Tutkimukseni pohtii ETK:n selvittämisvelvollisuutta siitä näkökulmasta, miten ylipäätään voidaan ratkaista asiat, joihin tarvittavat tiedot ovat vain asianosaisella, eikä hän niitä pyyn-nöistä huolimatta anna. Voidaanko tutkimuksesta tehdä sellainen johtopäätös, että ETK so-veltaa hallintolakia sen tarkoittamalla tavalla ja erityisesti siinä tilanteessa, jossa selvitettä-vässä asiassa ovat vain käytettävissä olevat tiedot, eikä asianosainen pyynnöistä huolimatta anna tietoja asian ratkaisemiseksi? Täyttyykö ETK:n kanssa asioivan oikeusturva hänen asi-ansa selvittelyssä? Käytännön selvittelytyössä ETK ottaa menettelyssään huomioon hyvän hallinnon periaatteet sekä kansalaisten oikeusturvan. ETK kuulee asianosaisia ja antaa ha-kemukseen aina valituskelpoisen päätöksen sekä tekee yhteistyötä muiden viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. ETK:n selvittelytyössä pyritään aina hyvään laatuun ja hal-lintolain tarkoittamaan tulokselliseen toimintaan (HL 1 §) ja asian selvittelyssä lähtökohtana on menettelyn lainmukaisuus, luottamuksensuoja sekä yhdenvertaisuus ETK:ssa asioivien kesken.
ETK:n menettely selvittelyasioissa on hyvän hallinnon mukaista. Edellä mainittua voidaan perustella muun muassa sillä, että toiminnan hyvää hallintoa ja tuloksellisuutta seurataan erilaisilla asiakastyytyväisyystutkimuksilla ja niistä saatu palaute on ollut erityisen hyvää.
Erityisesti hyvän hallinnon mukaiseen neuvontaan panostetaan ja ETK:n palvelut yksityi-senä toimijana ovat maksuttomia. Edelleen paremman asiakaspalvelun takaamiseksi ETK:hon perustettiin 1.3.2018 alkaen työeläkeasioiden ensiasiakaspalvelu. Sen tarkoituk-sena on antaa nykyistäkin parempaa, asiantuntevampaa ja nopeampaa palvelua sekä keski-tetysti yhden luukun periaatteella asiakasnäkökulmaa korostaen ETK:n kanssa asioiville.
ETK:n asema työeläkealan menettelytapojen ohjeistajana on merkittävä. Näin on lausunut muun muassa apulaisoikeusasiamies päätöksessään (3585/4/2011, s. 4, 26.11.2012). Olen arvioinut tutkimuksessani ETK:n työeläkelakipalvelun työeläkeasioiden käsittely- ja sovel-tamisohjeiden lainmukaisuutta viittaamieni säädösten osalta, jonka perusteella ohjeiden voi-daan sanoa olevan lainmukaisia. Soveltamisohjeet on rakennettu perustuslain 21 § 1 mo-mentin sekä hallintolain säännösten ja niiden esitöiden perusteella ja mukaisesti. Tutkimuk-sessa käytetyt ETK:ta koskevat eduskunnan oikeusasiamiehelle tehdyt hallintokantelut ja niistä tehdyt ratkaisut koskevat lähinnä HL:n 8 §:n mukaista neuvontaa, viivytyksetöntä
kä-sittelyä (HL 23 §), ETK:n toimivaltaa sekä HL:n 9 §:n mukaista hyvän kielenkäytön vaati-musta. Loppujen lopuksi ETK:sta tehdyt kantelut eivät ole kuitenkaan johtaneet oikeusasia-miehen huomautuksiin ETK:n menettelystä lukuunottamatta tapauksia, joissa ETK:ta keho-tettiin kiinnittämään huomiota antamansa työeläkeotteen sisällön ymmärrettävyyteen (EOA 4595/4/2011) sekä erään ulkomaisen työeläkehakemuksen käsittelyn viivästymiseen (EOA 2247/4/2005). Viivästymisen syynä oli ruuhkautunut työtilanne hakemuskäsittelyssä sekä tekninen ja inhimillinen virhe, joka oli aiheuttanut kantelijan eläkkeen maksun viivästyksen.
Edellä mainittujen tapausten perusteella ETK ryhtyi oikeusasiamiehen käsityksen mukaisiin konkreettisiin toimenpiteisiin ja korjasi puutteet. Työeläkeotteen sisällön ymmärrettävyyttä korjattiin ja ETK lisäsi henkilöresursseja ulkomaisten eläkehakemusasioiden käsittelyyn. Li-säksi ETK kehitti prosessien sujuvuutta käsittelyn nopeuttamiseksi ja virheiden vähentä-miseksi.
