EU-tietosuoja-asetuksen vaikutus työeläkeasioiden käsittelyssä

Uusi tietosuoja-asetus tulee voimaan 25.5.2018 ja se on suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä ETK:n toiminnassa. Asetus koostuu kahdesta säädöksestä. Nämä ovat EU:n yleinen tieto-suoja-asetus (EU 2016/679), joka varmistaa kansalaisen oikeutta hallita henkilötietojaan sekä poliisi- ja rikosviranomaisia koskeva tietosuojadirektiivi (EU 2016/680), joka suojaa

rikoksen uhrien, todistajien sekä rikoksesta epäiltyjen tiedot rikostutkinnan ja lainvalvonta-toimien yhteydessä. Tietosuoja-asetus pitää sisällään useita käsitteitä, joiden piiriin kuulu-minen vaikuttaa siihen, miten asetusta sovelletaan rekisterinpitäjään, joka hoitaa lakisää-teistä tehtäväänsä. Tällaisia käsitteitä ovat esimerkiksi lakisääteinen velvoite, julkishallinnon elin , julkisen vallan käyttö, yleinen etu tai toiminta sosiaaliturvan alalla. ETK:n hoitaessa julkista hallintotehtäväänsä ja lakisääteisiä velvoitteitaan sen katsotaan hoitavan myös tieto-suoja-asetuksen tarkoittamaa julkista tehtävää ja lakisääteisiä velvoitteita (art. 6. 1. c). EU-tietosuoja-asetus korvaa nykyisen kansallisen henkilötietolain (523/1999) ja vuoden 1995 henkilötietodirektiivin (95/46/EY) siltä osin kuin henkilötietojen käsittely kuuluu asetuksen soveltamisalaan.¹²¹

ETK:n tulee voida osoittaa, että se noudattaa asetuksen henkilötietojen käsittelyn periaatteita (5.2 artikla). EU:n tietosuojavaltuutetun mukaan vaadittavia periaatteita (accountability-pe-riaatteet) ovat ainakin organisaation korkeimman johdon hyväksymät läpinäkyvät tieto-suoja- ja yksityisyyden suojaperiaatteet ja myös henkilökunnan pitää olla tietoinen tietosuo-japeriaatteista ja niistä tulee saada koulutusta. Lisäksi organisaation ylimmän johdon tulee kantaa vastuu siitä, että tietosuojaperiaatteita noudatetaan organisaatiossa. Periaatteita tulee myös jatkuvasti arvioida ja arvioinnin tuloksia tulee pystyä esittämään tietosuojaviranomai-sille ja muille yhteistyökumppaneille ja asianosaitietosuojaviranomai-sille. Organisaation on myös täytynyt luoda menettelytavat siltä varalta, että tietosuojaperiaatteita ei noudateta tai tapahtuu tietosuoja-loukkaus. ETK noudattaa edellä mainittuja periaatteita. Vaikka ETK ei ole viranomainen tai julkishallinnon elin, asetuksen edellyttämä tietosuojavastaava (art. 37) on nimitetty myös ETK:ssa. ETK käsittelee myös arkaluonteisia henkilötietoja kuten terveyteen liittyviä tie-toja, laissa säädettyjä tehtäviä hoitaessaan¹²². Asetuksen 9.2 artiklassa on tyhjentävä luettelo tilanteista, jolloin arkaluonteisia hekilötietoja on mahdollista käsitellä ilman asianosaisen suostumusta.

Myös työeläkealan erityislaissa TyEL:ssa on säädetty ETK:n oikeudesta saada tietoja asian ratkaisemiseksi ja lakisääteisen tehtävän toimeenpanemiseksi (TyEL 198 §). TyEL:n 198 § kattaa myös arkaluonteiset tiedot kuten ” välttämättömät tiedot eläkkeenhakijan potilasasia-kirjoista, kuntoutuksesta, terveydentilasta, hoidosta sekä työkyvystä, jollei hakija itse toimita

121 Eduskunta.fi: EU:n tietosuojauudistus

122 Eu-tietosuoja-asetuksen johtolause 45, s. 25 käsittelylle on peruste kansallisessa oikeudessa. Asetuksen joh-danto-osassa on tarkennettu sitä, kuinka laajasti asetus sallii terveystietoja käsiteltävän.

edellä mainittuja tietoja” asian ratkaisemiseksi. ETK:lla on oikeus saada tietoja selvitte-lyissään myös asianosaisilta, työntekijältä (TyEL 196 §) ja työnantajalta (TyEL 195 §).

