7. DISKUSSION
7.3 Valet av temat, undersökningens nytta och vidare forskning
Såsom jag konstaterade i inledningen är jag intresserad av hur informations- och kommunikationsteknik nuförtiden används i svenskundervisning i skolor. Jag lyfte fram i avsnitt 2.1 att användningen av IKT har ökat under de senaste åren, och att ett av de viktigaste användningssyftena om IKT i skolor är arbetslivsfärdigheter. Därför anser jag att det är viktigt att veta hur eleverna utnyttjar IKT under lektionerna, och vilka är deras åsikter om användningen av IKT.
56
Avsikten med föreliggande studie var att utöka kunskaper kring temat användning av IKT i undervisning och inlärning av svenska språket. Temat är aktuellt då digitala kunskaper är en självklar och nödvändig del av arbetslivsfärdigheter idag. Dagens ungdomar kallas för digital generation och digitala infödingar, och undervisningen i skolan behöver kunna möta dessa ungdomar med nya undervisningsmetoder och verktyg. Resultaten i föreliggande studie visar hur dessa informanter som deltog i undersökningen utnyttjar och upplever användningen av IKT, och deras svar kan fungera som synvinklar för alla språklärare. Genom elevernas svar kan språklärare testa nya saker, och få olika tips i sin egen undervisning. När läraren vet vilka åsikter elever har, kan hen utveckla sina metoder och undervisningspraxis. Därför kan det sägas att genom denna undersökning kan andra språklärare öka sina kunskaper med anknytning till användningen av IKT som en del av elevernas inlärning.
Resultaten visar att informanterna upplever användningen av IKT meningsfull och motiverande något som kan vara en viktig sak att veta för alla språklärare. Såsom jag konstaterade i avsnitt 4.6 är motivation en viktig del av inlärningen (se, t.ex. Holmberg 2017), och därför är det viktigt att veta vilka är sådana metoder och verktyg som elever upplever som meningsfulla och motiverande. Både skolans personal och elever behöver kompetens för att behandla den digitala världen, och även förstå vilka möjligheter detta kan ge (se Skolverket 2018). Denna studie erbjuder synvinklar om ovannämnda saker.
För mig som blivande lärare har denna studie gett nyttig information speciellt när jag tänker på min blivande karriär. För mig är det viktigt att jag kan skapa mångsidiga lärmiljöer och inlärningsmaterial, och genom resultaten har jag fått att veta både gymnasieelevernas och högstadieelevernas åsikter om användningen av IKT som en del av inlärningen.
Användningen av IKT och dess utnyttjande som en del av inlärning är ett mycket omfattande tema, och temat kan undersökas vidare ur flera olika perspektiv. Enkäten är en lämplig metod när antalet informanter är stort, och samma enkät kan användas med olika grupper, dvs. att enkäten har vissa fördelar. Ändå kunde detta tema också undersökas med intervjuer. Med hjälp av intervjuer kan tilläggsfrågor sättas och informanterna kan berätta om just egna åsikter mer djupgående. Ett möjligt alternativ är att forskaren använder både enkät och intervju som metod.
57
Om otydliga punkter kommer fram i enkäten kan dessa utredas med hjälp av intervju. Därtill kunde observation erbjuda intressanta perspektiv på hur eleverna använder IKT under svensklektionerna.
Undervisningen av svenska språket börjar redan i sjätte klass. Därför är det möjligt att undersöka om eleverna i lågstadieskolan använder IKT som en del av inlärning, och vilka åsikter de har om temat. Det är möjligt att resultaten är olika när informanterna är i olika ålder, speciellt när det gäller i vilka övningstyper informanter använder IKT.
Detta tema kunde också undersökas ur en synpunkt som behandlar informell inlärning, dvs. när det gäller inlärningen som sker utanför klassrummet. Det skulle kunna vara intressant att ta reda på om eleverna använder IKT som en del av informell inlärning, t.ex. att de tittar på videor och filmer som är på svenska eller lyssnar på svensk musik. Det är möjligt att informell inlärning med IKT påverkar också elevernas åsikter om användningen av IKT under svensklektionerna.
