Kuuleminen selvityspyynnön avulla

ETK:n ratkaistavana oleva asia voidaan ratkaista vasta sitten, kun ETK:lla on kaikki tarvit-tavat selvitykset ja tosiseikat asian ratkaisemiseksi. ETK selvittää asian riittävästi ja asian-mukaisesti (HL 31 §). Tutkimukseni asiaryhmissä asianosaisia työntekijää ja työnantajaa kuullaan. Kuulemisvelvollisuus katsotaan täytetyn, kun asianosaiselle lähetetään selvitys-pyyntö. Mikäli selvittelyasiaa ei voida ratkaista ilman asianosaisten hallussa olevia tietoja, heiltä pyydetään lisäselvitystä ja kuullaan heidän mielipiteensä ratkaistavana olevasta asiasta (HL 34 §). Asianosaisen hallussa oleva tieto, jota tarvitaan, voi olla esimerkiksi työtodistus, jolla todennetaan työsuhdeaika, työsopimus tai palkkatodistus ja verotiedot, joilla todenne-taan ansiotiedot työsuhteen aikana. Tarvittava tieto voi olla myös tieto asumisesta tai työs-kentelypäivien määrästä eri maissa, jotta voidaan tehdä lainvalinta henkilön sosiaaliturvasta.

Pyydettävä selvitys on siis sellainen asiaan liittyvä dokumentti, josta ei voida saada tietoa muilta, kuin asianosaisilta itseltään.

Selvityspyyntöjä tehdään kirjallisesti ja puhelimitse. Puhelimitse saadut asianosaisten selvi-tykset dokumentoidaan muistiolle ja viedään käsittelyjärjestelmän asiakirjahallintaan.

Suul-lisessa kuulemisessa ja lausumassa ei siis ole kyse suullisesta käsittelystä, vaan tiedot kirja-taan HL:n 37 §:n ja 42 §:n mukaisesti. ETK:ssa on käytössä erilaisia lomakkeita, jotka on pyritty muotoilemaan kutakin asianosaista varten siten, että asiakas osaisi vastata tai antaa tietoa juuri siitä asiasta, josta tietoa halutaan. HL:n 9 §:n mukaan ”viranomaisen on käytet-tävä asiallista, selkeää ja ymmärretkäytet-tävää kieltä.” ETK:n selvityspyyntölomakkeet on py-ritty tekemään selkeiksi ja ymmärrettäviksi asiakkaan kannalta. Edellä mainittuja lomak-keita ovat esimerkiksi selvityspyyntö työnantajalle ja selvityspyyntö työntekijälle. Kielilain (423/2003) 10 §:n mukaan ” Valtion viranomaisessa ja kaksikielisessä kunnallisessa viran-omaisessa jokaisella on oikeus käyttää suomea tai ruotsia. Viranomaisen on lisäksi järjes-tettävä asiassa kuultavalle mahdollisuus tulla kuulluksi omalla kielellään, suomeksi tai ruot-siksi.” ETK asioi asianosaisten kanssa suomeksi tai ruotsiksi aina sen mukaan, mikä on asi-anosaisen äidinkieli. Lisäksi asianosaisten oikeusturvan parantamiseksi ETK käyttää asiaa selittäviä kirjeitä esimerkiksi eläkepäätösten mukana englannin kielellä henkilöille, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Hallintolain 26 §:n mukaan ”asia voidaan tulkita tai kääntää sellaiselle kielelle, jota asianosaisen voidaan todeta asian laatuun näh-den riittävästi ymmärtävän.” Tällä tavoin halutaan varmistaa asianosaisen oikeusturvaa.

Asianosaisen saadessa esimerkiksi eläkepäätöksen tai muun päätöksen selvitettävänä ole-vasta asiasta ETK haluaa varmistaa, että asianosainen ymmärtää varmasti, mistä on kysymys ja selvityspyynnön ollessa kysymyksessä hän osaa myös toimittaa oikeat pyydetyt selvityk-set nopeammin ETK:n käyttöön. Tällä tavoin on myös menestyksekkäästi ehkäisty kielion-gelmista johtuvia ”turhia” asiakkaiden oikaisupyyntöjä.

