Pääomasijoittajilla on keskeinen merkitys suomalaisten pkt-yritysten kasvun rahoittajina ja pääomasijoittamisen välillisetkin vaikutukset ulottuvat laajalti kansantalouteen. Pää-omasijoituksilla vahvistetaan muun muassa yritysten kasvupotentiaalia ja kiihdytetään niiden kasvua, jotka kasvaessaan luovat positiivisia vaikutuksia yhteiskuntaan esimer-kiksi uusien työpaikkojen muodossa. Valittu aihe koettiin tärkeäksi, koska pkt-sektorin yritysten työllistävä vaikutus on Suomessa suuri. Kaikista yrityksistä 99 % on pieniä eli alle 50 työntekijää työllistäviä ja 0,7 % keskisuuria eli korkeintaan 250 työntekijää työl-listäviä. Näiden yritysten osalta liiketoiminnan kasvu on tulevaisuudessakin todennä-köisempää kuin esimerkiksi suurten monikansallisten toimijoiden, joiden päätöksiä oh-jaa korostuneesti edulliset työvoima- ja tuotantokustannukset.
Useassa tapauksessa pkt-sektorin pääomasijoittajan kohdeyrityksen hallitus yrittää analysoida ja ohjata liiketoimintaa pelkästään taloudellisiin tunnuslukuihin, mennee-seen aikaan sekä toimivan johdon selvityksiin ja näkemyksiin perustuen. Hallituksella ei ole käytössään tarkempaa tai tuoreempaa tietoa siitä, miten yritykselle asettamansa toiminnalliset ja operatiiviset tavoitteet ovat toteutumassa ja mihin suuntaan yrityksen kilpailukyky on tulevaisuudessa kehittymässä toimialalla tai markkinoilla. Näillä tekijöillä on keskeinen merkitys ja vaikutus yrityksen menestykseen ja sitä kautta myös omista-ja-arvoon. Proaktiivinen ja nopea reagointi mahdollisiin negatiivisiin poikkeamiin tavoit-teista on suomalaisissa pkt-yrityksissä ja valitettavasti myös pääomasijoittajan kohde-yhtiöissä käytännössä tuloksetonta pelkästään taloudellisten ja toteutuneiden budjetti-tunnuslukujen pohjalta.
Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää systemaattinen toimintamalli sekä luoda suoritus-kyvyn esimerkkimittaristo, millä pääomasijoittajan toimintaa voidaan tehostaa sekä näin kohdeyrityksen liiketoimintaa tukea ja kehittää suomalaisissa pkt-sektorin yrityksissä.
Tavoitteena oli lisäksi esitellä kansainvälisestikin käytössä olevia menetelmiä strategi-an jalkauttamiseen, yrityksen liiketoimintamallin kehittämiseen sekä suorituskyvyn joh-tamisen tukemiseen. Tutkimuksessa keskityttiin omistaja-arvoon, sen kasvattamiseen suomalaisen pkt-sektorin yritysten pääomasijoittamisessa ja miten suorituskyvyn joh-taminen sekä mittaus tätä tavoitetta voi osaltaan tukea. Pääomasijoittajan tärkein teh-tävä on pyrkiä kasvattamaan sijoituskohdeyrityksen osakkeiden ja siten omistaja-arvoa keskipitkällä aikajänteellä. Pääomasijoittajan kohdeyhtiön, kuten muidenkin pkt-sektorin yritysten hallituksille strategioiden toteuttamisessa toimivien ja tehokkaiden menettely-tapojen kartoittaminen oli yksi tämän tutkimuksen tavoitteista.
Tässä tutkimuksessa etsittiin vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin:
1. Miten pääomasijoittaja voi sijoitusaikana tehokkaammin kehittää kohdeyrityksen lii-ketoimintaa ja siten kasvattaa omistaja-arvoa?
2. Miten suorituskyvyn johtamisella ja mittaamisella voidaan tukea omistaja-arvon kas-vattamista suomalaisen pkt-sektorin pääomasijoittamisessa?
