Pääomasijoituksen tavoitteet ja vaikutukset

Pääomasijoittaminen poikkeaa perinteisestä yritys- ja pankkirahoittamisesta ja seuraa-vassa osiossa käsitellään tarkemmin näitä eroavaisuuksia, kuvataan sijoitusprosessia ja selvitetään pääomasijoittamisen vaikutuksia Suomessa.

2.2.1 Pääomasijoitus suhteessa muuhun rahoitukseen

Tavanomaiselle pankkilainalle on tyypillistä, että sille vaaditaan yleensä hyväksyttävä vakuus, joka on usein reaalivakuus, kuten esimerkiksi asunto-osake, kiinteistö- tai yri-tyskiinnitys (PWC, 2006, s. 10). Jos yrityksen rahoitustarpeet ovat merkittäviä, saatta-vat yrityksen käytettävissä olesaatta-vat vakuudet asettaa rajoituksia lainarahan saatavuudel-le. Vieraan pääomanehtoisuus merkitsee myös koronmaksuvelvollisuutta. Saatu rahoi-tus on myös maksettava takaisin rahoittajan kanssa sovitun maksuajan puitteissa. Jos yritys ei pysty suoriutumaan takaisinmaksusta, voi vieraan pääomanehtoinen rahoittaja äärimmäisessä tapauksessa hakea yrityksen konkurssiin (PWC, 2006, s.10).

Oman pääomanehtoiset rahoittajat saavat palkkionsa yrityksen menestymisen myötä.

Pääasiallisen tuottonsa pääomasijoittaja saa tavallisesti realisoidessaan sijoituksensa arvon nousun irtaantuessaan yrityksestä esimerkiksi:

- myymällä osuutensa takaisin yrityksen johdolle

- myymällä osuutensa yritykselle (omien osakkeiden hankkiminen)

- myymällä osuutensa jollekin kolmannelle osapuolelle, kuten teolliselle ostajalle tai toiselle pääomasijoittajalle

- yhtiön pörssilistautumisen kautta

Suomessa pääomasijoitustoiminnan kehitys on johtanut kommandiittiyhtiömuotoisten rahastojen käyttöön, koska tätä yhtiömuotoa koskevan sääntelyn tahdonvaltaisuus mahdollistaa rahaston määräaikaisuuden sekä varojen keräämisen ja jakamisen jous-tavan järjestämisen. Lisäksi verorasituksen jakautuminen kommandiittiyhtiön yhtiömies-ten (sijoittajien ja hallinnointiyhtiön) kesken on selkeää (PWC, 2006, s. 14). Rahasto-rakennetta havainnollistaa kuva kaksi.

KUVA 2: Rahastorakenne (PriceWaterhouseCoopers, 2006, s. 14)

Hallinnointiyhtiö perustaa kommandiittiyhtiömuotoisen ja määräaikaisen pääomasijoi-tusrahaston, johon kerätään pääasiassa institutionaalisilta sijoittajilta sekä eläkevakuu-tusyhtiöiltä sijoitussitoumuksia. Varsinainen sijoitus ja pääomien siirto tapahtuu vasta rahaston sijoituspolitiikassa määriteltyjen ja kohdeyritystä koskevien ehtojen täytyttyä.

Aikaisemmin pääomarahastojen sijoittajat osallistuivat rahaston sijoittamiseen liittyvään päätöksentekoon, mutta viimeisten vuosien aikana he ovat pidättäneet itsellään vain veto-oikeuden. Tämän on osaltaan mahdollistanut rahastojen raportoinnin sekä sijoi-tussopimusten kehittyminen.

2.2.2 Sijoitusprosessi

Sijoitusprosessin ensimmäisessä vaiheessa sijoituspyynnön arviointi perustuu yrityk-sen laatimaan liiketoimintasuunnitelmaan. Sijoittajille esitetyistä hankkeista karsiutuu tässä vaiheessa käytännössä suurin osa eli arviolta noin 90% (Suomen pääomasijoi-tusyhdistys ry, 2013b). Alustava arviointi suoritetaan suhteellisen nopeassa ajassa, joten yrityksen kannalta on tärkeää, että liiketoimintasuunnitelma on laadittu huolella sekä yhteydenotto kohdistetaan yrityksen ja kehitysvaiheen kannalta oikean tyyppiseen

sijoittajaan. Hyvin laadittu liiketoimintasuunnitelman yhteenveto on paras tapa herättää sijoittajan kiinnostus jatkotarkasteluun (Suomen pääomasijoitusyhdistys ry, 2013b).

