Toimintamallin arviointi ja sovellettavuus suoritettiin haastattelemalla 07.08.2014 Eero Leskistä, nykyistä businessenkeliä ja pääomasijoitusyhteisön hallinnointiyhtiön osakas-ta, jolla on lisäksi monikymmenvuotinen kansainvälinen kokemus teollisuusyritysten toimitusjohtajuuksista sekä hallitustyöskentelystä. Haastattelutilaisuudessa esitettiin ja käytiin yksityiskohtaisesti lävitse sivulla 68 esitetty yhteenveto pääomasijoittajan toimin-tamallista ja sen eri työkaluista sekä menettelytavoista. Toimintamallin arviointia täy-dennettiin tämän jälkeen lähettämällä ensin ennakkoon viidelle valitulle eri pkt-yrityksen vastuullisessa hallitus- tai johtotehtävässä toimineelle henkilöille sama yhteenveto pääomasijoittajan toimintamallista. Toisessa vaiheessa suoritettiin noin tunnin mittainen puhelinhaastattelu esitettyjen menetelmien ja työkalujen hyödynnettävyydestä pkt-yritysten johtamisen tukena. Kahdessa näistä yrityksestä on pääomasijoittaja edelleen enemmistöomistajana.
Tutkimusotokselta edellytetään yleisesti, että se on riittävän iso ja edustava. Johtopää-töksiä ei voi tehdä pitemmälle kuin mihin otos antaa mahdollisuuden. Tutkittavien pe-rusjoukko koostuu pkt-yritysten hallituksen jäsenistä sekä toimivasta operatiivisesta johdosta, joilla on riittävää näkemystä ja kokemusta arvioida tässä tutkimuksessa esi-tettyä toimintamallia ja eri menetelmiä. Tutkimuksen perusjoukko pienenee olennaisesti kun sitä rajataan koskemaan pääomasijoittajien osittain tai täysin omistamia suomalai-sia pkt-yrityksiä. Tätä taustaa vasten toimintamallin testauksessa käytetty haastatelta-vien joukko täyttää riittävän hyvin tutkimukselle ja sen luotettavuudelle asetetut vaati-mukset.
Leskinen (2014) pitää erityisen tärkeänä merkittävimpien sijoitusten osalta korkealaa-tuista ja usein ulkopuolista tarkastusta ja tutkimusta mahdollisen sijoituskohdeyrityksen liiketoiminnasta, toimintaympäristöstä sekä niihin liittyvistä riskeistä mutta samalla myös tulevaisuuden mahdollisuuksista yrityksen arvon kasvattamiseksi. Muita sijoitus-kohteilta vaadittavia ennakkotarkastuksia täydentävät 'Business Due Diligence' – tyyppiset tarkastukset ovat hänen mukaansa yleistyneet viime vuosina pääomasijoitus-toiminnassa ja tehdään useimmissa sijoituskohteissa myös Suomessa. Laaja mutta samalla yksityiskohtainen raportti toimii jatkossa sijoitusaikaisten strategioiden pohjana ja tarvittaessa myös pääomasijoittajan kauppalistana kun lähdetään tarkastelemaan mahdollisia potentiaalisia ostokohteita kohdeyrityksen liiketoiminnan kasvattamiseksi.
Strategiakartta siinä mielessä, mitä Kaplan ja Norton (2004) sillä tarkoittavat, ei suorite-tuissa haastatteluissa noussut yhtä merkittävään asemaan haastateltavien mielestä.
Tähän saattaa olla selityksenä se, että strategiakartat on kehitetty alun perin suurten yritysten tarpeisiin ja ne koetaan liian teoreettisiksi.
Balanced Score Card- avaintavoitteet nähtiin haastatteluissa kauttaaltaan havainnolli-sena keinona jalkauttaa yrityksen hallituksen ja johdon tulevaisuuden visioit strategis-ten ja operatiivisstrategis-ten tavoitteiden ja toimintasuunnitelmien avulla läpi koko organisaati-on. Siihen liittyy muutamat keskeiset avainmittarit, joita tulee säännöllisesti seurata sekä käydä yhteisesti läpi henkilökunnan kanssa. Sama asia tuli myös Salosen (2013) ennakkohaastattelussa painotetusti esille. Yhdessä kohdeyrityksen budjetin sekä toi-mintasuunnitelman kanssa tällainen tuloskortti tukee myös tehokkaasti hallituksen ja operatiivisen johdon yhteistyötä. Leskinen (2014) näki näillä olevan merkitystä myös irtaantumisvaiheessa ja siten jopa osaltaan mahdollistavan korkeamman lopullisen kauppahinnan.
Toimintamallissa esitetty Business Model Canvas, liiketoimintamallin viitekehys täyden-tää haastateltavien mielestä hyvin jo sijoitusvaiheessa perinteisiä liiketoimintasuunni-telmia ja avaa näin paremmin ulkopuolisille sijoittajille yrityksen toimintaympäristöä sekä yhteyksiä ja riippuvuuksia eri sidosryhmistä. Sijoitusaikana Leskinen (2014) nä-kee viitekehyksen hyötynä, että se auttaa varsinkin kohdeyhtiön operatiivista johtoa kokonaisuuden ymmärtämisessä ja sen eri osa-alueiden huomioimisessa sekä hallitus-ta ja johtoa yhteisen näkemyksen muodoshallitus-tamisessa.