Työeläkealan asiat ja hakemukset ovat yleensä asianosaisaloitteisia. Tämän vuoksi myös asianosaisella on myötävaikuttamisvelvollisuus asiassaan (HL 31 §). Usein pyydettyjä sel-vityksiä ei saada asianosaiselta joko siksi, että asiakas on passiivinen tai hänellä ei ole pyy-dettyä selvitystä tai hän ei ymmärrä selvityksen tärkeyttä asiansa ratkaisussa. Tällöin asiaa kiirehditään ja asianosaiselle annetaan uusi määräaika selvityksen palauttamiselle sekä sa-malla annetaan tiedoksi, että selvityksen puuttuminen viivästyttää asian käsittelyä mutta ei estä sen ratkaisua (HL 8 §). Asian ratkaisun kannalta asianosaisella voi olla juuri se tieto, jota tarvitaan. Jos asiakas ei toimita tarvittua selvitystä tai asiakkaan toimittama selvitys ei ole relevantti tai riittävä, eikä asiakkaalla ole muuta selvitystä, yleensä vireillä oleva asia hylätään sillä perusteella, että riittävien tietojen puuttuessa asiaa ei ole voitu selvittää.

Asian selvittelyn onnistuminen riippuu suurelta osin siitä, kuinka asianosainen osallistuu selvityksen antamiseen. Asianosaisen passiivisuus ei kuitenkaan anna viranomaiselle oi-keutta sivuuttaa viranomaisen virallisperiaatteen mukaista selvitysvelvollisuutta. Varsinkin Euroopan yhteisön oikeuden tehokkuusvaatimus ja sen määrittelemä oikeuksien turva ko-rostavat viranomaisen selvitysvelvollisuutta, vaikka asianosainen laiminlyö oman selvitys-velvollisuutensa.¹³⁵ Edellä mainitun vuoksi ETK yrittää kuulla asianosaista säännönmukai-sesti varsinkin silloin, jos kyseessä olisi merkittävä edunmenetys.

ETK:lla on ratkaisupakko hallintoasian käsittelyssä (PL 21 §). Siinä tapauksessa, että puut-tuvaa selvitystä ei yrityksistä huolimatta saada, ETK antaa päätöksen käytettävissä olevin tiedoin. Tällöin yleensä annetaan hylkäävä eläkepäätös (ETKL 2 § 2 mom., kohta 7) , sovel-tamispäätös (TyEL 10 §) tai päätös Suomen sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta (ETKL 2 § 2 mom. kohta 3).

Sovellettavan lainvalinnan tilanteissa, joissa ETK saa tiedon Kelasta usean maan työskente-lystä eikä ETK saa pyytämänsä ETK-hakemusta ja muita tietoja asianosaiselta asian ratkai-semiseksi, asiassa ei anneta päätöstä, vaan työntekijää ja työnantajaa informoidaan kirjeellä asiasta. Kirjeessä kerrotaan, että asiassa ei ole saatu riittävää ja sellaista selvitystä, jonka perusteella voitaisiin soveltaa Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä (HL 8 §) . Tällöin siis asi-anosaiset (työntekijä, työnantaja) eivät saa valitusosoitusta, mutta he voivat pyytää ETK:ta tutkimaan asian uudelleen. Tämän johdosta ETK tekee yhteistyötä muiden työskentelymai-den viranomaisten kanssa ja alkaa tutkia asiaa (HL 10 §). Päätös annetaan kuitenkin aina asianosaisen pyynnöstä ja tällöin asianosainen saa valitusoikeuden asiassaan (HL 54 §).

135 HE 72/2002 vp, s. 93.

Kuvio 1. Kaavio usean EU-maan työskentelystä, ei ole saatu selvitystä.

Työeläkealalla hakemusasioissa rauettaminen eli asian päättäminen ilman varsinaista ratkai-sua tehdään yleensä vain silloin, jos esimerkiksi henkilön työeläkehakemus tai muu hakemus on tehty virheellisesti ETK:lle, eikä ETK ole toimivaltainen käsittelemään ja ratkaisemaan hakemusta (HL 21 §) tai silloin, jos hakemus perutaan hakijan toimesta¹³⁶. Tällöin ETK il-moittaa hakijalle kirjeellä hakemusasian rauettamisesta tai asian siirrosta toimivaltaiselle ta-holle (HL 8 §).

136 Työeläkelakipalvelu.fi: Suomen työeläkelaeissa ei ole säännöksiä esimerkiksi eläkehakemuksen peruutta-misesta. Nykyisen soveltamiskäytännön mukaan on kuitenkin mahdollista peruuttaa hakemus ennen kuin ha-kemukseen annettu päätös saa lainvoiman eli ennen kuin valitusaika on kulunut umpeen.

5 LOPPUTULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET