Aktiivinen pääomasijoittaja pyrkii omalla kokemuksellaan ja osaamisellaan tuomaan hallituksen jäsenenä joko itse tai asiantuntijaverkostonsa avulla jotain lisäarvoa yrityk-sen liiketoiminnalle. Toteutuneita taloudellisia lukuja on yleensä hyvin hallitukyrityk-sen käy-tettävissä tarvittavien päätösten pohjaksi, mutta ne pääsääntöisesti pohjautuvat pelkäs-tään kohdeyrityksen tuloslaskelman eri eriin sekä kuukausittaisiin toteutumiin verrattu-na aiempiin vuosiin sekä kuluvan tilikauden budjetoituun. Ainoastaan näiden tietojen kautta hallituksen näkymä tulevaisuuteen on lähes olematon ja yrityksen liiketoiminnan tarkempi analysointi mahdotonta, jos mahdollisiin korjaaviin toimenpiteisiin ja reagoin-tiin poikkeustilanteissa pitäisi pystyä riittävän nopeasti.
Varsinainen perusta omistaja-arvolle ja sen kasvattamiselle suomalaisen pkt-yrityksen pääomasijoittamisessa luodaan hyvien ja tulevaisuuden kasvupotentiaalia omaavien kohdeyritysten etsimisellä, riittävän tarkalla analysoinnilla sekä sijoitushetken kohtuulli-sella arvostukkohtuulli-sella. Sijoitusaikana ei enää pystytä korjaamaan näitä mahdollisia alku-vaiheen epäonnistumisia. Kun on ensin varmistettu ammattitaitoisen ja motivoituneen hallituksen valinta, tulee pääomasijoittajan hallitustyöskentelyssään panostaa valittujen strategioiden toteuttamiseen havainnollisilla ja tehokkailla työkaluilla. Ne mahdollistavat kohdeyrityksen visioiden ja arvojen jakamisen edelleen helpommin ymmärrettäviksi avainmittareiksi ja –tavoitteiksi kaikille organisaatiotasoille sekä kehittävät näin kaikin puolista viestintää yrityksen sisällä. Strategioiden kehittämistä ja toteuttamista on tut-kittu sangen laajasti, mutta käytännöllisempi lähestymiskulma hallitustyöskentelyn vai-kutuksista sekä strategioiden toteutuksen varmistamisesta on jäänyt näissä aikaisem-missa tutkimuksissa vähemmälle huomiolle.
Tässä tutkimuksessa etsittiin vastauksia kolmeen asetettuun tutkimuskysymykseen.
Vastauksena ensimmäiseen kysymykseen, miten pääomasijoittaja voi tehokkaammin kehittää sijoituskohdeyrityksen liiketoimintaa ja siten kasvattaa omistaja-arvoa, tutki-muksessa kuvattiin aluksi välineitä valitun strategian tehokkaaseen toteutukseen läpi koko organisaation. Yritysjohdon käyttöön löytyy työkaluja, joista tunnetuimpia ja sa-malla käyttökelpoisimpia ovat esimerkiksi Balanced Score Card (BSC)- ja Strate-giakartta –tyyppiset havainnolliset toimintamallit. Tämän tutkimuksen pääomasijoittajan toimintamallissa esitetään näiden eri menetelmien ja välineiden etuja käytännön toimi-vuuden kannalta. Näitä voi tapauskohtaisesti olla esimerkiksi sijoitusta harkittaessa epävarmuustekijöiden vähentyminen sekä arvonmäärityksen tarkentuminen käytettä-vissä olevien tarkempien sekä laajempien lähtötietojen ansiosta. Sijoitusaikana ne tu-kevat osaltaan tehokkaasti visioiden ja strategioiden jalkautumista läpi koko
organisaa-tion. Haastatteluissa nousi esille myös mahdollisesti ennen sijoitusta tehtävien erilais-ten ulkopuoliserilais-ten selvityserilais-ten ja analyysien merkitys. Ne voivat parhaassa tapauksessa toimia hallituksen työkaluna sekä konkreettisina suunnitelmina sijoitusaikaisille toimen-piteille.