3. Miten pääomasijoittaja voi jo aikaisessa vaiheessa tunnistaa kohdeyrityksen tulevan taloudellisen kriisin?
Johtavana kriteerinä tähän tutkimukseen käytetyn aineiston valinnassa oli ajankohtai-suus sekä sisältö. Tutkimusta kuvaa parhaiten päätöksenteko- metodologinen tutki-musote, joka koostuu sekä teoreettisesta että normatiivisesta ulottuvuudesta. Työssä pyrittiin kehittämään yrityksen johtamiseen liittyviä ongelmaratkaisumenetelmiä kuiten-kin ilman matemaattista mallinnusta. Teoria-aineistosta valituista menetelmistä ja käy-tännön työkaluista muodostettiin hypoteettinen malli, minkä soveltuvuutta pääomasijoit-tajan toimintamallina testattiin asiantuntijoilla sekä henkilökohtaisin että puhelinhaastat-teluin. Tutkimuksessa ei sijoituskohdeyritys ollut varsinaisena tutkimuskohteena, vaan kyseisen yrityksen hallituksessa toimiva pääomasijoittaja ja hänen lisäarvonsa yrityk-sen kehittämisessä.
Tutkimustuloksiin ja johtopäätöksiin päädyttiin osaltaan myös osallistuvan havainnoin-nin lopputuloksena, johon saatiin tämän tutkimustyön aikana vahvasti tukea kirjallisesta tutkimusaineistosta sekä asiantuntijahaastatteluista. Tutkija osallistui yli viiden vuoden ajan vuosina 2002-2007 tutkimuskohteiden ehdoilla niiden toimintaan ja oli havainnoi-tavan ryhmän jäsen. Tutkimuksen alkuvaiheessa haastateltiin myös yli 40 vuoden yrit-täjä- ja sijoittajakokemuksen omaavaa hallitusammattilaista, jonka käytännön koke-muksia sekä näkemyksiä nimenomaan pkt-sektorin yritysten johdossa ja hallituksissa arvioitiin tämän tutkimuksen kirjallisen aineiston tukena. Lopullinen toimintamallin tes-taus suoritettiin haastattelemalla muun muassa nykyistä businessenkeliä ja hallinnoin-tiyhtiön osakasta, jolla on monikymmenvuotinen kansainvälinen kokemus teollisuusyri-tysten toimitusjohtajuuksista sekä hallitustyöskentelystä. Toimintamallin testausta täy-dennettiin lisäksi lähettämällä ennakkoon viidelle valitulle yritysten vastuullisissa johto-tehtävissä toimivalle henkilöille yhteenveto pääomasijoittajan toimintamallista. Tämän jälkeen suoritettiin noin tunnin mittainen puhelinhaastattelu esitettyjen menetelmien ja työkalujen hyödynnettävyydestä pkt-yritysten johtamisen tukena.
Kohdeyrityksen strategian toteuttamiseen tulee panostaa riittävästi aikaa ja resursseja, koska vain siten tehdyt suunnitelmat alkavat tuottaa toivottua tulosta ja vaikuttaa posi-tiivisesti myös omistaja-arvoon. Strategian tehokkaaseen toteutukseen läpi koko orga-nisaation on yritysjohdon käytettävissä erilaisia jo olemassa olevia työkaluja. Näistä tunnetuimpia ja samalla käyttökelpoisimpia ovat esimerkiksi Balanced Score Card- ja Strategiakartta–tyyppiset havainnolliset toimintamallit. Tämän tutkimuksen pääomasi-joittajan toimintamallissa esitellään eri menetelmien etuja. Näitä voi tapauskohtaisesti olla esimerkiksi sijoitusta harkittaessa epävarmuustekijöiden vähentyminen sekä ar-vonmäärityksen tarkentuminen käytettävissä olevien tarkempien sekä laajempien lähtö-tietojen ansiosta.
