee-j saan hän oli taas ihan omiin ajatuksiinsa se-j Se oli milloin minkin näköinen.:
kaantua.
Välistä oli siitä selvän saamaisillaan, mutta
f
So oli ensiksikin Bemrooi- eitten se muuttui
nen, että oli кшп olisi otint tuossa silmien edessä neiipyÖPäieet vaunut, joissa oli isot pyörät ja pienet pyörät, ja ne tahtoivat aina näyttää samanlaisilta kuin ne rovastivainaj&o vanhat vaunut. Ja niiden edesaä näytti olevan ^ kaksi hevosta, kuomin alla sitten rovasti ruus-
> tiimansa kanssa ja vastapäätä nuori herra ja ryökkyn&t; kuskipukilta intm kuski, kädet ojona, ja kuskin vlereya Matti, pienenä poi- ei ollut "mitään semmoisia' työtä, jota oiiei koko päivän kehdannut tehdä. • Ei havun hakkuustakaan ollut jokapäiväiseksi työksi.
Matti arveli lähteäkseen metsään jänisrauto- jaan kokemaan ja niin hän päättikin tehdä.
Jos olisi joku sattunut jalastaan käydä kän-
tiin. pahnuIlnaåW ja ñ¿t . -Ien päivän rinUan.
Sitten hän oli entä kuitenkin noussut, veny-, telivi, haukotellut, katsellut ikkunasta pH halle, milloi o mistäkin — ja pannut uudelleen ¡
maata. ,
Nousi kuitenkin siitä syömään. Söi aika-;
• tavalla, vaikka verkalleen; — mihinkäpä häntä nyt hyvin kiirekkftän — söi varankin voita | paljon ja ryyppäsi tuopista piimää, johon oli puoleksi — enemmän kuin puoleksi —- pan
nat maitoa sekaan ...
; Lähti sitten syötyään navetassa käymään.
; Kalsottavahan se oli lehmäkin, . oliko syö- siinä se voisikin parrestaan Mattia pm-
vastaan ja häkki oli tyhjä. Matti heitti hei
niä etoen, mutta ei kehdannut ruveta juotia-
— laittakoon Liisa juomisen, kun tu-
11 m
S Ei Liisaa kuitenkaan näkynyt sinä päivänä
¡1
tulevaksi ja Mätin täytyi jouttaa lehmä ja FÌ itse lypsää se.# Lehmän lypsettyä*», iltasen syötyään ja
|x, lämmintä maitoa juotuaan hankkiutui Matti;
IL ' ennen maatapanoaaix pärtita kiskomaan. Mutta kovin oli tylsä nyt pärepuukko, kovm tylsä.
#kä ulte uhkm prmto¡aüi¡5M, M«..«*», «яЗ
i
•к ‘' E m
g ;ШМ x __
V:/5
%Xh3Uv4*.CX>nLo- AlCVvJié-e 8 $~
û
Kirjankuvitusta
S
" ц
ЯМЕ
/-4
,
Mallipiirustusta
ЩР
0/, /
Е
til
р а
■ у-
Р
у
1^ W с
I
h i
! í
¿j.'jl ¿i
í
f
E: f ■
№ I
&
[ .
I
■pj
EL
il
'bM ¥
I
fMt ' -
VV W.04^-- ^ J
CìrVì :
tq
а
E;'.:?
,
w
I« Ü Ä 5
• ' -W
" y :i
lp!
_
*S
■:: № :: • :Ш:МШ
« < : :
Г
' ,5 ■ :
Ш,
I
::
{
Muotokuvatutkielma
fi P
%
?
’Ìi E
к ö
f
- л
ч/
6
■ -
ш
es:$У
■
1*témi
£A&»
geìi. :î
: 4,
»■a ; Ш H щЩтёл/ ■№¿* ■
gs '
' %
: ■ a
jtSSKi ^ ”p ' s
ДЧ %
:ir
Kcsinpamettuja kankaita
4
^» y î
F
i
I
J V S
|i
¥
.
