Yleiset kriteerit, tietolähteet ja menettely

Työeläkeasioissa arvio siitä, milloin hallintolain mukainen selvitysvelvollisuus on täytetty, sisältää erilaisia kriteereitä erilaisissa tapauksissa. Asian selvittämisen taso voi olla perus-tellusti erilainen tapauksesta riippuen. Riippuen asian luonteesta ja laajuudesta on merkitystä siihen, millaista ja minkä tasoista selvittämistä asianosaisella on lupa odottaa.

Onko selvitystä mahdollisuutta saada asian ratkaisemiseksi tai onko asia ylipäänsä mahdol-lista selvittää? Silloin kun asian ratkaisemiseksi tarvittava selvitys on vain asianosaisella, merkitystä on sillä, kuinka aktiivisesti tai passiivisesti asianosainen myötävaikuttaa asiansa ratkaisuun. Jos asianosainen on passiivinen tai ei ole kykenevä yhteistyöhön ETK:n kanssa, on arvioitava, onko vielä jotain tehtävissä ennen asian ratkaisua.¹²⁰ Työeläkeasioissa asian laatu on yleensä hakijan kannalta merkityksellinen, koska ratkaisussa on kyse taloudellisesta edusta. Asianosaisen kannalta on siis kyse perustuslaillisesta oikeudesta, omaisuudensuo-jasta (PL 15 §).

Niin ikään työeläkealan selvittelyssä on huomioitava tietyissä tilanteissa sovellettava työelä-kealan erityislaki (TyEL 395/2006). Viranomaisen selvittämisvelvollisuus koostuu selvitet-tävistä tosiseikoista ja niiden arvioinnista sekä oikeussääntöjen soveltamisesta (HL 31 §).

Jokaisessa selvittelytapauksessa tulee toteutua hallintolain mukaiset asian käsittelyä koske-vat yleiset vaatimukset kuten käsittelyn viivytyksettömyys (23 §), viranomaisen selvittämis-velvollisuus (31 §), selvityspyyntö (32 §), selvityspyynnön määräaika (33 §), viranomaisten yhteistyö (10 §) sekä asianosaisen kuuleminen (34 §) ja hallintolain 9. ja 10. luvun säännök-set tiedoksiannosta.

Laissa määriteltyjä tehtäviään varten sekä ”työeläkelaitosten työeläkelakien mukaista toi-mintaa varten” ETK:lla on itsellään rekisterinpitäjänä omia rekistereitä (ETKL 2 § 5 mo-mentti). ETK on myös oikeutettu saamaan TyEL:n 198 §:n perusteella tietoja asian ratkai-semiseksi ja lakisääteisen tehtävänsä toimeenpanemiseksi. Selvittelytapauksen perustietojen

120 HE 72/2002 vp, s. 93.

tarkistuksessa, joita ovat työntekijän henkilötiedot ja vakuuttamistiedot, tarkistetaan tiedot ETK:n käyttämistä rekistereistä. Mikäli hakemusta tai asiaa ei voida ratkaista käytettävissä olevilla tiedoilla, ETK kartoittaa ne mahdolliset viranomaistahot ja asianosaistahot, joihin on otettava yhteyttä asian ratkaisemiseksi. Esimerkiksi työsuhdeselvittelyssä tärkeitä viran-omaistahoja ja tiedonlähteitä ovat veroviranomaiset, ELY-keskus ja sieltä saatavat palkka-turvapäätökset, kaupparekisteri, yrityssaneerausrekisteri ja tuomioistuinten päätökset. So-vellettavan lainsäädännön selvittelytapauksissa taas tärkeitä viranomais- ja yhteistyötahoja ovat Kela, eläkelaitokset (TyEL 198) sekä ulkomaan yhdyslaitokset (asetus 883/2004, art.

76) . Edellä mainituilta tahoilta ETK voi siis saada tiedot lakiin ja asetukseen perustuen.