Vuosina 2010 – 2013 ETK:ta koskevia kanteluita on tehty EOA:lle ja oikeuskanslerille vain 6 kappaletta. Lähivuosina 2014 – 2018 kanteluita ei ole tehty. Menettelykanteluita laillisuus-valvojille sovellettavan lainsäädännön tilanteissa, joissa asia on ratkaistu käytettävissä ole-villa tiedoilla, ei ole ollut. Valituksia TELK:iin eläkehakemustilanteissa, joissa hakemus on ratkaistu käytettävissä olevilla tiedoilla, on ollut muutamia, mutta asianosaisen oikeusturvaa näissä tapauksissa on vahvistanut hänen mahdollisuutensa hakea muutosta saamansa vali-tuskelpoisen päätöksen perusteella. Näitäkään tapauksia ei kuitenkaan vuositasolla ole ollut kovinkaan monta, noin 1-5 tapausta vuodessa. Vuonna 2009 VakO kiinnitti huomiota ETK:n asiakirjan tiedoksiantoon ETK:n TyEL:n mukaisen pakkovakuuttamisen yhteydessä, joten ETK korjasi tiedoksiantoaan VakO:n päätöksen mukaiseksi. ETK:n antamista soveltamis-päätöksistä valitetaan TELK:iin ja VakO:oon melko vähän, eivätkä ratkaisut yleensä muutu valitusasteissa. Esimerkiksi vuonna 2015 ETK:n soveltamisratkaisuista on valitettu yhdek-sässä tapauksessa TELK:iin, jossa ratkaisut eivät muuttuneet ja edellä mainituista edelleen VakO:oon valitettiin yhdestä, eikä ratkaisu muuttunut. Vuonna 2016 viidestä soveltamispää-töksestä valitettiin TELK:iin, jossa ratkaisut eivät muuttuneet ja niistä edelleen neljästä ta-pauksesta VakO:oon, eikä näiden osalta ratkaisu VakO:ssa muuttunut. Edellä mainitun pe-rusteella voidaan kysyä, kertooko tuo ETK:n päätösten pysyvyys valitusasteissa siitä, että TELK ja VakO ovat jättäneet päätösvallan ratkaisulinjasta ETK:lle vai siitä, että ETK sel-vittää toimivaltansa mukaisia asioita riittävästi ja asianmukaisesti hallintolain tarkoittamalla tavalla?
Tutkimukseni perusteella ja käsitykseni mukaan ETK noudattaa hallintolakia sen tarkoitta-malla tavalla, mutta myös se ajatus, että ETK:lla olisi päätösvalta ratkaisulinjasta ainakin osittain, ei varmaankaan ole kaukaa haettua. Osittainen päätösvalta ratkaisulinjasta on mie-lestäni ilmeistä ja luettavissa ETK-laista ja ETK:n tehtäville annetun aseman perusteella.
ETKL:n 1 §:n mukaan ETK on ”työeläketurvan toimeenpanon ja kehittämisen yhteiselin”.
ETKL:n 2 §:n mukaan ETK antaa ”eläkelaitoksille suosituksia yhdenmukaisen soveltamis-käytännön varmistamiseksi yksityisten alojen työeläkelakien, niiden nojalla annettujen ase-tusten ja muiden määräysten soveltamisesta”. Laissa puhutaan siis voimakkaasti ETK:n toi-meenpanon kehittämis- sekä yhdenmukaisen soveltamiskäytännön varmistamistehtävistä yksityisellä työeläkesektorilla. Edellä mainittujen perusteella voitaneen perustellusti ja oi-keutetusti sanoa ETK:n ohjaavan yksityisen sektorin työeläkejärjestelmän ratkaisulinjaa.
Työeläkejärjestelmän valitusasteet TELK ja VakO ovat todenneet ETK:n ratkaisulinjan vas-taavan heidän omaansa ja tästä näkökulmasta ETK:n asioiden käsittelyn voidaan todeta ole-van lainmukaista.