Pääomasijoittaja käyttää valintaperusteena yrityksen liiketaloudellisten suunnitelmien ohella sijoituspyynnön soveltuvuutta omaan strategiaansa. Sijoitusstrategia voi mää-räytyä esimerkiksi sijoituksen koon, yrityksen kehitysvaiheen, toimialan ja sijainnin mu-kaan. Tämän jälkeen järjestetään yleensä tapaaminen yrityksen johdon kanssa, missä karsiutuu vielä noin puolet jäljellä olevista yrityksistä (Suomen pääomasijoitusyhdistys ry, 2013b).

Kolmannessa vaiheessa pääomasijoittaja tutustuu kohdeyritykseen perusteellisesti.

Yleisesti tärkeimpänä kriteerinä pidetään yrityksen johdon valmiuksia kyseisen liiketoi-mintasuunnitelman toteuttamiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen. Varsinkin yrityksen laatimien taloudellisten ennusteiden realistisuutta ja lähtökohtaolettamusten perusteita arvioidaan tässä vaiheessa erittäin kriittisesti: Käytännössä liikevaihdon kasvuennus-teet joudutaan usein puolittamaan ja suunniteltujen toimenpiteiden aikataulut tuplaa-maan, jotta päästään lähemmäksi realistisia lukuja. Muita tärkeitä seikkoja ovat yrityk-sen kohdemarkkinoiden koko ja tulevaisuuden kehitys, tuotteen ja teknologian kilpailu-kyky sekä liiketoiminnan vaatima pääoma sijoitushetkellä ja lisäsijoitustarpeet jatkossa (Suomen pääomasijoitusyhdistys ry, 2013b).

Sijoitusprosessin edetessä pääomasijoittaja suorittaa samalla yrityksen arvonmääritys-tä. Yrityksen tai liiketoiminnan arvo voidaan määrittää usealla eri tavalla. Pääomasijoit-tajien arvonmääritystavat perustuvat yhtäältä arvioon siitä, mikä on liiketoiminnan arvo ennen sijoitusta ja toisaalta siihen, mikä on sijoitettavan yrityksen tuottopotentiaali sijoi-tuksen jälkeen ja mikä olisi todennäköinen irtaantumisvaiheessa saatava hinta (PWC, 2006, s. 25). Yrittäjän tai osakasryhmän ja sijoittajan päästyä yhteisymmärrykseen yri-tyksen arvosta määritellään sijoittajan saama omistusosuus yrityksestä. Pääomasijoitus tehdään loppujen lopuksi noin 3-4 prosenttiin saaduista sijoituspyynnöistä (Suomen pääomasijoitusyhdistys ry, 2013b).

2.2.3 Osakassopimus

Kohdeyrityksen, henkilöosakkaiden ja pääomasijoittajan eli käytännössä pääomarahas-ton välille tehdään osakassopimus, missä sovitaan tulevan yhteistyön keskeisistä eh-doista ja toimintatavoista (Miettinen, 2009, s. 27). Osakassopimuksella täydennetään ja muutetaan osittain osakeyhtiölain sopimuksenvaraisia määräyksiä sekä sillä paranne-taan usein myös vähemmistöosakkeenomistajansuojaa. Osakassopimuksen lopullisiin

ehtoihin vaikuttavat Miettisen (2009, s. 27) tutkimuksen mukaan lain lisäksi kansainvä-linen ja toimialan kehitys, sopimuksen eri osapuolten tavoitteet, luovuus sekä käydyt sijoitusneuvottelut.

Pääomasijoittajan tavoitteena osakassopimuksessa on kontrollin lisääminen sijoitus-kohteessa, sijoituskohteen tekeminen läpinäkyvämmäksi ja ennakoitavammaksi sekä luonnollisesti oman tuoton turvaaminen ja kasvattaminen. Sopimuksessa sovitaan osakkaiden kesken muun muassa päätäntävallasta, varojen jaosta, osingonjakopolitii-kasta, omistuksien realisoinnista irtautumisen yhteydessä sekä osakkeiden lunastami-sesta kaikissa mahdollisissa muissakin tilanteissa. Kaikkien osapuolten tavoitteeksi osakassopimukseen kirjataan yleensä kasvun sijasta yrityksen arvon kasvattaminen (Miettinen, 2009, s. 27).