4.3 Työsuhdeselvittelyasia ETK:ssa

Yksityisen sektorin 17 vuotta täyttänyt työntekijä vakuutetaan työntekijän eläkelain (TyEL 395/2006) mukaan, mikäli hänen työansionsa ovat vähintään 58,27 euroa kalenterikuukau-dessa vuonna 2018. Usein ei ole itsestään selvää, tekeekö työnsuorittaja työtään työsuhteessa vai itsenäisenä yrittäjänä. Mikäli kyseessä on työsuhde, tulee työnantajan työeläkevakuuttaa työntekijä TyEL:n mukaan. Jos kyseessä on yrittäjänä tehty työ, tulee yrittäjän itse vakuuttaa itsensä yrittäjän eläkelain (YEL 1272/2006) tai maatalousyrittäjien eläkelain (MyEL 1280/2006) mukaan YEL:n tai MyEL:n edellytysten täyttyessä.¹²³

Työsuhteen olemassaolo TyEL:a sovellettaessa todennetaan työoikeudellisten työsuhteen yleisten tunnusmerkkien perusteella (TyösopL 55/2001). Tällaisia työsuhteen tunnusmerk-kejä ovat työnsuorittajan ja työnteettäjän välinen työsopimus, työn tekeminen toiselle toisen lukuun, työstä saatu vastike sekä se, että työntekijä tekee työn johdon ja valvonnan alaisena (TyösopL 1 §).

Selvittelyssä arvioidaan myös työskentelyn itsenäisyyteen ja vapauteen liittyviä asioita sekä työnsuorittajan taloudellista panosta työssä. Arvioinnissa muun muassa mietitään, mitä osa-puolet ovat tarkoittaneet sopimusta tehdessään, saako työntekijä käyttää sijaisia tai apulaisia ilman työnteettäjän lupaa, käyttääkö työntekijä työnteettäjän välineitä ja tapahtuuko työs-kentely työnantajan tiloissa. Yrittäjäasemassa työnsuorittaja on itse työnjohtaja ja työnteet-täjällä on vain valmiin työn tai tuotteen tarkastus- ja valvontaoikeus. Itsenäinen yrittäjä kan-taa myös koko riskin sekä maksaa yleensä itse veronsa ennakkoverolipulla. Työntekijäase-massa olevalta pidätetään työnantajan toimesta veroennakko, josta työntekijä saa ennakon-pidätystodistuksen.¹²⁴

Todennettaessa jälkikäteen työsuhteen olemassaoloa ja sen työeläkelakien piiriin kuulumista on aina ensin selvitettävä, mitä työeläkelakia työskentelyyn sovelletaan ja kuuluuko

123 Rissanen ym. 2017, s. 58.

124 Rissanen ym. 2017, s. 58─59. Ks. esimerkiksi VakO:n ratkaisu (3460/2001, päätös 19.6.2002). Asiaan liit-tyviä ratkaisuja: ELK 3336/00 ja ETKsov 12249.

kentely vakuuttaa Suomen työeläkelakien mukaan. Toinen tärkeä osa-alue työsuhdeselvitte-lyasiassa on kuulla asianosaisia sekä arvioida saatua näyttöä ja sen riittävyyttä ja sitä, mil-laista mahdollista lisänäyttöä työntekijältä vaaditaan. Työsuhdeselvittely on siten aina koko-naisselvittelyn tulos ja jokainen selvittelyasia on tapauskohtainen. Näytössä tärkeä rooli on eläkkeen perusteena olevilla työansioilla ja ennen vuotta 2007 myös työsuhteen kestolla.