ETK:n selvittelyjen näkökulmasta tärkeään rooliin nousevat myös hallintolain yleiset sään-nökset tiedoksiannosta (HL luku 9) sekä tiedoksiannossa noudatettavasta menettelystä (HL luku 10). HL:n 54 §:n mukaan ” Viranomaisen on annettava tekemänsä päätös viipymättä tiedoksi asianosaiselle ja muulle tiedossa olevalle, jolla on oikeus hakea siihen oikaisua tai muutosta valittamalla. Viranomaisen on annettava tiedoksi myös sellainen päätös, johon liittyy muutoksenhakukielto”.

Työsuhdeselvittelyyn liittyy lähes aina kaksi asianosaista, työntekijä ja työnantaja. Kun sel-vittelyn tuloksena päädytään ratkaisuun, että työsuhde tulisi vakuuttaa ja työnantaja ei ke-hoituksista huolimatta järjestä työntekijälle työeläketurvaa (TyEL 141 §) järjestämällä va-kuutus työeläkelaitoksesta (TyEL 142), ETK pakkovakuuttaa työnantajan (TyEL 186 §).

TyEL:n pakkovakuutustilanteessa, HL:ssa säädetty tiedoksianto ja siinä noudatettava me-nettely velvoittavat ETK:ta. Usein näissä pakkovakuutuspäätöstapauksissa päätösten tiedok-sisaanti työnantajalle voi olla ongelmallista.

ETK antaa tiedoksi vakiintuneesti käsittelyssään olevissa työsuhdeselvittelytapauksissa niissä syntyneet pakkovakuutuspäätökset henkilöille, joilla on oikeus ottaa vastaan tiedoksi-antoja yrityksen tai yhteisön puolesta. Ensisijaisesti lähestytään yhteisön tai yrityksen toi-mitusjohtajaa, vastuunalaista yhtiömiestä tai sellaista hallituksen jäsentä, jolla on kauppare-kisterin mukaan yksin nimenkirjoitusoikeus. Jos kenelläkään ei ole kaupparekauppare-kisterin mukaan yksin nimenkirjoitusoikeutta eikä yhtiöllä ole nimettyä toimitusjohtajaa, selvitetään, kuka on se henkilö, joka vastaa yrityksen tai yhteisön asioiden hoitamisesta. Jos työnantaja on toiminimi, samanlaista tiedoksianto-ongelmaa kuin yhtiöiden kohdalla ei ole, vaan tällöin

pyritään tavoittamaan kyseinen luonnollinen henkilö, joka on henkilökohtaisessa vastuussa yrityksen asioiden hoitamisesta.

Edellä mainitunlaista linjausta tukee VakO:n päätös (6.11.1998, 3998/97). Ennen VakO:n antamaa päätöstä (6.11.1998), ETK lähetti päätöksen tiedoksiannon vastaanottoon oikeute-tulle henkilölle hänen väestörekisterikeskukseen (VRK) ilmoitettuun osoitteeseensa, eikä esimerkiksi kaupparekisterissä olevaan yhteisön osoitteeseen, joka ei useinkaan ole ajan ta-salla. Tätä perusteltiin sillä, että postin on havaittu saavuttavan vastaanottajansa varmimmin, jos posti osoitetaan henkilön omaan VRK:hon ilmoitettuun osoitteeseen. Myös tietoturva (henkilöturvatunnukselliset työntekijälistat päätöksen tai kehotuksen liitteenä) on paremmin turvattu, kun vastaanottajana on tietty henkilö. Mikäli tavallisena kirjeenä lähetetty kehotus tai päätös palautuu ETK:lle, asia saatetaan työnantajan tiedoksi Virallisessa lehdessä (HL 55

§ ja 62 §).

Edellä mainitunlainen tapa osin muutettiin, koska VakO katsoi ratkaisussaan (7473/2009/3277), että ETK:n tiedoksiannossa oli virhe.

VakO on 14.10.2013 antamassaan päätöksessä katsonut, että ETK ei ole antanut asianmukai-sesti pakkovakuutuspäätöstä tiedoksi osakeyhtiölle. Kyseisessä tapauksessa päätös on lähe-tetty yhtiön hallituksen jäsenelle tämän VRK-osoitteeseen (ns. kotiosoite). Postin palautettua kirjeen (päätöksen) ns. tuntemattomana takaisin ETK:lle, antoi ETK päätöksen tiedoksi kuu-luttamalla sen Virallisessa lehdessä. Mainittakoon, että prosessin kuluessa ei selvinnyt, miksi posti palautti päätöksen takaisin henkilön VRK-osoitteesta, koska VRK-osoitteen oikeellisuu-desta sinällään ei ollut kiistaa.