Yhdeksän kymmenestä yritysten strategiasta epäonnistuu sen menestyksellisessä to-teuttamisessa (Speculand, 2009, s. 167). Hänen mukaansa yritysten johto ja hallitukset ovat tarmokkaasti keskittyneet jo vuosikymmenien ajan loistavien strategioiden kehit-tämiseen ja luomiseen, mutta vasta viime vuosina on ryhdytty kiinnittämään tarpeellista huomioita eri keinoihin strategioiden levittämiseen ja toteutumiseen organisaatioiden sisällä. Johtajien tehtävä ei ole ratkoa päivittäisiä operatiivisia ongelmia, vaan vastata strategioiden suunnittelusta ja tehokkaasta käytännön toteutuksesta.
Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen liittyen tutkimuksessa esiteltiin lisäksi erilaisia tapoja arvioida sekä kehittää kohdeyrityksen liiketoimintamallia. Sijoitusaikainen koh-deyrityksen liiketoimintamallin arviointi ja valinta alkaa siitä, että hallituksessa pohdi-taan ensin huolellisesti ja kattavasti kaikkia eri mahdollisuuksia tyydyttää yrityksen tär-keiden tunnistettujen asiakaskohderyhmien olemassa olevia tarpeita. Tämän jälkeen hahmotellaan johtoryhmän tukemana varsinainen suunnitelma, miten oma yritys pys-tyisi nämä tarpeet täyttämään kattavasti ja kannattavasti. Seuraavaksi verrataan yrityk-sen mahdollista nykyistä liiketoimintamallia tähän ideaalimalliin ja arvioidaan, miten paljon sitä tulee muuttaa tähän tavoitetilaan pääsemiseksi. Tässä pääomasijoittajan liiketoimintamallin kehitysprosessissa ja lopullisessa valinnassa esitetty Business Mo-del Canvas on havainnollinen sekä käytännöllinen prosessimalli, jota käytetään laajasti sekä kansainvälisesti että eri toimialojen yritysten liiketoiminnan kehittämisessä.
Toiseen tutkimuskysymykseen, mikä koski suorituskyvyn johtamisen ja mittaamisen hyödyntämistä omistaja-arvon kasvattamisessa, vastauksena ja ratkaisuna tutkimuk-sessa rakennettiin sekä esitettiin käytännöllinen suorituskyvyn mallimittaristo. Mittarei-den valinnassa huomioitiin pääomasijoittajan toimintamallin arviointiin liittyvissä haas-tatteluissa esille tulleita seikkoja ja mittauskohteita. Esimerkkimittariston pääkäyttötar-koitukseksi valittiin hälytys- ja valvontatarkoitukset, joiden pohjalta valittiin sekä ulkoisia ja sisäisiä suorituskyvyn mittareita että taloudellisia ja ei –taloudellisia mittareita. Malli-mittaristo vastaa näin myös tutkimuksessa asetettuun kolmanteen tutkimuskysymyk-seen siitä, miten pääomasijoittaja voi jo aikaisessa vaiheessa tunnistaa mahdolliset kohdeyrityksen taloudelliset vaikeudet. Juuri harkitusti valituin suorituskykymittarein voidaan parhaassa tapauksessa saada jo hyvissä ajoin heikkoja signaaleja
kohdeyri-tyksen tulevasta kilpailukyvystä markkinoilla. Näin yhtiön hallitus ja operatiivinen johto voi hyödyntää suorituskyvyn mittaamista liiketoiminnan johtamiseen ja ohjaamiseen.
Yrityksen johto saa hieman enemmän aikaa analysoida tilannetta sekä tarvittaessa reagoida korjaavin toimenpitein, ennen kuin mittaustulosten varsinaiset vaikutukset näkyvät laajemmin liiketoiminnassa ja virallisissa tilinpäätösluvuissa.