Ennen vuotta 2007 oli voimassa työntekijäin eläkelaki (TEL 395/1961), nyttemmin kumottu laki.

4.3.1 Selvityksen hankkiminen ja näyttökysymykset

ETK soveltaa hallintolakia asian selvittämisessä ja asianosaisen kuulemisessa ellei työelä-kelaeissa toisin säädetä. Tilanteissa, joissa henkilö on saanut työeläkelakien mukaisen työ-eläkeotteen ja selvitettävä työsuhde on yli kuusi vuotta vanha, on selvitysvelvollisuus yksin työntekijällä (TyEL 75 b §). ETK:lla on ainoastaan hallintolain mukainen asiakkaan neu-vontavelvollisuus selvittelyasiassa. HL:n 8 § mukaan ETK kertoo asiakkaalle, millaista näyt-töä asiakkaan tulee asiansa ratkaisemiseksi toimittaa. TyEL 75b §:n mukaan ” Jos työntekijä osoittaa riidattomasti, että hänellä on ollut edellä mainittua kuutta vuotta aikaisemmin sel-laisia eläkkeeseen oikeuttavia yksityisten alojen 75 §:n 1 momentin 1, 3 tai 4 kohdassa tar-koitettuja ansioita tai etuuksia, joita ei ole otettu huomioon oikein eläkkeeseen oikeuttavina, eläkelaitos tai Eläketurvakeskus ottaa tiedot huomioon takautuvasti. Riidattomasti osoitetut työansiot otetaan huomioon maksamisvuoden ansioina.” Tällaisessa tapauksessa sovellet-tavaksi tulee siis työeläkealan erityislaki (TyEL 395/2006), jossa on selkeästi vaativampi selvitysvelvollisuus työntekijällä. Vertailtaessa TyEL:a ja hallintolakia tässä yhteydessä työ-eläkealan erityislaki on huomattavasti tiukempi asiakkaan näkökulmasta ja vapauttaa selke-ästi ETK:n toimijana kokonaan näytön hankkimisesta. Muilta kuin näytön hankkimisen osalta selvittelyasia tulee käsitellä hallintolain menettelysäännösten mukaan.

Käytännössä TyEL 75b § tulee sovellettavaksi, jos työntekijä on saanut työeläkeotteen mas-saotejakelussa, työeläkeote on lähetetty asiakkaan pyynnöstä tai asiakas on käynyt katso-massa työeläkeotteensa verkkopalvelussa 1.1.2007 jälkeen ennen katso-massaotejakelua. Vuo-desta 2013 alkaen työeläkeote lähetetään pääsääntöisesti kolmen vuoden välein. Tällöin ETK:n selvittämisvelvollisuus koskee kuutta työeläkeotteen antamisvuotta edeltävää kalen-terivuotta, tätä vanhemmilta vuosilta työntekijällä on velvollisuus esittää riidaton selvitys työsuhteen todentamiseksi.¹²⁵

125 EV 69/2011 vp – HE 74/2011 vp, s. 2.

Alla oikeustapaus TyEL 75 b §:n soveltamisesta

Työeläkelaitos oli antanut sitovan päätöksen työsuhdeasiassa ja katsonut, että hakijalla ei ollut riidatonta selvitystä työsuhteensa todentamiseksi. Työntekijä oli työskennellyt muusikkona 1960-luvulla useita vuosia. Aluksi hän oli saanut muusikkokeikat hankkimalla ne itse ja myö-hemmin ohjelmatoimiston kautta. Todisteina työskentelystä työntekijällä oli lehtileikkeitä ja erään ravintolan esite, johon oli kirjattu puolivuotisen työsuhteen päättyminen ja allekirjoitus-päivä. Eläkelaitos katsoi, että hakijalla ei ole työskentelystään riidatonta näyttöä (TyEL 75 b

§). Hakija valitti työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan ja edelleen Vakuutusoikeu-teen.