Edellä mainitun VakO:n ratkaisun jälkeen päätös alettiin osoittaa tavallisena kirjeenä yrityk-sen postiosoitteeseen nimetylle henkilölle, toimitusjohtajalle, yhtiömiehelle tai hallitukyrityk-sen jäsenelle, jos hänellä on yksin nimenkirjoitusoikeus. Näin tehdään myös luonnollisen hen-kilön, toiminimen omaavan kanssa. Silloin, kun päätöksen vastaanottajaa ei pystytä nimeä-mään (oy:llä ei ole toimitusjohtajaa tai hallituksen jäseniä tai nimenkirjoitusoikeudellisia on useampi kuin yksi yhdessä, eikä pystytä selvittämään yhtä vastuullista henkilöä) lähetään päätös saantitodistuksellisena (HL 60 §) kirjeenä yrityksen postiosoitteeseen ja tällöin vas-taanottajan selvittäminen siirtyy postin asiaksi.

Jos päätös palautuu yrityksen osoitteesta, oli vastaanottaja nimetty tai ei, laitetaan seuraa-vaksi päätös saantitodistuksellisena kirjeenä hallituksen jäsenelle tms. kotiosoitteeseen. Ke-hotus tai päätös voidaan laittaa kenelle tahansa kaupparekisterissä olevalle hallituksen jäse-nelle, toimitusjohtajalle tai muuten nimenkirjoitusoikeuden omaavalle henkilölle. Myös luonnolliselle henkilölle lähetetään päätös hänen kotiosoitteeseensa saantitodistuksellisena kirjeenä, jos päätös on palautunut yrityksen osoitteesta. Henkilökohtaiseen kotiosoitteeseen lähetettävää saantitodistuksellista kirjettä ei luovuteta valtakirjalla kenellekään muulle kuin vastaanottajalle. Jos saantitodistuksellisena kirjeenä lähetty päätös palautuu, kuulutetaan päätös Virallisessa lehdessä.

Lisäksi ETK:ssa on käsittelyohjeita tarkistettu vielä enemmän sen suuntaisiksi, että painote-taan yhteyden saamista työnantajaan aikaisempaa enemmän ja mahdollisimman monella eri välineellä ja eri yhteystietojen kautta. Käytännössä tämä tarkoittaa tosiasiallisen yhteyden saamista työnantajaan ”muodollisen” kirjepostin sijasta.

Edellä mainittu pakkovakuutuspäätöksen tiedoksianto yritykselle tai yhteisölle pakkovakuu-tuspäätöstapauksessa, on tutkimuskysymykseni näkökulmasta erittäin relevantti. Silloin, kun ETK joutuu pakkovakuuttamaan TyEL-vakuutuksen laiminlyöneen työnantajan saadak-seen järjestettyä työntekijälle kuuluvan eläketurvan (ETKL 2 §), joutuu ETK usein ratkaise-maan asian työnantajan näkökulmasta käytettävissä olevilla tiedoilla. Työnantajaa yritetään kuulla HL:n 34 §:n mukaisesti. Sille varataan mahdollisuus antaa selvityksensä ja mielipi-teensä asiasta. Työnantajat eivät kuitenkaan aina käytä heille kuuluvaa oikeutta lausua mie-lipidettään asiassa, jossa he ovat asianosaisena TyEL-vakuutuksen maksajana. Tällöin ETK joutuu ratkaisemaan asian käytettävissä olevilla tiedoilla, niillä tiedoilla, jotka se on saanut työntekijältä, eri viranomaisilta tai muilta yhteistyökumppaneilta. Työnantajan oikeusturvaa tällaisessa tapauksessa vahvistaa sen mahdollisuus hakea muutosta saamaansa valituksen-alaiseen päätökseen.