Päijät-Hämeessä vuonna 1999 suoritetussa kyselytutkimuksessa ilmeni, että esimer-kiksi hintakilpailukykyä, läpimenoaikoja ja tuotantonopeutta, poissaoloja, joustavuutta, asiakas- ja työtyytyväisyyttä sekä palvelutasoa mittasi satunnaisesti tai ei koskaan enemmistö vastanneista yrityksistä. Tähän voi olla syynä, että suomalaisten pkt-yritysten johtamisresurssit ovat niukat, suorituskyvyn mittaamista ei koeta yrityksessä tärkeäksi ja sitä ei osata käyttää palkitsemisjärjestelmien osana tai ei-taloudellisten mittaustulosten saaminen koetaan liian vaikeaksi. Pääomasijoittajan tullessa mukaan sijoituskohdeyrityksen hallintoon perusteet sekä keinot tilanteen korjaamiseksi pitäisi siten olla paremmin olemassa.
Sijoitusaikaisen kohdeyrityksen liiketoiminnan seuraamisessa ja ohjaamisessa hallituk-sen tulee ottaa perinteisten taloudellisten mittareiden lisäksi mukaan myös keskeisim-piä ei-taloudellisia seurattavia asioita. Niiden avulla muodostuu ajantasaisempi kuva kohdeyhtiön kilpailukyvystä sekä menestyksestä. Hallituksen ja johtoryhmän mutta myös muiden yksiköiden kokousmateriaaliin tulee sisällyttää päätös-/tehtäväluettelo, millä tehokkaasti pystytään varmistamaan tehtyjen päätösten toteutuminen läpi koko organisaation.
Tutkimustulosten perusteella on havaittu pääomasijoittajien kohdeyritysten kasvavan muita yrityksiä selkeästi nopeammin kaikilla keskeisillä mittareilla tarkasteltuna. Kuiten-kin vuonna 2012 suomalaisista kohdeyhtiöistä tehdyistä irtautumisista irtautumistavan mukaan 28 % kappaleista ja 6 % euromääristä tapahtui sijoituksen alaskirjauksen kaut-ta eli sijoitkaut-tajat eivät enää kohdiskaut-taneet näille sijoituksilleen tulevaisuudessa tuotto-odotuksia (Suomen pääomasijoitusyhdistys ry, 2013a). Suurin osa sijoitusten alaskirja-uksista johtuu luonnollisesti pääomasijoitalaskirja-uksista riskipitoisempiin siemen-vaiheen ja aikaisen kasvun yrityksiin. Myöhemmän kasvun ja yritysjärjestelyjen sijoituksista varsin merkittävä osa päätyy myös valitettavasti yhtiön toiminnan alasajoon tai konkurssiin.
Juuri näiden jo toimintansa vakiinnuttaneiden sijoituskohdeyritysten liiketoiminnan seu-rantaan sekä ohjaukseen systemaattisella toimintamallilla sekä alkeellisellakin
suori-tuskykymittaristolla olisi keskeinen vaikutus ulkopuolisten rahoittajien luottojen ja sijoit-tajien tuottojen turvaamiseksi.
Suorituskyvyn mittaamisen perimmäisenä tarkoituksena on usein toiminnan ohjaami-nen kohti strategisia tavoitteita. Yrityksillä voi olla hyvin erilaisia tarpeita ja käyttötarkoi-tuksia suorituskyvyn mittaamiselle riippuen muun muassa yrityksen toimialasta, koosta, tavoitteista, erityispiirteistä, liiketaloudellisesta tilanteesta, vallitsevasta taloudellisesta suhdanteesta jne. Alunperin suuryritysten tarpeisiin kehitetyt suorituskyvyn analysointi- ja mittausmenetelmät eivät sellaisenaan sovellu pkt-yritysten tarpeisiin. Koska ne ovat poikkeuksetta liian monimutkaisia ja raskaita vastatakseen pienempien yritysten vaati-muksia, näille pienille ja keskisuurille yrityksille tulisi tarjota yksinkertaisempia ratkaisu-ja suorituskyvyn analysointiin ratkaisu-ja yrityksen johtamisen tueksi (Rantanen, 2001, s. 3).