VakO antoi ratkaisunsa (dnro 392/2017/4452). Hakija oli saanut työeläkeotteen. Hakijaa oli kuultu. Hän oli ilmoittanut, että hänellä ei ole muuta todistusta työskentelystään kuin lehtimai-nokset ja työpaikkasuositukset. Myös VakO katsoi, että työntekijällä ei ole TyEL 75 b §:n mukaista riidatonta näyttöä työsuhteen todentamiseksi ja eläkeoikeuden saamiseksi. Verotie-toja tai välittömästi työsuhteen päättyessä annettuja palkka- tai työtodistuksia ei ollut ole-massa. Verotiedoista ei käynyt myöskään ilmi työansioita maksaneiden työnantajien nimiä eikä työsuhdeaikoja.

Edellä mainitussa tilanteessa näytön täytyy siis olla riidaton. Työeläkealalla käytännön so-veltamisessa ja kuten yllä olevasta VakO:n päätöksestä on luettavissa riidaton näyttö on yk-siselitteinen. Riidattomana näyttönä pidetään verotietoja tai välittömästi työsuhteen päätty-essä annettua palkka- ja/tai työtodistusta. Ennen vuotta 2005 työntekijän tuli esittää työsken-telystä aina myös työsuhdeaika työtodistuksella.

Mikäli työeläkeotetta ei ole annettu ja selvityspyyntö koskee selvityspyyntövuotta edel-tänyttä kuutta kalenterivuotta, ETK selvittää työntekijän vaatimuksesta tietojen oikeel-lisuuden. Näyttötaakka myöskään vanhojen vuosien (yli kuusi vuotta ) osalta ei ole niin an-kara. ETK:lla on selvitysvelvollisuus asian ratkaisemiseksi. Näytöksi hyväksytään riittävä selvitys, joka on sellainen selvitys, jonka perusteella työskentely voidaan todentaa. Jos palk-katietoja ei ole käytettävissä, palkka voidaan arvioida, jos on olemassa ja käytettävissä sel-laiset tiedot, joiden perusteella arviointi voidaan tehdä. Arviointitietona voidaan käyttää es-imerkiksi veroäyritietoja, saman työnantajan palveluksessa olleiden samaa työtä tehneiden muiden työntekijöiden palkkatietoja. Työntekijää myös kuullaan ja otetaan huomioon hänen

arvionsa ratkaistaessa asia.¹²⁶ Edellä mainittu työeläkealan TEL 10 a §:n mukainen (kumottu säännös) muistuttaa sisällöltään HL:n 31 §:ää, jonka mukaan ”Viranomaisen on huolehdit-tava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. Asianosaisen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa pe-rusteista. Asianosaisen on muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian vittämiseen.” Työntekijän on tällöin tarvittaessa esitettävä vaatimuksensa perusteista sel-lainen selvitys kuin häneltä kohtuudella voidaan edellyttää, kun otetaan huomioon myös eläkelaitoksen ja ETK:n mahdollisuudet hankkia selvitys. Hyvän hallinnon vaatimuksen mukaan ETK viranomaisena tekee yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. HL:n 10 §:n muk-aan ETK:n toimesta hankitmuk-aan oleellinen selvitystieto, joka on ETK:lla, eläkelaitoksella tai muulla taholla ja joka pystytään vaivatta hankkimaan.

Mikäli näyttöä työsuhdeajasta tarvitaan, vakiintuneen käytännön mukaan riittävänä todis-teena voidaan yleensä pitää heti työskentelyn päättyessä kirjoitettua työtodistusta.

Työsopimus voi olla lisänäyttönä selvittelyssä, mutta se ei riitä kuitenkaan yksistään todis-tamaan työsuhteen olemassaoloa tai varsinkaan sitä, että työ on tosiallisesti tehty.

