Hoitaessaan lakisääteisiä julkisia tehtäviään ETK soveltaa hallintolakia (434/2003), jollei työeläkelaeissa toisin säädetä. ETK:een sovelletaan myös kielilakia (423/2003) sekä viran-omaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999). ETK:n päätöksiin saa hakea muutosta, mikä täyttää perustuslaissa edellytetyt hyvän hallinnon vaatimukset. Työeläkejär-jestelmän kannalta muita relevantteja säännöksiä ovat PL:n 19 § (oikeus sosiaaliturvaan), PL:n 6 § (yhdenvertaisuus), PL:n 15 § (omaisuudensuoja), PL:n 21 § (oikeusturva), PL:n 22
§ (perusoikeuksien turvaaminen) sekä PL:n 124 § (hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle).
Suomessa työeläkelainsäädäntöä toimeenpannaan hajautetusti. Toimijoina ovat yksityiset työeläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat. Monopolilaitoksina toimivat Merimies-eläkekassa (MEK), Maatalousyrittäjien eläkelaitos (MELA) sekä Keva. Suomen Pankilla, kansanedustajilla ja Ahvenanmaan maakuntahallituksella on myös omat itsenäiset työeläke-järjestelmänsä114. Yksityisoikeudelliset työeläkelaitokset sekä ETK hoitavat julkisia tehtäviä ja toimeenpannessaan laissa määrättyjä tehtäviään niiden tulee soveltaa työeläkeasioiden kä-sittelyssä työeläkelakien ohella hallintolakia. Näin ollen lähtökohtaisesti myös oikeusturva työeläkeasioissa määräytyy hallinnon oikeusturvaperiaatteiden säännösten mukaisesti.115 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 883/2004 sosiaaliturvajärjestelmien yh-teensovittamisesta sääntelee niiden henkilöiden sosiaaliturvaa, jotka liikkuvat Euroopan unionissa jäsenvaltioiden välillä. Sosiaaliturvakoordinoinnin tärkein tavoite on estää kah-denkertainen vakuuttaminen sekä mahdollistaa eri maiden välillä tapahtuva eläkkeiden ja etuuksien vastavuoroinen maksaminen. Perustamissopimuksessa on perusoikeutena taattu työntekijöiden vapaa liikkuvuus Euroopan unionin kansalaisille. Periaate työntekijöiden va-paasta liikkuvuudesta EU:ssa löytyy sopimuksessa Euroopan unionin toiminnasta (SEUT), sen 45 artiklassa.
Sopimuksen (SEUT) 48 artikla puolestaan määrää järjestelmästä, joka mahdollistaa eri mai-den vakuutuskausien huomioimisen tarvittaessa sekä etuumai-den maksamisen maasta toiseen.
114 Rissanen ym. 2017, s. 41.
115 Antila ym. 2007, s. 11.
Euroopan unionin sosiaaliturva-asetuksia 883/2004 (perusasetus) ja 987/2009 (täytäntöön-panoasetus) voidaan pitää toisiaan täydentävänä oikeudellisena kokonaisuutena koskien eri maiden sosiaaliturvajärjestelmiä ja niiden yhteensovittamista.116
Ulkomaantyön sosiaaliturvan määräytymiseen vaikuttaa se, missä työ tehdään. Nykyään li-sääntyvässä määrin Suomen kansalaiset työskentelevät eri maissa ja kartuttavat itselleen elä-kettä monista maista. Työntekijän ja yrittäjän eläke koostuu pienistä palasista, ja jotta aika-naan henkilölle maksettava eläkkeen määrä eri maista olisi oikea, tarvitaan eri maista tule-vien etuuksien ja eläkkeiden koordinointia eli yhteensovittamista.117
Suomi liittyi Euroopan talousalueeseen 1.1.1994 ja Euroopan unioniin 1.1.1995.