Sijoitusaikainen kohdeyrityksen varsinainen liiketoimintamallin arviointi ja valinta alkaa siitä, että hallituksessa pohditaan ensin huolellisesti ja kattavasti kaikkia eri mahdolli-suuksia tyydyttää yrityksen tärkeiden tunnistettujen asiakaskohderyhmien olemassa olevia tarpeita. Tämän jälkeen hahmotellaan johtoryhmän tukemana varsinainen suun-nitelma, miten oma yritys pystyisi nämä tarpeet täyttämään kattavasti ja kannattavasti.
Seuraavaksi verrataan yrityksen mahdollista nykyistä liiketoimintamallia tähän ideaali-malliin ja arvioidaan, miten paljon sitä tulee muuttaa tähän tavoitetilaan pääsemiseksi.
Tässä pääomasijoittajan liiketoimintamallin kehitysprosessissa ja lopullisessa valinnas-sa esitetty Business Model Canvas on erittäin havainnollinen sekä tiivistetty malli, jota käytetään jo laajasti kansainvälisesti sekä eri toimialojen yritysten liiketoiminnan kehit-tämisessä.
Pääomasijoittaja saa ensikontaktinsa potentiaalisista sijoituskohteista joko suoraan omien yritysyhteyksiensä ja verkostojensa välityksellä tai kohdeyritysten suorien yhtey-denottojen kautta. Kun kyseessä on joko oman aktiivisen tai kohdeyritysten suorien yhteydenottojen kautta tulevat sijoitusneuvottelualoitteet on pääomasijoittajan helpompi toteuttaa näissä tapauksissa omaa tapaansa toimia ja hyödyntää sijoitusprosessiaan tukevia toimintamalleja sekä hyväksi koettuja arviointityökaluja. Toimintamallin testauk-seen liittyvässä haastattelussa Leskinen (2014) totesi 'Business Due Diligence' – tyyppisten tarkastusten yleistyneen pääomasijoitustoiminnassa. Nämä yleensä kan-sainvälisten liikkeenjohdon konsulttien tekemät laajat ulkopuoliset tarkastukset ja yksi-tyiskohtaiset analyysit käsittävät kattavan läpileikkauksen kohdeyrityksen liiketoimin-nasta, toimintaympäristöstä sekä niihin liittyvistä riskeistä mutta samalla myös tulevai-suuden mahdollisuuksista yrityksen arvon kasvattamiseksi. Konsulttitoimiston loppura-portti auttaa sijoittajaa näkemään, millaisia mahdollisuuksia suunniteltu sijoitus tarjoaa tulevaisuudessa kohdeyrityksen liiketoiminnalle. Raportin lisäarvo syntyy tehtyjen
ha-vaintojen huolellisesta analyysistä, erilaisista toimenpide-ehdotuksista sekä mahdolli-sista strategiavaihtoehdoista.
Pääomasijoittajan kohdeyhtiön hallituksen tulee liiketoiminnan seuraamisessa ja oh-jaamisessa ottaa perinteisten taloudellisten suorituskykymittareiden eli tuloslaskelma- ja taselukujen lisäksi mukaan myös keskeisimpiä ei-taloudellisia seurattavia asioita.
Niiden avulla muodostuu ajantasaisempi kuva kohdeyhtiön kilpailukyvystä sekä menes-tyksestä. Mitä pienemmästä yrityksestä ja korkeammasta organisaatiotasosta on ky-symys, sitä enemmän liiketoiminnan seuraaminen ja ohjaaminen tapahtuu seurausmit-tareiden eli toteutuneiden taloudellisten tunnuslukujen kautta. Vastaavasti suuremmas-sa yrityksessä pystytään löytämään jo huomattavasti paremmin operatiivisia mitattavia kohteita ja asioita, joiden avulla saadaan ajantasaisempaa tietoa liiketoiminnan tasossa ja suunnasta.
Suorituskykymittariston tulee rakentua jokaisen yrityksen omista lähtökohdista käsin.