Resultaten i min undersökning tyder på att IKT används i olika övningstyper, t.ex. i digitala spel. En synpunkt för vidare forskning kunde vara dessa digitala spel. På nätet och i digitala läromedel finns många olika inlärningsspel, och det skulle vara möjligt att undersöka hurdana dessa spel är.
Såsom jag ovan har konstaterat finns det många olika möjligheter för vidare forskning. Enligt min åsikt är det viktigt att undersöka detta tema, eftersom på så sätt kan det fås nyttig information som påverkar både inlärning och undervisning. Som sagt har användningen av IKT ökat i alla utbildningsområden, och därför är det viktigt att både lärarna och eleverna får information om temat. Utbildning, undervisning samt inlärning förändras och utvecklas hela tiden, och IKT är en faktor som är en del av denna förändring.
58 LITTERATUR
Abrahamsson, N. 2009. Andraspråksinlärning. Lund: Studentlitteratur.
Alanen, R. 2011. Kysely tutkijan työkaluna. I: Kalaja, P., Alanen, R. & Dufva, H. (red.) Kieltä tutkimassa. Tutkielman laatijan opas. Helsingfors: Finn Lectura. 146–161
Andersson, J. 2016. Digitala verktyg i lärandet – lärvektyg. Specialpedagogiska myndighet.
https://www.spsm.se/globalassets/studiepaket-stodmaterial-delwebbar/studiepaket-npf/digitala-verktyg-i-larandet---larverktyg_20170117.pdf (Hämtad 13.4.2020)
Europarlamentets och rådets recommendation. 2006. om nyckelkompetenser för livslångt lärande.
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/SV/TXT/PDF/?uri=CELEX:32006H0962&from=EN (Hämtad 18.5.2020)
Finlands officiella statistik (FOS): Befolkningens användning av informations- och kommunikationsteknik [e-publikation].
ISSN=2341-8702. Helsingfors: Statistikcentralen https://www.stat.fi/til/sutivi/index_sv.html (Hämtad 25.1.2020)
Finto. 2020. Suomalainen asiasanasto- ja ontologiapalvelu. https://finto.fi/keko/fi/page/p203 (Hämtad 6.3.2020)
Forskningsetiska delegationen. 2019. Kohonen, I., Kuula-Luumi, A. & Spoof, S. (red.) Etiska principer för humanforskning och etikprövning inom humanvetenskaperna i Finland.
Forskningsetiska delegationens publikationer 3/2019. Helsinki: Forskningsetiska delegationen.
https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/Ihmistieteiden_eettisen_ennakkoarvioinnin_ohje_2019.p df (Hämtad 20.5.2020)
Grunderna för gymnasiets läroplan. 2015. Utbildningsstyrelsen.
https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/174853_grunderna_for_gymnasiets_laroplan _2015-1.pdf (Hämtad 14.1.2020)
Grunderna för läroplanen för den grundläggande utbildning. 2014. Utbildningsstyrelsen.
https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/166434_grunderna_for_laroplanen_verkkoju lkaisu.pdf (Hämtad 14.1.2020)
Halvari, A., Mattila, P. & Harmanen, M. 2015. Kielikasvatus digiaikaan. I: Mustaparta, A.
(red.) Kieli koulun ytimessä – näkökulmia kielikasvatukseen. Opetushallitus. Oppaat ja
59 käsikirjat. (verkkojulkaisu) 33–39
https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/176255_kieli_koulun_ytimessa_nakokulmia _kielikasvatukseen.pdf (Hämtad 16.4.2020)
Hammarberg, B. 2013. Teoretiska ramar för andraspråksforskning. I: Hyltenstam, K och Lindberg, I. (red). SVENSKA SOM ANDRASPRÅK – i forskning, undervisning och samhälle.
Lund: Studentlitteratur. 27–84
Henriksson, A. 2018. ”Utan mobiler och datorer skulle ingenting fungera” Elever i
gymnasiesärskolan ger perspektiv på digitala verktyg i undervisningen, det sociala samspelet och i vardagslivet. Karlstad. Karlstad universitet.
http://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:1254210/FULLTEXT01.pdf (Hämtad 6.3.2020)
Holmberg, B. 2017. Språkhuvudet är en myt. Språkbruk. https://www.sprakbruk.fi/-/sprakhuvudet-ar-en-myt (Hämtad 6.4.2020)
Kankaanranta, M. 2015. Digitaaliset oppimateriaalit – suuntana oppimisen adaptiivisuus ja vuorovaikutteisuus. I: Kaisla, M., Kutvonen-Lappi, T. & Kankaanranta, M. (red.)