:«■« v V ■ÇîrSÿ
?# '
i 1
^ s\
■%>
ж
Ér;!'! ,£I
щрщт
Ш:ШШЁ j
gggi
<
I Ш, W iF
j
:.
'
Щ
Kuvanveistoa
I
Ж"
* : m m
& «
—* ¿V bi '
■ : . '
m
итy%Ш 5# :-5 ■
4 > *
4 >J
r
lpPv
.
JÜ
P I Ti
¿á
Я
*i;.iIIP
Шi.
* Damastikudoksia
■
'
Г *
1
...
В
* л
Poslünimaalausta
é
'l,ø,
4
Vtí _ . '4
.
щ
m
Ш.
Г
'
Г шшшшт Hopeataontaa
is
i
f- 3
i i m ‘ îàm
M,
IÄ >S-, i
I
K
Puuveistos
1
■А*глЛ
||№.\St üHl I '
B5I ¿
M :
■* 4 j¡^
.V . ,; Щ
:X>%
л
■ ■
.
к**'
Я>Д I r-
■l
pil
Ä
■
jV *%,
.
:
’
*4|
1
1 щ
:l
* .
Ili
Hopeakoruja
"Z. ' .
IK
m
■s
M
k w à
Ш ^ Â
m
M
tr 7
! ÍT
/ . : , (Ь
■
1•éiwmi MÆ»
S-'Kiìà
.
Tf
z "/
ili
t
»
s
Wi я
‘ =
щ i
S,
; I
i i s ■■■i Kuvakudos
!
i \
ì i
' 01
11I
ИШШЖЯЕаНЕЗИ
^"т.... дI
I I
1
VS Ж
I
Tuolin työpiirustus
ш
■ Ä I^ i Ä
:
шш i¿>’
Kis»; ÿ. k
„vV
' Si
If":' ■
i-i" *
!
S™
y
1 ^ ■$->
* ^31
,•
» ï
fc:
i
J
Sisvstustaidetta
:
Í
!
«S?
1 ï
I
1 'J
.»*.
H
•>TÍ
ж ж
ж ■
ж
Cr «ШВИГ » ' зм
«г;
>•' SÉ
йс
• %v
,-.. i *
Л
;
Sisustustaidetta
f,VA i
i
a
> F/ 4
41 I
-V
m 1Щ '
ж>
s
/$ • j»
Я, .
Щ
1Ж) ili
Mainosjulisteita
*FXà
fj M
Ш
mf
Æ
<7
. -
Grafiikkaa
RS
lili»
se
SÍ ■
■h SS J
m 1
^ X »
■ *
e
ш si
I
I :
,
Зй*
v\. /V s
":.й
т6"
/ Ьхж Ж
у
/# ■ у •—/ ^
■А-.
ж
^м.-
I
i и>^ЖгЛч :
ЕЙ м
í* ' "
■X'
« ' "> ':|S R f XI
йЖ
... si'VS V':.X.:-ÈSi::
,
iSS?
ifРЯдежр. x »x -
I
i
к
e. ■
liv . Й
:
H ’<
tå
J
—I
z г v-£
в 1
mm
и
-Ш
я
i
у*5
Mainosgrafükkaa
.
r-
c
Luonnos kirjonkonneksi
. / г-
iwum ¿ñ. m
ж® ■
t"*!
....