Osakassopimuksella halutaan Miettisen (2009, s. 28) työn mukaan vaikuttaa seuraaviin asioihin:

- osallistuminen tärkeisiin päätöksiin

- omistuksen suhteellisen määrän väheneminen (diluutio) - likviditeetti vähemmistöomistajan osakkeille

- osakeomistusten muutos yhtiössä

- vaikutusmahdollisuus avainhenkilövalintoihin ja palkkausehtoihin - osallistuminen yhtiön johtoon ja hallintoon

- tiedonsaanti yhtiön toiminnasta.

Keskeisiä osakassopimuksessa sovittavia asioita on hallituspaikkojen jakaantuminen eri osakkaiden kesken. Tämä antaa pääomasijoittajalle mahdollisuuden täyttää halli-tuspaikkansa joko oman hallinnointiyhtiön henkilöstöllä tai jollain ulkopuolisella edusta-jalla ja asiantuntiedusta-jalla. Varsin usein sovitaan yhdessä osakkaiden kesken jonkun halli-tuspaikan täyttämisestä toimialaosaajalla pääomasijoittajan asemaa ja kontaktiverkos-toa hyödyntäen.

2.2.4 Pääomasijoituksen vaikutuksia

Yritykset, joihin on tehty pääomasijoituksia, ovat kasvaneet keskimäärin nopeammin kuin muut yritykset (PWC, 2006, s. 33). Pääomasijoituksen olennainen osa on yleensä sijoittajan tai sijoittajan vastuuhenkilön henkilökohtainen sitoutuminen yritykseen – mikä myös erottaa pääomasijoituksen muusta yrityksen rahoituksesta. Pääomasijoittaja pyr-kii nostamaan yrityksen arvoa puuttumatta päivittäiseen liiketoimintaan. Pääomasijoitta-jan tuoma lisäarvo ja asiantuntemus kohdistuvat pääasiassa hallitustyöskentelyyn, stra-tegioiden kehittämiseen, rahoituksen kokonaisjärjestelyihin, taloudellisten- ja

johtamis-järjestelmien kehittämiseen, toimialatuntemukseen, yritysten kansainvälistämiseen se-kä yritysjärjestelyihin (PWC, 2006, s. 33).

Pääomasijoittajat toimivat usein yhdessä muiden rahoittajien kanssa ja voivat näin tar-jota yrittäjälle kokonaisen rahoituspaketin. Pääomasijoittajan mukanaolo luo yritykselle uskottavuutta muiden rahoittajien ja yhteistyökumppaneiden silmissä – onhan pääoma-sijoittaja valinnut kohdeyrityksensä tarkan seulan läpi. Vaikka yrittäjän suhteellinen osakeomistus kaventuisikin pääomasijoituksen myötä, voi omistusosuuden arvo tule-vaisuudessa olla paljon suurempi kuin ennen sijoitusta (PWC, 2006, s.33).

Pääomasijoitus vaikuttaa merkittävästi yrityksen menestykseen. Vaikka suuri osa koh-deyrityksien kasvusta ja menestyksestä johtuukin pääomasijoituksesta, myös muu si-joittajan antama tuki on ollut tärkeää. Pääomasisi-joittajan osallistuminen ei yleensä lopu sijoituksen tekemiseen, vaan sijoittaja voi auttaa kohdeyhtiötä taloudellisissa ja strate-gisissa kysymyksissä, johdon rekrytoinnissa, kontaktien luomisessa sekä markkinain-formaation hankkimisessa (PWC, 2006, s. 33). Suurimmalla osalla pääomasijoittajista on laaja kokemus yritysmaailmasta. Tärkein kokemus on kuitenkin se, että sijoittaja ollut mukana rahoittamassa ja avustamassa nopeassa kasvussa olevia yrityksiä. Tuen määrä ja laatu vaihtelevat aktiivisesta passiiviseen sijoittajakohtaisesti.