Digitaalinen oppimateriaali koulun arjessa. Jyväskylä. Jyväskylän yliopistopaino.
Koulutuksen tutkimuslaitos ja Informaatioteknologian tiedekunta. 11–24
https://ktl.jyu.fi/vanhat/julkaisut/julkaisuluettelo/julkaisut/2015/d115.pdf (Hämtad 6.4.2020)
Kankaanranta, M & Puhakka, E. 2008. Kohti innovatiivista tietotekniikan opetuskäyttöä. -kansainvälisen SITES 2006 -tutkimuksen tuloksia. Jyväskylä. Jyväskylän yliopisto.
Koulutuksen tutkimuslaitos.
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/37476 (Hämtad 6.4.2020)
Lehtonen, T. & Vaarala, H. 2015. Pelisilmää – pelaaminen osana kielenopetusta. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 6(5). https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2015/pelisilmaa-pelaaminen-osana-kielenopetusta (Hämtad 27.10.2020)
Linnakylä, A. & Nurmela, K. 2012. Pelit ja virtuaalimaailmat opetuksessa. I: Kankaanranta, M., Mikkonen, I. & Vähähyyppä, K. (red.) TUTKITTUA TIETOA
OPPIMISYMPÄRISTÖISTÄ. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa. Opetushallitus.
Oppaat ja käsikirjat. (verkkojulkaisu). 34–56
https://blog.edu.turku.fi/etaopetusfi/files/2017/01/tutkittua_tietoa_oppimisymparistoista_VER KKO.pdf#page=34 (Hämtad 27.10.2020)
Mars. A., Brännström. M & Brännström. L. 2017. I huvudet på en digitalkompetent lärare.
Bloggen som verktyg för reflektion kring arbete med digitala resurser En studie inom Ifous FoU-program ”Digitalisering i skolan”. Malmö: VIS, Vetenskap i Skolan
https://muep.mau.se/bitstream/handle/2043/23421/VIS-I-huvudet-pa-en-digitalkompetent-60
larare-2017.pdf;jsessionid=6A771E68D33FF86787C693934E42C098?sequence=2 (Hämtad 20.11.2019)
Meisalo, V., Sutinen, E. & Tarhio, J. 2003. Modernit oppimisympäristöt – tieto- ja viestintätekniikka opetuksen ja opiskelun tukena. Helsinki: Tietosanoma Oy.
Muniz, A. 2018. The Effects of 1:1 Technology Use on Middle School Students. Trevecca Nazare University.
https://search-proquest-com.ezproxy.uef.fi:2443/eric/docview/2066710477/fulltextPDF/38E1DECC19544E85PQ/16?
accountid=11739 (Hämtad 13.4.2020)
Mustaparta, A., Nissilä, L. & Harmanen, M. 2015. Kielikasvatus – yhteinen tehtävä. I:
Mustaparta, A. (red.) Kieli koulun ytimessä – näkökulmia kielikasvatukseen. Opetushallitus.
Oppaat ja käsikirjat. (verkkojulkaisu) 7–24
https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/176255_kieli_koulun_ytimessa_nakokulmia _kielikasvatukseen.pdf (Hämtad 16.4.2020.)
Niemenpää, H. 2008. Information- och kommunikationsteknologi i svenskundervisning.
Tampere. Tampereen yliopisto.
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/78713/gradu02319.pdf?sequence=1&isAllowed=y (Hämtad 5.3.2020)
Norrby, C. & Nillson, J. 2015. Enkät. I: Boyd, S. & Ericsson, S. (red.) Sociolingvistik I praktiken. Lund: Studentlitteratur AB. 37–55
Nurhonen, A. 2001. Motivaatio ja asenteet ruotsin kielen oppimisessa. Pro gradu -tutkielma.
Opettajankoulutuslaitos. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä.