v Hi
»V -
.0W
1 Lj
ТАЛ-, - 1
¿I
Mainosgrafükkaa i ШВШШШЁ
(Z )
, Ö 5 о
■'
;;гя
-й *-
А4 «J V i V
::-Ж ,Г >
Mamosgrafükkaa Mainosgrafükkaa
.4
:V
ü
1
\ s M
щшттш*..-»Щ99»«««»
iiS ш ш ш г* M
S M I
2 ^ Г
sIS -
:^ » S
!im
■
ШМ tm
v -r--;«
gçQo J
■ i
i*
f
't S
1
i ■ i , J
:
■ I й
уш
1 ; St
m ì á Гч
1 1
v ' ИНН f
:i
ГА а А N и A R i NM 1 947
ЖА
Luonnoksia aikakauslehtien kansiksi (sovellettua tekstausta)
Luonnoksia aikakauslehtien kansiksi (sovellettua tekstausta)
mi
i
mi№ 9
шпат1И
m И
MBfä■
В Я Ш 8 Р У a p im r™
1«
a ■
I||u
Ìf
**411fe S
Jy,;ШÜíilSj,
M il J O B S
ti■■'■■■■ A
B ¡@ |
И01i N
/о U
■V^
I;
И 6 Ш
1 e
v .—— л
n г
ш
r
о
i =
r
ф
F
ш /
на
А7 НиОхлУ
' "л !
_1_ J
у
vt
ш
QUIDQUID
АО ES
R RU DENTER
AGAS
ET RESPICE
EINEM
1
► TU OTS I LAITOS LOTSVERKETl <
\ p... . 1 1696
8
I
> 1946 I
i <
xs ii
: шш A
I I
II
SUOMI ©FINLAND
tAAainosgrafükkaa
ILMOITUKSIA
aus viihtyisäksi STOCKMANNIN n vu Ila f
N
. -ri-»-* i) - i: .-r x
*&3&ÎiËÊ№ÊÊ
-
”
■
â
щш
j’av”
ш
Sr;:F
I
Л
j liШШ
Ж
'
mr:. :
V
E
:
HS4S?
ccDi
Og-2__
O
^ ?'
m
шМm.
,4
■ в Щ
Ш у Шй j :
Щ $ $
шшш т
&
шт
ш а : sii
т
Г Ж
.
4
: ■
í ¿ ¡5
, i jf
/ i
* i '#»
n 1 >4 -
.
i :
. ^ !
¡v! H
OY TAITO AB
Helsinki • Vilhonvuorenkatu 11
m
Ej к
i
ш
<1
-d?3tí
: . ЩШ
ш
9
s -
.#г
«а 'С. Ж
(- -г
t
■ Ш
P
à
ti 'ri
r#
) 1/j
K
a
:
1
ATENEUMIN oppilaat
\
Meiltä saatte alanne erikoistar
vikkeita, mm. maailmankuuluja englantilaisia ja ranskalaisia
tuotteita.
.-WUIFF-
Mannerheimintien ¡a Pohj. Espla- naadin kulma. Puhelin 20171.
Piirustus- ja taiteilijatarvikkeiden erikoisliike vuodesta 1890.
-
Tehtoat:
„Voittojen kirjaan" olemme voineet merkitä korkeimmat palkinnot kaikissa niissä kansainvälisissä näyttelyissä, joissa yhtymämme kristallit ja taide-
lasit ovat olleet esitteillä.
RIIHIMÄKI KAUKLAHTI RYTTYLÄ IKKUNA OY 11
mmm
'' ¥*1
■
Ém \ i ^ i
iiSS
1.1*1
*л
fEsi* -
1
■i ! ЩI
':r. ■
ШЁШ.
Wm
-i
я
CmnkfXuotaH KULTASEPPÄ
OULUV/z-ky n tti liila mpetti
: i.
4
Z e l:
h f
S
/ O - Л У o r
/
y
‘'
У - \
ßsunK'k"Z
>
z K J
>
i
h.
;
i
liГ
.
I
1№
*S
A
KOTILIEDEN AITTA
HELSINKI BULEVARDI 12
Työskentelee kodin piirissä päämääränä
KAUNIS KOTI
Kaupan, tai de käsityö n, kotiteollisuuden ja tehdastaiteen laatutöitä.
KAUNIITTEN LAHJOJEN ERIKOISLIIKE.
Taiteilija- ja piirustustarvikkeiden erikoisliike vuodesta 1 8 9 O
HERMAN LINDELL
P. Esplanaadi 37 • Puh. 61 911 - vaihde.
S'
Taiteellisia yksilöllisiä sisustus- ja koriste-esineitä.
Kaisaniemen k. 1