Suorituskyvyn mittaamisen ja analysoinnin päätehtävä sekä suurissa että pienissäkin yrityksissä on yritysjohdon päätöksenteon tukeminen luotettavan, säännöllisen ja riittä-vän tarkan informaation tuottamisella huolellisesti valituista mittauskohteista (Ukko et al., 2007a, s. 11). Suorituskyvyn analysoinnilla voidaan myös hahmottaa paremmin kokonaisnäkemystä yrityksen menestykseen vaikuttavista tekijöistä sekä niiden välisis-tä syy-yhteyksisvälisis-tä. Jokaisen suorituskykymittaristoon valitun mittarin tulisi olla yksi osa syy-seuraussuhdeketjua, joka selittää valitun strategian merkitystä koko organisaatiol-le.
Sijoituskohdeyrityksen mahdollisen taloudellisen kriisin tunnistamisessa nousi tutki-muksen haastatteluissa keskeisesti esille yrityksen käyttöpääoman jatkuvan seurannan merkitys. Melko yksinkertaisilla mittareilla ja menetelmillä pystytään seuraamaan, miten pääomat sitoutuvat yrityksen liiketoimintaan sekä likvidien varojen eli käytännössä kas-san riittävyyttä joka tilanteessa. Näin ollen yrityksen suorituskykymittaristoa kehitettä-essä tulee seurattavat mittarit valita ensisijaisesti tältä pohjalta ja laajentaa niitä asteit-tain koskemaan myös muita valittuja mitattavia kohteita.
Kokopäivätoiminen talouspäällikkö tai muu yrityksen taloudesta vastaava henkilö on minimivaatimus ja pitäisi näin löytyä sijoituskohdeyrityksestä, jotta edellytyksiä toimin-tamallien tai suorituskykymittariston käyttöönotolle, käytölle tai kehittämiselle olisi ole-massa. Johtamis-, budjetointi- ja raportointijärjestelmien puuttuminen on varsin yleistä pkt-sektorin yrityksissä. Pelkästään yksinkertaisen suorituskykymittariston käyttöönotto voi jo aiheuttaa vastustusta ja tunteen byrokratian lisääntymisestä. Varsinkin aivan pie-nissä insinöörivetoisissa korkean teknologian salkkuyrityksissä tähän kaikkeen
'ylimää-räiseen hallintoon' suhtaudutaan erittäin kriittisesti. Sijoitus- tai jatkorahoitustilanteessa tulisi ulkopuolisen rahoittajan ja pääomasijoittajan kuitenkin edellyttää näissäkin koh-deyrityksissä jonkinlaisen suorituskykymittariston käyttöönottoa vastineeksi sekä lisä-vakuudeksi taloudelliselle panokselleen ja riskilleen.
Rahoituspäätösten perusteiksi on yrityksillä jo tällä hetkellä käytettävissään erilaisia taloudellisia tunnuslukuja menneiltä vuosilta, kuukausilta ja luonnollisesti kuluvan tili-kauden budjetista sekä tilitili-kauden tuloksestakin jotain ennakkotietoa. Näiden pohjalle on varsin yksinkertaista rakentaa myös esimerkiksi yrityksen sisäisiä prosesseja, asi-akkuustyöskentelyä, myyntiä ja markkinointia sekä toiminnan yleistä systemaattisuutta kuvaavia mittareita. Aikaisempaan verrattuna juuri toiminnallisista ja laadullisista suori-tuskykymittareista olisi saatavissa tuoreempaa ja tarkempaa tietoa yrityksen liiketoimin-taedellytyksistä tulevaisuudessa sekä millä vauhdilla ja mihin suuntaan ollaan menos-sa. Näin yrityksen toiminnan ohjaaminen siirtyisi perinteisestä toteutuneiden lukujen arvioinnista tulevaisuuden liiketoimintaedellytysten analysointiin ja edelleen proaktiivi-seen reagointiin. Hyvin rakennettu suorituskykymittaristo toimii parhaassa tapauksessa kuukausittain jatkuvasti käytettynä jopa yritysjohdon ammattitaidon sekä hallitustyös-kentelyn kehittäjänä, eikä pelkästään varmista suunniteltujen tavoitteiden toteutumista.