Tähän esimerkkiin valittiin yksi todennäköisimmistä toimialoista, Teknologia, joka sisäl-tää sekä tuote- että palveluliiketoiminnan. Mittaristomallin rakenne perustuu yleisesti käytettyyn Balanced Score Cardin osa-aluejakoon (Talous, Asiakkuus, Prosessit sekä Jatkuvuus ja Henkilöstö), joka on monikäyttöinen sekä kattava ja siksi valittiin tämänkin mallimittariston rakenteeksi. Mallimittariston eri mitattavien asioiden ja seikkojen taus-talla on kohdeyrityksen liiketaloudelliseen asemaan sekä toiminnan jatkuvuuteen liitty-viä perusolettamuksia ja linjauksia. Yrityksen taloudellinen tila ja toiminnan jatkuvuus muodostuu kolmesta perustekijästä ja edellyttää kykyä vastata seuraaviin kysymyksiin:
Riittävätkö rahat aina? Onko tulos riittävä? Onko pääomarakenne terve? Vastauksena näihin kysymyksiin ja tähän tarpeeseen suorituskykymallimittariston pääkäyttötarkoitus rajattiin valvonta- ja hälytystarkoituksiin. Jokaiseen valittuun mittariston osa-alueeseen pyrittiin löytämään näille mittareille tarkoituksenmukaisin käyttöönotto- ja tärkeysjärjes-tys. Eri mittareita voidaan sitten vaiheittain lisätä järjestelmään mukaan kun ensin ko-kemus yrityksen suorituskyvyn mittaamisesta sekä tulosten hyödyntämisestä on lisään-tynyt.
Sijoituskohdeyrityksen mahdollisen taloudellisen kriisin tunnistamisessa nousi tutki-muksen haastatteluissa keskeisesti esille yrityksen käyttöpääoman jatkuvan seurannan merkitys. Melko yksinkertaisilla mittareilla ja menetelmillä pystytään seuraamaan, miten pääomat sitoutuvat yrityksen liiketoimintaan sekä likvidien varojen eli käytännössä kas-san riittävyyttä joka tilanteessa. Näin ollen yrityksen suorituskykymittaristoa
kehitettä-essä tulee seurattavat mittarit valita ensisijaisesti tältä pohjalta ja laajentaa niitä asteit-tain koskemaan myös muita valittuja mitattavia kohteita.
Jo sijoitus- tai rahoitusjärjestelyiden alustavissa neuvotteluissa tulisi rahoittajien edellyt-tää suorituskykymittariston räätälöintiä sekä käyttöönottoa kohdeyrityksessä. Heidän taloudellisen riskin pienentämiseksi, sijoitusten takaisinmaksukyvyn varmistamiseksi sekä yleiseksi lisävakuudeksi on jo sijoituskohdeyrityksen alkeellisellakin suoritusky-kymittaristolla merkitystä. Mittariston käyttöönotossa yleiselläkin tasolla on syytä lähteä liikkeelle kuitenkin näistä perinteisistä, helposti määriteltävistä ja muutamista keskei-simmistä taloudellisista tunnusluvuista. Melko nopeasti tulee kuitenkin pyrkiä lisäämään mitattaviksi kohteiksi myös tärkeimpiä toiminnallisia ja laadullisia kohteita, mitä nämä aiemmin kuvatut ja useat laajat tutkimuksetkin suosittavat. Siksi mittariston rakentami-sessa tulisi noudattaa jonkinlaista asteittaisen laajentamisen mallia tai ajatusta, joka varmistaisi vaivattomamman käyttöönoton.
Sijoituskohdeyritysten hallituksilla on jo tällä hetkellä käytettävissään erilaisia taloudelli-sia tunnuslukuja menneiltä vuosilta, kuukausilta ja luonnollisesti kuluvan tilikauden bud-jetista sekä tilikauden tuloksestakin jotain ennakkotietoa. Näiden pohjalle olisi varsin yksinkertaista rakentaa myös esimerkiksi yrityksen sisäisiä prosesseja, asiakkuustyös-kentelyä, myyntiä ja markkinointia sekä toiminnan yleistä systemaattisuutta kuvaavia mittareita. Aikaisempaan verrattuna juuri toiminnallisista ja laadullisista suorituskykymit-tareista olisi saatavissa tuoreempaa ja tarkempaa tietoa yrityksen liiketoimintaedelly-tyksistä tulevaisuudessa sekä millä vauhdilla ja mihin suuntaan ollaan menossa. Näin yrityksen toiminnan ohjaaminen siirtyisi perinteisestä toteutuneiden lukujen arvioinnista tulevaisuuden liiketoimintaedellytysten analysointiin ja edelleen proaktiiviseen reagoin-tiin.