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/10705 (Hämtad 6.4.2020)
Pietilä, P. 2015. Yksilölliset erot kielenoppimisessa. I: Pietilä, P. & Lintunen, P. (red.) Kuinka kieltä opitaan. Opas vieraan kielen opettajalle ja opiskelijalle. Helsingfors: Gaudeamus https://www.ellibslibrary.com/book/9789524958349 (Hämtad 10.4.2020)
Pietilä, P. & Lintunen, P. 2015. Kielen oppiminen ja opettaminen. I: Pietilä, P. & Lintunen, P.
(red.) Kuinka kieltä opitaan. Opas vieraan kielen opettajalle ja opiskelijalle. Helsingfors:
Gaudeamus. https://www.ellibslibrary.com/book/9789524958349 (Hämtad 10.4.2020)
Pyykkö, R. 2015. Kulttuuri kielenopetuksessa. I: Pietilä, P. & Lintunen, P. (red.) Kuinka kieltä opitaan. Opas vieraan kielen opettajalle ja opiskelijalle. Helsingfors: Gaudeamus.
https://www.ellibslibrary.com/book/9789524958349 (Hämtad 13.4.2020)
61
Rekola, S. & Savo, K. 2018. USING ELECTRONIC MATERIALS IN THE EFL CLASSROOM: 8TH GRADERS’ VIEWS ON THE MOTIVATIONAL ASPECT OF E-MATERIALS. Jyväskylä. Jyväskylän yliopisto.
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/57859/1/URN:NBN:fi:jyu-201805052470.pdf (Hämtad 5.3.2020)
Salonen, T. 2015. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö kielten opetuksen ja oppimisen tukena.
I: Hildén, R & Härmälä, M. Hyvästä paremmaksi – kehittämisideoita kielten oppimistulosten arviointien osoittamiin haasteisiin. Opetushallitus. Koulutuksen seurantaraportit 2015:6 (verkkojulkaisu) 78–102
https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/165698_hyvasta_paremmaksi_kehittamiside oita_kielten_oppimistulosten_arviointien_oso.pdf#page=79 (Hämtad 9.2.2020)
Savolainen, J. 2017. DIGITALIZE IT: Upper secondary school students’ views on the digitalized matriculation examination. Jyväskylä. Jyväskylän yliopisto.
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/53979/URN-NBN-fi-jyu-201705172381.pdf?sequence=4&isAllowed=y (Hämtad 5.3.2020)
Skolverket. 2018. Digitaliseringen i skolan – möjligheter och utmaningar.
https://www.skolverket.se/download/18.6bfaca41169863e6a65d438/1553968018488/pdf3971 .pdf
(Hämtad 9.2.2020)
Skolverket. 2017. Få syn på digitaliseringen på grundskolenivå – Ett kommentarmaterial till läroplanerna för förskoleklass, fritidshem och grundskoleutbildning. Elanders Sverige AB, Mölnycke https://www.skolverket.se/getFile?file=3783 (Hämtad 9.2.2020)
Studentexamensnämnden. 2020. Den digitala studentexamen.
https://www.ylioppilastutkinto.fi/sv/studentexamen/den-digitala-studentexamen (Hämtad 29.1.2020)
Sundman, M. 2015. Kuinka kielioppia opitaan ja opetetaan. I: Pietilä, P. & Lintunen, P. (red.) Kuinka kieltä opitaan. Opas vieraan kielen opettajalle ja opiskelijalle. Helsingfors: Gaudeamus.
https://www.ellibslibrary.com/book/9789524958349 (Hämtad 15.4.2020)
Tanhua-Piiroinen, E., Kaarakainen, S, Kaarakainen, M., Viteli, J., Syvänen, A. & Kivinen, A.
2019. Digiajan peruskoulu. Valtioneuvoston kanslia. Valtionneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 6/2019.
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161383/6-2019-Digiajan%20peruskoulu_.pdf (Hämtad 6.4.2020)
Tornbeg, U. 2005. Språkdidaktik. 3. uppl. Stockholm: Gleerup.
