Yksikön johdon näkemys linjaorganisaatiosta

6.2.1 Tutkimusyksikkö strategian luomisen tasona

”Ja musta yksikön rooli on lisätä meidän kiinnostavuuttamme yhteistyökump-panina, elikkä luoda ja edistää näitä asiakkuuksia, syventää ja edistää näitä nykyisiä asiakkuuksia ja luoda uusia edellytyksiä ja käydä siellä niiden teknolo-gia-toimitusjohtajatasolla keskustelua, mitä he tarvitsevat. Ei niinkään mennä myymään jotakin hanketta vaan enemmänkin keskustella jonkun vaikka Metson teknologiajohtajan kanssa, et miten voimme olla avuksi.” (toimialajohtaja) 500 hengen tutkimusyksikkö on iso kokonaisuus, joka sisältää hyvin monenlais-ta osaamismonenlais-ta. Tällöin yksikkömonenlais-tason rooli osaamisen myynnissä on lähinnä mark-kinointia ja uusien suuntien hakemista pohjaksi varsinaiselle myyntityölle, joka tapahtuu alue- ja ryhmätasolla. Linjaorganisaation myynnin tueksi tuotetaan esimerkiksi markkinointimateriaalia. Suhteita keskeisiin asiakkaisiin hoidetaan koordinoidusti johtajatason yhteydenpidon avulla. Hyvät kontaktit auttavat myös strategian luomisessa tarvittavan tiedon hankkimisessa ympäristöstä, esimerkiksi teknologioiden muutoksiin liittyen.

Ryhmätasolla toiminnan fokus on käytännön jokapäiväisessä työssä, mutta yk-sikkötasolla pitäisi suuntautua enemmän tulevaisuuteen. Siellä pitäisi pystyä hallitsemaan laajoja kokonaisuuksia ja hahmottamaan, miten maailma on muut-tumassa laajemmalti. Tätä tietoa tulee myös tutkijoiden kautta, mutta sen yhdis-teleminen, prosessointi ja tulevaisuutta koskevan mielikuvan, vision luonti on yksikkötason toimialaa.

Yksikön strategisen kehittämisen pitää olla yhteneväinen VTT:n strategisen linjauksen kanssa ja yhteydessä VTT-tasoon. Tutkimusjohtajan näkemyksen mukaan yksikön pitää yksinkertaistaa VTT-tason strategia niin, että henkilöstö ymmärtää siitä, mihin suuntaan ollaan menossa. TUOssa tämä on tehty määritte-lemällä tutkimuksen painoalueet. Yksikön strategiassa yhdistyvät sekä alhaalta

että ylhäältä tulevat impulssit. Liiketoimintastrategia määräytyy osittain VTT-tasolta. Sitä seuraavat muun muassa teknologia-, henkilöstö- ja markkinointistra-tegiat sekä alempien organisaatiotasojen stramarkkinointistra-tegiat.

Yksikkö oli VTT:ssä tulosvastuullinen organisaation osa, joskin tulosvastuuta oli TUO-yksikössä vyörytetty alaspäin. Kokonaisuuden johtamismielessä isolla yksiköllä on kuitenkin huomattavasti ryhmiä tai tutkimusalueita enemmän mah-dollisuuksia strategisten valintojen tekemiseen, panostukseen eteenpäin vietäviin kohteisiin ja riskin kantamiseen.

”No mehän olemme yksi näistä VTT:n kuudesta yksiköstä. Jos ajatellaan meidän profiloitumista, niin asiakaskunnan ja teknologian suhteen me ollaan varmasti verkottunein VTT:n yksiköistä. Joku voi sanoo, et siin on fokusointiongelmaa.

Toisaalta mun mielestä siinä on uniikki mahdollisuus osaamisten yhdistämiselle.

Ja oon sitä mieltä, et me on ihan mukavia askeleita sillä tiellä otettu, samoin kuin että on kyllä vaikutettu siihen mihin suuntaan VTT on kehittyny.” (toimiala-johtaja)

Yksikön monialaisuus ja hajanaisuus on ollut haaste. Synergian löytämisessä alettiin kuitenkin vähitellen edetä. Yksikön johto suuntautui toiminnassaan voi-makkaasti ulospäin hyödyntäen vaikutus- ja yhteistyökanaviaan paitsi asiakas-kunnan suuntaan myös VTT-kontekstissa pyrkimällä viemään yksikössä kehitet-tyjä uusia toimintatapoja käyttöön VTT-tasoisesti.

6.2.2 Aluetaso johtamisen välineenä

Toimialajohtaja ja tutkimusjohtaja näkivät tutkimusaluetason suurimman lisäar-von johtamisessa ja ryhmien osaamisen yhdistämisessä hahmottaen tutkimus-aluetason merkityksen lähinnä tutkimuspäällikön roolin kautta.