Vuonna 2012 toteutettiin tutkimus (Alen, 2012) pääomasijoittamisen vaikuttavuudesta Suomessa. Tarkastelun kohteena oli vuosien 2002-2008 aikana 282 tehtyä ensisijoitus-ta suomalaisiin yhtiöihin, joiensisijoitus-ta verrattiin keskenään samanlaisiin yrityspareihin (koko, kasvu, kannattavuus, innovatiivisuus ja ikä), joilla oli yhtäläinen todennäköisyys saada pääomasijoitus. Tutkimustulosten perusteella havaittiin pääomasijoittajien kohdeyritys-ten kasvavan muita yrityksiä selkeästi nopeammin kaikilla keskeisillä mittareilla tarkas-teltuna. Sijoituksen keskimääräinen vaikutus kohdeyritysten liikevaihdon kasvuun oli yhdeksän prosenttia vuodessa ja työntekijämäärän kasvuun kuusi vuodessa. Jalos-tusarvolla, joka kuvaa yrityksen tuotteeseen tuomaa arvoa (käyttökate + palkat + vuok-rat), mitattuna kolmen vuoden keskimääräisten kasvuvauhtien ero oli kuusi prosenttia pääomasijoituksen saaneiden yritysten hyväksi. Myös taseen loppusumman kasvuluku-jen kasvu oli keskimäärin neljä prosenttia nopeampaa. Tutkimustuloksena todettiin myös, että pääomasijoitus lisää kohdeyritysten vientikeskeisyyttä sekä ulkomaisten jäsenten määrää yhtiön hallituksessa, mutta tämän osalta oli suuria yrityskohtaisia ero-ja havaittavissa (Alen, 2012, s. 88).

Innovatiivisuuden havaittiin Alenin (2012, s. 89) tutkimuksessa kasvaneen ainoastaan aikaisen vaiheen (venture capital) pääomasijoituksen saaneiden yhtiöiden joukossa.

Nämä yritykset tuottivat verrokkeja enemmän patentteja ja aineetonta omaisuutta, mut-ta tuotekehityspanostuksissa ei tutkimuksessa havaittu merkittäviä eroja. Pääomasijoi-tuksen saaneiden yritysten hallituksissa jäsenet ovat keskimäärin verrokkeja ko-keneempia iällä, ulkopuolisten johtotehtävien määrällä sekä edustamiensa yritysten koolla mitattuna (Alen, 2012, s. 90).

Alenin (2012) tutkimuksesta ei valitettavasti käy selville, kuinka moni näistä tutkimuk-sen sijoituskohdeyrityksestä oli saanut pääomasijoituktutkimuk-sen lisäksi myös jotain muuta ulkopuolista ja reaalivakuudetonta rahoitusta. Muun muassa Tekes, joka on valtion virasto ja kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön alaisuuteen, rahoitti 1860 projektia vuonna 2013. Näihin suunnatuista 577 miljoonasta eurosta 67 % kohdistui pienille ja keskisuu-rille yrityksille. Tekesin oman selvityksen mukaan sen kautta sijoitetut valtion verovarat tuottavat uutta liiketoimintaa sekä työpaikkoja ja vauhdittavat merkittävästi yritysten kasvua sekä kansainvälistymistä (Kauppalehti, 2013).

Vuosina 2009-2012 Tekesin rahoittamien pk-yritysten liikevaihto kasvoi 20 % enem-män kuin muissa vastaavissa yrityksissä. Työpaikat vastaavasti lisääntyivät 17 % enemmän. Näiden rahoitettujen pk-yritysten viennin vuosikasvu oli 20 %. Tekesin oman tutkimuksen mukaan sen rahoittamien nuorten innovatiivisten yritysten liikevaih-don kasvu oli viisinkertainen vertailuyrityksiin verrattuna. Vuotuinen kasvu oli keskimää-rin 150 % vuosina 2006-2010. Nuorille startup-yrityksille Tekes myönsi 133 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja monille näistä yrityksistä valtion rahoitus on elinehto, koska pan-kit myöntävät niukasti luottoja startup-yrityksille tarvittavien reaalivakuuksien puuttues-sa (Kauppalehti, 2013).

Voidaan siten perustellusti olettaa, että Alenin (2012) tutkimuksen kohdeyrityksistä osa oli saanut myös jotain muuta ulkopuolista vakuudetonta rahoitusta vauhdittaakseen liiketoimintansa kasvua sekä kansainvälistymistä. Koska pääomasijoittajat tuntevat laajasti eri yksityisiä sekä julkisia rahoituslähteitä, pystyvät he omien kontaktiensa kaut-ta järjestelemään hallinnassaan olevien sijoituskohdeyritysten rahoituskaut-tarpeisiin kul-loinkin sopivimman rahoituspaketin. Todennäköisesti tämä ilmenee osittain myös Ale-nin (2102) tutkimuksen lopputuloksissa.