ETK:n kanssa asioivien oikeusturvan voidaan katsoa täyttyvän aina silloin, kun asiasta an-netaan valituskelpoinen päätös. Työskentelyjaksoja selvitetään ETK:ssa eri yhteyksissä. Va-lituskelpoista päätöstä ei anneta henkilöön sovellettavasta lainsäädännöstä ulkomaan työs-kentelyn tilanteessa, jos sitä koskevaa ETK-hakemusta ei ole saatu. Tällöin asiakkaalle vas-tataan kirjeellä. SITO-selvittelyissä päätös annetaan vain asiakkaan pyynnöstä. Tässä kohtaa asianosaisen oikeusturva näyttäisi olevan hieman ohuempi. SITO-selvittelyissä tätä toimin-tatapaa on perusteltu resurssikysymyksenä ja toisaalta myös sillä, että nuo selvittelyyn tule-vat työsuhteet, joita ei voida todentaa eläkkeeseen oikeuttavaksi, otule-vat selkeästi sellaisia, jotka eivät tule lain piiriin esimerkiksi kestonsa tai vähäisten ansioidensa vuoksi. Näin ollen niistä annetut päätökset ja päätöksistä tulevat valitukset olisivat täysin turhia ja työllistäisivät ETK:ta ja koko työeläkejärjestelmää sekä valitusasteita perusteettomasti. Haluan tässä koh-dassa nostaa esiin asiakasnäkökulmaa. Ainakin niiden tapausten osalta, joissa ei saada riit-tävää tai ollenkaan näyttöä työsuhteen todentamiseksi, tulisi valituskelpoinen päätös antaa aina asianosaisen oikeusturvan varmistamiseksi. Olen pohtinut myös sitä, pitäisikö asiak-kaan lähettämää työsuhdeotteen perusteella saatua selvityspyyntöä tulkita sellaiseksi hake-mukseksi, johon tulisi antaa SITO-päätös. Tällä hetkellä selvityspyyntöä ei tulkita varsi-naiseksi hakemukseksi, vaan sitä on pidetty niin sanottuna kirjeenvaihtona asiakkaan ja ETK:n välillä tai asiakkaan ja työeläkelaitoksen välillä. Mielestäni selvityspyyntöä voitaisiin tulkita hakemuksena eli niin sanottuna etuusvaateena, koska silloin, jos työsuhde voidaan
todentaa, siitä syntyy eläke-etuus, ja silloin kun ei synny, hakija menettää eläke-etuuden ni-menomaisen tutkittavana olevan työskentelynsä perusteella.
Sovellettavan lainsäädännön monen maan hakemustilanteissa annetaan hylkäävä päätös Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta silloin, jos henkilö asuu Suomessa, mutta työskente-lystä pyynnöistä huolimatta ei ole saatu tarkempia tietoja. Jos tuo pyydetty tarvittava tieto on ETK-hakemus asiaan ja sitä ei saada, asiakkaalle vastataan kirjeellä. Näissä hakemusta-pauksissa, joissa päätöstä ei anneta, en näkisi olevan ongelmaa, koska asianosaisella on pyynnöstä aina mahdollisuus saada asiansa uudelleen selvitettäväksi ja saada hakemuk-seensa tai pyynnöstä valituskelpoinen päätös asiassaan.
ETK soveltaa hallintolakia siltä osin kuin työeläkelaeissa ei asiasta säädetä. Erityisesti niissä tilanteissa, joissa ETK tarvitsee sellaisia tietoja, jotka ovat vain asianosaisella ja joista asi-anosainen ei anna tietoja pyynnöistä huolimatta, ETK ratkaisee asian käytettävissä olevilla tiedoilla. TyEL:ssa ei ole erityissäännöstä siitä, milloin asia voidaan ratkaista käytettävissä olevilla tiedoilla. Tällöin ETK soveltaa hallintolakia asian ratkaisussa. Tällaisissa tapauk-sissa asianosaisen oikeusturvan voidaan katsoa olevan turvatun, kun sovelletaan hallintolain viidennen luvun asian käsittelyä koskevia yleisiä vaatimuksia ja luvun kuusi säännöksiä, erityisesti lain 31 § ja 34 §:ää. Asiassa tulee antaa päätös aina kun mahdollista asianosaisten oikeusturvan takaamiseksi. Hakemuksen rauettaminen ja ohjaaminen oikeaan paikkaan tulee tehdä vain silloin, kun asia ei kuulu ETK:n toimivaltaan. Myös niissä tapauksissa, joissa asianosainen peruu jonkin hakemuksen, asia voidaan rauettaa.
ETK:n käytännössä asia on riittävästi selvitetty, kun ETK on oma-aloitteisesti hankkinut tarvittavat tiedot omista rekistereistään, yhteistyökumppaneiltaan ja muilta viranomaisilta sekä kuultuaan asianosaista asiassa. Asianosaisen kuulemisessa ETK neuvoo, mitä ja mil-laista näyttöä asianosaisen tulee ETK:lle toimittaa asiansa ratkaisemiseksi. Kysymykseen siitä, pitäisikö TyEL:iin säätää erillinen säännös asian ratkaisemisesta käytettävissä olevilla tiedoilla, tutkimuksen perusteella edellä nostamiini seikkoihin perustuen päädyin johtopää-tökseen, että uutta säännöstä TyEL:iin ei tarvita. Niissäkin tapauksissa, joissa vain asian-osaisilla on hallussaan tarvittavia tietoja, ja vaikka niitä ei saada asianosaiselta asian ratkai-semiseksi, hallintolain viidennen ja kuudennen luvun säännösten turvin ETK selviytyy sel-vitysvelvollisuudestaan ja asianosaisen oikeusturva kyetään säilyttämään.