62
Tuomi, J & Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinfors: Tammi https://www.ellibslibrary.com/book/9789520400118 (Hämtad 23.11.2020)
Utbildningsstyrelse. 2020. Tieto- ja viestintäteknologia oppimisessa.
https://www.oph.fi/fi/tieto-ja-viestintateknologia-oppimisessa (Hämtad 14.1.2020)
Valli, R. 2015. Paperinen kyselylomake. I: Valli, R. (red.): Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1.
Metodin valinta ja aineistonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Jyväskylä: PS-kustannus.
84–108
Valli, R. & Perkkilä, P. 2015. Nettikyselyt ja sosiaalinen media aineistonkeruussa. I: Valli, R.
(red.): Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1. Metodin valinta ja aineistonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Jyväskylä: PS-kustannus. 109–120
Werquin, P. 2010. Recognising Non-Formal and Informal Learning. Outcomes, policies and practices. Organization for Economic Cooperation & Development. Paris: OECD
https://ebookcentral-proquest-com.ezproxy.uef.fi:2443/lib/uef-ebooks/reader.action?docID=3025740&query= (Hämtad 9.3.2020)
BILAGA 1, ENKÄT
TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIAN KÄYTTÖ RUOTSIN OPPIMISESSA
Kyseessä on kysely pro-gradu tutkimusta varten. Kysely koskee tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämistä ruotsin kielen oppimisessa ja opiskelussa. Tässä yhteydessä tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisellä tarkoitetaan sellaista työskentelyä oppitunnilla, joihin tarvitsee älylaitteen (tietokone, tabletti, älypuhelin) esimerkiksi pelit ja sovellukset, kirjasarjan verkkotehtävät, videoiden katsominen ja äänitteiden kuunteleminen. Kyselyssä tieto- ja viestintäteknologia on lyhennetty muotoon TVT.
Tutkimukseen osallistuminen tapahtuu nimettömästi ja vastauksia hyödynnetään pelkästään pro-gradu tutkielmassa.
Kyselylomakkeeseen vastaaminen on täysin vapaaehtoista. Vastaamisen voi myös keskeyttää missä vaiheessa tahansa. Vastaamalla seuraaviin kysymyksiin annat samalla luvan vastaustietojen käyttämiseen pro gradu-tutkielmassa niin ettei sinua pysty kukaan vastauksista tunnistamaan.
TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIAN KÄYTTÖ RUOTSIN OPPITUNNEILLA
Valitse haluamasi vaihtoehto
oppikirja sähköinen materiaali Onko ruotsin oppitunneilla käytössä oppikirja vai sähköinen
materiaali (esim. sähköinen oppikirja)?
kyllä ei Hyödynnetäänkö ruotsin oppitunneilla tieto- ja
viestintäteknologiaa?
joka
Kuinka usein TVT:aa hyödynnetään ruotsin oppitunneilla?
Millaisissa tehtävissä TVT:aa hyödynnetään yksilötyöskentelyssä ruotsin oppitunneilla? Voit valita useamman vaihtoehdon.
Jos vastasit edellisessä kysymyksessä kohdan joku muu, kerro tässä kohdassa vastauksesi.
Millaisissa tehtävissä TVT:aa hyödynnetään pari-/ryhmätyöskentelyssä ruotsin oppitunneilla? Voit valita useamman vaihtoehdon.
Jos vastasit edellisessä kysymyksessä kohdan joku muu, kerro tässä kohdassa vastauksesi.
Hyödynnetäänkö ruotsin oppitunneilla TVT:aa seuraavissa tehtävissä? Voit valita useamman vaihtoedon.
kielioppitehtävissä sanastotehtävissä kuuntelutehtävissä joku muu
Jos vastasit edellisessä kysymyksessä kohdan joku muu, kerro tässä kohdassa vastauksesi.
Valitse haluamasi vaihtoehto
täysin TVT:n käyttö helpottaa ruotsin
kielen oppimista
Oppitunnit, joilla käytetään TVT:aa ovat kiinnostavampia kuin tunnit, joilla ei käytetä TVT:aa
VASTAA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN OMIN SANOIN.
Kuvaile minkälaisissa tehtävissä/harjoituksissa koet TVT:an käytön mielekkäimmäksi.
Minkälaisissa tehtävissä haluaisit hyödyntää TVT:aa?