Tutkimuksessa esitetty pääomasijoittajan toimintamalli sekä eri menetelmät valittujen strategioiden jalkauttamiseksi ja sopivan liiketoimintamallin valitsemiseksi eivät ole itse-tarkoitus. Niiden tapauskohtainen ja harkittu käyttöönotto sekä erilaisten suorituskyky-mittareiden soveltaminen sijoitusaikana tulisi tähdätä kohdeyrityksen kannattavan ja pitkäjänteisen kasvun turvaamiseen. Sijoitusaikainen liiketoiminnan ohjaaminen sekä reagointi mahdollisiin poikkeamiin toteutuu huomattavasti varmemmin kun yrityksen käytössä on suppeampikin suorituskykymittaristo. Millä tahansa toimintamalleilla, me-netelmillä, välineillä tai suorituskyvyn mittaamisella pystytään lopulta sijoituksen irtaan-tumisvaiheessa kertomaan tarkemmin sekä uskottavasti sijoituskohdeyrityksen liike-toiminnasta ja tulevaisuudesta, antaa se potentiaaliselle ostajalle varmennan kuvan ja
käsityksen ostokohteesta. Tässä vaiheessa ostaja arvioi myös yrityksen laskentatoi-men luotettavuutta sekä siten esitettyjen ennusteiden tarkkuutta. Suorituskyvyn mit-taamisella sekä varsinkin ei-taloudellisilla syymittareilla pystytään osoittamaan, että kohdeyrityksen liiketoiminnan johtaminen ja saavutetut tulokset ovat perustuneet yri-tyksen systemaattiseen toimintaan sekä perusteltuihin päätöksiin.
LÄHTEET
Al-Debei & Avison (2010) Developing a unified framework of the business model con-cept. European Journal of Information Systems, 19, pp. 359–376.
(http://search.proquest.com/docview/365486388/fulltextPDF?accountid=27292
Alen, T. (2012). The Impact of Venture Capital and Buyout Investments in Finland. De-partment of Industrial Engineering and Management, Aalto University School of Sci-ence. Master’s Thesis. 124 s.
Atkinson, A.,Waterhouse, J. & Wells, B., (1997). ''A Stakeholder Approach to Strategic Performance Measurement''. Sloan Management Review, Vol. 38, pp.25-37
Bruni-Bossio, V. & Sheenan, N. T. (2013). Leveraging board expertise: strategy map-ping as teaching tool. Journal of Business Strategy. Vol. 34, no. 4, s. 3-10.
Casadesus-Masanell, R. & Ricart, J.E. (2010). From strategy to business models and onto tactics. Long Range Planning, 43 (2–3), April–June, pp. 195–215.
de Waal, A., & Counet, H. (2008). Lessons learned from performance management systems implementations. International Journal of Productivity and Performance Man-agement. Vol. 58, No. 4, 2009 pp. 367-390.
Franco-Santos, M., Lucianetti, L. & Bourne, M. (2012). Contemporary performance measurement systems: A review of their consequences and a framework for research.
Management Accounting Research 23 (2012), s. 79–119.
Hannula, M., & Lönnqvist, A. (2002). Suorituskyvyn mittauksen käsitteet. Metalliteolli-suuden kustannus. 64 s.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (2002). Tutki ja kirjoita. 6-8 p.
Kustannusosakeyhtiö Tammi, Vantaa. 430 s.
Hyvönen, J., (2007). Strategy, performance measurement techniques and information technology of the firm and their links to organizational
performance. Management Accounting Research 18 (3), 343–366.
Johnson, M., Christensen, C. & Kagermann, H. (2008) Reinventing your business model. Harvard Business Review, 86 (12), pp. 50-59+129.
