Selvityksen hankkiminen ja näyttökysymykset

ETK soveltaa hallintolakia asian selvittämisessä ja asianosaisen kuulemisessa ellei työelä-kelaeissa toisin säädetä. Tilanteissa, joissa henkilö on saanut työeläkelakien mukaisen työ-eläkeotteen ja selvitettävä työsuhde on yli kuusi vuotta vanha, on selvitysvelvollisuus yksin työntekijällä (TyEL 75 b §). ETK:lla on ainoastaan hallintolain mukainen asiakkaan neu-vontavelvollisuus selvittelyasiassa. HL:n 8 § mukaan ETK kertoo asiakkaalle, millaista näyt-töä asiakkaan tulee asiansa ratkaisemiseksi toimittaa. TyEL 75b §:n mukaan ” Jos työntekijä osoittaa riidattomasti, että hänellä on ollut edellä mainittua kuutta vuotta aikaisemmin sel-laisia eläkkeeseen oikeuttavia yksityisten alojen 75 §:n 1 momentin 1, 3 tai 4 kohdassa tar-koitettuja ansioita tai etuuksia, joita ei ole otettu huomioon oikein eläkkeeseen oikeuttavina, eläkelaitos tai Eläketurvakeskus ottaa tiedot huomioon takautuvasti. Riidattomasti osoitetut työansiot otetaan huomioon maksamisvuoden ansioina.” Tällaisessa tapauksessa sovellet-tavaksi tulee siis työeläkealan erityislaki (TyEL 395/2006), jossa on selkeästi vaativampi selvitysvelvollisuus työntekijällä. Vertailtaessa TyEL:a ja hallintolakia tässä yhteydessä työ-eläkealan erityislaki on huomattavasti tiukempi asiakkaan näkökulmasta ja vapauttaa selke-ästi ETK:n toimijana kokonaan näytön hankkimisesta. Muilta kuin näytön hankkimisen osalta selvittelyasia tulee käsitellä hallintolain menettelysäännösten mukaan.

Käytännössä TyEL 75b § tulee sovellettavaksi, jos työntekijä on saanut työeläkeotteen mas-saotejakelussa, työeläkeote on lähetetty asiakkaan pyynnöstä tai asiakas on käynyt katso-massa työeläkeotteensa verkkopalvelussa 1.1.2007 jälkeen ennen katso-massaotejakelua. Vuo-desta 2013 alkaen työeläkeote lähetetään pääsääntöisesti kolmen vuoden välein. Tällöin ETK:n selvittämisvelvollisuus koskee kuutta työeläkeotteen antamisvuotta edeltävää kalen-terivuotta, tätä vanhemmilta vuosilta työntekijällä on velvollisuus esittää riidaton selvitys työsuhteen todentamiseksi.¹²⁵

125 EV 69/2011 vp – HE 74/2011 vp, s. 2.

Alla oikeustapaus TyEL 75 b §:n soveltamisesta

Työeläkelaitos oli antanut sitovan päätöksen työsuhdeasiassa ja katsonut, että hakijalla ei ollut riidatonta selvitystä työsuhteensa todentamiseksi. Työntekijä oli työskennellyt muusikkona 1960-luvulla useita vuosia. Aluksi hän oli saanut muusikkokeikat hankkimalla ne itse ja myö-hemmin ohjelmatoimiston kautta. Todisteina työskentelystä työntekijällä oli lehtileikkeitä ja erään ravintolan esite, johon oli kirjattu puolivuotisen työsuhteen päättyminen ja allekirjoitus-päivä. Eläkelaitos katsoi, että hakijalla ei ole työskentelystään riidatonta näyttöä (TyEL 75 b

§). Hakija valitti työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan ja edelleen Vakuutusoikeu-teen.

VakO antoi ratkaisunsa (dnro 392/2017/4452). Hakija oli saanut työeläkeotteen. Hakijaa oli kuultu. Hän oli ilmoittanut, että hänellä ei ole muuta todistusta työskentelystään kuin lehtimai-nokset ja työpaikkasuositukset. Myös VakO katsoi, että työntekijällä ei ole TyEL 75 b §:n mukaista riidatonta näyttöä työsuhteen todentamiseksi ja eläkeoikeuden saamiseksi. Verotie-toja tai välittömästi työsuhteen päättyessä annettuja palkka- tai työtodistuksia ei ollut ole-massa. Verotiedoista ei käynyt myöskään ilmi työansioita maksaneiden työnantajien nimiä eikä työsuhdeaikoja.