Suomella on useita sosiaaliturvasopimuksia eri maiden kanssa, jotka vaikuttavat työeläke-järjestelmän toimeenpanoon. Osa sosiaaliturvasopimusmaista on myös EU-maita, joiden kanssa toimittaessa sovelletaan ensisijaisesti EU-sosiaaliturva-asetuksia. Suomi solmi poh-joismaiden kanssa jo vuonna 1956 ensimmäisen sosiaaliturvasopimuksen, jota sittemmin lainsäädäntömuutokset ovat muuttaneet. EU- ja ETA-maiden ja Sveitsin kanssa solmitut so-pimukset eivät enää ole merkityksellisiä, koska kyseisissä maissa on alettu noudattaa EU-sosiaaliturvasäännöksiä. Vanhat sopimukset voivat kuitenkin vielä vaikuttaa ja ne tulee huo-mioida silloin, kun selvitellään takautuvia vakuuttamiskausia tai kun haetaan eläkkeitä eri maista.118
Euroopan ulkopuolisten maiden kanssa Suomella on sosiaaliturvasopimuksia muun muassa Israelin, Kanadan, Quebecin, USA:n, Chilen, Australian, Intian, Kiinan ja Etelä-Korean kanssa. Sosiaaliturvasopimusten yleinen periaate on yhdenvertainen kohtelu. Käytännössä tämä tarkoittaa, että sopimusmaan kansalaisella on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin oman maan kansalaisella. Yleensä sopimus kattaa työntekijän ohella hänen perheen-jäsenensä. Sopimuksissa on määritelty ne henkilöryhmät ja alat, joita sopimus koskee. Etuu-den saajan kannalta erityisen tärkeä seikka on se, että sopimuksissa on ns. exportointiperi-aate, jonka ansiosta etuudet tai eläkkeet voidaan maksaa ilman rajoituksia sopimusmaiden
116 Työeläkelakipalvelu: EU:n sosiaaliturva-asetusten oikeusperusta ja yleiset periaatteet.
117 Rissanen ym. 2017, s. 219.
118 Rissanen ym. 2017, s. 220.
välillä. Sosiaaliturvasopimukset koskevat Suomessa koko työeläkejärjestelmää ja lakisää-teistä sosiaaliturvaa.119
Myös työeläkealan toimijalla on yleinen viranomaiselle asetettu asian selvittämisvelvolli-suus. Asiaa selvittäessään työeläkealan toimija hankkii tarpeelliset selvitykset asian ratkai-sua varten (HL 31 §). TyEL:ssä on erityissäännös viranomaisten yhteistyöstä, jonka mukaan
”eläkelaitosten on toimittava yhteistyössä työeläkelakien toimeenpanoon liittyvissä asioissa (TyEL 212 §)”. Työeläkejärjestelmässä noudatetaan myös hallinnon yleistä periaatetta sel-vityksen hankkimisesta. Periaatteen mukaan selsel-vityksen yleensä hankkii se, jolla siihen on paremmat mahdollisuudet. Asia voidaan selvittää parhaalla mahdollisella tavalla silloin, kun työeläkealan toimijalla on kaikki tosiseikat ja tosiseikkoja koskevat tarpeelliset todisteet käytettävissään. Tutkimukseni asiaryhmissä pääasianosainen on yleensä työntekijä, jonka tavoitteena on saada eläketurva työskentelystään, joko Suomen työeläkelakien ja sosiaali-turvan mukaan tai jonkin muun maan sosiaalisosiaali-turvan mukaan. Kyseessä on siis työntekijän kannalta tavoite päästä edunsuovaan ratkaisuun. Työeläkeasioissa asianosaispiiri on laaja.
Työsuhdeselvittelyasian positiivinen lopputulos työntekijän kannalta on, että työnantaja jär-jestää TyEL-vakuutuksen (TyEL 141 §) johonkin työeläkelaitokseen ja työeläkevakuuttaa työntekijän ilmoittaman puuttuvan työsuhteen (TyEL 142 §); Edellä mainittuihin tahoihin kohdistuu siis työsuhdeselvittelyn vuoksi oikeudellisia vaikutuksia. Näin ollen kaikille kol-melle asianosaiselle, työntekijälle, työnantajalle ja työeläkelaitokselle, syntyy myös muu-toksenhakuoikeus asiassa.
Työsuhdeselvittelyä työeläkejärjestelmässä tekevät työeläkelaitokset ja ETK. Silloin kun puuttuvan työsuhteen työnantajalla on TyEL-vakuutus jossain työeläkelaitoksessa, työelä-kelaitos selvittää työntekijän puuttuvan työsuhteen TyEL:n piiriin kuulumisen. Silloin kun työnantajalla ei ole TyEL-vakuutusta missään työeläkelaitoksessa, työsuhteen TyEL:n pii-riin kuulumisen selvittää ETK (ETKL 2 §). TyEL:n (395/2006) voimaan tullessa 1.1.2007 eteenpäin kaikki yksityisen sektorin työsuhteessa olevat työntekijät vakuutetaan vakuutta-misen edellytysten täyttyessä TyEL:n 4 §:n mukaan. Lain tarkoituksena on saada aikaan yk-sityisen sektorin työntekijälle oikeus vanhuuseläkkeeseen, osittaiseen varhennettuun
119 Rissanen ym. 2017, s. 221−222.
huuseläkkeeseen, kuntoutus- ja työkyvyttömyyseläkkeeseen tai työuraeläkkeeseen eläketa-pahtuman sattuessa. Tämän lain perusteella myös työntekijän edunsaajilla, puolisolla ja lap-silla, on oikeus tietyin edellytyksin työeläkelain mukaiseen perhe-eläkkeeseen (TyEL 1 §).