Kuvaile millä tavalla TVT:aa hyödynnetään ruotsin tunneilla? Esim. pelit/sovellukset
Hyödynnätkö TVT:aa ruotsin oppitunneilla opiskelun tukena? Esim. ajatuskarttojen tekemiseen,
musiikin kuunteluun, tai muuhun vastaavaan.
TIETOJEN LÄHETYS
Kiitos vastauksistasi!
Järjestelmänä Eduix E-lomake
BILAGA 2, TIETOSUOJASELOSTE
TIETEELLISEN TUTKIMUKSEN TIETOSUOJASELOSTE
Laatimispvm: 4.12.2020
Tietosuojaseloste sisältää ne tiedot, jotka tulee kertoa tutkittaville käsiteltäessä henkilötietoja tieteellisessä tutkimuksessa sekä käsittelytoimista tehtävän selosteen tiedot.
Informointivelvoitteesta säädetään EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU 2016/679) artikloissa 12 – 14 ja käsittelytoimista tehtävästä selosteesta artiklassa 30. Henkilötietoja ovat sellaiset tiedot, joiden perusteella henkilö voidaan tunnistaa suoraan tai välillisesti esimerkiksi yhdistämällä yksittäinen tieto johonkin toiseen tietoon, joka mahdollistaa tunnistamisen.
Tietosuojaselosteen avulla voidaan huolehtia rekisterinpitäjän osoitusvelvollisuudesta.
Osoitusvelvollisuus on keskeinen periaate tietosuoja-asetuksessa ja tarkoittaa, että rekisterinpitäjän on pystyttävä osoittamaan noudattavansa tietosuojalainsäädäntöä.
Tietosuojaseloste voi toimia myös pohjana tutkittaville annettavan informaation laatimiseen.
1. Tutkimuksen nimi
Inlärning av svenska språket med hjälp av informations- och kommunikationsteknik 2. Tutkimuksen rekisterinpitäjä
Jenna Puustinen
3. Tutkimuksen osapuolet ja vastuunjako Jenna Puustinen
4. Tutkimuksen vastuullinen johtaja tai siitä vastaava ryhmä Jenna Puustinen
5. Tutkimuksen suorittajat Jenna Puustinen
6. Tietosuojavastaavan yhteystiedot -
7. Yhteyshenkilö henkilötietojen käsittelyyn liittyvissä asioissa Jenna Puustinen
8. Tutkimuksen luonne ja kestoaika
☒ Kertatutkimus ☐ Seurantatutkimus
Tutkimuksen kestoaika (kuinka kauan henkilötietoja käsitellään):
Henkilötietojen käsittely tutkimuksen päättymisen jälkeen:
☒ Henkilötietoja sisältävä tutkimusaineisto hävitetään
☐ Henkilötietoja sisältävä tutkimusaineisto arkistoidaan
☐ ilman tunnistetietoja
☐ tunnistetiedoin
Mihin aineisto arkistoidaan ja miten pitkäksi aikaa: elomake.uef.fi/Webropol tutkimuksen kestoaika
9. Mikä on henkilötietojen käsittelytarkoitus?
Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus on tieteellinen tutkimus.
Tutkimuksen tarkoitus on tutkia hyödyntävätkö yläkoululaiset ja lukiolaiset tieto- ja viestintäteknologiaa osana ruotsin kielen oppimista. Lisäksi tarkoituksena on tutkia oppilaiden mielipiteitä tieto- ja viestintäteknologian käyttöön liittyen.
10. Millä perusteella henkilötietoja käsitellään?
Henkilötietojen käsittely edellyttää aina laista löytyvää käsittelyperustetta. Tässä tutkimuksessa käsittelyperuste on:
☒ yleistä etua koskeva tehtävä/rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttö, tarkemmin:
☒ tieteellinen tai historiallinen tutkimus tai tilastointi
☐ tutkimusaineistojen ja kulttuuriperintöaineistojen arkistointi
☐ rekisterinpitäjän tai kolmannen osapuolen oikeutettujen etujen toteuttaminen mikä oikeutettu etu on kyseessä:
☐ rekisteröidyn suostumus
☐ rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattaminen säädökset:
Tutkimuksessa käsitellään erityisiä henkilötietoryhmiä koskevia henkilötietoja tai rikostuomioihin ja rikkomuksiin liittyviä henkilötietoja . Niiden käsittelylle tarvittava erityisperuste on:
☐ yleisen edun mukainen arkistointitarkoitus, tieteellinen tai historiallinen tutkimus, tilastointi
☒ rekisteröidyn nimenomainen suostumus
☐ tärkeä yleinen etu koskeva syy lainsäädännön nojalla
☐ kansanterveyteen liittyvä yleinen etu
11. Mitä henkilötietoja tutkimusaineisto sisältää?
Tiedon siitä, että opiskeleeko yläkoulussa vai lukiossa.