Koska pääomasijoittaja on sijoituskohdeyrityksessä mukana määräaikaisena omistaja-na, tulee varsinkin hallituksen asiantuntijajäsenten sekä sijoittajan edustajien jatkuvasti sijoitusaikana havainnoida yrityksen toimialaa, toimintaympäristöä sekä markkinatilan-netta mahdollisia sijoittajan irtautumisvaihtoehtoja silmällä pitäen. Millä tahansa toimin-tamalleilla, menetelmillä tai suorituskykymittaristolla pystytään sijoituksen irtaantumis-vaiheessa kertomaan tarkemmin sijoituskohdeyrityksen liiketoiminnasta ja tulevaisuu-desta, antaa se potentiaaliselle ostajalle varmennan kuvan ja uskottavamman käsityk-sen ostokohteesta. Tässä vaiheessa ostaja arvioi myös yritykkäsityk-sen laskentatoimen luo-tettavuutta sekä siten esitettyjen ennusteiden tarkkuutta. Suorituskyvyn mittaamisella sekä varsinkin ei-taloudellisilla syymittareilla pystytään osoittamaan, että kohdeyrityk-sen liiketoiminnan johtaminen ja saavutetut tulokset ovat perustuneet yritykkohdeyrityk-sen syste-maattiseen toimintaan sekä perusteltuihin päätöksiin.
Mitä tarkemmin ja ymmärrettävämmin myyjä pystyy yrityskauppatilanteessa selvittä-mään liiketoiminnan tuloksen muodostumista sekä sen taustalla olevia keskinäisiä riip-puvuuksia ja syy-seuraussuhteita, sitä luotettavamman kuvan se antaa yrityskaupan kohteesta ja siten nopeuttaa mahdollisia jatkoneuvotteluja. Mahdolliset avaintavoitekor-tit ja eri tahojen palkitsemisjärjestelmien arviointikriteerit osoittavat myös
potentiaalisel-le ostajalpotentiaalisel-le yrityksen strategioiden jalkautumisen läpi koko organisaation, mikä osaltaan kertoo koko henkilöstön sitoutumisesta asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Näin ollen ostajataho voi paremmin luottaa siihen, että kohdeyrityksen tuloksentekokyky säilyy todennäköisesti ennallaan mahdollisesta omistusmuutoksesta huolimatta.
Tutkimuksen rajoituksena voidaan pitää sitä, että tämä tutkimus perustuu pääasiassa kansainvälisiin tutkimusraportteihin, julkaisuihin sekä tiedeyhteisöjen tuottamaan mate-riaaliin asettaa omat rajoituksensa tulkinnoille ja tulosten hyödynnettävyydelle suoma-laisen pkt-sektorin kehittämisessä. Samoin nämä mainitut aineistot pohjautuvat pää-sääntöisesti suurten ja kansainvälisten yhtiöiden kokemuksiin, eikä tulokset siksi ole suoraan hyödynnettävissä tämän tutkimuksen käyttötarkoitukseen. Tämä piirre huomi-oiden niistä on löydettävissä meidänkin olosuhteisiin sovellettavia menetelmiä ja työka-luja.
Haastatteluotoksen pienuus ja homogeenisuus vaikeuttavat myös tilastollisesti merkit-tävien yhteyksien ja niistä vedetmerkit-tävien johtopäätösten syntyä. Toisaalta tämän tutki-muksen rajaus määrittelee potentiaalisten haastateltavien joukon hyvinkin rajalliseksi, josta tähän tutkimukseen saatiin riittävän merkittävä ja asiantunteva ryhmä. Tulosten yleistettävyyttä ajatellen on muistettava, että tutkimus kohdistui ainoastaan pieniin ja keski-suuriin suomalaisiin teollisuusyrityksiin. Johtopäätöksiä esitetystä mallista sekä sen eri menetelmistä voi kuitenkin tehdä varauksin tämän rajauksen puitteissa.