Käytännössä työtodistusta, joka on kirjoitettu huomattavasti työsuhteen päättymisen jälkeen tai jopa vasta eläkehakemusvaiheessa, ei voida pitää luotettavana. Sen epäluotettavuutta voi-daan perustella sillä, että tällöin työntekijällä on voinut olla mahdollisuus vaikuttaa saa-maansa työtodistukseen. Hän on voinut olla esimerkiksi perheyrityksen perheenjäsen tai työskentelystä ei ole maksettu veroja tai muita sosiaaliturvamaksuja ja eläkehakemuksen tullessa ajankohtaiseksi työntekijä haluaa hyötymistarkoituksessa parantaa työeläkkeensä ta-soa. Näin ollen ei voida varmistua siitä, että työskentelyä on tosiasiallisesti ollut. Tätä lin-jausta ja ajattelua tukee muun muassa perustuslain 6 §:n mukainen yhdenvertaisuusperiaate, joka saa merkityssisältönsä siitä, että hallinnossa asioivia kohdellaan tasapuolisesti. Ilman kyseistä linjausta kansalaiset voisivat olla eriarvoisessa asemassa, koska tällaisessa tilan-teessa asian tulkinta voisi helposti vaihdella. Ratkaisutoiminnan tulee olla siis johdonmu-kaista siten, että tosiseikkoja arvioitaessa tulee harkita samanlaisia tapauksissa samoilla pe-rusteilla.¹²⁷ Arvioitaessa työtodistusta työsuhdeselvittelyn tosiseikkana yhdenmukainen lin-jaus jälkikäteen kirjoitetuista työtodistuksista varmistaa ratkaisutoiminnan oikeudenmukai-suutta , ennustettavuutta sekä johdonmukaioikeudenmukai-suutta työeläkealan asiakkaiden hyväksi.

126 HE 74/2011 vp, s. 12.

127 HE 72/2002 vp, s. 59.

4.3.2 Näyttönä verotiedot

Selvitettäessä jälkikäteen työskentelyn TyEL:n piiriin kuulumista on verotiedoilla näyttönä suuri merkitys. ETK:lla on oikeus saada tietoja verottajalta vakuuttamisasian ratkaisemiseksi (TyEL 198 §). VML:n 7 §:n mukaan ” verovelvollisen on verotusta varten ilmoitettava ve-roviranomaiselle veronalaiset tulonsa” Siinä tapauksessa, että verotusasia on tulkinnanva-rainen ja verovelvollinen on toiminut vilpittömässä mielessä, verottajan tulee ratkaista asia verovelvollisen eduksi (VML 26.2 §).¹²⁸

Vero-oikeudessa luottamuksensuojaperiaate nousee johtavaksi periaatteeksi. Se estää vero-velvolliselle kohtuuttomat vaikutukset silloin, kun tehdään taannehtivasti verotuspäätöksiä.

Veronsaaja kantaa yleensä riskin virheellisestä verotuspäätöksestä paitsi, jos on kysymys lainvastaisesta verotuksesta. Tällöin verottajan pitää oikaista virheellinen päätös.¹²⁹ Tuloverotuksen uudemmassa oikeuskäytännössä luottamuksensuojaa ja sen sisältöä on arvi-oitu veroviranomaisen tutkimisvelvollisuuden laajuuden näkökulmasta. Veromenettelylaki asettaa veroviranomaiselle velvollisuuden tutkia saamansa tiedot sekä selvitykset huomioi-den verovelvollisen yhhuomioi-denmukainen kohtelu, verovalvonnan tarpeet sekä asian laatu ja laa-juus. Esimerkkinä oikeuskäytännöstä voidaan mainita KHO:n ratkaisu 2010:50. Vastaavasti KHO otti myös kantaa ratkaisussaan 2012:74 luottamuksensuojan ja viranomaisen tutkimus-velvollisuuden väliseen suhteeseen.¹³⁰