Edellä mainitussa tilanteessa näytön täytyy siis olla riidaton. Työeläkealalla käytännön so-veltamisessa ja kuten yllä olevasta VakO:n päätöksestä on luettavissa riidaton näyttö on yk-siselitteinen. Riidattomana näyttönä pidetään verotietoja tai välittömästi työsuhteen päätty-essä annettua palkka- ja/tai työtodistusta. Ennen vuotta 2005 työntekijän tuli esittää työsken-telystä aina myös työsuhdeaika työtodistuksella.

Mikäli työeläkeotetta ei ole annettu ja selvityspyyntö koskee selvityspyyntövuotta edel-tänyttä kuutta kalenterivuotta, ETK selvittää työntekijän vaatimuksesta tietojen oikeel-lisuuden. Näyttötaakka myöskään vanhojen vuosien (yli kuusi vuotta ) osalta ei ole niin an-kara. ETK:lla on selvitysvelvollisuus asian ratkaisemiseksi. Näytöksi hyväksytään riittävä selvitys, joka on sellainen selvitys, jonka perusteella työskentely voidaan todentaa. Jos palk-katietoja ei ole käytettävissä, palkka voidaan arvioida, jos on olemassa ja käytettävissä sel-laiset tiedot, joiden perusteella arviointi voidaan tehdä. Arviointitietona voidaan käyttää es-imerkiksi veroäyritietoja, saman työnantajan palveluksessa olleiden samaa työtä tehneiden muiden työntekijöiden palkkatietoja. Työntekijää myös kuullaan ja otetaan huomioon hänen

arvionsa ratkaistaessa asia.¹²⁶ Edellä mainittu työeläkealan TEL 10 a §:n mukainen (kumottu säännös) muistuttaa sisällöltään HL:n 31 §:ää, jonka mukaan ”Viranomaisen on huolehdit-tava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. Asianosaisen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa pe-rusteista. Asianosaisen on muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian vittämiseen.” Työntekijän on tällöin tarvittaessa esitettävä vaatimuksensa perusteista sel-lainen selvitys kuin häneltä kohtuudella voidaan edellyttää, kun otetaan huomioon myös eläkelaitoksen ja ETK:n mahdollisuudet hankkia selvitys. Hyvän hallinnon vaatimuksen mukaan ETK viranomaisena tekee yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. HL:n 10 §:n muk-aan ETK:n toimesta hankitmuk-aan oleellinen selvitystieto, joka on ETK:lla, eläkelaitoksella tai muulla taholla ja joka pystytään vaivatta hankkimaan.

Mikäli näyttöä työsuhdeajasta tarvitaan, vakiintuneen käytännön mukaan riittävänä todis-teena voidaan yleensä pitää heti työskentelyn päättyessä kirjoitettua työtodistusta.

Työsopimus voi olla lisänäyttönä selvittelyssä, mutta se ei riitä kuitenkaan yksistään todis-tamaan työsuhteen olemassaoloa tai varsinkaan sitä, että työ on tosiallisesti tehty.

Käytännössä työtodistusta, joka on kirjoitettu huomattavasti työsuhteen päättymisen jälkeen tai jopa vasta eläkehakemusvaiheessa, ei voida pitää luotettavana. Sen epäluotettavuutta voi-daan perustella sillä, että tällöin työntekijällä on voinut olla mahdollisuus vaikuttaa saa-maansa työtodistukseen. Hän on voinut olla esimerkiksi perheyrityksen perheenjäsen tai työskentelystä ei ole maksettu veroja tai muita sosiaaliturvamaksuja ja eläkehakemuksen tullessa ajankohtaiseksi työntekijä haluaa hyötymistarkoituksessa parantaa työeläkkeensä ta-soa. Näin ollen ei voida varmistua siitä, että työskentelyä on tosiasiallisesti ollut. Tätä lin-jausta ja ajattelua tukee muun muassa perustuslain 6 §:n mukainen yhdenvertaisuusperiaate, joka saa merkityssisältönsä siitä, että hallinnossa asioivia kohdellaan tasapuolisesti. Ilman kyseistä linjausta kansalaiset voisivat olla eriarvoisessa asemassa, koska tällaisessa tilan-teessa asian tulkinta voisi helposti vaihdella. Ratkaisutoiminnan tulee olla siis johdonmu-kaista siten, että tosiseikkoja arvioitaessa tulee harkita samanlaisia tapauksissa samoilla pe-rusteilla.¹²⁷ Arvioitaessa työtodistusta työsuhdeselvittelyn tosiseikkana yhdenmukainen lin-jaus jälkikäteen kirjoitetuista työtodistuksista varmistaa ratkaisutoiminnan oikeudenmukai-suutta , ennustettavuutta sekä johdonmukaioikeudenmukai-suutta työeläkealan asiakkaiden hyväksi.

126 HE 74/2011 vp, s. 12.

127 HE 72/2002 vp, s. 59.