Sijoituskohdeyrityksen suorituskyvyn mittaamisessa Leskinen (2014) pitää kokemuk-sensa mukaan euromääräistä kassavirtaa sekä nettokäyttöpääomaa käyttökatteen lisäksi keskeisimpinä talouden osa-alueen seurattavina mittareina. Kassavirran ja net-tokäyttöpääoman mittaamisessa on syytä verrata kuukausittaista ja kumulatiivista to-teutumaa edellisen vuoden vastaaviin sekä budjetoituihin lukuihin. Kassavirta ja netto-käyttöpääoma kertovat yrityksen liiketoiminnan generoimat rahavirrat ja operatiiviseen toimintaan sitoutuvan pääoman määrän. Käyttökelpoiseen tarkkuuteen kassavirran ja nettokäyttöpääoman säännöllisessä tarkastelussa päästään hyvin yksinkertaisilla mal-leilla.
Tässä tutkimuksessa esitetyssä suorituskyvyn mittaamisen mallimittaristossa tulisi suh-teellisen velkaantumisen sijaan Leskisen (2014) mielestä tarkastella korollisen vieraan-pääoman suuruutta. Tämä ohjaa kohdeyrityksen operatiivista johtoa tarkastelemaan yhtiön pääomarakennetta pääomasijoittajan näkökulmasta. Projektikatteen osalta tulee mittaristolla seurata kumulatiivisen katteen ohella myös merkittävimpien projektien
kat-teiden toteutumia budjetoituihin lukuihin. Mahdollinen voimakas projektikohtainen hei-lahtelu tulisi Leskisen (2014) mielestä herättää yrityksen johto kiinnittämään tarvittavaa huomiota sekä ennakkolaskennan tarkkuuteen että projektien tehokkaaseen käytännön toteutukseen. Jatkuvuuden ja henkilöstön osa-alueen mittariston osalta Leskinen (2014) seuraisi myös henkilöstön vaihtuvuutta poissaolojen lisäksi. Kohdeyrityksen tuotekehityksestä ja siten liiketoiminnan jatkuvuudesta saa hyvän käsityksen, kun mit-taristolla seurataan vuositasolla uusien tuotteiden osuutta liikevaihdosta. Tuloslaskel-masta ja taseesta johdetut yrityksen varsinaiset taloudelliset tunnusluvut luovat pohjan johdon palkitsemisjärjestelmille, koska ne osoittavat saavutetun tuloksen sekä menes-tymisen suunnitelmiin ja tavoitteisiin verrattuna. Palkitsemisessa voidaan käyttää myös muita kvalitatiivisia mittareita, mutta palkitsemisen suuruus on syytä sitoa aina yrityk-sen toteutuneeseen tulokseen.
Yleisenä piirteenä pääomasijoittamisessa sekä sijoituskohdeyhtiöiden liiketoiminnan kehittämisessä Leskinen (2014) näkee nykyisin yritystoiminnan ja liiketoimintaympäris-tön entistä nopeamman sekä jatkuvan muuttumisen. Kohdeyhtiön operatiivisella johdol-la tulisi oljohdol-la johdol-laajempi käsitys ja siten paremmat edellytykset arvioida tätä tulevaa kehi-tystä ja muutoksia kuin pääomasijoittajan edustajalla. Useissa tapauksissa on syytä täydentää kuvaa ja tarkentaa näkemyksiä myös ulkopuolisia asiantuntijoita käyttämällä.
Näin voidaan paremmin luottaa siihen, että kohdeyrityksen liiketoiminta säilyy kilpailu-kykyisenä ja riittävän vakaalla sekä laajalla pohjalla vähintään koko arvioidun sijoitus-ajan.
Kahdessa haastateltavan yrityksessä on käytössä Lean -toiminnanohjausjärjestelmät.
Kyseiset yritykset ovat kansainvälisten emoyhtiöiden Suomessa toimivia tytäryhtiöitä.
Ne seuraavat jatkuvasti ja systemaattisesti tähän Lean -järjestelmään kuuluvien mene-telmien kautta muun muassa eri toimintojen ja sisäisten prosessien häiriöttömyyttä se-kä tehostamistoimenpiteiden vaikuttavuutta. Samalla koko henkilöstön osallistuminen sisäisten prosessien kehittämiseen on tätä kautta varmistettu. Haastateltavien osalta tässä tutkimuksessa esitetyt toimintamallit sekä menetelmät menevät näiden kahden yrityksen osalta jossain määrin päällekkäin. Toinen näistä haastateltavista totesikin Leanissä olevan jotain näistä kaikista ja vielä lisäksi paljon muuta, mutta käyttöönotto ja jalkauttaminen vaativat suhteessa saman verran aikaa ja resursseja lisää.
Haastateltavat toivat esille, että tutkimuksessa esitettyjen pääomasijoittajan toiminta-mallin ja eri menetelmien käytännön hyödynnettävyys ja toimivuus riippuvat muun mu-assa kunkin sijoituskohdeyrityksen koosta, toimialasta, taloudellisesta tilanteesta ja myös yrityksen eri sidosryhmistä. Pääomasijoittajan aktiivisuus kohdeyrityksen
hallin-nossa vaikuttaa myös heidän mukaansa merkittävästi erilaisten toimintatapojen ja työ-kalujen käyttöönottoon sijoituskohdeyrityksissä.