Luottamuksensuoja ja veroviranomaisen uudelleentutkimusvelvollisuus liittyy mielestäni myös työeläkeasian selvittämiseen. Verottaja on voinut antaa verotuspäätöksen, jossa ei ole huomioitu myöhemmin työntekijän aloitteesta tulevaa työsuhdeselvittelypyynnön työsken-telyä, tällöin veroviranomaisen on tutkittava verovuosi veromenettelylain 26.7 §:n mukai-sesti ja korjattava työntekijän verotus kyseiseltä vuodelta sekä perittävä verot kyseisestä an-siotulosta jälkikäteen. Tällöin työeläkelait ja verolait toimivat niin sanotusti yhdessä. Vero-viranomaisen selvityksen ja verojen perinnän jälkeen työsuhde voidaan todentaa kuuluvan myös työeläkelakien piiriin.

128 Myrsky – Svensk 2016, s. 397.

129 Myrsky – Svensk 2016, s. 397.

130 HE 29/2016 vp, s. 28.

Lähtökohtaisesti, jotta työsuhde voidaan jälkikäteen rekisteröidä työeläkkeeseen oikeutta-vaksi, on työskentelyn palkkatiedot voitava aina todentaa verotuksesta. Joskin edellä on käy-nyt ilmi, että joissain tapauksissa palkkoja voidaan arvioida, jos selvittelyssä muut seikat ovat selvästi osoittaneet työsuhteen olemassaolon. Edellä mainitusta johtuen on työelä-keotteen tarkistaminen tärkeää, jotta puutteet voidaan korjata ja tiedot olisivat saatavissa ve-rotuksesta. VML:n 56 §:n mukaan ” Siltä osin kuin verovelvollinen ei ole antanut veroilmoi-tusta tai hän on antanut puutteellisen, erehdyttävän tai väärän veroilmoituksen, muun tiedon tai asiakirjan taikka muuten laiminlyönyt ilmoittamisvelvollisuutensa, verotuksen oikaisu verovelvollisen vahingoksi on tehtävä viiden vuoden kuluessa verovelvollisen verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta.” Edellä mainittuun perustuen, jos selvitettävä työs-kentely on kuusi vuotta vanhempi ja työntekijä on saanut työeläkeotteen, siirtyy kyseisen näytön hankkiminen työntekijälle kokonaan (TyEL 75 b §).

4.3.3 Asianosaisella olevat tiedot ja asian ratkaiseminen käytettävissä olevilla tiedoilla Työsuhdeselvittelyissä asianosaisia ovat työntekijä, työnantaja ja eläkelaitos. Työsuhdesel-vittelyasia tulee yleensä vireille eläkkeenhakijan työeläkehakemuksen yhteydessä tai SITO-asiana¹³¹. Joskus voi tulla erimielisyyttä eri osapuolten kesken siitä, kuinka työskentely tulisi vakuuttaa työeläkelakien mukaan. Työskentely voi olla TyEL:n tai YEL:n mukaan vakuu-tettava. TyEL- tilanteessa ratkaisun sovellettavasta laista tekee TyEL 10 §:n mukaan ETK.

Lähtökohtaisesti työsuhdeselvittelytapaukset ovat aina asianosaisaloitteisia. Tämän vuoksi tilanteesta riippuen asianosaiselle voi syntyä ETK:hon verrattuna raskaampi selvitystaakka.

Raskaampi selvitystaakka syntyy yleensä sen vuoksi, että asian ratkaisu voi olla kiinni asi-anosaisella hallussaan olevista tiedoista, yleensä sellaisista tiedoista, joita ETK:lla ei ole tai joiden hankkiminen voi olla usein asianosaiselle helpompaa.