(http://web.ebscohost.com/ehost/pdfviewer/pdfviewer?sid=06c38f8b-4601-42a4-b59e-2207a857a368%40sessionmgr13&vid=1&hid=16)
Kaario Kari, Pennanen Risto, Storbacka Kaj & Mäkinen Hanna-Leena, (2004). Arvo-myynnillä kasvuun, WSOY 2004, ISBN 951-0-29435-7. 182 s.
.
Kaplan, R. S. & Norton, D. P. (1996). The Balanced Scorecard. Translating Strategy into Action. Harvard Business School Press, Boston, Massachusetts. 336 s.
Kaplan, R. S. & Norton, D. P. (2004). The strategy map: Guide to aligning intangible assets. Strategfy & Leadership, 32, 5, 10-17.
Kauppalehti, (2014). Selvitys: Tekes-raha poikii työpaikkoja ja vientiä. Internet-lähteisiin viittaaminen [WWW-dokumentti]. [viitattu 28.01.2014]. Saatavissa:
http://www.kauppalehti.fi/omayritys/selvitys+tekes-raha+poikii+työpaikkoja+ja+vientia/20141611127.
Kasanen, E., Lukka, K., & Siitonen, A. (1991). Konstruktiivinen tutkimusote liiketalous-tieteessä. Liiketaloudellinen aikakauskirja, 40(3), s. 301-329.
Lauriala, J. (2005). Pääomasijoittaminen. Edita. s. 248.
Leskinen, Eero (2014). Businessenkeli ja pääomasijoittaja. Sentica Partners Oy. Haas-tattelu 07.08.2014.
Lönnqvist, A. (2002). Suorituskyvyn mittauksen käyttö suomalaisissa yrityksissä. TTKK, Tuotantotalouden osasto, Lisensiaatintutkimus, Tampere. 145 s.
Micheli P. & Manzoni J-F., (2009). Strategic Performance Measurement: Benefits, Limi-tations and Paradoxes, Long Range Planning, Vol 43,pp. 465-476.
Miettinen, H. (2009). Pääomasijoituksen tavoitteet, vaikutukset ja lisäarvo. Liiketalou-den koulutusohjelma. Turun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. 65 s.
Neely, A. (1998). Measuring Business Performance. London, Profile Books Ltd., The Economist Books. 208 s.
Neely, A.D., Adams, C., Kennerley, M., (2002). The Performance Prism: The Scorecard for Measuring and Managing Business Success. Pearson
Education Ltd., London, UK.
Osterwalder, A., & Pigneur, Y. (2010). Business Model Generation, A Handbook for Visionaries, Game Changers, and Challengers. ISBN: 978-2-8399-0580-0.s. 62
PK-yritys, Tilastokeskus. (2014). [viitattu 10.09.2014]. Saatavissa:
http://www.stat.fi/meta/kas/pk_yritys.html.
PriceWaterhouseCoopers. (2006). Pääomasijoitus –avain yrityksen kasvuun. Suomen pääomasijoitusyhdistys ry. 50 s.
Puhakka, J. (2004). Omistajapolitiikka –moniulotteinen kokonaisuus. LTA 3/04, s. 342-346.
Pyzdek, T., & Keller, P. A. (2003). The six sigma handbook (Vol. 486). New York, NY:
McGraw-Hill.
Pääomasijoitus, (2014). Wikipedia. [viitattu 02.07.2014]. Saatavilla osoitteesta:
//fi.wikipedia.org/w/index.php?title=P%C3%A4%C3%A4omasijoitus&oldid=13666369.
Rantanen, H. (2001). Suorituskyvyn osa-alueiden mittaaminen pkt-yrityksissä. Lap-peenrannan teknillinen korkeakoulu, Lahden yksikkö. Tutkimusraportti 3. ISBN 951-764-614-3. 25 s.
Rantanen, H. (2013). "Suorituskyvyn mittaaminen ja analysointi." Luentokalvot. Lahti:
Lappeenrannan teknillinen yliopisto.