12. Mistä lähteistä henkilötietoja kerätään?
Henkilötietoja kerätään tutkimukseen seuraavista lähteistä:
☒ Suoraan tutkimukseen osallistuvilta
☐ Haastattelu
☐ Videointi
☒ Sähköinen kyselylomake (eLomake tai vastaava)
☐ Postissa lähetettävä kyselylomake
☐ Muu tapa, mikä:
☐ Muualta kuin tutkimukseen osallistuvilta, mistä ja mitä tietoja:
☒ Tutkittavalla ei ole velvollisuutta toimittaa tarvittavia henkilötietoja, osallistuminen on vapaaehtoista
13. Tietojen siirto/luovuttaminen tutkimusryhmän ulkopuolelle Tietoja ei siirretä/ luovuteta tutkimusryhmän ulkopuolelle
14. Tietojen siirto/luovuttaminen EU:n tai ETA:n ulkopuolelle Tietoja ei siirretä/ luovuteta EU:n tai ETA:n ulkopuolelle
15. Automatisoitu päätöksenteko Ei automatisoitua päätöksentekoa.
16. Henkilötietojen suojauksen periaatteet
Tutkimuksen osalta on tehty eettinen ennakkoarviointi:
☐ Kyllä
Puoltavan lausunnon antanut tutkimuseettinen toimikunta:
☒ Ei
Tietojärjestelmissä käsiteltävät tiedot on suojattu seuraavasti:
☒ käyttäjätunnuksella ☒ salasanalla ☐ käytön rekisteröinnillä ☐ kulunvalvonnalla (fyysinen tila)
☐ muulla tavoin, miten:
Pseudonymisointi ja anonymisointi:
Tieteellisessä tutkimuksessa on tarpeellista säilyttää tutkimusaineistot, jotta tutkimustulokset voidaan verifioida ja jo kerättyjä tutkimusaineistoja voidaan käyttää jatkotutkimukseen ja uusiin tieteellisiin tutkimuksiin. Tutkimusaineistot anonymisoidaan tai pseudonymisoidaan
aina, kun se on mahdollista. Tutkimustulokset julkaistaan siinä muodossa, ettei yksittäinen henkilö ole yleisesti tunnistettavissa. Erityistapauksissa esim., kun haastatellaan kuvataiteilijoita heidän teoksistaan, voi olla perusteltua ilmaista tekijät.