Selvitettävät työskentelyajat voivat olla hyvin vanhoja ja se vaikeuttaa niiden selvittämistä takautuvasti. Esimerkiksi verottajalta saatavia ansiotuloja ei enää selvittelyvaiheessa usein-kaan ole, sillä verolain (706/2007) 20 §:n muusein-kaan henkilöverotus vanhenee viidessä vuo-dessa. Hallintolain mukaan viranomaisen tulee kuulla asianosaista ja pyytää lisäselvitystä asianosaiselta (HL 34 §). Siinä tapauksessa, että verottajalta ei ole saatavissa kyseistä selvi-tettävää verovuotta, ETK kääntyy asianosaisen puoleen, koska hänellä voi olla hallussaan

131 SITO-asiassa on yleensä impulssina työntekijän saama työeläkeote, josta työntekijä huomaa jonkin työsuh-deajan ja palkan puuttuvan. SITO-asia on työntekijäaloitteinen yksittäispyyntö puuttuvan tai väärin vakuutetun työsuhteen työeläkevakuuttamisen korjaamiseksi. Työntekijällä ja työnantajalla on heidän halutessaan oikeus saada sitova päätös työntekijän työsuhteesta työeläkevakuuttamisasiassa.

verotiedot, joiden perusteella työsuhde voitaisiin todentaa. Vaikka ETK neuvoo asianosaista hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti toimittamaan tarvittavat ja oikeat selvitykset (HL 8 §), valitettavan usein on kuitenkin niin, että asianosainen on passiivinen, eikä tee yhteis-työtä ETK:n kanssa tai hän ei pysty tai ymmärrä jostain syystä toimittaa ETK:lle pyydettyjä tietoja. Koska ETK:lla on asiassa ratkaisupakko, se ratkaisee asian käytettävissä olevilla tie-doilla. Viittaan tässä erääseen ETK:n antamaan eläkepäätökseen, joka oli ratkaistu käytettä-vissä olevilla tiedoilla:

ETK hylkäsi eläkkeenhakijan vanhuuseläkehakemuksen käytettävissä olevilla tiedoilla, koska riittävien tietojen puuttuessa eläkkeenhakijan ei voitu selvittää olleen työntekijäin eläkelain (TEL) piiriin kuuluvassa työsuhteessa. Eläkkeenhakija oli ilmoittanut työskennelleensä vuo-sina 1962-1963 työsuhteessa yksityisellä työnantajalla, joka ei ollut järjestänyt työeläkevakuu-tusta työeläkeyhtiössä. ETK pyrki hankkimaan kaikki saatavissa olevat tiedot eläkkeenhakijan työsuhteen selvittämiseksi. Verotietoja ei ollut enää saatavilla, ainoastaan äyritiedot, joista ei käynyt ilmi palkan maksajaa. Työnantajaa ei voitu myöskään kuulla. Vastuun työsuhteen näy-tön hankkimisesta katsottiin olevan eläkkeenhakijalla, koska työsuhteen päättymisestä oli ku-lunut yli viisi vuotta. Eläkkeenhakija ei toimittanut pyydettyjä selvityksiä. Eläkkeenhakija va-litti ETK:n päätöksestä eläkelautakuntaan (ELK) sekä lähetti myöhemmin lisäselvityksenä työtodistuksen kyseisestä työsuhteesta ELK:lle. Työtodistuksen saatuaan ETK antoi ELK:lle uuden lausunnon ja katsoi, että eläkkeenhakijan työsuhteen voitiin katsoa näytetyn toteen työ-todistuksella. ELK antoi tutkimattajättämispäätöksen, koska valitus oli saapunut myöhässä.

ETK tutki asian uudestaan ja oikaisi aikaisemmin antamansa hylkäävän päätöksen, koska va-lituksen vireillä ollessa oli saatu riittävä näyttö työsuhteesta. (ETK:n päätös 13.1.2004, ELK 1140/2004, ETK:n oikaisupäätös 24.11.2004)

Edellä kuvailtu tapaus on hyvin tavallinen ja usein toistuva ETK:n käsittelyssä.