Rantanen H. & Holtari J., (1999). Yrityksen suorituskyvyn analysointi, ISBN 951-764-311-X. 65 s.
Rantanen, H. & Holtari, J. (2000). Suorituskyvyn analysointi päijäthämäläisissä pkt-yrityksissä. Lappeenranta, Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, Tuotantotalouden osasto, Tutkimusraportti 120. ISBN 951-764-436-1. ISSN 0784-7688. 33 s.
Riittinen, M. (2010). Pääomasijoitusten vaikutus pk-yritysten menestykseen. Aalto-yliopisto. s. 121.
SAKE- Suorituskyvyn analysointijärjestelmä pkt-yrityksille, Suunnittelu ja käyttöönotto.
Internet-lähteisiin viittaaminen. [WWW-dokumentti]. [viitattu 14.06.2014]. Saatavissa:
http://www3.lut.fi/tuta/lahti/sake/suunnittelu.htm
Salmi, Ilari (2000), Mitä tilinpäätös kertoo, EDITA 2000, ISBN 951-37-3131-6. 274 s.
Salonen, Matti (2013). Yrittäjä ja hallitusammattilainen. Hallitusammattilaiset ry. Haas-tattelu. 31.12.2013.
Speculand, R. (2009). Six necessary mind shifts for implementing strategy. Business Strategy Series. Vol. 10, no. 3, s. 167-172.
Strategiakartta, (2014). Wikipedia. [viitattu 02.01.2014]. Saatavilla osoitteesta:
//fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Strategiakartta&oldid=13802577.
Suomen pääomasijoitusyhdistys ry (2013a). Pääomasijoittaminen Suomessa Q3/2013.
27 s.
Suomen pääomasijoitusyhdistys ry (2013b). Yrittäjälle. [viitattu 21.12.2013]. Saatavissa http:/www.fvca.fi>yrittäjälle>sijoitusprosessi.
Supercell, Talouselämä. (2014). [viitattu 12.02.2014]. Saatavissa http://www.talouselama.fi/uutiset/supercellin+uskomaton+vuosi+2013++voittoa+349+mi ljoonaa+euroa/a2232060.
Tenhunen, J. (2001). Suorituskyvyn analysointijärjestelmän implementointi pkt-yrityksessä. Digipaino 2001, ISBN 951-764-579-1. 111 s.
Tenhunen, J., & Ukko, J. (2001). Suorituskyvyn analysointijärjestelmä-kokemuksia suunnittelusta ja käyttöönotosta, Tutkimusraportti: Lappeenrannan teknillinen korkea-koulu. Digipaino, Lappeenranta. 39 s.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. (2003). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. 1-2. p. Jyväs-kylä, Gummerus Kirjapaino Oy. 159 s.
Ukko, J., Karhu, J., Pekkola, S., Rantanen, H. & Tenhunen, J. (2007a). Suorituskyky nousuun! Hyödynnä henkilöstösi osaaminen. Helsinki, Työministeriö, Tykes-raportti 57.
66 s.
Ukko, J., Karhu, J. & Rantanen, H. (2007b). 'How to communicate measurement infor-mation successfully in smal and medium-sized enterprises: a regression model', Inter-national Journal of Information Quality, Vol. 1, No. 1, pp.41-59.
Yritystutkimusneuvottelukunta ry, (1999). Yritystutkimuksen tilinpäätösanalyysi, Gau-deamus 1999, ISBN 951-662-780-3. 106 s.
Toimintamallin haastateltavat Haastattelututkimukset:
Nimi Titteli Yritys Ajankohta
Matti Salonen yrittäjä ja sijoittaja Noraktor Oy 31.12.2013 Eero Leskinen osakas Sentica Partners Oy 07.08.2014
Puhelinhaastattelut:
Nimi Titteli Yritys Ajankohta
L.L ex-toimitusjohtaja XX 20.08.2014
M.M ex-toimitusjohtaja YY 21.08.2014
N.N toimitusjohtaja ZZ 21.08.2014
O.O hallituksen puh.joht. VV 25.08.2014
P.P liiketoimintajohtaja WW 26.08.2014