Tässä tutkimuksessa:
☐ Aineisto anonymisoidaan aineiston perustamisvaiheessa (kaikki tunnistetiedot poistetaan täydellisesti, jotta paluuta tunnisteelliseen tietoon ei ole eikä aineistoon voida yhdistää uusia tietoja)
☐ Suorat tunnistetiedot poistetaan aineiston perustamisvaiheessa (pseudonymisoitu aineisto, jolloin tunnistettavuuteen voidaan palata koodin tai vastaavan tiedon avulla ja aineistoon voidaan yhdistää uusia tietoja)
☒ Aineisto sisältää vain epäsuoria tai pseudonyymejä tunnistetietoja
☐ Aineisto analysoidaan suorin tunnistetiedoin, koska (peruste suorien tunnistetietojen säilyttämiselle):
Suojatoimet arkaluonteisten tietojen osalta:
☒ Tutkimussuunnitelma
☒ Tutkimuksen vastuuhenkilö, kuka: Jenna Puustinen
☒ Henkilötietoja käsitellään ja luovutetaan vain tutkimustarkoituksiin ja toimitaan siten, että tiettyä henkilöä koskevat tiedot eivät paljastu ulkopuolisille
☐ Tutkimuksen osalta on tehty tietosuojan vaikutustenarviointi
17. Tutkimukseen osallistuvan oikeudet ja niiden mahdollinen rajoittaminen Rekisteröidyllä on tietosuoja-asetuksen mukaan oikeus:
• saada tietoa henkilötietojen käsittelystä, ellei laissa ole erikseen säädettyä poikkeusta
• tarkastaa itseään koskevat tiedot
• oikaista tietojaan
• poistaa tietonsa (ei sovelleta, jos käsittelyperuste on lakisääteinen tai yleisen edun mukainen tehtävä)
• rajoittaa tietojensa käsittelyä
• vastustaa tietojensa käsittelyä, jos käsittelyperuste on yleinen tai oikeutettu etu
• pyytää itse toimittamiensa henkilötietojen siirtämistä rekisterinpitäjältä toiselle, jos käsittelyperuste on suostumus
• peruuttaa antamansa suostumus
• henkilötietojen oikaisua/poistoa/käsittelyn rajoitusta koskeva rekisterinpitäjän ilmoitusvelvollisuus
• olla joutumatta automaattisen päätöksenteon kohteeksi (rekisteröity voi sallia automaattisen päätöksenteon suostumuksellaan)
• tehdä valitus Tietosuojavaltuutetun toimistoon, mikäli katsoo, että häntä koskevien henkilötietojen käsittelyssä on rikottu voimassa olevaa tietosuojalainsäädäntöä
Rekisteröity voi käyttää oikeuksiaan ottamalla yhteyttä tutkimuksen yhteyshenkilöön tai tietosuojavastaavaan. Lisätietoja rekisteröidyn oikeuksista antavat tutkimuksen yhteyshenkilö ja/tai tutkimuksen tietosuojavastaava.
Jos henkilötietojen käsittely tutkimuksessa ei edellytä rekisteröidyn tunnistamista ilman lisätietoja eikä rekisterinpitäjä pysty tunnistamaan rekisteröityä, niin oikeutta tietojen
tarkastamiseen, oikaisuun, poistoon, käsittelyn rajoittamiseen, ilmoitusvelvollisuuteen ja siirtämiseen ei sovelleta.
Tutkimukseen osallistuvan oikeuksista poikkeaminen on tarpeen ja perusteltua, jos tutkimuksella on yleisen edun mukaiset tarkoitukset ja tutkimukseen osallistuvan oikeudet todennäköisesti estävät tarkoitusten saavuttamisen tai vaikeuttavat sitä suuresti ja tällaiset poikkeukset ovat tarpeen näiden tarkoitusten täyttämiseksi.
☒ Rekisteröidyn oikeuksista ei poiketa tässä tutkimuksessa
Seuraavista rekisteröidyn EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisista oikeuksista tullaan todennäköisesti poikkeamaan tässä tutkimuksessa:
☐ Rekisteröidyn oikeus saada tietoa henkilötietojen käsittelystä (informointivelvoite)
☐ Rekisteröidyn oikeus tarkistaa itseään koskevat tiedot
☐ Rekisteröidyn oikeus tietojensa oikaisemiseen
☐Rekisteröidyn oikeus käsittelyn rajoittamiseen
☐ Rekisteröidyn oikeus vastustaa henkilötietojensa käsittelyä Perustelut rekisteröidyn oikeuksista poikkeamiselle:
Seuraavat suojatoimet on toteutettu tässä tutkimuksessa, jotta tutkimukseen osallistuvan oikeuksista voidaan poiketa:
☐ Henkilötietojen käsittely perustuu tutkimussuunnitelmaan.
☐ Tutkimuksella on vastuuhenkilö tai siitä vastaava ryhmä.
☐ Henkilötietoja käytetään ja luovutetaan vain historiallista tai tieteellistä tutkimusta taikka muuta yhteensopivaa tarkoitusta varten sekä muutoinkin toimitaan niin, että tiettyä henkilöä koskevat tiedot eivät paljastu ulkopuolisille.
☐ Tutkimuksessa käsitellään ns. arkaluonteisia tietoja ja siitä on tehty vaikutustenarviointi, joka on toimitettu tietosuojavaltuutetun toimistoon ennen käsittelyn aloittamista.