Tutkimuspäällikön tehtävänä on yksikön johdon mukaan ennen kaikkea tukea ryhmäpäälliköitä erilaisissa vastaantulevissa arjen ongelmatilanteissa, kun kaikki ei aina mene suunnitelmien mukaan. Näin tutkimusalue toimisi tasona, jolla sisäiset kriisit ratkaistaan. Tutkimuspäällikön vastuulla on niin ikään huolehtia riittävän tasokkaasta osaamisesta ja sen kohdistumisesta strategian mukaisesti sekä tukea ryhmiä osaamisen myynnissä. Hän on osaltaan avaamassa ovia

asia-kasyrityksiin ja huolehtimassa verkottumisesta ja yhteydenpidosta rahoittajien suuntaan. Näin tutkimuspäällikön tehtävä on luoda alueensa tutkijoille toiminta-edellytyksiä sekä osaamis- että asiakkuusmielessä. Keskeistä on myös pitää huolta siitä, että ryhmät eivät kilpaile keskenään vaan pyrkivät edistämään alueen toimin-taa yhdessä niin, että niiden osaamista tarjotoimin-taan asiakkaille isompina kokonai-suuksina. Tutkimuspäällikön tehtävänä on katsoa myös henkilöstön sijoittumista yli tutkimusryhmien.

Yksikön tutkimusryhmien määrä (kolmisenkymmentä) nähtiin liian suureksi toimialajohtajan suoraan johdettavaksi; ”kuusi kertaa kuusi” nähtiin tässä asiassa hyväksi nyrkkisäännöksi. Tutkimusalue on lisäksi aihealueiltaankin vielä sen kokoinen organisaation osa, että siinä kyetään käymään asiantuntijoiden välistä keskustelua.

Henkilöstöpäällikön näkemyksen mukaan aluetason lisäarvoa ei vielä ollut kovin aktiivisesti lähdetty hakemaan. Tutkimusalue voisi olla erityisesti osaamisyhteisö ja resurssipuskuri kysyntävaihtelussa. Lisäksi myös henkilöstöpäällikkö katsoi tutkimusalueen olevan tarpeellinen välitaso, koska yksikkö on muuten liian suuri johdettavaksi.

6.2.3 Tutkimusryhmä osaamisen kotipesänä

”Tutkimusryhmä on osaamisen kotipesä. Jos sen oikein karakterisoi, niin musta ryhmä on joukko ihmisiä, joilla on toisiaan täydentävä osaamisprofiili ja ne yhdessä muodostaa sitten sellasen sopivan osaamisen kotipesän, joka myöskin vastaa sen osaamisen kehittymisestä ja tarvittavasta verkottumisesta muiden osaajien kanssa.” (toimialajohtaja)

Johdon puheessa painottuu näkemys ryhmän keskeisestä merkityksestä osaami-sen kehittämisessä. Se on myös ihmisten ”koti, josta lähdetään muualle töihin”

eli tekemään tutkimusta projekteissa. Myynti on sekä ryhmän että tutkimusalu-een vastuulla. Tutkimusjohtaja näkee ryhmän velvollisuudeksi suunnata osaami-sensa tulevaisuudessa sellaisille aihealueille, joissa on kysyntää. Verkottuminen on keskeisen tärkeää, jotta ryhmä saa kehittämiseensä impulsseja ulkopuolelta.

Yhteistyökyky muiden VTT:n ryhmien kanssa on välttämätöntä, jotta päästään isompaan hankekokoon.

”Kyl mä ryhmän nimeen vannon yhä voimakkaammin. Se on mulle kirkastunu ja yks niitä isoja asioita mihin mä uskon, koska ryhmä on lähiyhteisö, eli siel ihmi-nen on ihmisenä. Se on jaksamisen kotipesä, se on se missä opitaan yhdessä tai sitten ei opita yhdessä. Siel on lähijohtaminen. Et se on hyvin monin tavoin tär-kee paikka. Siel viedään osaamista eteenpäin, sitä ydinosaamista eteenpäin, joka on tärkee.” (henkilöstöpäällikkö)

Henkilöstöpäällikkö puolestaan painottaa ryhmän toimivuutta yhteisönä. Toi-minta ei kuitenkaan voi olla yksinomaan ryhmän vetäjän vastuulla, vaan olen-naista on ryhmän yhteinen tahtotila ja näkemys tulevaisuudestaan. Keskeistä on kuitenkin, että vetäjällä on mahdollisuus panostaa riittävästi esimiestehtäväänsä ja että hän saa siihen myös tukea omilta esimiehiltään.