Tyypillinen tapaus niistä tilanteista, joissa päätös voidaan antaa käytettävissä olevilla tie-doilla ilman asianosaisen kuulemista, voi olla muun muassa myös sellainen, että asiakirjoissa katsotaan olevan kaikki tarpeellinen tieto tai asiakirjojen tietojen perusteella voidaan tulkita, että kuuleminen on ilmeisen tarpeetonta.Tällöin yleensä myös henkilön työsuhderekisteri on tyhjä ja etuuden hakija ei tuo hakemuksessaan esiin sellaista tietoa, jonka perusteella selvit-telytyöhön tulisi viran puolesta ryhtyä. Myös tilanne, jossa etuuden hakijaa yritetään kuulla, mutta pyynnöistä huolimatta hakija ei halua, pysty tai osaa tehdä yhteistyötä ja antaa selvi-tyksiä ETK:lle, voidaan ratkaista käytettävissä olevilla tiedoilla. Seuraavassa tapauksessa

ETK katsoi, että sillä oli ollut hallussaan tarvitsemansa tiedot asian ratkaisemiseksi ja se ei kuullut hakijaa:

Ulkomailla asuva eläkkeenhakija haki Suomen työeläkelakien mukaista vanhuuseläkettä. Hä-nen työsuhderekisterinsä oli tyhjä eikä hän hakemuksessaan ollut ilmoittanut työskentelyä Suomessa. ETK ei kuullut hakijaa, koska hakija oli antanut riittävät tiedot eläkehakemukses-saan. ETK hylkäsi vanhuuseläkettä koskevan työeläkehakemuksen käytettävissä olevilla tie-doilla ja sillä perusteella, että halkija ei ollut työskennellyt Suomessa. Hakija valitti ETK:n päätöksestä TELK:iin vedoten siihen, että päätös perustui puutteellisiin tietoihin. Valitukses-saan hän ilmoitti työskennelleensä Suomessa vuosina 1955-1960. Hän oli työskentelynsä ai-kana alle 23-vuotias ja hän muutti ulkomaille vuonna 1960. TELK hylkäsi valituksen sillä perusteella, että työskentely oli ollut ennen työntekijäin eläkelain (TEL) voimaantuloa ja li-säksi hakija oli ollut alle 23-vuotias työskennellessään. (ETK:n päätös 20.6.2013, TELK 3038/3002/2013)

ETK:n toimintakulttuurissa kuulemisvelvollisuudesta poiketaan vain, jos hyväksytään vaa-timus, joka ei vaikuta toiseen asianosaiseen tai jos kuuleminen on ilmeisen tarpeetonta. Yllä olevassa oikeustapauksessa kuulemista pidettiin ilmeisen tarpeettomana ja hakemuksessa oli tarpeelliset tiedot asian ratkaisemiseksi.

ETK:lla on lakisääteistä julkista tehtävää hoitaessaan merkittävä rooli asian selvittämisessä.

HL:n 31 §:n mukaan ”Viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset.” HL:n 22 §:n mukaan ” Jos viranomaiselle toimitettu asiakirja on puutteellinen, viranomaisen on kehotettava lähettäjää määräajassa täydentämään asiakirjaa, jollei se ole tarpeetonta asian ratkaisemiseksi. Asiakirjan lähettäjälle on ilmoitettava, miten asiakirjaa on täydennettävä.”

Työeläkealalla lähtökohtaisesti ETK hankkii tarvittavat selvitykset siltä osin ja ne tiedot, jotka ETK:n on helpompi ja nopeampi saada verrattuna asianosaiseen. ETK hyödyntää käy-tössään olevia rekistereitä ja yhteistyötahoja kuten verottajaa saadakseen tarpeelliset tiedot asian ratkaisemiseksi. ETK:n selvittelyissä yhteistyö viranomaisten ja yhteistyökumppanei-den kanssa on tärkeä osa selvittelyä (TyEL 212 §) sekä (HL 10 §).

Perinteisesti työeläkeasioiden ensi asteen hallintomenettelyssä asianosaisen kuuleminen eri-laisista ETK:n hallussa olevista asiakirjoista on melko vähäistä, koska yleensä asianosaisella

on jo tietoa niistä perusteista ja asiakirjoista, jotka ovat ETK:n hallussa ja vaikuttavat asian

on jo tietoa niistä perusteista ja asiakirjoista, jotka ovat ETK:n hallussa ja vaikuttavat asian