Tämän tutkimuksen vahvuutena voidaan pitää haasteellista tutkimusaiheen valintaa, koska vastaavasta aihealueesta löytyy vain vähän edes kansainvälisiä tutkimuksia.
Pääomasijoittajat koetaan etäisinä, usein itseriittoisina ja kylmästi pelkästään sijoittajien etuja ajavina ammattilaisina. Heidän näkemyksiään tai toimintatapojaan ei uskalleta kyseenalaistaa saati esittää vaihtoehtoisia toimintamalleja. Yhteistyön puuttuminen lähes täysin toimialan yritysten välillä saa eri hallinnointiyhtiöt kehittämään omia sijoi-tusaikaisia työskentelytapoja yleisten mallien puuttuessa.
Pääomasijoittamisesta sekä pkt-yritysten kehittämisestä erikseen on kuitenkin tehty lukuisia tutkimuksia ja varsinkin ulkomaisista tiedelähteistä ja kirjallisuudesta on löydet-tävissä runsaasti näihin eri aiheisiin liittyvää materiaalia. Tutkimukset suomalaisesta pääomasijoittamisesta ja sen vaikuttavuudesta sekä hallitustyössä sovellettavista toi-mintamalleista ja eri menetelmistä ovat toistaiseksi jääneet vielä vähäisiksi. Tämä tut-kimus pyrki osaltaan täyttämään olemassa olevaa tarvetta ja siirtämään
kansainväli-sesti hyväksi havaittuja käytäntöjä myös pienempien ja suomalaisten yritysten hyödyn-nettäväksi.
Tutkimuksessa esitettyjen pääomasijoittajan toimintamallin ja eri menetelmien käytän-nön hyödynnettävyys ja toimivuus riippuvat muun muassa kunkin sijoituskohdeyrityk-sen koosta, toimialasta, taloudellisesta tilanteesta ja myös yrityksijoituskohdeyrityk-sen eri sidosryhmistä.
Samoin pääomasijoittajan aktiivisuus kohdeyrityksen hallinnossa vaikuttaa erilaisten toimintatapojen ja työkalujen käyttöönottoon omistaja-arvon kasvattamiseksi. Näin ollen ei ole löydettävissä yhtä ainoaa oikeaa vastausta tai ratkaisua optimaalisista sijoittajan toimintamenetelmistä, vaan jokainen sijoitustapaus on juuri omanlaisensa kokonaisuus.
Haastattelututkimuksella saadaan tämän tyyppisten toimintamallien testauksessa juuri niin monta erilaista vastausta esitetystä mallista ja eri menetelmistä kuin on vastaajia-kin. Vastausten hajonnan ollessa erityisen suuri, ei haastateltavien lukumäärän lisää-misellä ole lopputuloksen tai tutkimuksen uskottavuuden kannalta ratkaisevaa merki-tystä.
Koska pääomasijoittajien kohdeyrityksissä toimii asiantuntijahallitukset, on niissä siten korostunut tarve liiketoiminnan kannattavaan kasvattamiseen sekä toiminnan laajenta-miseen. Siksi nämä sijoituskohdeyritykset voisivat toimia käytännön esimerkkeinä ylei-sesti pkt-sektorin kehittämisessä. Eri toimintamallien hyödyt ja niiden käytöstä saadut positiiviset kokemukset puhuvat puolestaan ja tukevat siten tutkimuksessa esitettyjä ammattimaisia liiketoiminnan johtamisvälineitä. Erilaisissa johto- ja liiketoimintavas-tuussa toimivien henkilöiden vaihtuminen yrityksestä toiseen ja kansainväliset urakier-rot toimialan yritysten sisällä levittävät myös vähitellen tietämystä ja käyttökokemuksia eri yhtiöissä sovellettavista menetelmistä sekä toimintamalleista.